Lappeenrannan kaupunginkirjasto

Lappeenrannan kaupunginkirjasto toimii Lappeenrannan kaupungissa ja sen lähialueilla. Kirjasto on perustettu vuonna 1883. Uuden pääkirjastorakennuksen avajaiset olivat vuonna 1974. Vuonna 2017 henkilökuntaa työskenteli henkilötyövuoden aikana kirjaston palkkaamana 46,23 henkeä.

Lappeenrannan kaupunginkirjasto kuuluu Heili-kirjastokimppaan.

Historia

Koulukirjastonhoitaja Juho Pelkonen esitti vuonna 1883 kaupunginhallitukselle, että Lappeenrannan kaupunki ottaisi siihen mennessä satunnaisin avustuksin toimineen lainakirjaston ja lukusalin omistukseensa ja hoitoonsa. Kaupunginhallitus suostui esitykseen ja myönsi kirjastolle tukea 200 markkaa, josta 150 markkaa tuli käyttää kirjojen hankintaan ja sitomiseen. Näistä rahoista varattiin myös 50 markan vuotuinen määräraha kirjastonhoitajan palkkaamiseen.

Ensimmäiseksi kunnalliseksi kirjastonhoitajaksi valittiin maalarimestari P. Tijainen. Vuonna 1908 Lappeenrannassa otettiin luokitukseksi uusi ja Suomessa vielä kiistanalainen Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä. Kirjaston lainajärjestelmä uusittiin Detroit-menetelmään vuonna 1948. 1949 kirjastoon avattiin lapsille oma suunniteltu osasto.

Kirjasto sai uudet tilat Säätiö- eli Postitalosta. Näissä tiloissa kirjasto sijaitsi uuden talon valmistumiseen saakka aina vuoteen 1973. Lappeenrannan Kilta ehdotti erityisen kotiseutuosaston kokoamista kirjaston yhteyteen. Esitys hyväksyttiin. Vain kahta kuukautta ennen kuntaliitosta (Lappeenranta-Lappee-Lauritsala) ja sen mukanaan tuomia muutoksia perustettiin Tyysterniemen kansakoululle myös lasten- ja nuortenosasto. Alakylän ja Tyysterniemen toiminnat kytkettiin toisiinsa. Molempia hoiti sama kirjastonhoitaja.

Kuntaliitos

Vuoden 1967 alussa toteutettiin kuntaliitos, joka yhdisti Lappeenrannan kaupungin, Lappeen kunnan ja Lauritsalan kauppalan. Näin syntyi laaja 50 023 asukkaan kaupunki, jonka kirjastotoimi käsitti pääkirjaston lisäksi 25 sivukirjastoa ja neljä laitoskirjastoa.

Muodostuneen suurkunnan alue oli paisunut niin laajaksi, että kirjastoauto nähtiin välttämättömyytenä. Kirjastolautakunta esitti auton hankkimista heti vuoden 1967 alussa. Lappeenrannan saadessa kirjastoauton syksyllä siirryttiin samalla kameralainausjärjestelmään. Kirjastoauton lainauskamera ja siitä saadut kokemukset johtivat lainauskameran hankkimiseen myös pääkirjastoon vuonna 1968.

Uuden kirjastotalon rakennus alkoi vuonna 1973 ja arkkitehtina toimi Erkki Pasanen. Samana vuonna Valtioneuvosto teki päätöksen maakuntakirjaston tehtävien antamisesta Lappeenrannan kaupungin pääkirjastolle ja esitti käytettäväksi nimeä Lappeenrannan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto. Uuden kirjastotalon avajaisia vietettiin 7.8.1974.

1980-luvulta nykypäivään

Kunnallisen kirjastonsa 100-vuotisjuhlavuonna 1983 Lappeenrannassa valmistauduttiin ATK-lainaukseen. Käynnissä oli ATK-kirjarekisterin luominen. Vuonna 1987 kirjakokoelma saatiin viedyksi rekisteriin. Poistokirjamyynti sekä videoiden lainaus aloitettiin vuonna 1989.

