Yokosuka D4Y

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yokosuka D4Y Suisei "Judy"
Yokosuka D4Y Suisei nousemassa kohti korkeuksia.
Yokosuka D4Y Suisei nousemassa kohti korkeuksia.
Tyyppi syöksypommitus- ja tiedustelukone sekä yöhävittäjä
Suunnittelija Yokosuka
Valmistaja Aichi Kōkūki, Hiro ja Yokosuka
Miehistö 1-2
Valmistumisvuosi 1942
Käyttöönottovuosi 1943 (D4Y1)
Valmistus lopetettu 1945
Valmistettu 2 038 kpl
Mitat
Pituus 10,22 m
Kärkiväli 11,50 m
Korkeus 3,74 m
Siipipinta-ala 23.60 m²
Nopeus 550 (575) km/h
Lentomatka 1 465 km
Tyhjäpaino 2 440 kg
Voimanlähde
Koneisto Aichi Atsuta 32 12-syl. V-moottori
Teho 1 400
Aseistus
Aseistus 2x 7,7 mm kk, 1x 7,92 mm kk taka-ampumossa sekä max. 560 kg pommeja

Yokosuka D4Y Suisei (jap. vapaa suomennos: Komeetta) oli japanilainen toisessa maailmansodassa käytetty syöksypommittaja. Se korvasi Aichi D3A:n. Koneessa oli Aichi Kōkūkin valmistama 1400 hevosvoiman Aichi Atsuta 32 -moottori oli V-moottori.

Yokosuka D4Y:tä valmisti päätuotantovalmistajansa ohella ainakin Hiro Naval Arsenal, merivoimien tuotantolaitos. Sitä valmistettiin vuosina 1942–1945 kaikkiaan 2 038 koneyksilöä. Versiota oli neljä, joskin jotkut lähteet, kuten J. Matsuuran verkkosivusto "CombinedFleet", mainitsevat niitä olleen viisi.[1] Tästä aiheesta muualla-osiossa lähemmin (verkkolinkit).

Yokosuka D4Y:lla oli pitkänomainen kabiini, eli miehistötila, mutta toisen version koneet olivat silti yksipaikkaisia. Joitain, luultavasti myöhempiä versioita käytettiin myös kaksipaikkaisina yöhävittäjinä. Näissä D4Y3-version koneissa oli Mitsubishi MK8P Kinsei 62 -tähtimoottori. Se oli Atsutaa luotettavampi ja voimakkaampi, Kinsein teho oli 1 560 hv.

Pommikuormaa konetyyppi saattoi kantaa 560 kg, eli 190 kg edeltäjäänsä D3A:ta enemmän (max. 370 kg)[2]. Kamikaze-itsetuhotehtävissä pommilasti oli kuitenkin 800 kg. Ampuma-aseistus oli varhemmissa malleissa 2x 7,7 mm kk:t siivissä eteenpäin kiinteästi ampuvina ja takana liikuteltavana 1x 7,92 mm kk. Myöhemmissä malleissa oli 13 mm kk takana.

Vaikka Yokosuka D4Y Suisei oli omassa luokassaan kaikkein nopeimpia, niin silti se jäi liittoutuneiden hävittäjäkonetyyppien varjoon, suhteellisen helposti pudotettavana. Puolustusaseistus oli esimerkiksi Curtiss SB2C Helldiveriin nähden huomattavasti kevyempi.

Huippunopeus oli 2-versioisissa 550 km/h, myöhemmillä tyypeillä (3 ja 4) jopa 575 km/h. Lakikorkeus oli 10 700 metriä ja lentomatka 1 465 kilometriä.

Liittoutuneet antoivat tälle tyypille kutsumanimen "Judy".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mondey, David: The Hamlyn Concise Guide to Axis Aircraft of World War II. London: Bounty Books, 2006. ISBN 0-7537-1460-4. (s. 247-249)
  • Humble, Richard: Toisen Maailmansodan lentokoneet, WSOY, 1976, Porvoo (suom. Helge Seppälä) Alkuteos: Salamander Books, 1975, Lontoo ISBN 951-0-07838-7 (s. 49 - koskien D3A:ta)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]