Mahiljou

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mahiljou, Mogiljov
(Магілёў, Могилёв)
Магілёў. Цэнтр.JPG
Vaakuna
Vaakuna
Mogilev province Mogilev.svg

Koordinaatit: 53°54′32.95″N, 30°20′34.51″EKoordinaatit: 53°54′32.95″N, 30°20′34.51″E

Valtio Valko-Venäjä
Perustettu 1267
Kaupunkioikeudet 1577
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 110 km²
Väkiluku (10/2009) 358 279
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 21200
Suuntanumero(t) +375-22(2) (ulkomailta), 8-022(2) (maan sisäinen)[1]
city.mogilev.by (englanniksi) (valkovenäjäksi) (venäjäksi)

Mahiljou (valkoven. Магілёў, Mahilioŭ) eli Mogiljov (ven. Могилёв; puol. Mohylew, liett. Mogiliavas) on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki. Se sijaitsee valtion itäosassa, lähellä Venäjän rajaa. Väkiluku on noin 358 279 asukasta (väestönlasku 10/2009).[2]


Mahiljoun maakunta- ja piirihallinnon talo.
Retro-venäläistä tyyliä edustava Kolminaisuuden katedraali (1909-1911), Mahiljou.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki mainitaan 1267 linnan sijaintipaikkana Kiovan Rusjin alueella. Joidenkin tutkijoiden mukaan paikkakunnan nimi Mogiljov pohjautuu Polotskin ruhtinaan nimeen tai viittaa hautapaikkaan. 1300-luvulta Mogiljov oli osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa. Vuonna 1526 paikkakunta sai kaupunkioikeudet ja oli koko Liettuan toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 1561 Magdeburgin kaupunginoikeudet. Siitä tuli vuoden 1569 unionisopimuksen seurauksena osaksi Puola-Liettuaa.[3][4] Käsityöläiset ja köyhät kaupunkilaiset kapinoivat puolalaisten asettamia veroja vastaan 1606–1610.[4] Suuren Pohjan sodan aikana 1708 Ruotsin Kaarle XII:n joukot ryöstivät ja tuhosivat kaupungin.lähde?

Ensimmäisessä Puolan jaossa 1772 se liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Vuoden 1812 sodassa ranskalaiset miehittivät kaupunkia.[3] 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kaupunki oli tärkeä kulttuurikeskus ja Venäjän Mogiljovin kuvernementin hallintokeskus (1773-1796 ja 1802-1917), joskin tovin 1800-luvun vaihteessa (1796-1802) se oli Valko-Venäjän kuvernementin kihlakuntakaupunki.[4][3] Keisarikunnan vuoden 1840 kaupunkiluettelon mukaan se oli 23 103 asukkaallaan suurin Valko-Venäjän nykykaupungeista,[5] mutta 1800-luvun loppuun mennessä Minsk ja Vitsebsk kasvoivat sitä suuremmiksi.[6] Kauppa ja teollisuus kehittyi. Rautatieasema valmistui 1902. Kaupungissa toimi useita rahoituslaitoksia, kolme painoa ja mekaanisia pajoja.[3] Ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918 Venäjän päämaja sijaitsi Mogiljovissa elokuusta 1915 marraskuulle 1917.[4]

Saksalaiset valloittivat sen 1918 ja antoivat lyhytaikaiselle Valko-Venäjän kansalliselle tasavallalle.lähde? Bolševikit valloittivat kaupungin marraskuussa 1919 ja 1924 siitä tuli Valko-Venäjän SNT:n osa. 1939 suunniteltiin kaupungin muuttamista jopa Valko-Venäjän pääkaupungiksi, joten kaupunkiin rakennettiin 1940 Neuvostojen talo.[3] Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli heinäkuusta 1941 kesäkuun 1944 lopulle saksalaisten miehittämä.[4]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1811[7] 1840[5] 1863[7] 1897[6] 1914[7] 1931[8] 1939[4] 1959[9] 1970[10] 1979[11] 1989[12] 2009[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&&05800.&&&&005 800 &&&&&&&&&&023103.&&&&0023 103 &&&&&&&&&&048200.&&&&0048 200 &&&&&&&&&&043119.&&&&0043 119 &&&&&&&&&&054200.&&&&0054 200 &&&&&&&&&&051557.&&&&0051 557 &&&&&&&&&&099000.&&&&0099 000 &&&&&&&&&0121712.&&&&00121 712 &&&&&&&&&0202314.&&&&00202 314 &&&&&&&&&0290361.&&&&00290 361 &&&&&&&&&0359188.&&&&00359 188 &&&&&&&&&0358279.&&&&00358 279

Teollisuuskaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahiljou on Valko-Venäjän tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuutta kehitettiin metallurgisella teollisuudella. Kaupunki on myös tärkeä Dneprin jokisatama ja siellä on lentokenttä kotimaanlentoja varten.lähde?

Mahiljoun seudun hallintopiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valko-Venäjän aluehallinnossa Mahiljoun kaupunki on suoraan Mahiljoun maakunnan alaisuudessa. Sisäisesti kaupunki jakautuu kahteen hallintopiiriin. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan nämä olivat

  • 190 558 asukkaan Leninski (Leninin mukaan nimetty piiri; valkoven. Ленінскі, ven. Ленинский) ja
  • 167 721 asukkaan Kastrytšnitski (lokakuun piiri; valkoven. Кастрычніцкі, ven. Октябрьский).

Mahiljoun kaupunkia ympäröi laajempi maaseutuvaltainen hallintopiiri, 43 166 asukkaan Mahiljoun piiri.[2]

Nähtävyyksiä ja yliopistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maamerkeistä huomattavin on Pyhän Stanislauksen katedraali, joka on rakennettu barokkityyliin 17381752. Myös 1668 rakennettu ortodoksinen Pyhän Nikolain katedaraali on mahtava barokkityylin kirkko. Uudemmista kirkoista mm. vuosina 1909-1911 retrovenäläiseen tyyliin rakennettu Kolminaisuuden katedraali on vaikuttavan näköinen.[13]

Kaupungissa toimii kolme valtionyliopistoa[14][15] ja valtion musiikkiakatemian sivutoimipiste:

  • Valkovenäläis-venäläinen yliopisto (laajennus 2003 teknisen yliopiston pohjalta)
  • Mahiljoun elintarviketeknologinen valtionyliopisto
  • Mahiljoun A.A. Kuleshovin valtionyliopisto
  • Valko-Venäjän valtion musiikkiakatemian sivutoimipiste [16] (päätoimipaikka Minskissä).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mogilevskaja oblast: Telefonnyje kody belindex.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  2. a b c Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Могилевская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Mahiljoun alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 26.2.2011. (venäjäksi)
  3. a b c d e Mogiljov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  4. a b c d e f Mogiljov (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  5. a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Mogiljov löytyy julkaisun sivulta 20/41 otsikon Mogiljovskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  6. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Mogiljovskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Mogiljovin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  7. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913.) istmat.info. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  8. Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet.: Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Belorusskaja SSR (Valko-Venäjän SNT:tä koskevat sivut 218-225 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  13. N. Roberts (2008): Belarus - the Bradtl Travel Guide. Sivut II ja 186-196. Bradt Travel Guides Ltd, 23 High Street, Chalfont St Peter, Bucks SL9 9QE, England. ISBN 1-84162-207-9. (englanniksi)
  14. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  15. Belarusian-Russian University 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  16. Mogiljovski filial bgam.edu.by. Viitattu 12.6.2013. (venäjäksi)

Aiheesta lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mahiljou.