Mariupol

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mariupol
(Маріуполь)
Mariupol postcard.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Mariupol

Koordinaatit: 47.0970°N, 37.5414°EKoordinaatit: 47.0970°N, 37.5414°E

Valtio Ukraina
Alue Donetskin alue
Perustettu 1734
Laajennettu 1778
Hallinto
 – Pormestari Juri Hotlubei
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 166 km²
Väkiluku (2013)  ([1]) 461 810
Suuntanumero(t) +380 629

Mariupol (ukr. Маріу́поль, ven. Мариу́поль, kreik. Μαριούπολις) on Kaakkois-Ukrainassa Asovanmeren rannalla sijaitseva teollisuus- ja satamakaupunki. Hallinnollisesti Mariupol kuuluu Donetskin alueeseen ja historiallisesti Donetsin laakioon. Kaupungissa asuu syntyhistoriansa seurauksena kreikkalaisyhteisö.

Mariupol on Ukrainan 10. suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 alussa 461 810 henkeä.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1734 Asovanmeren rannalle, Kalmius- ja Kaltšykjokien suulle perustettiin linnoitus.[2][3] Tämän ympärille kehittyi Kalmiuksen asutus. Vuonna 1778 asutuksen länsireunalle rakennettiin Pavlovskin kaupunki Krimiltä karkoitetuille kreikkalaisille (Pontoksen kreikkalaisen kulttuuripiirin osa). Vuonna 1780 kaupunki nimettiin Mariupoliksi.[2] Vuodesta 1807 lähtien se kuului Venäjän keisarikunnan ukrainalaisvaltaisen Jekaterinoslavin kuvernementin alueeseen. Vuonna 1874 Mariupolista tuli kuvernementin kihlakuntakaupunki (se oli ollut vastaavassa asemassa jo 1700-luvun lopulla Jekaterinoslavin käskynhaltijakunnassa), jossa oli vuonna 1897 jo 31 116 asukasta.[4][5]

Neuvostoliiton aikana vuosina 1948–1989 kaupungin nimi oli Ždanov (Жда́нов) siellä syntyneen Andrei Ždanovin kunniaksi.[2]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1782
lähde?
1850
lähde?
1897
[4]
1913
lähde?
1931
[6]
1939
lähde?
1941
lähde?
1959
[7]
1970
[8]
1979
[9]
1989
[10]
2001
2013 [1]
Väkiluku &&&&&&&&&&&02948.&&&&002 948 &&&&&&&&&&&04579.&&&&004 579 &&&&&&&&&&031116.&&&&0031 116 &&&&&&&&&&058000.&&&&0058 000 &&&&&&&&&&092555.&&&&0092 555 &&&&&&&&&0221500.&&&&00221 500 &&&&&&&&&0241000.&&&&00241 000 &&&&&&&&&0283570.&&&&00283 570 &&&&&&&&&0416927.&&&&00416 927 &&&&&&&&&0502581.&&&&00502 581 &&&&&&&&&0518933.&&&&00518 933 &&&&&&&&&0492176.&&&&00492 176 &&&&&&&&&0461810.&&&&00461 810
(arvio)

Itä-Ukrainan kriisin aika 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Ukrainan kriisin aikana Mariupol on ollut sekä vieraan valtion eli Venäjän aseellisesti tukeman laittoman separatistijoukon, niin sanotun "Donetskin kansantasavallan" että ukrainalaisjoukkojen, kuten aluepuolustuspataljoona Azovin hallinnassa. Kaupungin itäpuolella sijaitsevaan Novoazovskiin oli ukrainalaislähteiden mukaan muutamaa päivää aiemmin hyökännyt tunnustuksettomia venäläisiä sotajoukkoja panssareineen, jolloin sadat mariupolilaiset olivat ryhtyneet kaivamaan taisteluhautoja kaupungin puolustusta tehostaakseen.[11] 5. syyskuuta 2014 aselevon jälkeen kaupungin puolustusta organisoitiin uudelleen perustamalla vapaaehtoisista kaupunkilaisista aluepuolustuspataljoona Azoville rinnakkainen aluepuolustuspataljoona Mariupol sekä itsepuolustusjoukot vartioimaan miliisin kanssa tärkeitä kohteita, kuten Mariupolin rautatieasemaa ja kemian tehtaita. [12] Mariupolin seutua tulitettiin tulitauosta huolimatta myös 6. syyskuuta 2014, Ukrainan ulkoministeriön mukaan "Venäjältä laukaistuilla" Grad-raketinheittimillä. Yhden naisen raportoitiin kuolleen ja kolmen mieshenkilön haavoittuneen Mariupolin seudulle kohdistuneen tulituksen seurauksena.[13][14]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestöstä noin puolet on ukrainalaisia (49 %), ja toiseksi suurimman ryhmän muodostavat venäläiset (44 %). Vähemmistöryhmiä ovat kreikkalaiset (4 %), valkovenäläiset, armenialaiset, juutalaiset ja bulgarialaiset.lähde?

Yleisimmin puhutaan venäjän kieltä (90 %). Seuraavaksi yleisimmät ovat ukraina ja kreikka.lähde?

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariupolissa on rauta-, teräs-, konepaja- ja kemian teollisuutta, kevyttä teollisuutta, kalastusta. Teollisuuden päästöjen seurauksena kaupungin ilmanlaatu tunnettiin huonoksi. [2] Kaupungissa on kaksi terästehdasta, joiden tuotteita viedään Ukrainasta myös ulkomaille. Mariupolin teollisuusalue tuottaa noin 38 % Donetskin alueen viennistä ja koko Ukrainan viennistä noin 7 %.lähde?

Mariupolin satama on eräs Ukrainan suurimpia.[2][15] Sinne saapuu myös rautatie.[16] Kaupungin länsiosissa on kansainvälinen lentoasema.[3]

Kaupunki on myös lomakeskus kylpylöineen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 3.3.2014. (ukrainaksi)
  2. a b c d e Mariupol (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja toinen teos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.3.2014. (venäjäksi)
  3. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  4. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Hersonskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Hersonin kuvernementti) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
  5. Katerynoslav gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 2. 1988. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 8.9.2014. (englanniksi)
  6. Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet.: [istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Demoskop Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.9.2014. (venäjäksi)
  11. Residents of Mariupol get ready to defend city from Russian troops viitattu 7.9.2014 (englanniksi)
  12. Mariupol: žizn v osade 7.9.2014, novosti.dn.ua, (Hromadske Telebatšennja Donetštšyny, video, 16min 53s) (venäjäksi)/(ukrainaksi)
  13. Ukraine’s fragile cease-fire is in trouble, as shelling occurs near Mariupol 6.9.2014, Washington Post, washingtonpost.com, Viitattu 7.9.2014 (englanniksi)
  14. Ukrainian Cease-Fire Tested as Both Sides Report Deaths 7.9.2014, bloomberg.com, viitattu 7.9.2014, (englanniksi)
  15. Assotsiatsija portov Ukrainy "Ukrport" (Ukrainan satamaliiton sivusto) Ukrport, ukrport.org.ua. Viitattu 2.3.2014. (venäjäksi)
  16. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mariupol.