Das Lied der Deutschen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joseph Haydn
Runoilija August Heinrich Hoffmann von Fallersleben
Alkuperäinen käsikirjoitus

Das Lied der Deutschen (suom. Saksalaisten laulu, myös Deutschlandlied) on Saksan kansallislaulu. Sen on säveltänyt itävaltalainen säveltäjä Joseph Haydn Itävallan keisarihymniksi 1797 (saks. Gott erhalte Franz den Kaiser, unsern guten Kaiser Franz). Laulun sanoitti Britannian miehittämällä Helgolandin saarella asunut saksalainen runoilija August Heinrich Hoffmann von Fallersleben 1840. Ensiesitys julkisesti oli Hampurissa 1841. Haydnin melodiasta ja Hoffmann von Fallerslebenin runosta muodostui jo Saksan keisarikunnan loppuvaiheissa suosittu isänmaallinen laulu, vaikka sen sisältämä liberaali tasavaltainen ideologia olikin keisarikunnalle vieras.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Das Lied der Deutschen julistettiin tasavaltaisen Saksan viralliseksi kansallislauluksi 1922. Asetuksen antoi valtakunnanpresidentti Friedrich Ebert. Vaikka kaikki kolme säkeistöä olivat virallisesti Saksan kansallislaulu, laulettiin virallisissa yhteyksissä yleensä vain ensimmäinen, presidentti Ebertin läsnä ollessa joskus lisäksi kolmas. Kansallissosialistien noustua valtaan 1933 he eivät rohjenneet syrjäyttää suosittua kansallislaulua. Virallisissa yhteyksissä esitettiin kuitenkin vain ensimmäinen säkeistö, jota kansallissosialistit tulkitsivat oman ideologiansa valossa ja sen jälkeen esitettiin aina virallinen puoluehymni Horst-Wessel-Lied. Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneiden valvontakomissio kielsi Das Lied der Deutschenin pitäen sitä virheellisesti kansallissosialistisena lauluna. Kielto kumottiin kuitenkin pian.

Saksan liittopresidentti Theodor Heuss ja liittokansleri Konrad Adenauer sopivat yksityisessä kirjeenvaihdossa 1952, että läntisen Saksan kansallislauluksi tulee Das Lied der Deutschen. Samalla kuitenkin sovittiin, että valtiollisissa tilaisuuksissa lauletaan vain laulun kolmas säkeistö Einigkeit und Recht und Freiheit, suom. Yhtenäisyys ja oikeus ja vapaus. Ensimmäinen säkeistö koettiin ongelmalliseksi, koska siinä lauletaan Saksan ulottuvan saks. Von der Maas bis an die Memel, von der Etsch bis an den Belt, Maasista Niemeniin ja Adigesta Vähään-Beltiin. Kun sanat kirjoitettiin 1840, yhtenäistä Saksan valtiota ei vielä ollut olemassa ja nämä paikannimet kuvastivatkin Saksan liiton ja Saksan tulliliiton alueiden laajuutta. Preussi joutui Saksan liiton hajotessa luopumaan osastaan Maasjokeen Alankomaille 1867, miehitetty Saksa osuudesta Niemenjokeen Neuvostoliitolle 1945, Saksan liiton hajottua Adigejoen osuus siirtyi Itävalta-Unkarille 1867 ja tasavaltaisen Saksan luovutettua Pohjois-Slesvigin 1920 siirtyi myös osuus Vähän-Beltin rannikosta Tanskalle. Myös alkusanat Deutschland, Deutschland über alles, suom. Saksa, Saksa yli kaiken oli kansallissosialistisen Saksan aikakauden jälkeen helppo tulkita väärin.

Saksan jälleenyhdistymisen yhteydessä 1990 liittopresidentti Richard von Weizsäcker ja liittokansleri Helmut Kohl sopivat, että myös yhdistyneen Saksan kansallislauluna on oleva Das Lied der Deutschen sellaisenaan, vaikka jotkut saksalaiset olisivatkin toivoneet sen sanojen korvaamista Itä-Saksan kansallislaulun sanoilla.

Sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävel








Das Lied der Deutschen

1.

Deutschland, Deutschland über alles,
über alles in der Welt,
wenn es stets zu Schutz und Trutze
brüderlich zusammenhält.
Von der Maas bis an die Memel,
von der Etsch bis an den Belt,
|: Deutschland, Deutschland über alles,
über alles in der Welt! :|

2.

Deutsche Frauen, deutsche Treue,
deutscher Wein und deutscher Sang
sollen in der Welt behalten
ihren alten schönen Klang,
uns zu edler Tat begeistern
unser ganzes Leben lang. -
|: Deutsche Frauen, deutsche Treue,
deutscher Wein und deutscher Sang! :|

3.

Einigkeit und Recht und Freiheit
für das deutsche Vaterland!
Danach lasst uns alle streben
brüderlich mit Herz und Hand!
Einigkeit und Recht und Freiheit
sind des Glückes Unterpfand;
|: Blüh im Glanze dieses Glückes,
blühe, deutsches Vaterland. :|
Saksankielinen alue (vihreällä) ja poliittiset rajat vuonna 1841 sekä kansallislaulussa mainitut paikannimet Maas, Memel, Etsch ja Belt.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]