Asterix seikkailee
Asterix seikkailee (ranskaksi Astérix) on ranskalaisen piirtäjä Albert Uderzon ja käsikirjoittaja René Goscinnyn Asterix-aiheisten sarjakuva-albumien nimi. Sarja on tunnettu lukuisista alluusioistaan ja sanaleikeistään. Goscinnyn kuoltua vuonna 1977 Uderzo jatkoi sarjojen tekemistä yksin vuoteen 2011, jolloin hän ilmoitti lopettavansa.[1] Sarjan uusina tekijöinä toimivat käsikirjoittaja Jean-Yves Ferri ja kuvittaja Didier Conrad Uderzon valvonnan alaisena. [2]
Asterix ilmestyi ensimmäisen kerran ranskalaisessa Pilote-lehdessä 29. lokakuuta 1959. Se sai ristiriitaisen vastaanoton. Negatiivinen kritiikki syytti sarjaa sovinismista ja rasismista. Kun kustannusyhtiö Dargaud osti Piloten 1961, se julkaisi ensimmäisen Asterix-seikkailun albumina. Ensimmäinen painos oli vaatimattomat 6 000 kappaletta.[3] Sarjasta tuli pian maailmanmenestys ja Asterix-albumeja on myyty 350 miljoonaa kappaletta. Niitä on julkaistu 107 eri kieli- ja murreversiona.[4]
Sarja sijoittuu noin vuoteen 50 eaa., jolloin Julius Caesarin johtamat roomalaiset olivat valloittaneet koko Gallian yhtä gallialaiskylää lukuun ottamatta. Tarinat kertovat tässä kylässä asuvista kumppanuksista Asterixista ja Obelixista. Roomalaiset eivät ole saaneet vallatuksi kylää, sillä tietäjä Akvavitix valmistaa yli-inhimilliset voimat antavaa taikajuomaa. Kylää ympäröi metsän lisäksi neljä roomalaisleiriä jotka joutuvat aina koville Asterixin ja Obelixin toimesta.
Sisällysluettelo |
Hahmoja [muokkaa]
Sarjakuvan gallialaisten mieshenkilöiden nimien sananloppu -ix on saatu muun muassa Caesarin teoksessa Gallian sota esiintyvistä gallialaisnimistä, joista kuuluisin on Vercingetorix. Asterix-albumeissa nimet ovat sanaleikkejä, ja niiden käännöstapa vaihtelee kielen mukaan. Päähenkilöistä yleensä Asterix ja Obelix ovat tämän nimisiä myös käännöksissä (kirjoitusasu on joissakin kielissä -iks), mutta muut nimet on usein korvattu käännöskielen omilla sanaleikeillä.
| Nimi ranskaksi | Merkitys tai sanaleikin lähde ranskassa | Suomeksi | Kuvaus | Englanniksi |
|---|---|---|---|---|
| Astérix | vrt. asteriski (typogr. merkki *) | Asterix | Soturi | Asterix |
| Obélix | vrt. obeliski (kivipylväs) tai ransk. obèle (typogr. merkki †) | Obelix | Hiidenkivien toimitusmies | Obelix |
| Idéfix | päähänpinttymä, fiksidea | Idefix | Obelixin koira | Dogmatix |
| Panoramix | laajakuva | Akvavitix | Tietäjä | Getafix (joskus Vitamix) |
| Abraracourcix | kädet valmiina iskemään | Aladobix | Kyläpäällikkö | Vitalstatistix |
| Bonemine | hyvännäköinen | Smirgeline | Päällikön vaimo | Impedimenta |
| Agecanonix | kanoninen ikä | Senilix | Kylänvanhin ja sotaveteraani | Geriatrix |
| Assurancetourix | kaikenkattava vakuutus | Trubadurix | Kylän bardi | Cacofonix |
| Cétautomatix | se on automaattinen | Caravellix | Kylän seppä | Fulliautomatix |
| Ordralfabétix | aakkosjärjestys | Amaryllix | Kylän kalakauppias | Unhygienix |
| Iélosubmarine | (engl.) keltainen sukellusvene | Jelousubmarine | Kalakauppiaan vaimo | Bacteria |
- Asterix on sarjan päähenkilö, pieni ja ovela soturi, joka saa yli-inhimilliset voimat tietäjän valmistamasta taikajuomasta. Asterix saa usein luottotehtäviä, kuten öljyn etsimisen taikajuomaa varten (Asterixin harharetket) tai verorahojen vartiointi (Asterix ja rahapata).
- Obelix on Asterixin ystävä ja hiidenkivien toimitusmies. Obelix putosi pienenä taikajuomapataan ja hänellä on siksi aina yli-inhimilliset voimat.
