Mahiljou

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mahiljou, Mogiljov
(Магілёў, Могилёв)
Магілёў. Цэнтр.JPG
Vaakuna
Vaakuna
Mogilev province Mogilev.svg

Koordinaatit: 53°54′32.95″N, 30°20′34.51″E
Valtio Valko-Venäjä
Perustettu 1267
Kaupunkioikeudet 1577
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 110 km²
Väkiluku (10/2009) 358 279
Aikavyöhyke UTC+2
Postinumero 21200
city.mogilev.by (englanniksi) (valkovenäjäksi) (venäjäksi)

Mahiljou (valkoven. Магілёў, Mahilioŭ) eli Mogiljov (ven. Могилёв; puol. Mohylew, liett. Mogiliavas) on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki. Se sijaitsee valtion itäosassa, lähellä Venäjän rajaa. Väkiluku on noin 358 279 asukasta (väestönlasku 10/2009).[1]

Tähtiin katselijan patsas ja elokuvateatteri Radzima, Mahiljou.
Mahiljoun maakunta- ja piirihallinnon talo.
Mahiljoun rautatieasema.
Retro-venäläistä tyyliä edustava Kolminaisuuden katedraali (1909-1911), Mahiljou.

Sisällysluettelo

Historiaa [muokkaa]

Kaupunki mainitaan 1267 linnan sijaintipaikkana Kiovan Rusjin alueella. Joidenkin tutkijoiden mukaan paikkakunnan nimi Mogiljov pohjautuu Polotskin ruhtinaan nimeen tai viittaa hautapaikkaan. 1300-luvulta Mogiljov oli osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa. Vuonna 1526 paikkakunta sai kaupunkioikeudet ja oli koko Liettuan toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 1561 Magdeburgin kaupunginoikeudet. Siitä tuli vuoden 1569 unionisopimuksen seurauksena osaksi Puola-Liettuaa.[2][3] Käsityöläiset ja köyhät kaupunkilaiset kapinoivat puolalaisten asettamia veroja vastaan 1606–1610.[3] Suuren Pohjan sodan aikana 1708 Ruotsin Kaarle XII:n joukot ryöstivät ja tuhosivat kaupungin.lähde?

Ensimmäisessä Puolan jaossa 1772 se liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Vuoden 1812 sodassa ranskalaiset miehittivät kaupunkia.[2] 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kaupunki oli tärkeä kulttuurikeskus ja Venäjän Mogiljovin kuvernementin hallintokeskus (1773-1796 ja 1802-1917), joskin tovin 1800-luvun vaihteessa (1796-1802) se oli Valko-Venäjän kuvernementin kihlakuntakaupunki.[3][2] Keisarikunnan vuoden 1840 kaupunkiluettelon mukaan se oli 23 103 asukkaallaan suurin Valko-Venäjän nykykaupungeista,[4] mutta 1800-luvun loppuun mennessä Minsk ja Vitsebsk kasvoivat sitä suuremmiksi.[5] Kauppa ja teollisuus kehittyi. Rautatieasema valmistui 1902. Kaupungissa toimi useita rahoituslaitoksia, kolme painoa ja mekaanisia pajoja.[2] Ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918 Venäjän päämaja sijaitsi Mogiljovissa elokuusta 1915 marraskuulle 1917.[3]

Saksalaiset valloittivat sen 1918 ja antoivat lyhytaikaiselle Valko-Venäjän kansalliselle tasavallalle.lähde? Bolševikit valloittivat kaupungin marraskuussa 1919 ja 1924 siitä tuli Valko-Venäjän SNT:n osa. 1939 suunniteltiin kaupungin muuttamista jopa Valko-Venäjän pääkaupungiksi, joten kaupunkiin rakennettiin 1940 Neuvostojen talo.[2] Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli heinäkuusta 1941 kesäkuun 1944 lopulle saksalaisten miehittämä.[3]

Asukasluvun kehitys [muokkaa]

Vuosi 1840[4] 1897[5] 1939[3] 1959[6] 1970[7] 1979[8] 1989[9] 2009[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&023103.&&&&0023 103 &&&&&&&&&&043119.&&&&0043 119 &&&&&&&&&&099000.&&&&0099 000 &&&&&&&&&0121712.&&&&00121 712 &&&&&&&&&0202314.&&&&00202 314 &&&&&&&&&0290361.&&&&00290 361 &&&&&&&&&0359188.&&&&00359 188 &&&&&&&&&0358279.&&&&00358 279

Teollisuuskaupunki [muokkaa]

Mahiljou on Valko-Venäjän tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuutta kehitettiin metallurgisella teollisuudella. Kaupunki on myös tärkeä Dneprin jokisatama ja siellä on lentokenttä kotimaanlentoja varten.lähde?

Mahiljoun seudun hallintopiirit [muokkaa]

Valko-Venäjän aluehallinnossa Mahiljoun kaupunki on suoraan Mahiljoun maakunnan alaisuudessa. Sisäisesti kaupunki jakautuu kahteen hallintopiiriin. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan nämä olivat

  • 190 558 asukkaan Leninski (Leninin mukaan nimetty piiri; valkoven. Ленінскі, ven. Ленинский) ja
  • 167 721 asukkaan Kastrytšnitski (lokakuun piiri; valkoven. Кастрычніцкі, ven. Октябрьский).

Mahiljoun kaupunkia ympäröi laajempi maaseutuvaltainen hallintopiiri, 43 166 asukkaan Mahiljoun piiri.[1]

Nähtävyyksiä ja yliopistoja [muokkaa]

Maamerkeistä huomattavin on Pyhän Stanislauksen katedraali, joka on rakennettu barokkityyliin 1738–1752. Myös 1668 rakennettu ortodoksinen Pyhän Nikolain katedaraali on mahtava barokkityylin kirkko. Uudemmista kirkoista mm. vuosina 1909-1911 retrovenäläiseen tyyliin rakennettu Kolminaisuuden katedraali on vaikuttavan näköinen.[10]

Kaupungissa toimii kolme valtionyliopistoa[11][12]:

  • Valkovenäläis-venäläinen yliopisto (laajennus 2003 teknisen yliopiston pohjalta)
  • Mahiljoun elintarviketeknologinen valtionyliopisto
  • Mahiljoun A.A. Kuleshovin valtionyliopisto

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Могилевская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Mahiljoun alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 26.2.2011. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d e Mogiljov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  3. ↑ a b c d e f Mogiljov (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  4. ↑ a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Mogiljov löytyy julkaisun sivulta 20/41 otsikon Mogiljovskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  5. ↑ a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Mogiljovskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Mogiljovin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  6. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  7. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  8. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  9. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  10. ↑ N. Roberts (2008): Belarus - the Bradtl Travel Guide. Sivut II ja 186-196. Bradt Travel Guides Ltd, 23 High Street, Chalfont St Peter, Bucks SL9 9QE, England. ISBN 1-84162-207-9. (englanniksi)
  11. ↑ The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  12. ↑ Belarusian-Russian University 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta lisää [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mahiljou.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mahiljou&oldid=13261874