Heinäkasvit

Wikipedia
Ohjattu sivulta Poaceae
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo heinäkasveista. Sanan heinä muista merkityksistä katso Heinä (täsmennyssivu).
Heinäkasvit
Ruokohelpi (Phalaris arundinacea)
Ruokohelpi (Phalaris arundinacea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset, Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Barnhart[1]
Synonyymit
  • Aegilopaceae Martynov
  • Agrostidaceae Berchtold & J. Presl
  • Alopecuraceae Martynov,
  • Andropogonaceae Martinov
  • Anomochloaceae Nakai
  • Anthoxanthaceae Link,
  • Arundinaceae Döll
  • Arundinellaceae Herter
  • Avenaceae Martynov
  • Bromaceae Berchtold & J. Presl
  • Bambusaceae Berchtold & J. Presl
  • Cenchraceae Link
  • Chaeturaceae Link
  • Chloridaceae Berchtold & J. Presl
  • Coeleanthaceae Pfeiffer
  • Cynodontaceae Link
  • Cynosuraceae Link
  • Echinariaceae Link
  • Ehrhartaceae Link
  • Eragrostidaceae Herter
  • Festucaceae Sprengel
  • Glyceriaceae Link
  • Holcaceae Link
  • Hordeaceae Berchtold & J. Presl
  • Laguraceae Link
  • Lepturaceae Herter
  • Loliaceae Link
  • Melicaceae Martynov
  • Miliaceae Link
  • Nardaceae Martynov
  • Olyraceae Berchtold & J. Presl
  • Ophiuraceae Link
  • Oryzaceae Berchtold & J. Presl
  • Panicaceae Berchtold & J. Presl
  • Pappophoraceae Herter
  • Parianaceae Nakai
  • Paspalaceae Link
  • Phalaridaceae Link
  • Pharaceae Herter
  • Phleaceae Link
  • Saccharaceae Berchtold & J. Presl
  • Sesleriaceae Döll
  • Spartinaceae Link
  • Sporobolaceae Herter, nom. inval.
  • Stipaceae Berchtold & J. Presl
  • Streptochaetaceae Nakai
  • Triticaceae Link
  • Zeaceae A. Kerner
  • Zoysiaceae Link
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Heinäkasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Heinäkasvit Commonsissa

Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo. Heimoon kuuluu noin 600 sukua ja 10 000 lajia. Useimmat lajit elävät luonnostaan vain yhdellä mantereella, mutta ihmisen mukana ne ovat levinneet laajalle.[2] Arviolta 20 % maapallon kasvillisuuspinnasta on heinien peittämää. Heinäkasvit on taloudellisesti tärkein kasviheimo.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinien varsi on ontto korsi. Varressa on solmumaisia nivelkohtia, joista tapahtuu suurimmaksi osaksi pituuskasvu. Korsi voi olla suureksi osaksi puutunut tai kokonaan puutunut (kuten bambuilla).

Lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden tyvi on solmusta lähtevä vartta ympäröivä tuppi. Lehtilapa on pitkä ja kapea.

Kukinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkasvin kukinto kaavamaisesti

Tuulipölytteiset kukat voivat olla tähkissä, kerrannaistähkissä, tertuissa tai röyhyissä. Hedelmä on jyvä. Ulkokale ja sisäkale (kuvassa A:t) ovat heinäkasvien tähkylän uloimmaiset suomut, jotka suojaavat kukintoa. Ulkokale on sisäkaletta hieman lähempänä kukintoperää. Vihne (kuvassa C) on pieni sukanen, joka on tavallisesti kiinnittynyt heinäkasvien ulkohelpeen (kuvassa B) kärkeen tai selkään.[3] Viljakasveista vihneet näkyvät selvästi ohralla ja rukiilla.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molekyyligeneettisiin tutkimuksiin perustuva fylogeneettinen luokittelujärjestelmä erottaa 12 alaheimoa. Niiden keskinäistä sukulaisuutta kuvataan kaavalla

Anomochloöideae {Pharoideae [Puelioideae (PACMAD + BEP -kladit)]}

PACMAD-kladi koostuu alaheimoista Aristidoideae, Panicoideae, Arundinoideae, Micrairoideae, Danthonioideae ja Chloridoideae. BEP-kladissa ovat alaheimot Ehrhardtoideae, Bambusoideae ja Pooideae.[4]

Alaheimo Anomochloöideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi sukua ja neljä lajia siellä täällä hajanaisesti Keski-Amerikasta Kaakkois-Brasiliaan ulottuvan alueen metsissä. Alaheimoon kuuluvat Anomochloa marantoidea, joka on sukunsa ainoa laji, ja kolme Streptochaeta-lajia.[5]

Alaheimo Pharoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä sukua ja 13 lajia tropiikin metsissä.[6]

Alaheimo Puelioideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi sukua ja 11 lajia trooppisessa Afrikassa.[7]

Alaheimo Aristidoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme sukua ja 365 lajia lämpimänlauhkeilla alueilla; Euroopassa muutama laji. Suurimmat suvut ovat Aristida (250-290 lajia) ja untuvaheinät (Stipagrostis, 50 lajia). [8]

Alaheimo Panicoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja 212, lajeja 3316 tropiikissa ja lauhkeassa vyöhykkeessä. Runsaslajisimmat suvut: helmihirssit (Paspalum, 330 lajia), harjasheinät (Cenchrus, 105 lajia; sisältää entisen sulkahirssien suvun, Pennisetum), varrasheinät (Andropogon, 100 lajia), hirssit (Panicum, 100 lajia), nukkahirssit (Dicanthelium, 55 lajia) ja Eriachne (40 lajia).[9]