Vuosi 1991 jäi Lappeenrannan kirjaston historiaan supistusten vuotena: syyskuussa lakkautettiin Kaukaan kirjasto ja Armilan sekä Lamposaaren lainausasemat. Mutta seuraavana vuonna miljoonan lainan raja ylittyi ensimmäisen kerran kirjaston historiassa. Vuonna 1993 uusi kirjastoauto aloitti ajon. Pääkirjastossa aloitettiin internetyhteyksien tarjonta asiakkaille vuonna 1996. Käytössä oli yksi kone lapsille ja yksi aikuisille. Kirjastoon perustettiin tietoverkkoneuvojan virka. Seuraavana vuonna kirjastossa siirryttiin uusittuun lainausjärjestelmään: Riimi-järjestelmä muuttui Windows-pohjaiseksi. Samalla uusittiin lainaajakortti. Vuonna 1998 kirjaston kokoelmaluettelo saatiin internetin kautta asiakkaiden käytettäväksi. Uutena palvelumuotona vuonna 1999 aloitettiin asiakkaille lainojen uusiminen ja kirjojen varaus internetin kautta.

Vuonna 2001 maakuntakirjasto solmi palvelusopimuksen Helsingin yliopiston kanssa elektronisen aineiston hankinnasta. Kirjastoon hankittiin tuolloin myös ensimmäinen lainausautomaatti. 2003 kirjastoon ostettiin Akateeminen Tietopalvelu Oy:n ATP-Origo -palvelujärjestelmä. Järjestelmä otettiin käyttöön kuitenkin vasta kesäkuussa 2004. Kuntaliitoksessa Joutsenon kaupunki liittyi 1.1.2009 Lappeenrantaan. Samalla Lappeenrannan kirjastoverkkoon tuli neljä uutta lähikirjastoa (Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastot sekä Aholan lainausasema).

Ylämaan kirjasto liittyi kuntaliitoksen myötä vuoden 2010 alusta osaksi Lappeenrannan maakuntakirjastoa. Seuraavana vuonna aloitettiin E-kirjojen lukulaitteiden lainaaminen. 11.1.2012 uusi kirjastoauto Willitys aloitti liikennöinnin. Vuonna 2013 Etelä-Karjalan kirjastojen yhteinen Heili-kimppa aloitti toimintansa. Yhteinen uusi kirjastojärjestelmä Aurora otettiin käyttöön 4.12. Pääkirjastossa otettiin käyttöön aineiston RFID-tarrat. Kirjaston asiakasraati aloitti toimintansa. Korvenkylän kirjasto sai uudet tilat koulun, päiväkodin ja neuvolan yhteydessä 2014. Uudessa kirjastossa aloitettiin omatoimiasiointi ensimmäisenä Lappeenrannassa. Vuonna 2016 pääkirjaston tiloja nimettiin uudelleen: entisestä musiikkisalista tuli Heili-sali ja Satuhuoneesta Tarinasali. Vapaaehtoiset it-opastajat aloittivat asiakasopastukset saman vuoden keväällä. Mustolan kirjasto lopetti toimintansa 31.5.2017 ja uusi Pontuksen kirjasto avattiin 14.8.2017 Pontuksen päiväkotikoululla. Omatoimiasiointi Pontuksella alkoi 1.12.2017. Pääkirjaston lajitteleva palautusautomaatti otettiin käyttöön 2017 kesällä.

