Kaga (laiva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaga / 加賀
Kaga
Kaga
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Kawasaki, Kobe
Kölinlasku 19. heinäkuuta 1920
Laskettu vesille 17. marraskuuta 1921
Palveluskäyttöön 1. marraskuuta 1929
Palveluskäytöstä upotettu 4. kesäkuuta 1942 Midwayn taistelussa
Tekniset tiedot
Uppouma 33 693 t
Pituus 260,7 m
Leveys 31,3 m
Syväys 8,7 m
Koneteho Kampon-höyrykattilat, 4 höyryturbiinia
91 000 shp (67,9 MW)
Nopeus 31,25 solmua (57,88 km/h)
Miehistöä 2 400
Panssarointi 278 mm (vesirajassa)
Aseistus 72(+18) x lentokonetta
10 x 20 cm tykkiä
16 x 12 cm ilmatorjuntatykkiä
22 x 2,5 cm ilmatorjuntatykkiä

Kaga (jap. 加賀, Kasvava riemu) oli Keisarillisen Japanin laivaston Tosa-luokan taistelulaiva, joka muutettiin lentotukialukseksi. Alus oli japanilaisten taistelulaivojen mukaisesti nimetty Japanin maakunnan mukaan.

Alus palveli toisessa maailmansodassa osallistuen muun muassa hyökkäykseen Pearl Harboriin. Se upposi lopulta Midwayn taistelussa 4. kesäkuuta 1942.[1][2][3]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kagan rakentaminen keskeytettiin 5. helmikuuta 1922 Washingtonin laivastosopimuksen ehtojen mukaisesti. Aluksen olisi pitänyt suunnitelmien mukaisesti valmistua 25. joulukuuta 1922. Sopimuksen mukaan Kaga olisi pitänyt romuttaa, mutta se päätettiin muuttaa tukialukseksi Amagin kärsittyä vaurioita 1923 Tokion maanjäristyksessä.[4]

Aluksen hangaari, lentokansi ja lentoonlähtöalustat rakennettiin lentotukialus Akagin mallin mukaisiksi, mutta varustettuna lyhyemmällä lentokannella. Savupiiput oli asennettu taivuttamalla taaksepäin lentokannen sivuille, mikä osoittautui epäonnistuneeksi ratkaisuksi. Alus otettiin lentotukialuksena käyttöön 31. maaliskuuta 1928.[5]

Alukselle tehtiin täydellinen modernisointi Sasebon laivastontelakalla 1934-1935, jolloin sen runkoa pidennettiin perästä 34 jalkaa, hangaareja laajennettiin kohti keulaa, lentoonlähtöalustat poistettiin ja lentokansi rakennettiin aluksen mittaiseksi. Muutosten seurauksena lentokonekapasiteetti kasvoi 90 lentokoneeseen, vaikka operointi oli mahdollista vain 81 koneella. Konemäärä laski 1942 66 koneeseen. Muutostöiden aikana kannelle rakennettiin myös pieni komentosilta oikeaan reunaan keskilaivaan. Operoinnin helpottamiseksi asennettiin kolmas hissi.[5]

Alukselle asennettiin torpedovyöt, jotka samalla paransivat aluksen vakavuutta. Vyöt kasvattivat aluksen leveyden 32,5 metriin. Savupiippuongelmat korjattiin yhdistämällä hormit yhdeksi putkeksi ja sijoittamalla se oikealle puolelle alusta kohti merta. Aluksen aseistusta muutettiin poistamalla 8 tuuman tykit ja ne korvattiin neljällä tykkiasemalla perässä.[5]

Aluksen heikkoutena pysyi loppuun asti - kuten useimmilla muillakin japanilaisilla lentotukialuksilla - se seikka että lentobensiinisäiliöt olivat tilanpuutteen vuoksi suojaamattomia eikä niihin ja letkustoon liittynyt tulelta suojaavaa hiilihappojärjestelmää kuten amerikkalaisilla.[2]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan alussa Kagan komentaja oli Jisaku Okada, joka kaatui Midwayn taistelussa amerikkalaisen lentopommin osuessa aluksen komentosillalle. Muualle alukseen osui kolme raskasta pommia. Lento- ja hallikannet olivat täynnä koneita, jotka syttyivät osumista palamaan. Koska bensiinisäiliöt ja -letkut olivat suojaamattomia ja kansilla oli lentopommeja irrallaan, niin palo levisi niin pahasti, että alus jouduttiin evakuoimaan. Saman päivän iltana tuli levisi aluksen räjähdevarastoihin. Kaga räjähti kappaleiksi upoten saman tien 800 miestä mukanaan.[2][3][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dan van der Vat: The Pacific Campaign. Simon&Shuster, 1991. ISBN 0-671-79217-2.
  2. a b c Erkki Arni: Taistelu Tyynen meren herruudesta. WSOY, 1964.
  3. a b Walter Lord: Incredible Victory. HarperCollins, 1967. ISBN 0-06-092360-1.
  4. Conway's 1906-1921 s. 232
  5. a b c d Conway's 1922-1946 s. 180

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaga (laiva).
  • Tameichi Hara: Japanilainen hävittäjäkapteeni. WSOY, 1978.
Naval Ensign of Japan.svg Edeltäjä:
Akagi
Keisarillisen Japanin laivaston lentotukialusluokat Seuraaja:
Ryūjō