Tenryū-luokka
| Tenryū-luokka / 天龍型軽巡洋艦 | |
|---|---|
 Tenryū-luokan tunnistuskuva |
|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
4 011 t (standardi) 4 350 t (max) |
| Pituus | 142,9 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 12,3 m |
| Syväys | 4 m |
| Koneteho | 51 000 shp |
| Nopeus | 33 solmua |
| Miehistöä | 327 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
4 × 140 mm/50 type 3 -tykkiä 6 × 533 mm torpedoputkea |
| Ilmatorjunta |
1 × 80 mm/40 type 3 -ilmatorjuntatykki 2 × 13 mm type 93 -ilmatorjuntakonekivääriä |
Tenryū-luokka (jap. 天龍 型軽巡洋艦, Tenryū gata keijunjōkan) oli keisarillisen Japanin laivaston kahden vuosina 1917-1919 valmistetun kevyen risteilijän muodostama alusluokka. Luokkaan piti kuulua kahdeksan alusta, mutta kuuden tilaus peruutettiin ensimmäisen maailmansodan päättyessä. Luokan molemmat alukset tuhoutuivat toisessa maailmansodassa.
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luokan alukset olivat keisarillisen Japanin laivaston ensimmäisiä nykyaikaisia keveitä risteilijöitä ja niiden suunnittelu perustui Britannian kuninkaallisen laivaston Arethusa- ja C-luokkien aluksiin. Alusten hankinta oli osa vuoden 1916 laivasto-ohjelmaa ja ne oli suunniteltu hävittäjälaivueiden lippulaivoiksi.[1]
Alusten kahden ja puolen tuuman panssarivyö suojasi ainoastaan konehuoneita ja ylsivät hieman vesirajan alapuolelta yläkannelle. Panssarointi koostui tuuman HT-panssarista ja 1,5 tuuman valetusta teräksestä. Kansi oli tuuman paksuinen. Aseistuksena oli neljä yksiputkista 140 millimetrin 50 pituuskaliiperin tyypin 3 tykistä, joista eteen ja taakse pystyttiin ampumaan vain yhdellä tykillä. Keskimmäisten tykkien ampuma-alat rajoittuivat kummallekin kyljelle, koska niitä ei oltu korotettu yliampumisasemiin. Ilmatorjunnan muodosti puolikannelle asennettu 80 millimetrin tyypin 3 tykki. Lisäksi aluksilla oli kaksi kolmen putken patteria torpedoputkia. Kolmiputkiset patterit olivat laivaston ensimmäisiä. Alusten aseistusta täydennettiin 1939 kahdella 13 millimetrin ilmatorjuntakonekiväärillä.[1]
Propulsiojärjestelmänä oli kolmiakselinen Brown-Curtis-turbiinimoottorit, joihin oli kytketty kymmenen Kampon-kattilaa. Järjestelmä tuotti akseleihin 51 000 hevosvoimaa, mikä mahdollisti suunnitelmien mukaan 31 solmun nopeuden. Koeajoissa aluksilla saavutettiin 33 solmun huippunopeus. Kattilat oli sijoitettu yhteen pieneen ja kahteen suureen tilaan, joista etummaisessa oli kaksi öljykäyttöistä pientä kattilaa, keskimmäisessä neljä suurta öljykäyttöistä kattilaa ja takimmaisessa kaksi suurta öljykäyttöistä ja kaksi pientä monipolttoainekattilaa. Etummainen konehuone pyöritti laitimmaisia akseleita ja takimmainen keskiakselia. Mitsubishi valmisti propulsiojärjestelmän Tenryūlle ja Kawasaki Tatsutalle. Aluksen tankeissa oli mahdollista kuljettaa 920 tonnia öljyä ja varastoissa 150 tonnia hiiltä. Alus kykeni 10 solmun nopeudella matkaamaan 6 000 merimailia.[1]
Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | Valmis | Kohtalo |
|---|---|---|---|---|---|
| Tenryū | Yokosukan laivastoarsenaali | 17. toukokuuta 1917 | 11. maaliskuuta 1918 | 20. marraskuuta 1919 | upotettu 18. joulukuuta 1942 |
| Tatsuta | Sasebon laivastoarsenaali | 24. heinäkuuta 1917 | 29. toukokuuta 1918 | 13. maaliskuuta 1919 | upotettu 13. maaliskuuta 1944 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tenryū - Tatsuta |
| Edeltäjä: Chikuma-luokka – Seuraaja: Kuma-luokka |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |