Unto Mononen

Wikipedia

Unto Uuno (alk. Uuno) Mononen (23. lokakuuta 1930 Muolaa – 28. kesäkuuta 1968 Somero) oli suomalainen säveltäjä.

Unto Monosta pidetään somerolaisena, mutta hän oli kotoisin Karjalankannaksen Muolaasta. Monosen perhe tuli Somerolle sodan jälkeen osana Karjalan siirtoväkeä.

Mononen on Suomen merkittävimpiä tangosäveltäjiä Toivo Kärjen ohella. Hän aloitti jo alle 20-vuotiaana musiikkiuran paikallisten tanssiyhtyeiden solistina, mutta menetti lauluäänensä epäonnistuneen kitarisaleikkauksen seurauksena. Tämän jälkeen Mononen alkoi tehdä ensimmäisiä sävellyksiään ja opiskella kitaransoittoa.

Ensimmäisen kerran Mononen sai myydyksi sävellyksiään levy-yhtiölle vuonna 1950. Ensimmäisen pienen menestyksen säveltäjänä Mononen koki vuonna 1955. Silloin Henry Theel levytti tangon Satumaa. Tosin tarvittiin vielä noin seitsemän vuotta lopulliseen läpimurtoon, jolloin Reijo Taipale levytti tulkintansa samaisesta tangosta Satumaa, vuonna 1962, ja juurrutti sen lopullisesti suomalaisten sydämiin. Monosen sävellyksistä menestyksellisimpiin kuuluvat "Satumaa", "Tähdet meren yllä", "Lapin Tango", "Erottamattomat", "Kangastus" ja "Kaipuuni tango" (tunnetaan myös nimellä "Illan varjoon himmeään"). Rauli "Badding" Somerjoki levytti hänen laulunsa "Yön hiljaisuudessa".

M. A. Numminen, joka oli soittanut Monosen kanssa samassa yhtyeessä rumpuja, pyysi Monoselta sävellystä tekstiinsä "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa". Mononen oli vastannut tekevänsä Nummiselle kappaleen vaikka puhelinluettelosta, ja näin syntyi tunnettu humoristinen laulu.

Mononen kärsi loppuaikoinaan vakavasta alkoholiongelmastaja kuoli tapaturmaisesti itse aiheutettuun pistoolin laukaukseen 28. kesäkuuta 1968. Ei ole varmaa, oliko laukaus vahinko vai itsemurha. Unto Mononen oli kuollessaan 37-vuotias.

Monosen sävel- ja sanakieli eroaa muiden aikalaisten teoksista. Hänen lauluissaan on omakohtaisen kokemuksen syvä sointi. Tuntuu kuin Mononen olisi tehnyt laulut itselleen eikä kuulijoilleen. Tästä johtuen niihin on ollut helppo samaistua ja ne ovat jääneet elämään.

Vuonna 1971 Jukka Pakkanen kirjoitti Unto Monosesta kertovan kuunnelman Tunti kerrallaan, josta on myöhemmin muokattu myös näytelmäkäsikirjoitus.^[1] Vuonna 1999 Claes Olsson ohjasi Unto Monosesta kertovan dokumenttielokuvan Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot. Elokuvassa Unto Monosen roolissa esiintyi Risto Kaskilahti.^[2]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

• Satumaa: Unto Mononen - elämä ja laulut: Metsämäki, Heikki & Petteri Pelkki. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5153-2.
  • Metsämäki, Heikki & Petteri Pelkki: Musiikin pojaksi (Satumaa. Unto Mononen - Elämä ja laulut, sivut 29-52) Klik! Alkuluku. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.6.2009.
• Aho, Marko: Iskelmäkuninkaan tuho. Suomi-iskelmän sortuvat tähdet ja myyttinen sankaruus. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos, 2002. ISBN 951-44-5433-2. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 20.6.2009).

Verkossa

• Unto Mononen Pomus.net. Viitattu 20.6.2009.
• YLE Elävä arkisto: Unto Monosen varhaistuotantoa
• Unto Mononen yhdistys ry Allu - Salon seudun oma portaali. Viitattu 20.6.2009.
• Unto Mononen haki Pitäjänmäeltä uutta elämää Pitäjänmäki muistelee. Pitäjänmäki-seura ry. Viitattu 20.6.2009.
• Unto Mononen Niinijoen kyläyhdistys. Viitattu 20.6.2009.
• Unto Mononen Esko Rönkkö. Viitattu 20.6.2009.

Tämä muusikosta kertova artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.