Toimipisteet

Kirjaston toimi- pisteen nimi	Kunta	Osoite	Koordinaatit	Kuva	Lisätietoja (www-sivu)
Joutsenon kirjasto	Lappeenranta	Keskuskatu 2, 54100 Joutseno	61.11797°N, 28.50281°E		Joutsenon kirjasto, Lappeenranta: Joutsenon kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive). Kirjastossa on Joutsenon kotiseutukokoelma. Lappeenrannan sivukirjastoksi kuntaliitoksessa 2009.
Kirjastoauto Willitys	Lappeenranta	Valtakatu 47, 53100 Lappeenranta			Kirjastoauto Willitys. Autoon mahtuu noin 5 000 nidettä.
Korvenkylän kirjasto	Lappeenranta	Asematie 20, 55300 Rauha	61.17631°N, 28.69256°E		Korvenkylän kirjasto, Lappeenranta: Korvenkylan kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
Lappeenrannan pääkirjasto	Lappeenranta	Valtakatu 47, 53100 Lappeenranta	61.05907°N, 28.19359°E		Lappeenrannan pääkirjasto, Lappeenrannan kaupunginkirjasto: pääkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive). Pääkirjastossa sijaitsee Carelica-kokoelma, eteläkarjalaisen kirjallisuuden erikoiskokoelma.
Lauritsalan kirjasto	Lappeenranta	Hallituskatu 27, 53300 Lappeenranta	61.07236°N, 28.26111°E		Lauritsalan kirjasto, Lappeenranta: Lauritsalan kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive). Kirjastorakennus on valmistunut jo vuonna 1951.
Nuijamaan kirjasto	Lappeenranta	Tassiantie 7, 54230 Nuijamaa	60.96022°N, 28.53790°E		Nuijamaan kirjasto
Pontuksen kirjasto	Lappeenranta	Muukontie 12, 53300 Lappeenranta	61.07910°N, 28.30887°E		Pontuksen kirjasto, Lappeenranta: Pontuksen kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
Pulpin kirjasto	Lappeenranta	Pulpin koulu, Ahvenlammentie 3, 54120 Pulp	suuntaa antava: 61.1254°N, 28.4508°E		Pulpin kirjasto, Lappeenranta: Pulpin kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
Sammonlahden kirjasto	Lappeenranta	Sammontori 2, 53850 Lappeenranta	61.05071°N, 28.10980°E		Sammonlahden kirjasto, Lappeenranta: Sammonlahden kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
Voisalmen kirjasto	Lappeenranta	Voisalmentie 19, 53920 Lappeenranta	61.08116°N, 28.14937°E		Voisalmen kirjasto, Lappeenranta: Voisalmen kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
Ylämaan kirjasto	Lappeenranta	Aapistie 1, 54410 Ylämaa	60.79232°N, 28.00636°E		Ylämaan kirjasto, Lappeenranta: Ylämaan kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive). Kirjasto tekee yhteistyötä mm. Ylämaan koulun, kuntosalin ja Ylämaa-talon kanssa. Lappeenrannan sivukirjastoksi kuntaliitoksessa 2010.

Lappeenrannan kirjaston kokoelmat vuosina 2001, 2010 ja 2017

Kirjaston kokoelmat	2001	2010	2017
Yhteensä	327 279	441 209	413 580
Kirjat yhteensä	276 225	376 611	338 990
Suomen kieliset kirjat	264 341	356 862	320 924
Ruotsinkieliset kirjat	1 384	3 221	2 630
Muun kieliset kirjat	10 500	16 528	15 436
Kaunokirjat, aikuiset	74 634	107 542	95 214
Kaunokirjat, lapset	66 850	93 808	87 308
Tietokirjat, aikuiset	122 837	156 984	138 949
Tietokirjat, lapset	11 904	18 277	17 519
Nuotit ja partituurit	8 645	12 913	12 483
Musiikkiäänitteet	16 174	27 534	29 628
Muut äänitteet	6 496	7 834	7 953
Videot	2 472	2 585	711
CD-Levyt	1 230	1 248	149
DVD- ja Blu-ray –levyt	48	6 544	15 804
Muut aineistot	15 989	5 940	7 862

Carelica-kotiseutukokoelma

Historia

Carelica-kotiseutukokoelman kerääminen aloitettiin 1950-luvulla, kun ilmeni huolta luovutetun Karjalan kulttuuriperimän säilymisestä. Vuonna 1957 tehtiin esitys siitä, että Lappeenrannan kaupunginkirjastoon perustettaisiin erillinen kotiseutukokoelma. Esityksen laati Lappeenrannan Kilta, Anni Kepilän aloitteesta. Valtion kirjastotoimiston johtaja, kouluneuvos Kaarina Ranta tähdensi Lappeenrannassa käydessään vuonna 1961, että ”erityisesti kotiseutuosastoon olisi kaikin voimin koottava Karjalaa koskevaa kirjallisuutta”.Vuonna 1968 kokoelmaan kuului 2373 nimikettä. Nykyisellään kokoelmassa on jo lähes 12 000 kirjaa sekä paljon eri alojen pienpainatteita. Carelica-kokoelma oli edistämässä maakuntakirjaston perustamista Lappeenrantaan vuonna 1973.

