Pocahontas II – matka uuteen maailmaan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pocahontas II – matka uuteen maailmaan
Pocahontas II: Journey to a New World
Ohjaaja Tom Ellery
Bradley Raymond
Käsikirjoittaja Allen Estrin
Cindy Marcus
Flip Kobler
Pääosat Irene Bedard
Billy Zane
Jim Cummings
Donal Gibson
David Ogden Stiers
Linda Hunt
Angelina Hantseykins
Russell Means
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Walt Disney Pictures
Ensi-ilta 4. elokuuta 1998
5. syyskuuta 2000 (DVD)
Kesto 72 min
Alkuperäiskieli Englanti, jälkinäänitetty
Edeltäjä Pocahontas
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Pocahontas II – matka uuteen maailmaan (engl. Pocahontas II: Journey to a New World) on Disneyn piirroselokuva vuodelta 1998. Elokuva on jatko-osa Disneyn klassikolle Pocahontas (1995). Pocahontasin suomenkielinen ääni on Arja Koriseva.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

John Smith (Santeri Kinnunen) joutuu hänen pidätyslupansa hankkineen sotilasjoukon väijytykseen, ja pitkän takaa-ajon jälkeen hänet julistetaan lopulta kuolleeksi. Kuvernööri Ratcliffesta (puhe Veikko Honkanen, laulu Markus Bäckman) on tullut kuningas Jamesin henkilökohtainen ystävä; hän on valehdellut kuninkaalle lavastaen Smithin syylliseksi edellisessä elokuvassa tekemäänsä petokseen. Hän suunnittelee myös julistavansa kuninkaan armadan avulla sodan powhatanien heimoa vastaan. Estääkseen sodan syttymisen kuningas lähettää nuoren diplomaatin, John Rolfen (Markus Bäckman), hakemaan päällikkö Powhatanin (Tapani Perttu) Englantiin neuvottelemaan tilanteesta. Sillä välin Uudessa maailmassa Pocahontas (Arja Koriseva) suree John Smithin kuolemaa, mutta pääsee lopulta yli surustaan. Pian sen jälkeen John Rolfe saapuu maahan englantilaisten siirtolaisten (jotka ovat asettuneet asumaan Jamestowniin) tervehtimänä. Myös utelias Pocahontas saapuu katsomaan diplomaatin saapumista. Pelastettuaan erään ennakkoluuloisen merimiehen hengen Pocahontas tapaa Rolfen, muttei pidä miehen määräilevästä luonteesta. Rolfe puolestaan ei ole sen paremmin mieltynyt Pocahontasin omapäisyyteen.

Myöhemmin Rolfe kuulee kahden naisen juttelevan Pocahontasista ja siitä, ettei tämä ikinä antaisi siirtolaisten ja alkuasukkaiden joutua keskenään sotaan. Sen seurauksena Rolfe luulee ”Pocahontasin” olevan Powhatanin heimon päällikön nimi. Sinä iltana Rolfe keskeyttää heimon tanssirituaalin ja ojentaa hevosensa lahjaksi ”Suurelle Pocahontasille”. Kun Pocahontas astuu eteen, Rolfe saa huomata olevansa kiusallisessa tilanteessa: itsepäinen päällikkö kieltäytyy lähtemästä Englantiin, mutta jollei neuvotteluja synny, syttyy vääjäämättä sota. Pocahontas suostuu lähtemään Rolfen kanssa Englantiin Rolfen ja muiden epäilyksistä huolimatta. Myöhemmin sinä iltana Kaarnamuori (Rauha Rentola) neuvoo Pocahontasia kuuntelemaan ”sisäistä henkeään”. Seuraavana päivänä Pocahontas lähtee laivalla kohti Englantia mukanaan Meeko, Flit, Percy sekä päällikön määräämä henkivartija nimeltä Uttamatomakkin. Laivalla kapteeni lähestulkoon pidättää Pocahontasin salamatkustajana, mutta Rolfe pelastaa tytön. Rolfe ja Pocahontas alkavat vähitellen luottaa toisiinsa.

Saavuttuaan Englantiin Pocahontas hämmästelee näkemäänsä ”Uutta maailmaa”. Valitettavasti Ratcliffe ei ole lainkaan harmissaan kuullessaan Pocahontasin tulosta; kun päällikön sijaan neuvottelijana onkin ”alhainen nainen”, hänen katalat suunnitelmansa voivat paremmin kuin hyvin. Ratcliffe ojentaa Rolfelle kuningas Jamesin allekirjoittaman julistuksen, jonka mukaan armada lähtee kohti Uutta maailmaa, ellei kuningas ole tyytyväinen powhatanien heimon suurlähettilääseen. Rolfe ja Pocahontas asettuvat Rolfen Lontoon ulkopuolella sijaitsevaan kartanoon ja saavat rouva Jenkinsiltä (Sinikka Sokka) lämpimän vastaanoton sekä teetä, joka on taloudenhoitajan ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Rolfe käy tapaamassa kuningasta, joka kutsuu Ratcliffen yllytyksestä Pocahontasin ja Rolfen metsästystanssiaisiin. Jos Pocahontas onnistuu tekemään kuninkaaseen vaikutuksen ”sivistyksellään”, armada pysyy satamassa. Rolfe ei ole asiasta lainkaan mielissään.

