Fusō-luokka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fusō-luokka
Yamashiro Tokion lahdella 1935. Taustalla taistelulaivat Fuso ja Haruna
Yamashiro Tokion lahdella 1935. Taustalla taistelulaivat Fuso ja Haruna
Naval Ensign of Japan.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 39 795 t (kuiva)
36 474 t (kuormattu)
Pituus 205,13 m (kokonaispituus)
202,69 m (vesiraja)
Leveys 28,65 m
syväys 8,62 m
Koneteho 40 000 shp
Nopeus 22,5 solmua
Miehistöä 1 193
Aseistus
Ilmatorjunta 12 × 3" (76 mm) ilmatorjuntatykkiä
Meritorjunta 12 × 14" (356 mm) tykkiä kaksoistorneissa
16 × 6" (152 mm) tykkiä
6 × 21" torpedoputkea

Fusō-luokka oli Keisarillisen Japanin laivaston kahden aluksen muodostama taistelulaivaluokka. Luokan alukset olivat ensimmäiset nykyaikaiset taistelulaivat Japanin laivastossa.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian Kuninkaallisen laivaston Orion-luokan Super Dreadnought -taistelulaivoissa esiteltiin 1909 13,5 tuuman pääaseet, jolloin 12 tuuman pääasein varustetut taistelulaivat luokiteltiin toisen luokan aluksiksi. Tällä oli vaikutuksensa myös Japanin vuoden 1911 laivasto-ohjelmaan kuuluneiden taistelulaivojen (Suunnitelma A-64) sekä saman ohjelman Kongo-luokan taisteluristeilijöiden hankintaan. Luokan aluksissa oli kuitenkin pitäydytty taistelulaivojen ja taisteluristeilijöiden luokittelussa, jonka mukaan taistelulaivat olivat nelisen solmua hitaampia kuin taisteluristeilijät, mutta raskaammin panssaroituja. Luokan alusten suunniteltu uppouma oli suurempi kuin Kongo-luokan, mutta runko oli lyhyempi ja kapeampi. Aluksissa oli myös tehottomammat moottorit pienemmän rungon tarpeisiin mitoitettuna ja aseratkaisuilla oli myös omat seurauksensa uppoumaan.[1]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten suojansuunnittelu perustui ensimmäiseen Japanin laivaston Dreadnought-tyyppisiin Kawachi-luokan aluksiin. Alusten vesirajaan asennettu panssarivyö oli 12 tuuman paksuinen, joka kapeni portaittain nelituumaiseksi alaspäin mentäessä. Vyö suojasi konehuoneita sekä ammusvarastoja. Vyön ulkopuolella oli kahdeksan tuumaa terästä, joka suojasi tykkiasemia sekä apuaseita, mistä alkoi kuuden tuuman panssarointi yläkanteen saakka. Panssarikansi koostui kahdesta 5/8 tuuman nikkeliteräskerroksesta, joka kattoi koko aluksen. Tykkiasemien panssarointina oli kahdeksan tuumaa terästä ja pääaseiden tornien etupanssarit olivat 12 tuuman paksuiset. Tulenjohtotorni oli osin 14 tuuman paksuinen. Panssarointiin oli käytetty kaikkiaan 8588 tonnia terästä eli 29 prosenttia aluksen uppoumasta.[1]

Alusten koneina oli neliakselinen suoraan vetävä Brown-Curtis höyryturbiini, joka tuotti 40000 hevosvoimaa. Tällä teholla alusten piti saavuttaa 23 solmun nopeus. Turbiineita pyöritti kaksikymmentäneljä sekapolttoainekattilaa. Fuso saavutti koeajoissa 29. elokuuta 1915 23 solmua, kun aluksen uppouma oli 30662 tonnia.[1]

Alusten pääaseistusta oli lisätty 50 prosentilla Kongo-luokan aluksiin verrattuna, minkä mahdollisti alipaineturbiinien käyttöönotto. Täten alukset olivat raskaammin aseistettu kuin samaan aikaan valmistetut Kuninkaallisen laivaston tai Yhdysvaltain laivaston alukset, joilla oli vain kymmenen tykkiä. Alusten 14 tuuman tykit olivat vuoden 41 mallia eli vastaavia kuin Kongo-luokan aluksilla. Alusten keskikannelle sijoitetut tornit olivat keskilinjalla, mutta siitä huolimatta niiden ampuma-ala oli rajoittunut. Apuaseina olleet kuuden tuuman tykit olivat vastaavia kuin aiemmissa taistelulaivoissa ja ne oli sijoitettu pattereittain kummallekin kyljelle rakennettuihin pesäkkeisiin. Alusten ilmatorjunta koostui neljästä kolmen tuuman yksiputkisesta ilmatorjuntatykistä. Aluksilla oli lisäksi vesirajan alapuolelle sijoitettu kuusi 21 tuuman torpedoputkea.[1]

Fuso 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fusō-luokka.
  • Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Whitley, M. J. s. 188