Alaheimo Arundinoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja 19, lajeja 46 lauhkea ja trooppinen vyöhyke. Kasvuympäristö vaihtelee vedestä ja kosteikoista kuiviin kasvupaikkoihin.[10]

Alaheimo Micrairoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja yhdeksän, lajeja 188 tropiikissa. Suurimmat suvut: Isachne (100 lajia) ja Eriachne (35 lajia). [11]

Alaheimo Danthonioideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja 17, lajeja 281 laajalle levinneinä, eniten eteläisellä pallonpuoliskolla; Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa vähän lajeja. Suurimmat suvut: hinat (Danthonia, 100 lajia) ja Rytidosperma (90 lajia).[12]

Alaheimo Chloridoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja 130, lajeja 1721 tropiikissa ja lämpimillä alueilla enmmän tai vähemmän kuivissa kasvuympäristöissä erityisesti Afrikassa ja Australiassa. Runsaslajisimmat suvut: Eragrostis (300 lajia), vasuheinät (Muhlenbergia, 155 lajia), karisteheinät (Sporobolus, 180 lajia) ja viuhkaheinät (Chloris, 55 lajia). [13]

Alaheimo Ehrhartoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja 17, lajeja 111 laajalti levinneinä, mutta erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla. Suurimmat suvut: riisit (Oryza, 20 lajia) ja hukkariisit (Leersia, 20 lajia).[14]

Alaheimo Bambusoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja 116, lajeja 2123 tropiikissa ja lauhkeilla alueilla, usein metsäkasveja. Bambujen alaheimossa on kolme tribusta.[15]

Tribuksessa Olyreae on 21 sukua ja 120 lajia Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa; Uudessa-Guineassa kasvaa suku Buergersiochloa. Eniten lajeja on suvussa Pariana (35 lajia). Tribuksen kasvit ovat ruohovartisia, muissa tribuksissa on puuvartisia bambuja.[16]

Arundinarieae-tribus käsittää 26 sukua ja 533 lajia hajanaisesti levinneinä Itä-Yhdysvaltoihin, Itä-Aasiaan ja Afrikkaan; enemmän tai vähemmän vuoristoissa. Runsaslajisimmat suvut: ruokobambut (Fargesia, 60 lajia), sasabambut (Sasa, 40-60 lajia), Phyllostachys (55 lajia), kaislabambut (Arundinaria, 50 lajia).[17]

Bambuseae-tribus koostuu 84-101 suvusta, joissa on 1470 juurakollista lajia tropiikissa, lämpimillä ja lauhkeilla alueilla. Suurimmat suvut: Chusquea (200 lajia), Bambusa (120 lajia), Merostachys (50 lajia) ja Schizostachyum (50 lajia).[18]

Alaheimo Poöideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuja 177, lajeja 3850 enimmäkseen pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Alaheimo jakaantuu neljäksi kehityslinjaksi eli kladiksi.[19]

Brachyelytreae käsittää vain yhden kolmilajisen suvun, joka kasvaa Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikan itäosassa. Toinen kladi on nimeltään Nardeae, ja siinä on kaksi yksilajista sukua Euroopassa. Kolmas kladi (Phaenospermateae) koostuu seitsemästä suvusta ja niiden 11 lajista, joiden levinneisyys on hajanainen: niitä on Keski-Aasiasta Itä-Aasiaan, Australiassa, Meksikossa, Balkanin niemimaalla ja Kaukasuksella. Neljäs kladi on nimetön ja suurin, siinä on 169 sukua ja 3833 lajia, jotka kasvavat enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen runsaslajisimmat suvut ovat nurmikat (Poa, 500 lajia), nadat (Festuca, 470; sisältää entisen raiheinien suvun, Lolium), höyhenheinät (Stipa, <300 lajia), kastikat (Calamagrostis, 230 lajia), röllit (Agrostis, 220 lajia), villivehnät (Elymus, 150 lajia), Nassella (122 lajia), töpökattarat (Bromus, 100 lajia) ja simakkeet (Anthoxanthum, 50 lajia).[20]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkasveihin kuuluvat monet kaikkein tärkeimmistä viljelykasveista. Heinäkasveja, joiden jyviä käytetään ihmisten ravinnoksi, kutsutaan viljoiksi. Viljoista tärkeimpiä ovat vehnä, riisi, maissi, ohra, ruis ja kaura. Ne muodostavat tärkeän energian- ja proteiininlähteen ihmisille. Sokeriruoko on sokerintuotannon tärkeä lähde.

Lisäksi heimoon kuuluu joukko kotieläinten, etenkin nautojen ja lampaiden rehuksi viljeltäviä kasveja, joita tavallisesti tarkoitetaankin puhuttaessa heinistä tai heinästä. Sellaisia ovat esimerkiksi nurmipuntarpää ja timotei. Niitä voidaan käyttää karjan rehuksi useilla tavoilla: karja voi laiduntaa niitä suoraan pellolta tai erilaisilta luonnonbiotoopeilta, ne voidaan niittää karjalle tuoreena nurmirehuksi tai valmistaa säilörehuksi yhdessä muiden nurmikasvien kanssa tai niistä voidaan valmistaa karjan talvirehuksi kuivaa heinää. Näistä kuiva heinä oli yhdessä esimerkiksi lehdesten kanssa aiemmin pääasiallinen talvirehun tuotantotapa pohjoisilla alueilla, mutta säilörehun yleistyttyä kuivan heinän tuotanto talvirehuksi on vastaavasti vähentynyt.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 9) June 2008. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)
  2. Britannica
  3. Eliöiden määritys: Heinäkasvit Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
  4. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  5. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  6. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  7. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  8. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  9. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  10. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  11. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  12. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  13. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  14. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  15. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  16. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  17. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  18. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  19. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015
  20. Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]