Hiihtoloma

Talvilomaksi (alkujaan hiihtoloma) kutsutaan Suomessa koulujen kevätlukukaudella helmi–maaliskuussa pidettävää viikon mittaista lomaa. Talviloman ajankohta vaihtelee nykyään maakunnittain, jotka on porrastettu kolmelle viikolle.

Pääsääntöisesti talvilomat ajoittuvat viikoille 8, 9 ja 10:

• Viikko 8: Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta
• Viikko 9: Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala
• Viikko 10: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

Porrastuksella pyritään välttämään ruuhkahuiput eritoten Lapin hiihtokeskuksissa.

Hiihtoloman historia

Kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä vuonna 1926 koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa. Hän kirjoitti, että keväthangilla hiihtäessään lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä lopun lukuvuoden puurtamiselle.

1930-luvun alussa Lauri Pihkala ryhtyi ajamaan asiaa eteenpäin. Kouluhallitus hyväksyi idean ja vuonna 1933 hiihtoloma otettiin kouluissa käyttöön. Valtion liikuntahallintoa tutkineen dosentti Erkki Vasaran mukaan koulujen hiihtolomat olivat yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä liikuntapoliittisista käytännön toimista maailmansotien välisellä kaudella.

Jo 1920-luvulla Grankulla Samskolan johdossa oli herännyt ajatus keskitalven pidemmästä lomasta, jotta oppilaille tarjoutuisi tilaisuus hiihtourheilun laajamittaiselle harrastamiselle. Niinpä koulu järjesti vuonna 1927 ensimmäisen kerran viikon mittaisen ”urheiluloman” viikolla 8. Tämä käytäntö jatkui koulun omana erikoisuutena, kunnes hiihtoloma tuli pakolliseksi kaikissa Suomen peruskouluissa viisi vuotta myöhemmin.

Talviloma nykyään

Nykyään hiihdon merkitys talvilomalla on vähentynyt, mutta edelleen hyvin monet hakeutuvat laskettelemaan talvilomalla.

Lähteet

• Erkki Vasara (1997), Valkoisen Suomen urheilevat soturit, Suojeluskuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoiminta vuosina 1918–1939, SHS, Bibliotheca Historica 23.

• Jari Kanerva (2006). Liikuntatieteellinen Seura. Ajatus hiihtolomasta syntyi 80 vuotta sitten.

• Grankulla Samskola 1907 – 1957. Holger Schildts Förlag. Helsingfors 1957

• Erkki Vasara (2004), Valtion liikuntahallinnon historia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 157.