Ihmisoikeudet Venäjällä
Sivulta puuttuu | Venäjä |
 Osa politiikan artikkelisarjaa: |
|
|
|
Valtion hallinto
Johto
|
|
|
Ihmisoikeuksien' toteutuminen Venäjällä on länsimaihin nähden heikko. Läntisten arvioiden mukaan Venäjän ihmisoikeustilanne on heikentynyt 2000-luvun aikana, ja valtion johdon asenne kansalaistoimintaa kohtaan on muuttunut epäluuloiseksi. Viranomaisten näkemyksen mukaan kansalaistoiminnan tehtävänä on tukea hallituksen politiikkaa. Riippumattomien järjestöjen toimintaa haittaa tiukka valvonta, joka jättää tilaa viranomaisten mielivallalle. Järjestöt jakautuvatkin viranomaisten silmissä "rakentaviin" ja oppositiohenkisiin järjestöihin. Yhteistä kaikille itsenäisesti muodostuneille järjestöille on voimakas paikallisuuden korostaminen, jota on pidetty vastareaktiona aiemmalle neuvostoliittolaiselle keskittämiselle.[1]
Venäjä, Georgia ja Etelä-Ossetia tekivät kaikki Human Rights Watch -järjestön mukaan ihmisoikeusloukkauksia aseellisessa konfliktissa vuonna 2008. Venäjän toinen sota Tšetšeniassa jatkui vuonna 2008.[2]. Monia Tšetšenian sotien ihmisoikeusrikkomuksia julkituoneita aktivisteja on murhattu tai pahoinpidelty Venäjällä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Arvio
Yhdysvaltain hallituksen rahoittaman Freedom Housen mukaan Venäjä on "ei vapaa" maa.[3] Maailmanpankin arvion mukaan Venäjä kuuluu maailman heikoimpiin maihin lain noudattamisen ja poliittisen osallistumisen suhteen. Transparency Internationalin korruptioindeksillä Venäjä sijoittuu 143. sijalle, Indonesian ja Nigerian tasolla. Maailman rauhanindeksillä Venäjä sijoittuu 131. sijalle.[4] Lehdistönvapaudella mitaten Venäjä sijoittuu 144. sijalle.
[muokkaa] Tuloerot
Moskovassa asuu 100 000 miljönääriä ja 74 miljardööriä. Köyhiä on 18–19 prosenttia, jopa 50 % kansalaisista. Venäläisistä 3 % on varakkaita, 7 % tulee hyvin toimeen, 20 % on keskiluokkaa, 50 % sen alle ja 20 % on köyhiä.[5]
[muokkaa] Siirtotyöläiset
Human Rights Watch -järjestön mukaan Venäjällä on 4-9 miljoonaa siirtotyöläistä, joista 80 % on entisistä neuvostotasavalloista. 40 % siirtotyöläisistä työskentelee rakennuksilla. Rakennustyömaiden väärinkäytöksiin sisältyy: passin takavarikointi, sopimuskielto, myöhästyneiden palkkojen maksamattomuus ja vaaralliset työolot. Osa työnantajista uhkailee tai käyttää väkivaltaa pelotellakseen työntekijöitä, jotka protestoivat maksamattomista palkoista. Poliisi tarkistaa säännöllisesti papereita kiristääkseen rahaa vähemmistöiltä mukaan lukien siirtotyöläiset. Poliisi saattaa käyttää heitä fyysisesti hyväkseen tai pakottaa työhön ilman palkkaa. Venäjä on vapauttanut muuttopolitiikkansa, mutta siirtotyöläisillä on vähän todellisia keinoja puolustautua väärinkäytöksissä.[2]
[muokkaa] Lehdistönvapaus
Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n mukaan Venäjällä on vuodesta 1992 tapettu 77 toimittajaa.[6]
[muokkaa] Anna Politkovskaja
Anna Politkovskaja oli venäläinen toimittaja, joka ammuttiin kotitalonsa edessä lokakuussa 2006. Politkovskajan murhan oikeudenkäynti alkoi lokakuussa 2008. Asianajajana on venäläinen ihmisoikeusiin erikoistunut asianajaja Karina Moskalenko. Hän on edustanut aiemmin Mihail Hodorkovskin ja Garri Kasparovin oikeudenkäynneissä. Hän on vienyt paljon tapauksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin.[7]
Politkovskaja ammuttiin Vladimir Putinin syntymäpäivänä lauantaina 7.10.2006. Politkovskaja arvosteli Tšetšetsenian sotaa ja vallanpitäjiä. Häneltä jäi kesken kirjoitus kidutuksesta ja ihmissieppauksista Tšetšeniassa. Murha sai paljon huomiota kansainvälisesti. Helsingissä oli yli 1000 ihmisen mielenosoitus Venäjän suurlähetystön edessä. Vajaa kuukausi Politkovskajan murhan jälkeen kuoli Aleksandr Litvinenko Lontoossa myrkytykseen. Hän oli kertonut tutkivansa Politkovskajan murhaa.[8]
[muokkaa] Sananvapaus ja uskonnonvapaus
Ortodoksisen kirkon pappi Daniil Sysolevia (35) ammuttiin kotikirkossaan 19.11.2009. Sysojev oli aktiivinen keskustelija Internetissä. Hän auttoi kristinuskon lahkojen ja okkultismin uhreja ja keskusteli islamista.[9]
Venäjä arvosteli Suomen ihmisoikeustilannetta. Tämän johdosta presidenttiehdokas Eva Biaudet sanoi YLE TV1:n aamuTV:n tentissä 10.1.2012 ehkä tärkeimpänä asianaan olevan Suomen ihmisoikeustilanteen saattamisen Venäjän hyväksymälle tasolle.
[muokkaa] Katso myös
- Ihmisoikeudet alueittain ja maittain
- Magomed Jevlojev
- Tshetsenian sotien ihmisoikeusrikkomukset
- Korruptio Venäjällä
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Salmenniemi, S. Kamppailua kansalaisuudesta: Kansalaistoiminta ja valtio 2000-luvun Venäjällä. Esitelmän runko. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ a b World Report 2009, Human Rights Watch Russia s. 393-401
- ↑ Russia: Freedom House Downgrades Country To 'Not Free' Status Radio Free Europe 21.12.2004
- ↑ Global Peace Index: Russia Vision of Humanity
- ↑ Max jakobsson: Yhä uskotaan että Suomi on poikkeus, Helsingin Sanomat 8.10.2008 C1
- ↑ Taas murhattiin sananvapaus, Helsingin Sanomat 2.9.2008 C3
- ↑ HS 16.10.2008 B7
- ↑ Politkovskajan murhaa käsitellään Moskovassa avoimin ovin, Helsingin Sanomat 18.11.2008 B1
- ↑ Pappi ammuttiin kirkkoon Moskovassa, HS 21.11.2009 B5
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Harassment chronicles
- World Report 2009, Human Rights Watch Venäjä s. 393-401
- Report 2007: Russian Federation Venäjä-raportti 2007 Amnesty International
- Freedom of the press worldwide, 2008 Annual Report Toimittajat ilman rajoja 2008, Russia, sivut 131-133
- Freedom House
- Human Rights Watch: Venäjä
- Human Rights Watch: Venäjän tapahtumat 2006
- Amnesty International
- Human Rights First
- International Freedom of Expression Exchange
- Journalists for Human Rights