- Kylän tietäjä, joka osaa valmistaa yli-inhimilliset voimat antavaa taikajuomaa.
- Kylän päällikkö, joka kulkee kylässä kilven päällä kahden kyläläisen kannattelemana. Kilpi kuului aiemmin Vercingetorixille. Sotaveteraani.
Smirgeline
- Päällikön kiivas vaimo.
- Kylän kalakauppias, joka usein ajautuu tappeluun kylän sepän Caravellixin kanssa.
Caravellix
- Kylän seppä, tappelee usein kalakauppiaan kanssa ja "hiljentää" bardi Trubadurixin.
- Kylän epäsuosittu trubaduuri, joka asuu puunlatvatalossa. Hänen laulullaan on tapana aiheuttaa kaatosade. Useiden seikkailujen päätteeksi hän haluaa esittää laulun, jonka vuoksi hänet kuitenkin köytetään puun oksaan roikkumaan juhlaruokailun ajaksi.
Senilix
- Kylän vanhin ja sotaveteraani.
- Obelixin pieni koira. Idefixillä on usein tärkeä tehtävä Asterixin ja Obelixin seikkailuissa ja se pelastaa sankarukset ajoittain. Idefix rakastaa puita ja kärsii, jos näkee puita kohdeltavan huonosti. Tämä luonteenpiirre muodostaa sanaleikin Idefixin nimeen: ranskan kielessä idée fixe tarkoittaa pakkomiellettä. Idefixin ensiesiintyminen oli albumissa Asterix lyö vetoa.
- Rooman keisari, tuttavallisesti "Julle". Esiintyy harvemmin.
Merirosvot
- Nimettömiä hahmoja, jotka tekevät tavalla tai toisella haaksirikon lähes joka albumissa. Vakioina esiintyvät pukinsarvikypäräinen päällikkö, latinankielisiä sivistyslauseita viljelevä puujalka ja mustaihoinen tähystäjä, jonka nimi on Dublicata (Jumaltenrannan nousu ja tuho).
Muita hahmoja wikisivulla Luettelo Asterix seikkailee -sarjakuvien hahmoista
Historiallinen tausta [muokkaa]
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Caesar kuvaa Gallian tapahtumia pääteoksessaan Gallian sota. Asterixin tapahtumat sijoittuvat likimain kirjoja seuraavaan aikaan. Sarja lainaa monin paikoin Caesarin teoksia ja monet tarinat pohjautuvat teoksissa kerrottuihin tapauksiin.
Historiallisin osin Asterixin kuvaus ei ole aivan tarkka. Roomalaisten ote Galliasta ei ollut niin tiukka kuin Asterixissa annetaan ymmärtää: Edes Caesar ei propagandistisessa kirjoituksessaan väitä näin, vaan gallit kapinoivat usein. Caesarin asema Roomassa ei ollut aivan vakiintunut. Asterixissa kuvataan monin paikoin roomalaisten välisiä erimielisyyksiä ja sisällissotia, mutta ilmeisesti kahtiajako Roomassa oli tätäkin syvempi. Caesar ei myöskään koskaan ollut Rooman keisari.
Colosseum on jo sarjakuvassa olemassa, vaikka oikeasti se rakennettiin vasta yli sata vuotta myöhemmin. Itse Roomakin oli vaatimattomampi kuin sarjakuvissa esitetty.
Caesarin kirjoituksissa monilla galleilla on rix-päätteinen nimi, joka ilmeisesti viittaa näiden henkilöiden korkeaan asemaan, mahdollisesti kuninkuuteen. Kyseessä ei ole ilmeisesti kaikille gallimiesten nimille yhteinen piirre, kuten Asterixista voisi ymmärtää.
Trubadurixin hahmossa on viitteitä muinaisten kelttien bardeihin, jotka olivat sekä laulajia että opettajia, eräänlaisia alemman tason tietäjiä.
Asterix-maailmaan on tuotu humoristisia elementtejä, jotka ovat lähtöisin nykypäivästä. Esimerkiksi kansalliset stereotypiat tai viittaukset ensimmäiseen maailmansotaan ovat tavallisia. Useasti viitataan humoristisesti nykyisen liike-elämän piirteisiin.
