Luettelo keskeisistä lääketieteen aiheista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Seuraava luettelo tarjoaa yleiskatsauksen lääketieteen eri aiheista:
Lääketiede – terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiede.
Päämäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteen haarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dermatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa ihon sairauksia.
- Endokrinologia – tutkii umpieritysjärjestelmää, sen erittämiä hormoneja ja niihin liittyviä tauteja ja sairauksia.
- Ensiapu – toimenpiteitä toisen ihmisen tai itsensä auttamiseksi onnettomuustilanteessa tai sairauskohtauksen sattuessa.
- Ensihoito – erikoistunut hoitolaitoksen ulkopuolella annettuun hengenpelastavaan tai vamman pahenemista estävään hoitoon.
- Epidemiologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien ja niihin liittyvien tekijöiden jakaantumista ja syy-yhteyksiä väestötasolla.
- Gastroenterologia – vatsaelinsairauksiin ja niiden hoitoon keskittynyt sisätautien erikoisala.
- Geriatria – erikoistunut iäkkäiden ihmisten hoitoon.
- Gynekologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa naisen sukupuolielimiä.
- Hammaslääketiede – lääketieteellinen tieteenala, joka tutkii purentaelimen, hampaiston, suun ja leukojen anatomiaa ja fysiologiaa ja lisäksi suusairauksien, vammojen ja kehityshäiriöiden etiologiaa, diagnosointia ja hoitoa.
- Hematologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa veritauteja.
- Hepatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii maksaa ja sen sairauksia.
- Kardiologia – sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala.
- Kirurgia – lääketieteen osa-alue, jossa hoidetaan sairauksia, vammoja, kasvaimia tai epämuodostumia leikkausten avulla.
- Lastentautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii lapsuusiälle ominaisia sairauksia.
- Nefrologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii munuaisten rakennetta ja toimintaa.
- Neurologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja.
- Obstetriikka – lääketieteen osa-alue, joka käsittää raskauteen, synnytykseen ja lapsivuoteuteen kuuluvia lääketieteellisiä seikkoja.
- Onkologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii syöpäsairauksia.
- Ortopedia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa luu- ja tukielinsairauksia.
- Otorinolaryngologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutauteja.
- Patologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii tautien aiheuttajien ja ruumiin vuorovaikutusta sekä tästä seuraavia muutoksia kudoksissa, elimissä ja koko eliössä.
- Profylaksia – erikoistunut sairauksien ennaltaehkäisyyn.
- Psykiatria – lääketieteen osa-alue, joka tutkii sairauksia ja häiriöitä, jotka aiheuttavat mielenterveyteen, käyttäytymiseen, tiedonkäsittelyyn tai motorisiin toimintoihin taikka seksuaalitoimintoihin liittyviä oireita.
- Pulmonologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa hengitysteiden sairauksia.
- Radiologia – erikoistunut säteilyä hyödyntäviin kuvantamismenetelmiin perustuvaan lääketieteelliseen diagnostiikkaan sekä säteilyn käyttöön sairauksien hoidossa.
- Reumatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa reumasairauksia.
- Silmätautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa silmäsairauksia.
- Sisätautioppi – lääketieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja hoidetaan suurta osaa aikuisten sellaisista sairauksista, joiden hoitoon ei käytetä kirurgiaa.
- Tartuntatautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii tartuntatauteja.
- Tehohoitolääketiede – lääketieteen osa-alue, jonka keskeisenä toiminta-ajatuksena on tilapäisen hengenvaaran torjunta.
- Urheilulääketiede – urheilijoiden terveyden hoitoon ja suorituskyvyn optimointiin keskittyvä liikuntalääketieteen ala.
- Urologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa virtsanerityselimistöä.
- Yleislääketiede – erikoistunut yleisimpiin kansansairauksiin.
Lääketieteen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteellinen biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteellisen biologian haarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anatomia – tutkii eliöiden muotoa ja rakennetta.
