Kuristaminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teloitus garrottella vuonna 1901.

Kuristaminen on eläinten ja ihmisten tappamis- tai kidutusmenetelmä, jossa kaulaa puristetaan tukehtumisen ja aivojen hapenpuutteen aiheuttamiseksi. Kuristaminen voi toisaalta estää hengityksen painamalla hengistyteitä ja toisaalta estää myös veren virtaamisen aivoihin. Se voidaan suorittaa käsin tai apuvälineiden avulla. Kuristuminen voi aiheutua myös tahattomasti onnettomuudessa tai tapaturmassa.

Kuristaminen teloitusmenetelmänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen teloittamisessa kuristamalla käytetään esimerkiksi garrottea, hirttoköyttä tai narunpätkää, jolla teloittaja kuristaa teloitettavan paljain käsin.

Garrotte on mekaaninen laite, kaularauta jota kiristetään ruuvilla kunnes uhri tukehtuu. Viimeksi käytössä olleissa laitteissa oli X-muotoinen terä, joka katkaisi tärkeimmän selkäydinhermon.[1]

Garrotte voi olla kuolintapana äärimmäisen tuskallinen ja julma. Teloittaja surmaa uhrinsa halutessaan joko silmänräpäyksessä, tai tuottaen hänelle ensin äärimmäistä kärsimystä. Garrotte on ollut laajalti käytössä Espanjassa. Viimeiset kuristustuomiot pantiin toimeen 1970-luvulla Francisco Francon valtakaudella, niitä jaettiin aivan Francon kauden loppuun asti. Viimeinen Espanjassa kuristamalla teloitettu, anarkisti Salvador Puig Antich kuristettiin garrottella Cárcel Modelo de Barcelonassa 2. maaliskuuta 1974 kello 09:40. [1]

Viimeisistä viidestä Francon hallinnon aikana teloitetusta kaksi oli määrätty teloitettaviksi garrottella; ankaran kansainvälisen painostuksen johdosta Franco antoi hiukan periksi: hän ei suostunut muunlaiseen lievennykseen kuin että määräsi viime hetkellä nämäkin ammuttaviksi kuten muutkin kolme.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti / [julk.] Amnesty International. Suomen osasto ; [käänt.: Armi Hämelehto, Salme Moksunen] Suomen lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1981