Kokoelman keruualue

Carelica-kokoelman aineisto on kerätty nykyisen Etelä-Karjalan alueelta. (Ennen kuntaliitoksia alueeseen kuului 15 kuntaa, nykyään 9.) Carelica-kokoelmaan kootaan kirjallisuutta myös Karjalan luovutetulta alueelta. Aineiston keruualueeseen kuuluu Kannaksen alueiden lisäksi myös Inkeri.

Uutisia kirjastosta

Lappeenrannan kirjastoon avattiin vuonna 2015 uusi musiikkiosasto, jonka tarkoituksena oli elävöittää kirjaston tarjontaa erilaisilla tavoilla. Musiikkiosasto siirrettiin katutasosta kolmanteen kerrokseen, siitä tuli suurempi ja myös cd-hyllyt muutettiin uusiksi. Uusi musiikkiosasto mahdollisti esimerkiksi musiikkiesitysten järjestämisen. Uudistusten myötä kirjaston valikoima myös selkiintyi. Musiikkivalikoima on laaja ja nyt kaikki musiikkiaiheinen löytyy samasta paikasta. (Lappeenrannan kirjasto sai uuden musiikkiosaston, 2015.)

Kesällä 2016 Lappeenrannan kirjasto teki uuden aluevaltauksen, kun se tarjosi mahdollisuuden lainata polkupyöriä. Turussa kyseistä oltiin kokeiltu jo aiemmin, joka antoi idean toteuttaa samaa myös Lappeenrannan kirjastossa. Pyöriä voi lainata itsenäisesti 15-vuotiaasta ylöspäin kirjastokortilla, päiväksi kerrallaan. Kirjastolla on ollut myös aiemmin lainattavissa erilaisia liikuntavälineitä ja pelejä, kuten esimerkiksi kävelysauvat, tasapainolauta, askelmittari ja gymstick-jumppakeppi. Liikuntavälineiden lainaamisen taustalla on ajatus hyvinvoinnin tukemisesta ja se onkin toteutettu yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. (Lappeenrannan kirjasto teki uuden aluevaltauksen - nyt voi lainata polkupyöriä, 2016.)

Lappeenrannan kirjasto sai keväällä 2017 valtion tukea e-kirjojen käyttöön ottoon ja Imatran kirjastot saivat tukea digiohjaajan palkkaamiseen. Imatran seudun kirjastot palkkasivat digiohjaajan käynnistämään sähköisten palvelujen ja aineistojen käyttöä. Tähän kirjastot saivat 15 000 tukea valtiolta. Lappeenrannan sekä Porvoon yhteishankkeessa mallinnettiin e-kirjojen käyttöä. Tämän tarkoituksena oli parantaa lasten lukutaitoa sekä lisätä heidän lukuharrastustaan. Lappeenrannan Suomi 100-luentosarjaan Lappeenrannan maakuntakirjastossa saatiin 7000 euroa. Toiset 7000 euroa Lappeenranta sai hankkeeseen: aikamatka Suomi100-lastenkirjallisuuteen sanataiteen keinoin. (Lappeenrannan kirjasto sai valtion tukea e-kirjojen käyttöön ottoon: Imatran kirjastot saivat tukea digiohjaajan palkkaamiseen, 2017)

Joulukuussa 2017 Lappeenrannan kirjastossa järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliiton toimesta rakennustalkoot, jossa rakennettiin norpille turvallisia katiskoja. Kyseiset talkoot olivat osana jo vuonna 2013 alkanutta Saimaannorppa-LIFE- hanketta. Luontokuvaajana ja kalastajana tunnettu Juha Taskinen oli kirjastolla opastamassa katiskoiden rakentamista. Rakennustalkoiden tarkoituksena oli levittää tietoutta verkkokalastuksen vaaroista uhanalaisille saimaannorpille, sekä kannustaa ihmisiä kalastamaan norpille turvallisilla katiskoilla, jotta he välttyisivät verkkokuolemalta. Kirjastoon olivat kaikki tervetulleita rakentamaan katiskoja, mutta myös keskustelemaan aiheesta. (Lappeenrannan kirjastossa rakennetaan norppaturvallisia katiskoja 1.–2.12, 2017.)

