Baltian klintti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Päiten kliffi Sillamäen lähistöllä.

Baltian klintti on noin 1 200 km pituinen kalkkikivestä muodostunut kalliotörmä, klintti, Itämerellä. Se alkaa Öölannin saaren läheisyydestä, kulkien Itämeren poikki Pohjois-Viron kautta Venäjän Laatokalle.[1]

Valasteen vesiputous.

Klintti alkaa Öölannin länsirannikolta ja se jatkuu saaren pohjoisrannikolta meren alla Osmussaarelle ja edelleen Pakrin saarille. Viron rannikolla klintti alkaa Pakrin niemimaalta, josta se jatkuu maan rannikkoa pitkin Venäjälle. Venäjällä muodostuma katoaa nuoremman kivikerroksen alle Laatokan etelärannikolla. Korkeimmillaan törmä on 55,6 metriä merenpinnasta Ontikassa Viron itäosassa. Pohjois-Viron klintti, osana Baltian klinttia, mahdollistaa jopa 500 miljoonaa vuotta vanhojen kivien tutkimisen. Osmussaaresta Itä-Viroon voidaan seurata Kambri- ja Ordoviki-kausien merien ja merieläimistön kehittymistä. Törmä paljastaa sedimenttikivilajeja, jotka ovat säilyneet vahingoittumattomina maankuoren liikkeissä. Niissä on nähtävillä hyvin säilyneitä fossiileja, joiden avulla on saatu arvokasta tietoa Kambri- ja Ordovoikikausien alueellisiin stratigrafialuokituksiin.[2]

Nykyisin eroosio syö klinttia Osmussaaren, Pakri-saarten, Pakrin niemimaan, Türisalun ja Udrian alueilla. Aallokko ja sää aiheuttavat romahduksia ylempään kalkkikivikerrostumaan. Eroosion tuloksena klintin alaosaan muodostuu pieniä luolia, jotka myös edesauttavat törmän rapautumista. Pohjois-Viron klintin alueella on kaksitoista vesiputoista, joista korkein, 30 metrin korkuinen Valaste sijaitsee Ontikassa. Baltian klintti on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P.: Baltian klintti Geologinen sanakirja. Viitattu 30.1.2010.
  2. a b TTU Institute of Geology: Baltic Klint http://whc.unesco.org/en/tentativelists. 6.1.2004. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi)