Pyhäjoen taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärin ja Virteen kylissä.

Eversti Kulnevin johtama 1300 miehen vahvuinen venäläinen ratsuväki kävi Yppärin kylässä eversti von Döbelnin komentaman Uudenmaan rykmentin muodostaman ruotsalaisten jälkijoukon kimppuun. Venäläisten maantietä pitkin tekemä hyökkäys saatiin torjuttua ja he joutuivat perääntymään. Toinen venäläisten osasto yritti sitten kiertää Döbelnin asemat Yppärin ojan kautta mutta heidätkin pysäytettiin. Döbelnin joukko pääsi sitten perääntymään pohjoiseen päin.

Taistelu jatkui sitten Virteen torpan luona kun ruotsalaisten esikunnan päällikkö eversti Gustaf Löwenhjelm määräsi eversti Hans Henrik Gripenbergin johtaman jälkijoukon puolustukseen ja aikoi itse kiertää venäläiset toisella osastolla meren puolelta. Gripenberg sai taistelun ollessa käynnissä ylipäällikkö Klingsporilta ehdottoman perääntymiskäskyn ja joutui lähtemään perääntymään. Döbeln onnistui joukkoineen vain vaivoin suojaamaan perääntyjiä hyökkääviltä venäläisitä. Taistelu jatkui aina iltaan saakka.

Löwenhjelm ja hänen adjutanttinsa kapteeni Clairfelt jäivät pahoin haavoittuneina venäläisten vangeiksi. Taistelun jälleen uudeksi esikuntapäälliköksi tuli eversti Carl Johan Adlercreutz ja von Döbelnistä tehtiin 2. Prikaatin uusi komentaja.

Pyhäjoen taistelun muistomerkki sijaitsee Raahen kirkon edessä. Pattijoen Ruuminhautakankaalla sijaitsee venäläisten taistelussa kaatuneiden hautapaikka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]