Puronieriä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puronieriä
Brook Trout Salvelinus fontinalis 2900px.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Salvelinus
Laji: fontinalis
Kaksiosainen nimi
Salvelinus fontinalis
(Mitchill, 1814)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Puronieriä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Puronieriä Commonsissa

Puronieriä (Salvelinus fontinalis) on lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Alkuinnostus oli suuri: kalan maine mainiona urheilukalastuksen kohteena oli kiirinyt Atlantin yli. Siksi puronieriää istutettiin runsaasti ympäri Eurooppaa. Se kuuluu myös yleisöakvaarioiden vakiokaloihin ympäri maailmaa.

Salvelinus fontinalis Prague Vltava 2.jpg

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkä ja kyljet ovat oliivinvihreitä tai ruskehtavia ja vatsa vaalea, kutuasussa (katso kuva) kuitenkin punainen. Vihertävillä kyljillä on runsaasti vaaleankellertäviä ja joskus punertavia laikkuja, joita on myös selkä- ja pyrstöevissä. Puronieriän suomut ovat todella pienet: kylkiviivalle niitä mahtuu jopa 220 kappaletta. Pituutta puronieriällä on tavallisesti 30–40 cm ja painoa 1–2 kg.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Muualla se elää oikeastaan vain istukkaana. Levinneisyys Amerikassa rajoittuu Suurten järvien ja Hudsoninlahden länsipuolella oleviin vesistöihin. Istutukset Euroopassa ovat olleet menestyksekkäitä. Puronieriä on kotiutunut moniin puroihin ja järviin Alpeilla, Pyreneiden vuoristoalueella, Karpaateilla, Britanniassa ja Pohjoismaissa. Suomen kantojen levinneisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiedetään, että se on kotiutunut useisiin vesistöihin eri puolella maata.

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puronieriän ravinto koostuu pääasiassa selkärangattomista eläimistä, vaikka vatsoista on löytynytkin kasvien ja pikkukalojen jäänteitä. Sille kelpaavat äyriäiset, hyönteistoukat, pintahyönteiset ja madot. Nopean kasvun edellytyksenä on kalaravinnon käyttö. Kanadassa on havaittu puronieriöiden syövän jopa sopuleita, hiiriä ja myyriä.

Puronieriä on kylmän veden kala, kuten kaikki nieriälajit. Puronieriä onkin sopeutunut kylmiin vesiin paremmin kuin taimen. Kesällä vesien ollessa lämpimät ja matalat, puronieriät kokoontuvat pohjalähteiden luo tai hakeutuvat syvänteisiin.

Lisääntyminen ja elinikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutuaika on normaalisti syys-lokakuussa. Kutupaikkana puronieriä suosii nopeavirtaista paikkaa jossa on sorapohja. Valoisaan aikaan tapahtuvassa kutuaktissa kala laskee vain osan munistaan. Munat ovat hetken aikaa takertuvia, mikä estää niiden lähdön virran mukaan. Kun hedelmöitys on tapahtunut, naaras peittää munat soralla ja alkaa kaivaa uutta kutukuoppaa. Sukukypsyyden koiraat saavuttavat yleensä 2 vuoden ja naaraat 3 vuoden iässä. Munat kehittyvät talven yli ja kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin.

Puronieriä on lyhytikäisin nieriälajimme. Ikää kertyy tavallisesti vain 5–6 vuotta.

Merkitys ihmiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puronieriän liha on kirkkaanpunaista ja sitä pidetään maukkaana. Suomessa sen taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen kalan koon ja harvinaisuuden vuoksi. Puronieriä onkin enemmän urheilu- ja virkistyskalastajien suosiossa, sillä se on koukkuun tartuttuaan sitkeä taistelija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ulla Kokko: Kiva kalastaa! : kalastuksen ja kalalajien opas, s. 114-115. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27406-2.
  • Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 105-107. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]