Helsinginrannan maihinnousu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinginrannan maihinnousu
Osa Suomen sotaa
Ruotsalaisten rantautumisalue
Ruotsalaisten rantautumisalue
Päivämäärä:

26.-28. syyskuuta (J: 14 - 16) 1808

Paikka:

Helsinki, Taivassalo

Lopputulos:

Venäjän voitto

Osapuolet

Flag of Sweden.svg Ruotsi

Flag of Russia.svg Venäjä

Komentajat

Gustaf Olof Lagerbring

Karl Gustav Baggovut

Vahvuudet

n. 3400

n. 4500

Tappiot

23 upseeria ja 634 miestä

20 upseeria ja 504 miestä

Suomen sodan taistelut
PyhäjokiSvartholmaSiikajokiRevonlahtiViapori1. AhvenanmaaGotlantiKuopioLemuVaasaLapuaKauhajokiAlavusKarstulaTaivassaloRuona ja SalmiJuutasOravainenKoljonvirta2. AhvenanmaaUumajaHörnefors

Helsinginrannan maihinnousu Taivassalossa 26.-28. syyskuuta 1808 (J: 14.-16. syyskuuta) oli yksi Suomen sodan Saaristomeren taisteluista. Taistelusta piti tulla ruotsalaisten yli 8000 miehen maihinnousu. Sääolosuhteiden vuoksi eversti Anders Fredrik Skjöldebradin hyökkäysretkikunta ei kuitenkaan päässyt perille ja joutui palamaan takaisin Ruotsiiin. Everstiluutnantti Gustav Olof Lagerbringin 3400 miestä rantautui Helsingin kylään ja aloitti etenemisen sisämaahan. Kuningas Kustaa IV Aadolf saapui laivallaan myöhässä taistelupaikalle 28. syyskuuta 1808.[1]

Taistelun kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantai 26. syyskuuta (J:14)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamulla klo 09.00 alkoi maihinnousu. Rannalla vahdissa olevat kasakat työnnettiin Järvenperään. Ruotsalaiset etenivät hitaasti ja venäläiset saivat lähetetyksi 3 komppaniaa Pärnun rykmentistä [2] tukenaan 2 tykkiä. Kronobergin rykmentin[3] hyökkäys sai venäläiset vetäytymään.

Tiistai 27. syyskuuta (J:15)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamulla ruotsalaiset etenivät Viiaisten suuntaan, jossa heitä oli vastassa Karl Gustav Baggovutin komentama Nevskin rykmentin[4] pataljoona. Baggovutilla oli ohjeet viivyttää ruotsalaisia, ja hän ryhmittäytyi kartanon ympäristöön. Ruotsalaiset työnsivät venäläiset asemista. Eversti, vapaaherra Gustaf Reinhold Boije af Gennäs määrättiin ruotsalaisten taistelujoukkojen komentajaksi.

Keskiviikko 28. syyskuuta (J:16)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yön aikana kenraaliluutnantti Pjotr Bagration toi suuret venäläisvahvistukset paikalle. Boije suunnitteli hyökkäävänsä Viiaisista pohjoiseen Puostaan (Puotila). Samanaikaisesti Lagerbringin johdolla piti iskeä sivustahyökkäys Puotilaan Haaroisten ja Rannan kautta. Baggovutilla oli lisävoimien johdosta aloite ja hän hyökkäsi voimakkaasti Boijen pääasemaan. Venäläisillä oli myös tarkoituksena tehdä sivustahyökkäys Rannan kautta. Lagerbringin hyökkäys pysähtyi venäläisten vahvaan voimaan ja hän joutui peräytymään. Boije totesi tilanteen toivottomaksi ja määräsi yleisen vetäytymisen Helsingin kylään. Helsinginrannalla tilanne oli sekasortoinen. Kuningas oli siirrättänyt tykkipurret Kahiluotoon. Paikalla olivat vain suojaamattomat kuljetuslaivat. Laivoihin siirtyminen tapahtui epäjärjestyksessä, soutaen ja suurin tappioin.

Tarkennukset ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lappalainen, Wolke, Pylkkänen, Suomen sodan historia s. 187 - 188 (ISBN 978-952-222-018-9)
  2. 3-й гренадерский Перновский Короля Фридриха-Вильгельма IV полк
  3. Kronobergs regemente
  4. 1-й пехотный Невский генерал-фельдмаршала графа Ласси, ныне Его Величества Короля Эллинов полк

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]