Hayes (joki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hayesjoki
York Factory Hayesjoen suulla (1925)
York Factory Hayesjoen suulla (1925)
Alkulähde Molsonjärvi
Laskupaikka Hudsoninlahti
Maat Kanada
Pituus 483 km
Alkulähteen korkeus 221 m
Virtaama 590 /s
Valuma-alue 108 000 km²

Hayes on 483 kilometrin pituinen erämaajoki Manitoban provinssissa Kanadassa. Se saa alkunsa Winnipegjärven koillispuolelta ja laskee Hudsoninlahteen. Joki on tärkeä kulkuväylä ja elinkeinon lähde seudulla asuville alkuperäiskansoille ja kanadalaisten suosima melonta-, retkeily- ja kalastuskohde. Se on nimetty Sir James Hayesin mukaan, joka oli Hudson's Bay Companyn perustajajäseniä.

Hayes muodostaa Echimamishjoen (67 km) ja Nelsonjoen yläjuoksun (43 km) kanssa 600 kilometrin mittaisen Hayesjoen vesitien York Factorysta Hudsoninlahden rannalla Norway Houseen Winnipegjärven pohjoispuolella. Se oli Kanadan sisäosien tärkein turkisten kauppatie lähes kaksisataa vuotta, kunnes kaupankäynnistä Yhdysvaltojen kautta tuli kannattavampaa 1870-luvulla. Vesitie on säilynyt rakentamattomana nykypäiviin saakka ja on ollut vuodesta 2006 asti luonnonperintökohde Kanadassa (engl. Canadian Heritage River).

Luonto ja maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadan preeriaprovinssien joet. Hayesjoki on kuvan oikeassa reunassa.

Hayes saa alkunsa Molsonjärvestä (391 km²) Kanadan havumetsävyöhykkeeltä. Noin 20 kilometrin päässä järven alajuoksulla siihen yhtyy ainutlaatuinen Echimamisjoki. Echimamiksella on kaksi erillistä haaraa, joista toinen virtaa itään Hayesjoen valuma-alueelle ja toinen länteen Nelsonjoen valuma-alueelle. Jokihaarojen lähteitä erottaa toisistaan vain matala Painted Stonen kallionnyppylä, joka sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Hayesjoen uomasta.

Yläjuoksullaan Hayes virtaa sankkojen kuusimetsien halki Kanadan kilvellä, valtavalla prekambrisella graniittilaakiolla. Joki on uurtanut kallioon syviä laaksoja ja rotkoja, joihin se muodostaa paikoitellen koskia ja järviä – suurin rotko on 17 kilometriä pitkä Hell Gates ja suurimmat järvet ovat Oxford- ja Kneejärvi.

Kanadan kilven reunalla Hayesjoessa on Whitemudin putoukset, joiden alapuolella levittäytyy Hudsoninlahden alanko. Maasto muuttuu soiseksi ja valtapuulajeiksi vaihtuvat kitukasvuinen mustakuusi (Picea mariana) ja kanadanlehtikuusi (Larix laricina). Alangolla on suuria savikerrostumia, jotka syntyivät tuhansia vuosia sitten Laurentian mannerjäätikön vetäytyessä pohjoiseen. Joki on kovertanut saviseen maahan paikoitellen jopa 30 metrin syvyisen uoman. Täällä siihen laskee myös kaksi sivujokea, Fox- ja Godsjoki, jotka keräävät vettä lukemattomista pienistä erämaajärvistä.

Hayesjoen alajuoksulla maisema muuttuu vähitellen puuttomaksi tundraksi, jonka pohjoisreunalla joki laskee Hudsoninlahteen York Factoryn aavekaupungin kohdalla aivan Nelsonjoen tuntumassa. Jokien suulta työntyy kauas merelle vuorovesiaaltojen huuhtoma vattialue.

Hayesjoen vedessä elää monia arvokaloja, kuten puronieriä (Salvelinus fontinalis), valkosilmäkuha (Sander vitreus), hauki (Esox lucius) ja sampi (Acipenser sturio). Tyypillisiä nisäkäslajeja ovat susi (Canis lupus), länsikanadanhirvi (Alces alces andersoni), ahma (Gulo gulo) ja metsäkaribu (Rangifer tarandus caribou). York Factoryn ympäristössä elää myös jääkarhuja (Ursus maritimus) ja Hayesjoen suulla Hudsoninlahden rantavesissä maitovalaita (Delphinapterus leucas). Linnuista ovat yleisiä valkopäämerikotka (Haliaeetus leucocephalus), sääksi (Pandion haliaetus), kanadanhanhi (Branta canadensis), törmäpääsky (Riparia riparia) ja jäälokki (Pagophila eburnea).

Joen valuma-alueella esiintyy yli kolmekymmentä kasvia, jotka luokitellaan harvinaisiksi Manitobassa, kuten rahkasara (Carex pauciflora) ja sukassara (Carex microglochin) Kanadan kilven alueella, heinäkasvi Poa tolmatchewii ja maruna Artemisia tilesii Hudsoninlahden alangolla ja mähkä (Selaginella selaginoides) Hudsoninlahden rannikolla.

Historia ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadalaisia turkiskauppiaita (William Faden 1777)

Hayesjoen varrelta on löydetty lukuisia muinaisjäännöksiä ja kalliomaalauksia, jotka osoittavat, että se oli merkittävä liikenneväylä alkuperäiskansoille jo kauan ennen eurooppalaisten saapumista.

Ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Esprit Radisson löysi joen 1650-luvulla ja aloitti turkisten kaupankäynnin Kanadasta Eurooppaan. Turkiksista tuli nopeasti Kanadan tärkein vientituote ja seudulle virtasi idästä kauppiaita, tutkimusmatkailijoita ja uudisasukkaita. Hudson's Bay Company perusti Hayesjoen vesitien varrelle useita kauppa-asemia, ja yhtiön päämaja oli lähes kahdensadan vuoden ajan York Factoryssa Hudsoninlahden rannalla. Turkiskaupan lisäksi Hayesjokea hyödynnettiin Kanadan sisäosien kartoituksessa, ja joella liikkui monia kuuluisia tutkimusmatkailijoita, kuten Henry Kelsey, David Thompson ja Samuel Hearne.

Hayesjoella liikennöitiin suurilla Yorkin veneillä, jotka kuljettivat uudisasukkaita, rahtia ja turkiksia syrjäisten kauppa-asemien ja York Factoryn välillä. Joen rannoilla on säilynyt nykypäiviin saakka hautoja, turkismetsästäjien mökkejä, hylättyjä kauppa-asemia ja patoja, jotka ovat peräisin tältä aikakaudelta.

Nykyään Hayesjoen ympäristössä elää lähinnä suocreeintiaaneja, alkuperäisväestön jälkeläisiä. Heidän suurimmat yhteisönsä ovat Norway Housessa ja Oxford Housessa Oxfordjärven rannalla. Creet saavat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja polttopuiden hakkuusta ja harjoittavat jonkin verran turismia ja turkiskauppaa.

Joella käy vuosittain lukuisia matkailijoita melonnan, erämaavaelluksen ja urheilukalastuksen merkeissä ja ihailemassa koskematonta luontoa ja historiallisia nähtävyyksiä. Joen varrelle on rakennettu useita matkailukyliä, ja York Factory ja Norway House on suojeltu historiallisesti merkittävinä rakennusperintökohteina. Kaivosyhtiöt tutkivat mahdollisuuksia hyödyntää alueen mineraalivaroja, joista lupaavimmiksi ovat osoittautuneet vihreäkivi ja timantit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]