Korruptio Venäjällä
Tämä artikkeli käsittelee korruptiota Venäjällä. Korruptio on ollut tyypillisesti näkyvä ongelma Venäjällä. Korruptiota edistää muun muassa virkamiesten pienet palkat. Valvonnan heikkouden takia monet virkailijat hankkivat lisätuloja lahjuksia ottamalla.
Transparency International[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Transparency Internationalin raportin mukaan korruptio on uhka maan demokratialle.[1] Venäjä putosi Transparency Internationalin korruptioindeksissä Vladimir Putinin kaudella vuosina 2000-2007 sijalta 82 sijalle 143. Vuonna 2008 sija oli 147[2] ja vuonna 2009 sija 146 arvioiduista 180:stä maasta.[3] Lahjontaa saattaa esiintyä kaikilla tasoilla: siivoojista ministereihin. Ongelmat luovat mahdollisuuksia harmaalle taloudelle. Korruptiossa virkamiehelle maksetaan edullisen tuloksen saavuttamiseksi. Epäselvä lainsäädäntö ja tulkinnanvaraisuus lisää virkamiesten valtaa ja luo maaperää korruptiolle. Maaperää luo myös suuret virheiden sakot ja rangaistukset.[4]
Indem-säätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Indem-säätiö (Information Science for Democracy, perustettu 1990) on Venäjän ensimmäisiä riippumattomia kansalaisjärjestöjä. INDEM –säätiön mukaan Venäjän korruptiossa liikkuvan rahan määrä nousi vuosina 2000–2005 40 mrd. $:sta yli 300 mrd. $:n.[5]
Kansalaisten näkemys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläisten näkemyksen mukaan: 86 % venäläisistä kokee television ja lehdet korruptoituneeksi. Vähintään 2/3 väestöstä kokee poliisin, lääkärit, sairaalat, puolustusvoimat, koulutuksen, lupaviranomaiset ja veroviranomaiset korruptoituneena. Sosiaaliturvan ja eläkkeiden myöntämiseen koetaan liittyvän korruptiota. 5/6 väestöstä kokee viranomaiset korruptoituneeksi. Enemmistö ei kuitenkaan kertonut itse maksaneensa lahjuksia, koska ei ollut tarvinnut lähiaikana puolustusvoimia tai lupia, eivätkä kaikki viranomaiset ole korruptoituneita.[6]
Lahjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Boris Jeltsinin entisen neuvonantajan Georgi Satarovin tutkimuslaitoksen Indemin mukaan lahjuksia maksetaan vuosittain 2,5 kertaa valtion budjetin verran. Indemin mukaan viranomaisille maksettava lahjus on nykyisin keskimäärin 13 500 $, vuosituhannen alussa 10 000 $. Yliopistojen lahjonnassa on sanottu liikkuvan miljardi euroa.[7]
Julkiset sektorin työntekijöiden matalat palkat ja palkanmaksun myöhästyminen ovat lisänneet työntekijöiden kokemaa tarvetta lahjuksiin. 1990-luvulla palkat ja eläkkeet jäivät maksamatta, koska niillä pelattiin valuuttamarkkinoilla.[7] Lahjonta on erityisen runsasta palvelualan yrityksissä, kuten ravintolat ja yökerhot. Sitä esiintyy myös lupien hankinnassa. Tullia, palo- ja saniteettiviranomaisia, verotarkastajia, tuomioistuimia, poliisia ja julkisen sektorin tarjouskilpailuja pidetään korruptoituneena.[4]
Vuonna 2008 Venäjällä tutkittiin 40 000 julkishallinnon korruptioepäilyä, joista 12 000 liittyi tutkimusten mukaan korruptiota.[8]
Tarjouskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarjouskilpailuihin liittyy korruptiota ja harmaata toimintaa. Tarjouskilpailusta on esimerkiksi tiedotettu vain valikoituja sisäpiiriläisiä, tarjouksista on vuodettu tietoja tai voittajan väitetään lahjoneen päätöksentekijät. Henkilösuhteet korostuvat etenkin suurissa liiketoimissa kuten maakaupoissa ja tehdashankkeissa.[4] Kiinteistöbisnes on ollut erityisen kannattavaa, koska hyvistä kohteista on pulaa ja tontteja tai korjattavia rakennuksia ei jaeta avoimella tarjouskilpailulla.[9]
Haastattelujen mukaan yritysten on odotettu lahjovan virastoille tietokoneita ja tulostimia anomiensa lupien vastineeksi. Yritysten kanssa on myös neuvoteltu hyväntekeväisyydestä, kuten koulujen rakentamisesta ja muusta yhteiskunnallisesta sponsoroinnista.[4]
Korruption torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korruptiota vastaan voi suojautua lakeja noudattamalla, maksamalla mahdolliset sakot ja laatimalla asiapaperit huolellisesti. Moni pitää korruption suurimpana syynä lahjusten antajia.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Corruption Report 2007 (Arkistoitu – Internet Archive) Transparency International s.342
- ↑ Boris Nemtsov ja Vladimir Milov: Putinismi ja Venäjän rappio, Like 2009
- ↑ Corruption Perceptions Index 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) Transparency International 11/2009
- ↑ a b c d e Suhteiden Venäjä, (toim. Suvi Salmenniemi ja Anna Rotkirch, Gaudeamus 2008, Professori Riitta Kosonen, HKK kansainvälisen markkinoinnin tutkimuskeskus s. 103-9
- ↑ Indem-säätiö: Dinamika rossijskoi korruptsii 2001-2005, referoitu: Boris Nemtsov ja Vladimir Milov: Putinismi ja Venäjän rappio, Like 2009, s. 13
- ↑ Transparency International Corruption Report 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) s.328-9
- ↑ a b Anne Kuorsalo, Ilmari Susiluoto ja Martti Valkonen, Venäjä, Kovan linjan energiajätti, Edita 2007, s. 125-6, 128, 108
- ↑ Talouskriisi kirittää Medvedeviä venäjän korruption kimppuun, HS 20.3.2009 B1
- ↑ Anne Kuorsalo, Ilmari Susiluoto ja Martti Valkonen, Venäjä, Kovan linjan energiajätti, Edita 2007, s. 125-6, 128, 108, laskutus 141,