Gellértinvuori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gellértinvuori Pestin puolelta nähtynä. Etualalla näkyy Elisabetin silta, vuoren laella Vapaudenpatsas ja sen oikealla puolella Citadella. Pyhän Gellértin muistomerkki näkyy vain osittain kuvan oikeassa reunassa kerrostalojen takaa.

Gellértinvuori (unk. Gellért-hegy) on kukkula Budapestissa, Tonavan länsirannalla. Se kohoaa jyrkästi 140 metriä Tonavan yläpuolelle, ja Budapestin sijaintia pidetään kauniina suureksi osaksi sen ansiosta.[1]

Gellértinvuori on dolomiittikallio, jonka maanalainen osa ulottuu 1000 metrin syvyyteen. Läntinen rinne on huomattavasti jyrkkää itärinnettä loivempi. Pohjoisrinteellä sijaitseva Tabánin alue mukaan lukien vuoren pinta-ala on lähes 60 hehtaaria. Vuorella kasvaa lähes 7000 puuta, joukossa turkkilaisten istuttamia viikunapuita, ja siellä on aikoinaan jopa viljelty viiniä.[1] Gellértinvuori on tärkeä hydrogeologian kannalta, ja vuoren sisään on rakennettu suuri juomavesivarasto[2]. Vuoren juurella on terveyskylpylästään tunnettu hotelli Gellért.

Unkarin kansallispäivänä 20. elokuuta Gellértinvuorella järjestetään suuri ilotulitus[1].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gellértinvuori on nimetty Unkarin suojeluspyhimyksen Pyhän Gellértin mukaan. Legendan mukaan hänet työnnettiin piikkitynnyriin ja vieritettiin jyrkältä vuorenrinteeltä alas Tonavaan.[1] Gellért oli italialaissyntyinen piispa, jolla oli tärkeä rooli Unkarin kääntymisessä kristinuskoon. Hän sai surmansa pakanallisessa kapinaliikkeessä vuonna 1046. Kapinalliset tappoivat monia piispoja ja pappeja, kunnes Andreas I kukisti heidät.[3] Nykyään Pyhän Gellértin muistomerkki hallitsee Elisabetin sillan puoleista vuorenrinnettä.

Vuoren laella on sijainnut jo kolmannella vuosisadalla eaa. kelttiläisten eraviskien pääasuinpaikka ja linnoitus Ak-inko (suom. runsaat vedet)[4]. Asutus hävisi ensimmäisen vuosisadan alkupuolella eaa., kun roomalaiset valloittivat alueen ja perustivat Pannonian provinssin. Paikan uskonnollinen merkitys säilyi kuitenkin kauan myös Rooman vallan aikana.[5] Kansantarinoissa vuorella on ollut synkkä maine. Niiden mukaan Gellértinvuorelle tapasivat kokoontua koko maan noidat, jotka paholainen kutsui kokoon korpin tai mustan variksen muodossa.[6][1]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Citadella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Citadella ilmakuvassa lännestä päin kuvattuna. Taustalla näkyy Vapaudensilta ja aivan oikeassa reunassa hotelli Gellért.

Vuoren huipulla on Citadella, linnoitus, jonka Habsburgit rakensivat vuoden 1848 kapinan jälkeen. Linnoituksesta on hyvä ampuma-ala Tonavalle, alas Pestiin ja myös Budan vuorille, mutta sen tarkoitus oli ennen kaikkea symbolinen: se osoitti niskuroivalle kansalle, ketkä olivat vallassa. Unkarilaiset kutsuivat Citadellaa Unkarin bastiljiksi, ja sitä inhottiin yleisesti. Se päätyi lopulta kaupungin omistukseen vuonna 1879, mutta sitä ei jostain syystä kuitenkaan purettu kokonaan.[6][7] Linnoitus on toiminut vankilana, kodittomien asuinpaikkana, ilmatorjuntapatterina ja vuodesta 1961 turistinähtävyytenä. Se on yksi Budapestin parhaista näköalapaikoista.[1]

Vapaudenpatsas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Citadellan edessä on Vapaudenpatsas (unk. Szabadság-szobor). Tämän valtavan, 14-metrisen naishahmon on suunnitellut Zsigmond Kisfaludi Strobl. Tarinan mukaan patsaan piti alun perin kannatella potkurin lapaa valtionhoitaja Horthyn lento-onnettomuudessa kuolleen pojan muistoksi. Mutta kun patsas valmistui vuonna 1947, poliittiset voimasuhteet olivat muuttuneet. Potkurin tilalle tuli palmunoksa, perustusten ympärille pystytettiin jyhkeät neuvostosotilaiden pronssipatsaat ja veistos nimettiin Vapaudenpatsaaksi sen kunniaksi, että puna-armeija vapautti Budapestin fasistien vallasta 1945.[6][1]

Vaikka lähes kaikki Budapestin Neuvostoliiton aikaiset monumentit on kumottu jalustoiltaan, Vapaudenpatsas on yhä paikoillaan; neuvostosotilaiden patsaat ja kaatuneiden nimet on tosin poistettu. Patsas näkyy kaikkialle kaupunkiin, ja se on tullut osaksi kaupunkikuvaa jopa niin, että varsinkin ulkomailla sitä pidetään Budapestin symbolina.[6][1]

Luolakirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoren etelärinteellä, Gellértin kylpylän sisäänkäyntiä vastapäätä, on laaja ja syvä luonnon muodostama luola, jossa asui varhaiskeskiajalla Iván-niminen erakko. Hän paransi sairaita terveysvedellä, joka kumpusi lähteestä luolan suuaukon lähellä. Vuonna 1926 luola muutettiin kirkoksi Lourdesin esikuvan mukaan, ja sitä piti yllä pauliittien sääntökunta. Kommunistit lakkauttivat sääntökunnan 1950-luvulla ja muurasivat luolan umpeen. Nykyään se on muutettu jälleen kirkoksi.[6][8]

Luolan lähellä, Tonavaan viettävässä rinteessä on pauliittien luostari, pseudohistoriallinen rakennus, joka on vanhasta ulkonäöstään huolimatta rakennettu vasta 1932. Toisen maailmansodan jälkeen se toimi 40 vuotta balettikoulun opiskelija-asuntolana.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Török, András: Budapest. A critical guide, s. 111–112. 5. painos. Budapest: Corvina, 2001. ISBN 963-13-4989-6. (englanniksi)
  2. Gellert Hill and its Surroundings Budapest Tourist Guide. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  3. Kontler, László: Millennium in Central Europe. A History of Hungary, s. 59−60. Budapest: Atlantisz, 1999. ISBN 963 9165 37 9.
  4. Kontler, László: Millennium in Central Europe. A History of Hungary, s. 25. Budapest: Atlantisz, 1999. ISBN 963 9165 37 9.
  5. The Late Iron Age 2003. Budapestin Historian Museo. Viitattu 6.1.2009. (englanniksi)
  6. a b c d e Barber, Annabel & Roper-Evans, Emma: Budapest. A city guide, s. 208–210. 3. painos. Somerset Limited, 2004. ISBN 963-212-986-5. (englanniksi)
  7. Törökin mukaan omistajanvaihdos tapahtui vuonna 1892.
  8. Budapest-opas, s. 47. Budapestin matkailutoimisto, 2008. Teoksen verkkoversio.