Vuoden 2017 marraskuussa Lappeenrannan uutiset kertoivat Lappeenrannan lähikirjastoihin tulevan lisää omatoimiaukioloja lähiaikoina. Omatoimiaikoina kirjastoon kirjaudutaan kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Korvenkylän kirjasto on ollut Lappeenrannan ensimmäinen kirjasto, jossa on ollut omatoimiaukiolo. Kyseisessä kirjastossa omatoimiaukiolot ovat toimineet suurimmaksi osaksi häiriöttä, mutta henkilökohtaista palvelua on kaivattu. Koulun ja päiväkodin yhteydessä olevaan Pontuksen kirjastoon kerrottiin vuoden 2017 lopulla vielä tulevan omatoimiaukiolot. Pontuksen jälkeen omatoimiaukioloja on tarkoitus laajentaa myös Voisalmen ja Ylämaan kirjastoihin, jonka jälkeen kyseisiä aukioloja tulisi myös Joutsenoon ja Lauritsalaan. Omatoimisuuden tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta. (Lappeenrannan lähikirjastoihin tulee lisää omatoimiaukioloja, 2017.)

Lähteet

• Haapala, R. 15.6.2016. Lappeenrannan kirjasto teki uuden aluevaltauksen – nyt voi lainata polkupyöriä. Lappeenrannan uutiset.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 11.4.2018]. Saatavana: https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/404527-lappeenrannan-kirjasto-teki-uuden-aluevaltauksen-nyt-voi-lainata-polkupyoria

• Heili-kirjastot. Ei päiväystä. Imatra.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavana: https://www.imatra.fi/kirjasto/tervetuloa-kirjastoon/heili-kirjastot (Arkistoitu – Internet Archive)

• Kemppainen, H. Lappeenrannan lähikirjastoihin tulee lisää omatoimiaukioloja. 8.11.2017. Lappeenrannan uutiset.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 11.4.2018]. Saatavana: https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/577689-lappeenrannan-lahikirjastoihin-tulee-lisaa-omatoimiaukioloja

• Kotiseutukokoelma Carelica: Etelä-Karjalan ja luovutetun Karjalan historiaa ja nykypäivää. Ei päiväystä. Lappeenranta.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavana: http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Kotiseutukokoelma-Carelica (Arkistoitu – Internet Archive)

• Lappeenrannan kaupunginkirjaston historiikki: Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1967. Ei päiväystä. Lappeenranta.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavana: http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Palvelut-A-O/Historiikki (Arkistoitu – Internet Archive)

• Lappeenrannan kirjasto sai valtion tukea e-kirjojen käyttöön ottoon: Imatran kirjastot saivat tukea digiohjaajan palkkaamiseen. 31.3.2017. Imatralainen.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 11.4.2018]. Saatavana: https://www.imatralainen.fi/artikkeli/503102-lappeenrannan-kirjasto-sai-valtion-tukea-e-kirjojen-kayttoon-ottoon-imatran (Arkistoitu – Internet Archive)

• Lappeenrannan kirjastossa rakennetaan norppaturvallisia katiskoja 1.–2.12. 27.11.2017. Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 11.4.2018]. Saatavana: https://www.sll.fi/etela-karjala/tiedotus/lappeenrannan-kirjastossa-rakennetaan-norppaturvallisia-katiskoja-1-20132-12 (Arkistoitu – Internet Archive)

• Lukkari, M. 28.12.2015. Lappeenrannan kirjasto sai uuden musiikkiosaston. Yle.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 11.4.2018]. Saatavana: https://yle.fi/uutiset/3-8556448

• Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Ei päiväystä. Tilastot.kirjastot.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 11.4.2018]. Saatavana: http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=145&years=2017&stats=109#results

• Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Ei päiväystä. Kokoelmat. Tilastot.kirjastot.fi. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 11.4.2018]. Saatavana: http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=145&years=2001%2C2010%2C2017&stats=183

Aiheesta muualla

• Lappeenrannan kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Carelica-kirjailijat