Kaarlo Valkama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlo Valkama

Kaarlo "Kalle" Armas Valkama, myös salanimillä Pertti Vesa ja Pertti Wesa, (16. syyskuuta 1908 Helsinki29. heinäkuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen sovittaja, saksofonisti, trumpetisti, viulisti, säveltäjä, sanoittaja ja musiikkipedagogi.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sovittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarlo Valkaman monipuolinen ja mittava musiikkiura alkoi 1920-luvulla ja kesti aina 1970-luvulle saakka. Hänet tunnetaan erityisesti sovittajana, ja esimerkiksi Lauri Jauhiaisen mukaan hän oli jopa aikansa paras alallaan. Valkaman sovittajaura alkoi jo 1920-luvun loppupuolella Levytukku Oy:lle. Hänen sovituksiaan levyttivät yhtiölle useat ajan tähdet, kuten Veikko Tuomi ja Olavi Virta. Muun muassa Virran levytykset ”Aamu Airistolla”, ”Assuncion”, ”Iltarusko”, ”Kultainen nuoruus”, ”Kun ilta ehtii” (vuoden 1963 versio), ”Kuolleet lehdet”, ”Liekki”, ”Tiikerihai” ja ”Tähti ja meripoika” (vuoden 1963 versio) ovat Valkaman sovittamia. Valkama oli Toivo Kärjen esikuva sovittajana ja sovitti tämän useimmat 1930-luvulla levytetyt sävellykset [2] 1960-luvun lopulla hän sovitti Erkki Junkkarisen tuolloin ensi kertaa levyttämän valssin ”Ruusuja hopeamaljassa”. Hänen tunnetuin 1960-luvun sovituksensa lienee kuitenkin Reijo Taipaleen levyttämä ja Unto Monosen säveltämä tango ”Satumaa”.[1]

Muusikko ja pedagogi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkama oli mukana sadoissa levytyksissä muusikkona, sovittajana ja orkesterinjohtajana. Hän soitti saksofonia ja viulua. Hänen johtamansa Bellacord-orkesteri levytti vuonna 1933 ensimmäisen suomalaisen version tangostaMustasukkaisuutta”. 1960-luvulla Valkama oli pitkään mukana Kullervo Linnan Humppa-Veikot-orkesterissa trumpetistina, saksofonistina ja viulistina. Hän teki myös monet orkesterin sovituksista. Jazzin ja iskelmämusiikin lisäksi Valkama on soittanut myös alttoviulua Helsingin kaupunginorkesterissa sekä opettanut viulunsoittoa.[1]

Säveltäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkaman tunnetuimpana sävellyksenä pidetään Usko Kempin sanoittamaa tangoa ”Valkovuokot”, jonka ovat levyttäneet mm. Olavi Virta (1952), Eino Grön (1965) ja Erkki Junkkarinen (1978). Valkama sävelsi myös elokuvamusiikkia Valentin Vaalan ohjaamaan elokuvaan Minä ja mieheni morsian vuonna 1955. Akateemisissa juhlissa Valkaman säveltämä ”Poloneesi”, joka on levytetty 1955 ja 1974, on noussut huomattavaksi kilpailijaksi näissä yhteyksissä poloneesina perinteisesti soitetulle Michał Kleofas Ogińskin teokselle ”Jäähyväiset isänmaalle”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jari J. Marjanen: Kaarlo Valkama Pomus.net. Viitattu 25.4.2008.
  2. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 45, 51. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]