Anakondat
| Anakondat | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Viheranakonda eli anakonda (Eunectes murinus) | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Lajit[1] | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Anakondat (Eunectes) on eteläamerikkalainen käärmesuku. Niitä on neljää eri lajia. Ne ovat maailman suurikokoisimpia käärmeitä ja voivat kasvaa jopa kymmenmetrisiksi. Verkkopython kasvaa muutaman metrin pidemmäksi, mutta anakonda on paljon painavampi. Pisin mitattu anakonda on ollut 11,0 metriä pitkä, ja se painoi arviolta 400 kg. Jättiläiskäärme löydettiin 1944 Venezuelasta Orinocojoen lähettyviltä. Kyseinen anakonda pääsi karkuun sen pyydystäjiltä, vaikka he ampuivat sitä päähän 45-kaliiperisella automaattikiväärillä. Tapaus on kuitenkin jäänyt hieman kyseenalaiseksi. Kertomusten mukaan lähemmäs 20-metrisiäkin anakondia on tavattu, mutta tarinat saattavat perustua anakondien luomiin nahkoihin, jotka nahanluonnin yhteydessä voivat venyä kaksikymmenmetrisiksi. Näistä nahoista voisi helposti luulla, että on kaksikymmenmetrisiä anakondia. Nykyään kuitenkin yli kuusimetrisetkin yksilöt ovat erittäin harvinaisia. Näin isot anakondat ovat poikkeuksetta naaraita, sillä urokset eivät kasva juuri kolmea metriä pitemmiksi.
Anakondat elävät Amazonin sademetsässä. Anakondat ovat väriltään kellertäviä tai vihreitä. Anakondilla ei ole myrkkyhampaita, vaan ne saalistavat kuristamalla nisäkkäitä ja lintuja. Anakondat lamaannuttavat uhrinsa estämällä sen hapen saannin. Joka kerta kun kuristusotteessa oleva uhri hengittää ulos, käärme kiristää otettaan. Suuret, 6-8 metriset yksilöt voivat tappaa ja syödä jaguaarin, mutta useimmat jäävät sen verran pieniksi, että tyytyvät pienempään ravintoon.
Joissain uskonnoissa anakondia pidetään pyhinä eläiminä, ja siksi joidenkin maiden eläinsuojelulaki kieltää anakondien tappamisen. Anakonda painaa runsaat 100 kiloa. Anakondaan perustuvat värikkäät ja pelottavat tarinat hirmuisen suurista viidakkokäärmeistä. Anakonda lipuu sameissa joissa ja virroissa ja hyökkää varoittamatta. Se tarraa leukansa vesirajassa tai rantamatalassa oleilevaan eläimeen ja kiskoo kauhistuneen uhrin veteen. Käärme kietoutuu henkensä edestä kamppailevan eläimen ympärille ja kuristaa otettaan, kunnes uhri ei enää pysty hengittämään. Anakondalle kelpaavat ateriaksi kaikenlaiset otukset peurasta villisikaan. Jättiläisen väitetään nielleen myös ihmisiä.
[muokkaa] Anakondat populaarikulttuurissa
Vuoden 1997 toimintatrillerissä Anakonda dokumenttielokuvan kuvausryhmä joutuu jättiläisanakondan terrorin kohteeksi.
Elokuva sai jatko-osan nimeltä Anacondas: The hunt of blood orchid (2004). Tässä elokuvassa anakondat olivat vielä suurempia ja elivätkin Borneossa.
[muokkaa] Lähteet
- Guinnessin ennätyskirja: Eläinmaailman ennätykset (1978)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ ITIS: Eunectes (TSN 209577) (luettu 8.4.2011) (englanniksi)
- ↑ Laurila, Jorma: Uusi lajilöytö joka kolmas päivä. Suomen Luonto, 2010, nro 9, s. 14–15. Suomen luonnonsuojeluliitto.
Sivulta puuttuu