Kirppusara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirppusara
Carex pulicaris.jpeg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: pulicaris
Kaksiosainen nimi
Carex pulicaris
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kirppusara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kirppusara Commonsissa

Kirppusara (Carex pulicaris) on Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomessa laji on uhanalainen.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirppusara kasvaa 10–25 cm korkeaksi ja se on tiheään mätästävä ja rönsytön. Varret ovat pystyjä ja rihmamaisia, varren tyvitupet ovat väriltään likaisenruskeita. Myös lehdet ovat rihmamaisia ja pituudeltaan lähes varren mittaisia. Kukinto on 1–2,5 cm pitkä tähkä. Tähkä kärki on hedekukkainen ja sen tyviosassa on harvassa 5–10 emikukkaa. Ruskeat tähkäsuomut ovat suippoja, kalvolaitaisia ja pian varisevia. Pullakot ovat sukkulamaisia, suonettomia ja aluksi väriltään ruskeanvihreitä mutta kypsinä kiiltävän mustanruskeita. Aluksi pullakot ovat pystyjä mutta kypsyessään asento on alaviisto. Kirppusara kukkii Suomessa heinäkuussa.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirppusaraa kasvaa ainoastaan Euroopassa. Sen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Espanjasta Alppien kautta Baltiaan, ja pohjoisessa Lounais-Suomeen, Etelä-Ruotsiin ja Norjaan, jossa lajia tavataan rannikolla aina napapiirin korkeudelle saakka. Lisäksi kirppusaraa kasvaa Britteinsaarilla, Färsaarilla ja Islannissa.[3] Suomessa kirppusaraa tavataan nykyään vain Ahvenanmaalta. Turun saaristosta ja Varsinais-Suomesta laji lienee hävinnyt. Mantereella laji on aina ollut hyvin harvinainen, eikä sieltä tunneta kuin muutamia, vanhoja kasvupaikkoja.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirppusara viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, kuten ohutturpeisilla letoilla, kosteilla niityillä ja rehevissä korvissa. Laji on kalkinsuosija.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ympäristömonisteriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 14.1.2010.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 566.
  3. Den virtuella floran: Loppstarr (ruots.) Viitattu 14.1.2010.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Kirppusaran levinneisyys Suomessa Viitattu 14.1.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]