Darkwave
 |
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Darkwave | |
|---|---|
| Alkuperä | uusi aalto, goottirock, synthpop, neofolk, neoklassinen musiikki, post-industrial, post-punk |
| Alkuperämaa | Eurooppa, erityisesti Englanti, Saksa, Ranska ja Italia |
| Kehittymisen ajankohta |
1970–1980-luvun vaihde |
| Tyypillisiä soittimia |
sähkökitara, sähköbasso, rummut, rumpukone, kosketinsoitin, piano, huilu |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia |
death pop |
Darkwave viittaa kattoterminä 1970-luvun lopulla kehittyneeseen populaarimusiikin suuntaukseen, joka syntyi uuden aallon rockmusiikin yhteydessä. Darkwave perustui samoille lähtökohdille kuin uusi aalto, mutta se lisäsi niihin synkeitä ja syvällisiä sanoituksia sekä surumielisen pohjavireen.
Darkwave liitetään myös 1970–1980-luvun vaihteen tyylillisiin uudistuksiin. 1980-luvulla darkwave-suuntauksen sisällä kehittyi monipuolinen alakulttuuri .
1990-luvun alusta lähtien darkwave-nimitystä on käytetty kapeammassa merkityksessä musiikista, joka yhdistää aineksia goottirockista ja elektronisesta musiikista, kuten synthpopista, industrialista sekä neofolkista ja keskiajan musiikista. Darkwavea pidetään toisinaan myös dark ambientin melodisempana sukulaisena.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Termiä on tiettävästi käytetty ensimmäisen kerran 1980-luvulla kuvaamaan synkkää muunnelmaa uuden aallon ja post-punkin musiikista eli varhaisesta goottirockista. Tyyliä ei tuolloin vielä kutsuttu "goottilaiseksi" muualla kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ranskassa se tunnettiin nimillä coldwave tai dark synthpop ja Saksassa nimellä electrowave. Darkwave viittaa synkeisiin tai tunnelmallisiin elektronisiin musiikkiyhtyeisiin, kuten Anne Clark, Fad Cadget, Psyche ja Depeche Mode tai varhaisiin goottirockyhtyeisiin kuten Bauhaus, Joy Division, The Cure ja Cocteau Twins.
Sen jälkeen kun uusi aalto -suuntaus kuihtui 1980-luvun lopulla, darkwave selvisi ja koki alkusysäyksen, johon vaikuttivat yhtyeet kuten Deine Lakaien, The Frozen Autumn, Love Is Colder Than Death, Love Like Bloodin varhainen musiikki, The Garden Of Delight ja Wolfsheim. Kaikkia näitä yhtyeitä oli innoittanut 1980-luvun musiikki.
Samaan aikaan joukko saksalaisia yhtyeitä kuten Das Ich, Goethes Erben, Relatives Menschsein ja Lacrimosa kehittivät mahtipontisemman tyylin nimeltä neue deutsche todeskunst (uusi saksalainen kuoleman taide), joka oli höystetty saksankielisillä, runollisilla ja vertauskuvallisilla sanoituksilla. Musiikillisen käännekohdan jälkeen darkwave kattoterminä katosi käytöstä 1990-luvun lopulla.
Kapeassa merkityksessä darkwave viittaa sekoitukseen eri musiikkityylejä, erityisesti rockin (coldwave, goottirock) ja elektronisen musiikin (synthpop, ambient ja industrial). Tämä termin käyttö on säilynyt nykyisiin piireihin. 1980-luvulla merkittävimmät darkwavea soittaneet yhtyeet olivat Attrition, Clan of Xymox, Die Form, In The Nursery ja Pink Industry. Vaikka ne yhdistettiin gootti-, darkwave- ja industrial-suuntauksiin, olivat yhtyeet aiemmin jokseenkin sopimattomia noihin suuntauksiin.
1990-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuitenkin 1990-luvun alussa kun saksalaiset yhtyeet, kuten esimerkiksi Das Ich, Deine Lakaien ja Diary of Dreams jatkoivat goottilaisen musiikin yhdistämistä post-industrialiin, alkoi darkwave vakiintua lajitermiksi. Muut yhtyeet kuten Silke Bischoff, In My Rosary, Engelsstaub, Annabelle's Garden ja Canticum Funebris liittivät synthpopiin tai goottirockiin aineksia neofolk-suuntauksesta. Tämän suhteen erikoinen on saksalainen yhtye Sopor Aeternus & the Ensemble of Shadows, joka yhdistää goottirockia folkloren ja keskiajan musiikin kanssa.
Pian jälkeenpäin Yhdysvalloissa termi darkwave yhdistettiin levy-yhtiöön Projekt Records, joka käytti sanaa painetussa myyntiluettelossaan. Projekt Recordsin yhtyeiden kuten Lycian, Black Tape for a Blue Girl ja Love Spirals Downwards tunnistettavia piirteitä olivat hidas ja tunnelmallinen naislaulu, joka oli ollut joiden 1980-luvun yhtyeiden kuten Attributionin tunnuspiirteitä. Tätä musiikkityyliä kutsuttiin usein ethereal darkwaveksi tai etherealiksi. Levy-yhtiöllä on myös ollut yhteyksiä Attrition-yhtyeeseen, jonka kappaleita oli mukana yhtiön varhaisilla kokoelmilla. Toinen samantyylinen levy-yhtiö on Tess Records, jolla oli yhtyeet This Ascension, Faith and the Muse ja vuodelta 1997 Clan of Xymox, joka palasi enemmän 1980-luvun tyyliinsä soitettuaan yli kymmenen vuotta synthpopia.
Joukko yhdysvaltalaisia yhtyeitä yhdisti aineksia darkwavesta ja etherealista sekä nykyaikaisemmasta elektronisesta musiikista, ja saavuttivat suurta suosiota. Esimerkiksi Switchblade Symphony ja Collide lisäsivät musiikkiinsa aineksia trip hopista kun taas The Crüxshadows, jotka ovat kuvailleet itseään "yhdeksi maailman suosituimmista darkwaveyhtyeistä",[1] ovat yhdistäneet valikoiman nykypäivän tanssimusiikkiaineksia syntetisaattoripainotteiseen ja goottilaiseen tyyliinsä.
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräät henkilöt goottispiireissä, kuten englantilaisskenen historioitsija Mick Mercer [1], ovat kritisoineet darkwave-termin käyttöä sanoen, että se on vain tapa välttää termin "goottilainen" käyttöä. Heidän mielestään darkwave ja goottielektro ovat yksi ja sama asia.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.cruxshadows.com/about.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]