- Biokemia
- Bioinformatiikka
- Biofysiikka
- Biometria (tilastotiede)
- Biotekniikka
- Solubiologia
- Embryologia
- Geeniterapia
- Perinnöllisyystiede
- Histologia
- Immunologia
- Mikrobiologia
- Molekyylibiologia
- Neurotiede
- Parasitologia
- Patologia
- Fysiologia
- Systeemibiologia
- Virologia
- Toksikologia
Sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Luettelo sairauksista
- Luettelo syöpätaudeista
- Luettelo lastentaudeista
- Luettelo perinnöllisistä sairauksista
- Luettelo tartuntataudeista
Lääketieteen harjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteelliset laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteelliset tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteelliset opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteellinen tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteelliset organisaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteeseen vaikuttaneet henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteen tutkijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hesy-Ra, aikaisin tunnettu lääkäri.
- Pesešet, naispuolinen lääkäri (vaikutti Egyptissä 2 400 eaa.).
- Borsippa, babylonialainen joka kirjoitti diagnostiikkakäsikirjan.
- Rhazes, persialainen alkemisti.
- Avicenna, filosofi ja lääkäri.
- Kreikkalais-roomalaiset lääketieteen tutkijat:
- Hippokrates, tunnetaan yleisesti modernin lääketieteen isänä.
- Galenos, tunnettu kunnianhimoisista leikkauksista.
- Andreas Vesalius, tieteellisen anatomian uranuurtaja.
- Oribasius, bysanttilainen joka kokosi lääketieteellistä tietoa.
- Abu al-Qasim, andalusialainen lääkäri jota pidetään nykyaikaisen kirurgian isänä.
- Keskiajan eurooppalaiset lääketieteen tutkijat:
- Theodoric Borgognoni, yksi keskiajan merkittävimmistä kirurgeista, joka on tunnettu tärkeiden kirurgisten edistysaskeleiden käyttöönotosta ja edistämisestä, mukaan lukien yksinkertaisen antiseptiikan ja anestesia-aineiden käyttö.
- Guy de Chauliac, tunnettu Abu al-Qasimin lailla yhtenä nykyaikaisen kirurgian isänä.
- Miguel Serveto, pidetään ensimmäisenä eurooppalaisena, joka löysi keuhkoverenkierron.
- Ambroise Paré ehdotti ligatuurien käyttöä kauterisaation sijasta ja testasi besoaarikiviä.
- William Harvey kuvaili verenkiertoa.
- John Hunter, kirurgi.
- Amato Lusitano kuvaili laskimoventtiilejä ja arvasi näiden tarkoituksen.
- Garcia de Orta oli ensimmäinen, joka kuvaili koleraa ja muita trooppisia sairauksia sekä kasviperäisiä hoitoja.
- Percivall Pott, kirurgi.
- Thomas Browne, kirjoitti useita teoksia lääketieteestä.
- Ignaz Semmelweis, tutki lapsivuodekuolleisuutta ja vähensi sen esiintyvyyttä.
- Louis Pasteur ja Robert Koch perustivat bakteriologian.
- Alexander Fleming, löysi sattumanvaraisesti penisilliinin ja edisti tämän myötä antibioottien kehitystä.
Lääketieteen pioneerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wilhelm Röntgen löysi röntgensäteilyn, sai ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1901 ja keksi röntgentutkimuksen.
- Christiaan Barnard suoritti ensimmäisen sydämensiirtoleikkauksen.
- Ian Donald oli edelläkävijä ultraäänikuvauksen käytössä, joka johti sen käyttämiseen diagnostisena työkaluna.
- Godfrey Hounsfield keksi tietokonekerroskuvauksen ja jakoi Allan McLeod Cormackin kanssa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 1979.
- Peter Mansfield keksi magneettikuvauslaitteen ja jakoi Paul Lauterburin kanssa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 2003.
Yleiset käsitteet lääketieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Epidemiologia – kvantitatiivinen tutkimustapa, joka tutkii terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien ja niihin liittyvien tekijöiden jakaantumista.
- Ravitsemustiede – tutkii ihmisen ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä huomioiden niin fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät.
- Farmakologia – tutkii lääkeaineita ja niiden vaikutuksia elimistöön.
- Psykologia – tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua kuin myös käyttäytymistä.
- Lääketeollisuus – teollisuuden ala, joka kehittää, valmistaa, markkinoi ja myy lääkkeitä.
