Taihō

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taihō
Taihō vuonna 1944
Taihō vuonna 1944
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Kawasaki, Kobe
Kölinlasku 10. heinäkuuta 1941
Laskettu vesille 7. huhtikuuta 1943
Palveluskäyttöön 7. maaliskuuta 1944
Palveluskäytöstä upotettu 19. kesäkuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 30 250 t (kuiva)
37 870 t (kuormattu)
Pituus 260,6 m
Leveys 27,4 m
Syväys 9,6 m
Nopeus 33 solmua
Miehistöä 1751
Aseistus 12 × 10 cm/65 ilmatorjuntatykkiä
51 × 25 mm type 96 -ilmatorjuntatykkiä kolmiputkisina asennuksina
65 x lentokonetta

Taihō (jap. 大鳳) oli Japanin Keisarillisen laivaston lentotukialus. Alus jäi oman lentotukialusluokkansa ainoaksi edustajaksi, jossa piti olla kaikkiaan viisi alusta.[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen köli laskettiin 10. heinäkuuta 1941 ja alus laskettiin vesille 7. huhtikuuta 1943. Alus valmistui 7. maaliskuuta 1944.

Muista keisarillisen Japanin laivaston lentotukialuksista poiketen aluksen lentokannessa oli 75 mm vahvuinen panssarointi. Kaikissa muissa japanilaisissa tukialuksissa lentokansi oli painosyistä puurakenteinen. Kansi oli tarkoitettu kestämään 454 kg pommin (1 000 paunan) suora osuma. Muu laivan panssarointi painoi kaikkiaan 8 940 tonnia.

Miehistöä Taihōlla palveli 1 751 henkeä. Huippunopeus oli 33,3 solmua. Toimintamatka oli 8 000 meripeninkulmaa 18 solmun nopeudella. Ulkomitat olivat: 260,60 m pituus, 30 m leveys ja 9,60 m syväys. Laivan uppouma oli 37 866 tonnia. Aluksen aseistuksena oli 12 kpl 100 mm ja 71 kpl 25 mm ilmatorjuntatykkejä. Lentokonetilat olivat 150 metriä pitkät ja ne sijaitsivat kahdessa kerroksessa.[2]

21 hävittäjälentokoneen ohella (Mitsubishi Zero "Reisen", versio A6M5) ohella myöskin syöksypommittaja Yokosuka D4Y "Judy" sekä torpedopommittaja Nakajima B6N Tenzan "Jill". Aichi D3A "Val" -koneita oli 3 kpl. Yhteensä konevahvuus oli 65 lentokonetta.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taihō upotettiin Filippiinienmeren taistelussa 19.-20. kesäkuuta 1944. Alus sai ainakin kaksi osumaa ennen uppoamistaan. Sen upotti Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Albacore(komentajakapteeni Blanchard). Eräs japanilainen lentäjä oli havainnut lähestyvän torpedon yrittäen syöksyä sen päälle, muttei onnistunut estämään osumaa. Taihō upposi kaasuuntuneen polttoaineen räjähtäessä sen rungon sisällä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Humble, Richard: Toisen Maailmansodan lentokoneet, WSOY, 1976, Porvoo (suom. Helge Seppälä) Alkuteos: Salamander Books, 1975, Lontoo ISBN 951-0-07838-7 (s. 59)
  • Crawford, Steve: Taistelulaivat ja lentotukialukset - 300 maailman mahtavinta sota-alusta, Karisto, 2010 (suom. Petri Kortesuo) Alkuteos: Amber Books, 1999 ISBN 978-951-23-5234-0 (s. 285)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Crawford: s. 285
  2. Crawford: s. 285
  3. Humble: s. 59