Asterix-albumit [muokkaa]
Yhteistyöalbumit (teksti Goscinny, piirrokset Uderzo)
Uderzon albumit
| Alkuperäinen nimi | Vuosi | Suomalainen nimi | Vuosi | Suom. osa | |
|---|---|---|---|---|---|
| Le grand Fossé | 1980 | Syvä kuilu | 1980 | 25 | |
| savoksi Luaksolaesten lempi | 1999 | ||||
| L'Odyssée d'Astérix | 1981 | Asterixin harharetket | 1982 | 26 | |
| Le Fils d'Astérix | 1983 | Asterixin poika | 1984 | 27 | |
| raumaksi Asteriksim boikkane mukul | 2001 | ||||
| Astérix chez Rahazade ou le compte des mille et une heures | 1987 | Asterix Intiassa - Tuhannen ja yhden tunnin matka | 1987 | 28 | |
| La rose et le glaive | 1991 | Ruusu ja miekka | 1991 | 29 | |
| karjalaksi Kallija tyttölöi | 1999 | ||||
| La galère d'Obélix | 1996 | Obelixin kaleeri | 1996 | 30 | |
| savoksi Opeliksin Orjalaeva | 1998 | ||||
| Asterix et la Traviata | 2001 | Asterix ja Latraviata | 2001 | 31 | |
| La Rentree Gauloise | 2003 | Gallialainen kertomataulu | 2003 | 32 | |
| lyhyitä tarinoita, osa Goscinnyn käsikirjoittamia | |||||
| Le ciel lui tombe sur la tête | 2005 | Taivas putoaa niskaan | 2005 | 33 | |
| L'Anniversaire d'Astérix et Obélix | 2009 | Asterixin & Obelixin syntymäpäivä | 2009 | 34 | |
Gallialainen visiitti (1990) on kokoelma lyhyitä tarinoita, joista osa Goscinnyn käsikirjoittamia. Kaikki tarinat ovat mukana myöhemmin ilmestyneessä Gallialaisessa kertomataulussa. Näihin kokoelmiin sisältyvät seuraavat tarinat: Idean synty (1962), Obelisc'h (1963), Gallian kevät (1966), Koulu alkaa Galliassa (1966), Mistelin alla (1967), Maskotti (1968), Ennennäkemätön Asterix (1969), Mini, Midi, Maxi (1971), Latinaa ja lätinää (1973), Vuonna 50 eKr (1977), Parisium ja olympialaiset - Paris 1992 (1986), Mistä he keksivät tuon kaiken? (1993), Vuonna 35 ennen J.C:ta (1994) sekä Kiekulix Gallian kukko (2003) .
Elokuvat ja teemahuvipuisto [muokkaa]
Albumien pohjalta on tehty tähän mennessä kahdeksan piirroselokuvaa:
- Asterix – pieni suuri mies Galliasta (Astérix le Gaulois, 1967)
- Asterix ja Kleopatra (Astérix et Cléopâtre, 1968)
- Asterix valloittaa Rooman (Les Douze travaux d'Astérix, 1976)
- Asterix – gallialaisten sankari (Astérix et la surprise de César, 1985)
- Asterix Britanniassa (Astérix chez les Bretons, 1986)
- Asterix ja suuri taistelu (Astérix et le coup du menhir, 1989)
- Asterix Amerikassa (Astérix et les Indiens, 1994)
- Asterix ja viikingit (Astérix et les Vikings, 2006)
Lisäksi sarjakuvien pohjalta on valmistunut neljä näyteltyä elokuvaa:
- Asterix ja Obelix vastaan Caesar (Astérix et Obélix contre César, 1999)
- Asterix ja Obelix: Tehtävä Kleopatra (Astérix & Obélix : Mission Cléopâtre, 2001)
- Asterix olympialaisissa (Astérix aux Jeux Olympiques, 2008)
- Asterix ja Obelix Britanniassa (Astérix et Obélix: Au service de sa Majesté, 2012)
Pariisin lähellä on sarjaan pohjautuva teemahuvipuisto Parc Astérix.
Videopelit [muokkaa]
- Asterix (vuoden 1999 videopeli)
- Asterix & Obelix XXL
- Asterix & Obelix XXL 2: Mission Las Vegum
- Asterix at the Olympic Games (videopeli)
Lähteet [muokkaa]
- Nordberg, Ilkka: Uderzo-historiikki. Sarjainfo, 1992, nro 2, s. 6-11.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ 84-vuotias Asterixin piirtäjä lopettaa 27.9.2011. Kuopio: Savon Sanomat. Viitattu 28.9.2011.
- ↑ Astérix chez les Pictes 26.3.2013. Viitattu 16.4.2013.
- ↑ Nordberg 1992, s. 8
- ↑ Asterix on tullut miehen ikään Aamulehti.fi 28.10.2009. Viitattu 29.10.2009.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Viralliset sivut
- Asterix-tietokanta (Tampereen yliopisto)
- Englanninkielinen Asterix ja Obelix -sivu
Sivulta puuttuu