Harjalammas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harjalammas
Barbary Sheep Tennoji.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Vuohieläimet Caprinae
Suku: Ammotragus
Blyth, 1840
Laji: lervia
Kaksiosainen nimi
Ammotragus lervia
(Pallas, 1777)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Harjalammas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Harjalammas Commonsissa

Harjalammas (Ammotragus lervia) on vuohieläinten (Caprinae) alaheimoon kuuluva sorkkaeläin ja Ammotragus-sukunsa ainoa laji. Se muistuttaa ulkonäöltään ja luustoltaan vuohia, mutta perinnöllisesti se on lähempää sukua lampaille[2].

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjalampaan kaulassa ja molempien etujalkojen sivuilla on hyvin pitkää karvaa. Vanhoilla pässeillä karvat ulottuvat maahan asti. Aikuisen yksilön ruumis on 155–165 senttimetrin pituinen ja se painaa 120–140 kilogrammaa. Sen säkäkorkeus on 90–100 senttimetriä ja hännän pituus 20–25 senttimetriä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjalammas eli aikoinaan koko Pohjois-Afrikan vuoristoissa. Nykyään sitä tavataan saarekemaisesti Algeriassa, Tšadissa, Libyassa, Malissa, Mauritaniassa, Marokossa, Nigerissä, Sudanissa, Egyptissä ja Tunisiassa. Sitä on istutettu lisäksi Meksikoon, Kanariansaarille ja Yhdysvaltoihin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvioinut harjalampaan vaarantuneeksi lajiksi.[1]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjalampaat syövät kaikenlaista heinää ja ruohoa, ja ne riipivät lehtiä myös pensaista. Harjalampaat selviytyvät pitkään ilman juomavettä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Cassinello, J., Cuzin, F., Jdeidi, T., Masseti, M., Nader, I. & de Smet, K.: Ammotragus lervia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)
  2. Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat, s. 168. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.