Frank Marocco
| Frank Marocco | |
|---|---|
 Frank Marocco (2008) |
|
| Syntynyt | 2. tammikuuta 1931 Joliet, Illinois, Yhdysvallat[1] |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 2012 (81 vuotta) San Fernando Valley, Kalifornia[2] |
| Aktiivisena | 1948 - 2012 |
| Tyylilajit | jazz, klassinen, viihdemusiikki |
| Ammatit | studiomuusikko, konserttimuusikko, viihdemuusikko |
| Soittimet | harmonikka |
| Yhtyeet | mm. Les Brown Band |
| Levy-yhtiöt | Verve Records, Discovery |
Frank Marocco (2. tammikuuta 1931 – 3. maaliskuuta 2012) oli yhdysvaltalainen harmonikkataiteilija, jota pidetään eräänä maailman eniten levyttäneistä harmonikansoittajista.[3][4]
Sisällysluettelo |
Tausta [muokkaa]
Frank Marocco kasvoi Waukeganissa, joka on Chicagon esikaupunkialueita. Hänen vanhempansa ilmoittivat hänet 7-vuotiaana kuusiviikkoiseen harmonikansoiton kokeiluohjelmaan.[3]
Koulutus [muokkaa]
Maroccon ensimmäisenä opettajana toimi George Stefani, jonka johdolla hän opiskeli yhdeksän vuotta. Alun perin hän opiskeli klassista musiikkia, mutta jo varhain Stefani rohkaisi häntä myös muille alueille. Marocco soitti myös pianoa ja klarinettia, sekä opiskeli musiikin teoriaa, harmoniaa ja säveltämistä. Hän oli myös mukana lukionsa orkesterissa. Jo varhain hän alkoi opiskella myös erään Yhdysvaltojen merkittävimmän harmonikkapedagogin, Andy Rizzon, johdolla.[3]
Ura [muokkaa]
17-vuotiaana Marocco voitti ensipalkinnon kansallisessa musiikkikilpailussa ja pääsi esiintymään Chicago Pops Orchestran kanssa. Tämä rohkaisi häntä päätoimiseksi muusikoksi. Hän muodosti trion, joka kiersi useissa Keskilännen osavaltioissa. Tavattuaan vaimonsa Annen Indianassa, pariskunta muutti sittemmin Los Angelesiin, Kaliforniaan[3] 1950-luvun alussa.[5]
Marocco perusti uuden orkesterin, joka kiersi hotelleja ja klubeja Las Vegasissa, Lake Tahoessa ja Palm Springsissa. Jonkin ajan kuluttua hänelle avautui ovi Hollywoodiin, jonka televisiostudiot ja elokuva-ala tarjosivat hänelle perustan huomattavaan uraan elokuva- ja televisiomuusikkona.[3]
1960-luvulla Marocco tuli tunnetuksi levyttämällä sooloalbumin tunnetulle Verve-jazzlevymerkille. Hän työskenteli myös Brian Wilsonin kanssa Beach Boysin albumilla Pet Sounds vuonna 1966.[5]
Marocco kiersi myös armeijan viihdytyskiertueilla useissa maissa Bob Hopen kanssa ja oli mukana Les Brown Bandissa (muun muassa kuudella Love Boat -risteilyllä). Hän on säveltänyt ja sovittanut sekä jazzia että klassista musiikkia.[3]
Solistiuransa ohella Marocco esiintyi yhdessä kymmenien, ellei satojen, maailmanluokan viihdetaiteilijoiden ja orkesterijohtajien kanssa uransa aikana sekä estradilla että studiossa, sekä soitti satojen elokuvien soundtrackeilla sekä kymmenien televisioesitysten ja -sarjojen orkestereissa. Hän oli kahdeksana vuonna peräkkäin ehdolla "arvokkaimman muusikon" palkinnon saajaksi National Academy of Recording Arts and Sciences -organisaation nimittämänä.[4]
Yksityiselämä [muokkaa]
Frank ja Anne Maroccolla on kolme tytärtä, joista vanhin tytär Cynthia toimii myös ammattimuusikkona.[3] Frank Marocco kuoli lauantaina 3. maaliskuuta 2012 kotonaan San Fernando Valleyssa lonkkanivelen vaihtoleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin.[2]
Levytyksiä [muokkaa]
Jazz- ja viihdemusiikkia [muokkaa]
- "Be-bop buffet", 2006, Simone Zanchinin kanssa
- "Just Friends", 2006
- "Back in Time", 2006
- Frank Marocco "Beyond the Sea" 2004-1-CD (akustinen levy, sis. ranskalaista ja italialaista musiikkia)
- Frank Marocco Group "Appassionato" 2003-1-CD
- Frank Marocco Group "Made in Germany" CD
- Frank Marocco Quartet "Freedom Flight" SAB-010-CD
- "Brazilian Waltz" -Discovery-DS949-CD
- "Ballad for Anne" -Discovery-DS950-CD
- "A Nite in Marocco" AMNFM-03-CD
- "Frank Marocco Quintet Live" CD
- "Turn out the Stars" AMNFM 04 CD
- "Evergreens" Frank Marocco-AMNFM 02-CD, 1992
- "Like Frank Marocco", Verve
Soololevytystensä lisäksi Marocco on ollut mukana lukemattomissa studiolevytyksissä eri artistien taustoilla, kuten Beach Boys'in Pet Sounds -levyllä 1966 ja Tracy Chapmanin Crossroads -albumilla 1989.[5]
Klassisia levytyksiä [muokkaa]
Mukana muun muassa seuraavilla levyillä:
- Recorded Kammermusic #1 (Hindemith) Los Angeles Chamber Orchestra
- Gerard Schwarz conducting on Nonesuch #79077
- American Ballet Company - "The Informer" with Mikhail Baryshnikov
- Pavorotti concert - Pacific Symphony
- L.A.Chamber Orchestra concert, joht. Gerard Schwarz
- L.A. Philharmonic Orchestra concert -Maxim Shostakovitch
- San Diego Symphony concert - Maxim Shostakovitch
- Hollywood Bowl Orchestra concerts - Johnny Green, joht. John Mauceri
- Roger Wagner Chorale concerts - L.A. Music Center
- Recorded the Music for "Chekov plays', - Amundson Theater L.A. Music center
- Recorded Classical / Jazz Chamber Group concert - Chistopher Calliendo, Shoenberg Hall, U.C.L.A.
- 3 Penny Opera - L.A.Philharmonic - joht. John Adams
- La Scala Ballet Co."Amarcord" Ballet- Orange county performing Arts Center
- Kurt Weill concert - John Anson Ford Theater Hollywood with Roger Kelloway and Robin Ford
- PDQ Bach concert with Pasadena Symphony- joht. George Mester
Videoita [muokkaa]
- Jazz Accordion in Concert, DVD-julkaisuja vuosilta 1990, 1992, 1996, 2003, vierailevina solisteina Merle Allen Sanders ja Ken Olendorf[6]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Frank Marocco biography www.frankmarocco.com. Viitattu 19.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Don Heckman: Frank Marocco dies at 81; jazz accordionist Los Angeles Times. 6.3.2012. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Peggy Milne: Biography: Frank Marocco www.frankmarocco.com. 2007. Viitattu 18. toukokuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b Frank Marocco: Credits www.frankmarocco.com. 2007. Viitattu 18. toukokuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Jason Birchmeier: Artist:Frank Marocco All Music Guide. Viitattu 18. toukokuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ CD's www.frankmarocco.com. 2007. Viitattu 18. toukokuuta 2008. (englanniksi)
