Misokeitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Misokeittoa sushi-ravintolassa.

Misokeitto (味噌汁, miso shiru) on perinteinen japanilainen keitto, joka muodostuu dashi-nimisestä liemestä, johon on sekoitettu pehmennettyä miso-tahnaa.

Misotahnan lisääminen dashiin on ainoa asia, joka määrittelee keiton todella misoksi, sillä keittoon lisätään usein muita aineita kauden ja alueen sekä oman mieltymyksen mukaan.

Misotahna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Miso

Misotahnat voidaan jakaa kolmeen osaan, punaiseksi (akamiso), valkoiseksi (shiromiso) tai sekoitetuksi (awase). Näistä teemoista on monia variaatioita, kuten Shinshū miso ja Sendai miso.

Liemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dashi
Dashi-pakkauksia.

Yleisin dashi-liemi tehdään niboshista (kuivatut sardiinit), kombusta (kuivattu merilevä), katsuobushista (ohuita suikaleita kuivattua ja liekitettyä tonnikalaa), tai hoshi-shiitakesta (kuivattu siitake). Kombua voidaan myös käyttää yhdistelmässä katsuobushin tai hoshi-shiitaken kanssa. Merilevä- ja shiitakedasheja käytetään kasviskeitoissa.

Japanin ulkopuolella Yhdysvalloissa ja Euroopassa misokeitto tehdään toisinaan tekemällä miso länsimäiseen vihannesliemeen. Liemi saattaa sisältää sellaisia aineita kuin negiä, porkkanaa, perunoita ja valkoretikkaa.

Kristityt japanilaiset pakonilaiset, jotka tulivat Filippiineiltä Edo-kauden aikaan, toivat misokeiton mukanaan. Filippiiniläiset reseptit kuitenkin eroavat japanilaisista usein tamarindin lisäyksen vuoksi. Sen vuoksi filippiiniläiset misokeitot ovat happamempia kuin alkuperäisen japanilaisen reseptin mukaan tehdyt.

Kiinteät ainesosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilaisen tyylin mukaan keittoon lisätään kiinteitä aineita korostamaan eri kausia. Ruokaan lisätään usein sekä aineita jotka kelluvat, kuten wakame-merilevää, että aineita jotka eivät kellu, kuten perunoita. Aineita ovat usein sienet, perunat, merilevä, sipuli, katkaravut, kalat ja raastettu tai pilkottu valkoretikka. Misokeittoon voi lisätä melkein minkätyyppisiä japanilaisia aineita tahansa. Siinä ei kuitenkaan yleensä ole monia muita aineita liemen ja mison lisäksi.

Jos misokeittoon lisää sianlihaa, sitä kutsutaan tonjiruksi, joka tarkoittaa sianlihakeittoa.

Valmistus ja tarjoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Misokeiton voi valmistaa muutamilla eri tavoilla, riippuen kokista ja keiton tyylistä. Japanilaisten reseptien mukaan dashin kanssa tarjoillaan usein vihanneksia ja lihoja, usein sieniä, valkoretikkaa, porkkanoita, perunoita, tofua ja kalaa.

Japanissa misokeitto ja valkoinen riisi muodostavat yleisimmän japanilaisen aamiaisen. Ruoka on ollut niin maallikkojen kuin ylhäistenkin suosiossa jo vuosisatojen ajan.

Tyypillinen valmismisokeitto.

Keitto tarjoillaan useimmiten lakatusta kulhosta, ja se juodaan suoraan siitä. Kiinteät aineet kuitenkin syödään syömäpuikoilla.

Valmismisokeitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmismisokeittoja myydään yksittäisissä pakkauksissa. Yleensä niissä on kuivattua wakamea ja tofua soijapavuilla, ja valmistus tapahtuu vain lisäämällä aineet kuumaan veteen. Valmismisokeitot ovat suosittuja japanilaisilla työpaikoilla, sillä ne on helppoa ja nopeaa valmistaa lounaaksi.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimukset Japanin kansallisessa syöpäkeskuksessa väittävät, että misokeiton syöminen vähentää tai jopa poistaa kokonaan rintasyövän mahdollisuuden.[1]

Yksi misokeiton suurimmista hyödyistä on erittäin korkea omega 3:n ja 6:n määrä.

Yksinään misokeitot eivät kuitenkaan ole vastine täydelliselle aterialle. Kuitenkin kun misotahnaan lisätään tofua, dashia, vihersipulia, katsuobushia ja muita vihanneksia, se voi olla ateriavastine.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]