Rolfen epäilyksistä huolimatta Pocahontas uskoo vankkumattomasti tekevänsä hyvän vaikutuksen kuningas Jamesiin. Hän sonnustautuu vannehameeseen, korkeisiin korkohin sekä keltaiseen tanssipukuun ja puuteroi kasvonsa valkeiksi. Sen lisäksi Rolfe opettaa häntä tanssimaan ja hallitsemaan paikallisen etiketin. Rolfe lahjoittaa Pocahontasille myös kaulakorun, jonka tämä vaihtaa äitinsä vanhan korun tilalle. Tanssiaisissa Pocahontas imartelee kuningasta tämän suureksi mielihyväksi ja miellyttää myös kuningatarta. Kun Ratcliffen varta vasten järjestämät karhunkiusajaiset alkavat, Pocahontas ei kuitenkaan kestä katsella olentoparan kidutusta, vaan syyttää kuningasta ja nauravia aristokraatteja barbaareiksi. James puolestaan syyttää Pocahontasta villiksi tämän puolustaessa karhua. Ratcliffen yllytyksestä hän määrää vihaisena Pocahontasin ja Uttamatomakkinin vangittaviksi voidakseen teloittaa heidät myöhemmin. Epätoivoinen Rolfe tapaa huputetun muukalaisen, joka auttaa häntä vapauttamaan Pocahontasin ja Uttamattomakinin vankilasta. Huputettu mies paljastuu ennen pitkää John Smithiksi. Myöhemmin eräässä metsämökissä John paljastaa rakastavansa yhä Pocahontasia. Hän yrittää taivutella Pocahontasin menemään piiloon sen sijaan, että tämä yrittäisi pysäyttää armadan. Rolfe puolestaan tahtoo Pocahontasin kuuntelevan sydäntään. Smith käsittää, että Rolfe on rakastunut Pocahontasiin.

Pocahontas muistaa jo naimisiin menneen ystävänsä Nakoman (Mari Vainio) sanat. Valmiina vaarantamaan henkensä kansansa vuoksi Pocahontas pesee puuterin kasvoiltaan ja palaa takaisin kuninkaan eteen. Hän onnistuu vakuuttamaan kuningattaren hyvästä tahdostaan. Kun John Smith vielä saapuu paikalle, kuningas käsittää viimein Ratcliffen valehdelleen hänelle Smithin kuolemasta ja Virginian olemattomasta kullasta. Pocahontas, Uttamatomakkin, Smith ja Rolfe lähtevät pysäyttämään armadaa. He onnistuvat pudottamaan lähestulkoon kaikki merimiehet laidan yli mereen ja saamaan laivat törmäämään toisiinsa. Smith haastaa Ratcliffen miekkataisteluun. Ratcliffe vetää esiin pistoolin, mutta Rolfe ja Pocahontas pysäyttävät hänet. Lopulta Ratcliffe putoaa mereen. Kun hän onnistuu viimein ryömimään rannalle, hän kohtaa kuninkaan, joka määrää hänet pidätettäväksi.

Pocahontas kertoo Rolfelle aikovansa lähteä takaisin kotiin (Uttamatomakkin päättää jäädä Englantiin). Kummallakin on selkeästi tunteita toista kohtaan, mutta he eivät pysty myöntämään sitä toisilleen. Smith saapuu paikalle ja keskeyttää heidät kertoen, että hän haluaa matkustella ympäri maailmaa palkkioksi saamallaan laivalla Pocahontasin rinnallaan. Rolfe jättää Smithin ja Pocahontasin murheissaan kahden. Pocahontas kertoo Smithille hellästi, etteivät he enää kuulu yhteen vaan joutuvat nyt seuraamaan omia polkujaan. Smith toivottaa Pocahontasille kaikkea hyvää, suutelee tämän kättä viimeisen kerran ja lähtee. Rolfe on valitettavasti ehtinyt kuitenkin jo lähteä omille teilleen. Myöhemmin Pocahontasin seisoessa laivan kannella valmiina lähtöön Rolfe saapuu paikalle. Pocahontas juoksee miehen syliin. Hän muistuttaa Rolfeä tämän velvollisuuksista kuninkaalle, mutta Rolfe sanoo, että hänen ainoa velvollisuutensa on seurata omaa sydäntään. Pocahontas ja Rolfe suutelevat laivan purjehtiessa kohti auringonlaskua.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Suomalaiset äänet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Arja Koriseva  … Pocahontas  
 Markus Bäckman  … John Rolfe  
 Santeri Kinnunen  … John Smith  
 Veikko Honkanen (puhe) Markus Bäckman (laulu)  … Ratcliffe  
 Tapani Perttu  … Intiaanipäällikkö Powhatan  
 Sinikka Sokka  … Rouva Jenkins  
 Rauha Rentola  … Kaarnamuori  
 Mari Vainio  … Nakoma  

Suomenkielisen version ohjaaja: Pekka Lehtosaari

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.