Probus Rahikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Probus (Prokopi, Prokko) Rahikainen (19. heinäkuuta 1885 Jyskyjärvi, Vienan Karjala2. helmikuuta 1946 Kuopio) oli vienankarjalainen liikemies, toimitusjohtaja ja heimoaktivisti.[1][2][3][4][5][6][7]

Probus Rahikainen muutti jo varhain Suomen puolelle ja oli sitten harjoittelijana ja apulaisena kauppias F. Karjalaisen liikkeessa Vihdissä 1898–1905 sekä sen jälkeen liikeapulaisena muun muassa vienankarjalaisen Popoffin maakaupassa Jämsässä. Hän siirtyi sitten kauppamatkustajaksi ja toimi kauppa- ja lyhyttavara-alalla Turussa ja Tampereella. Rahikainen oli Carl Jönsonin tukkuliikkeen kauppamatkustajana 1906–1911 ja Tampereella Aleksi Hyppölän ja Paperipussitehdas ja Kauppa Oy:n kauppamatkustajana 1911–1913.[1][2][4]

Vuonna 1913 Rahikainen tuli kankaiden, lankojen, hattujen sekä lyhyt- ja muotitavaroiden tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittaneen P. Saikkonen Oy:n johtajaksi Sortavalaan ja oli liikkeen johtajana, osakkaana ja johtokunnan jäsenenä vuoteen 1922 saakka. P. Saikkonen Oy:llä oli tukku- ja vähittäiskaupan ohella villakutomo, neulomo ja ompelimo sekä sivuliikkeet Käkisalmessa, Salmissa ja Värtsilässä. Rahikainen oli Karjalan Tukkukauppa Oy:n Suojärven myyntikonttorin johtajana ja Kansallis-Osake-Pankin Suojärven konttorin hoitajana 1922–1924. Tämän jälkeen Rahikainen oli Helsingissä ja Vaasassa muun muassa Oy Usman tukkuliikkeen johtajana vuoteen 1928 saakka ja Lassila & Tikanojan Helsingin konttorin myyntipäällikkönä. Hän perusti Helsinkiin Pääkaupungin Leninkitehdas-nimisen yrityksen ja toimi sen johtajana. Rahikainen myi Pääkaupungin Leninkitehtaan Lassila & Tikanojalle ja osti sitten talousvaikeuksiin joutuneen P. Saikkonen Oy:n Sortavalan liikkeen ja muodosti siitä vuonna 1933 Saikkonen Osakeyhtiö-nimisen yrityksen. Rahikainen oli yhtiön toimitusjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Liike siirtyi talvisodan aikana 1940 Sortavalasta Kuopioon Haapaniemenkadulle, jossa se toimi sitten 1960-luvun alkuun saakka. [1][2][4][8][9]

Rahikainen oli 1906 perustetun Vienan Karjalaisten Liiton jäsenenä ja sen seuraajaksi 1917 tulleen Karjalan Sivistysseuran ainaisjäsenenä ollen kymmenen vuoden ajan seuran johtokunnan jäsenenä. Hän kuului Karjalakerhojen Keskusliiton ja Valtion Pakolaisavustuskeskuksen johtokuntiin. Rahikainen perusti Nurmijärvelle koulukoti Väinölän ja oli sen johtokunnan jäsenenä. Hän oli tammikuussa 1919 ulkovaltojen edustajien luokse Tukholmaan lähetetyn vienankarjalaisten lähetystön jäsenenä ja osallistui Aunuksen retken valmisteluihin muun muassa kokouksia järjestämällä. Hän johti suurta Aunuksen lähetystöä, joka kävi keväällä 1919 Suomen hallituksen puheilla. Myöhemmin Rahikainen oli muun muassa Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsenenä 1933–1936. Vuonna 1936 hänet valittiin Karjalakerhojen keskusliiton puheenjohtajaksi Tampereella pidetyillä itä-karjalaisten heimojuhlilla. Jatkosodan aikana Rahikainen oli Itä-Karjalan vapausliikkeen johdon ja Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan yhteydessä toimineen neuvottelukunnan puheenjohtajana. [10][1][2][4][7][11]

Probus Rahikainen oli naimisissa Tyyne Maria Vaaran (ent. Grönvall, 1886–1950) kanssa. Heidän poikansa oli musiikki- ja hallintomiehenä tunnettu ekonomi Eino S. Rahikainen.[5][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino S. Rahikainen : Viisi vuosikymmentä Saikkonen osakeyhtiön historiaa 1898-1948. Saikkonen osakeyhtiö, Kuopio 1949