Holodomor
Sivulta puuttuu 
Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainassa vuosina 1932–1933 raivonnut Neuvostoliiton aiheuttama nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3 [1]–14 miljoonaa[2] ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen, ei myöskään siitä, oliko kyse kansanmurhasta, joksi muun muassa Ukrainan kansallismieliset poliitikot sitä vaativat nimitettävän. Kansanmurhaksi tapahtuman on tunnustanut parikymmentä valtiota.
Vaikka ukrainalaisen diasporan ja kansallismielisen älymystön edustajien mukaan kyse oli nimenomaan Ukrainan kansallisuutta ja ukrainalaista nationalismia vastaan suunnatusta hyökkäyksestä, esiintyi samanaikaisesti nälänhätää myös muualla Neuvostoliitossa. Siksi nimitys holodomor, ’nälällä tappaminen’, on kiistanalainen. Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka.
Josif Stalin ja muu neuvostojohto saattoi kokea ukrainalaisen nationalismin uhaksi, sillä Ukraina oli väkiluvultaan ja luonnonvaroiltaan Neuvostoliiton toiseksi tärkein neuvostotasavalta Venäjän jälkeen. Kysymys saattoi kuitenkin olla käytännöllisempi: maaseudun varallisuutta tarvittiin juuri alkaneen teollistamisen polttoaineeksi. Holodomorin aikana esiintyi kannibalismia (kuten usein nälänhädissä), ja vähäisenkin ruokamäärän varastaminen vastaperustetuilta kollektiivimaatiloilta merkitsi kuolemanrangaistusta.
Holodomorin aikana Neuvostoliiton viljanvienti länsimaihin moninkertaistui, kun ukrainalaisten vilja otettiin valtion haltuun.[3] Neuvostoliittolaisen virallisen historiankirjoituksen mukaan rikkaat talonpojat eli kulakit ”sabotoivat” maatalouden kollektivisointia.[4]
Monille Ukrainassa asuville ukrainalaisille tieto nälänhätäkatastrofista tuli vasta Ukrainan itsenäistyttyä 1991. Erityisesti kansallismielinen presidentti Viktor Juštšenko nosti asian esille ja pyrki hankkimaan sille kansainvälistä tunnustusta kansanmurhana. Lisäksi Ukrainassa säädettiin laki, joka kielsi asian kyseenalaistamisen.[5] Kysymys myös hiersi Venäjän federaation ja Ukrainan tasavallan välejä.
Juštšenkon seuraajansa Viktor Janukovytš on kieltänyt että kyse oli kansanmurhasta, ja nimittänyt sitä neuvostokansan yhteiseksi tragediaksi.[6]
Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2008 päätöslauselman, jossa se ”tunnustaa holodomorin (Ukrainan vuosien 1932–1933 keinotekoisen nälänhädän) järkyttäväksi rikokseksi Ukrainan kansaa ja ihmisyyttä vastaan”.[7]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ http://en.rian.ru/exsoviet/20100311/158159509.html
- ↑ http://www.holodomor.org/
- ↑ http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/WorkingDocs/Doc10/EDOC12173.htm
- ↑ Kaunokirjallinen esimerkki tällaisesta Neuvostoliiton kollektivisointia koskevasta historiankirjoituksesta on sosialistista realismia edustava kirja Sholohov Mihail, Aron raivaajat, 1932 (suom. Kansankulttuuri, 1977)
- ↑ http://en.rian.ru/exsoviet/20100311/158159509.html
- ↑ http://en.rian.ru/exsoviet/20100427/158772431.html
- ↑ Euroopan parlamentin päätöslauselma Viitattu 24.5.2009.
- BBC NEWS 24. November 2007, Ukraine remembers famine horror
- Conquest, Robert, The Harvest of Sorrow: Soviet Collectivization and the Terror-Famine
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Johannes Remy, Holodomor, vain hirvittävä rikos vai kansanmurha? Ukrainan nälänhädästä puhumista ei saa jättää holokaustin vähättelijöiden yksinoikeudeksi. Kanava 8/2011
