Zinnetullah Ahsen Böre

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zinnetullah Ahsen Böre
Henkilötiedot
Muut nimet
  • Zinnätulla, Zinnetullah, Zinetullah
  • Ahsän Böre, Ahsen Böre
  • Imadutdinoff, Aimadetdinoff, Imadütdinoglu
Syntynyt20. maaliskuuta 1886
Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut9. marraskuuta 1945
Tampere, Suomi
Kansalaisuus  Turkki
Ammatti kauppias, yrittäjä, kustantaja
Puoliso 1; Katiye, 2; Mürside, 3; Safiye
Lapset 9, joista neljä poikaa jääkiekkoilijat Feyzi, Murat, Zeyd, Vasif
Vanhemmat

Imadütdin (isä, 1849-1906)

Merhaba (äiti, 1855-1941)
Muut tiedot
Merkittävät teoksetensimmäinen suomenkielinen koraani (1942, kustantaja)

Zinnetullah Ahsen Böre (tataarilaisittain Zinnätulla Ahsän, sukunimi aik. Aimadetdinoff, 20. maaliskuuta 18869. marraskuuta 1945) oli Venäjän keisarikunnasta Suomeen muuttanut tataarikauppias, joka kustansi ensimmäisen suomenkielisen Koraanin käännöksen. Hänellä oli oma kangas- ja turkiskauppa Tampereella. Ahsen Böre oli yhteisönsä keskuudessa vahva "turkkilaisen identiteetin" puolustaja. Hänestä tuli Turkin kansalainen 1920-luvun lopulla.[1][2][3][4]

Elämänkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volgan varrella, Aktukin mishäärikylässä syntyneen Ahsen Bören vanhemmat olivat mylläri Imadütdin Emininpoika (1849–1906) ja Merhaba Ibrahimintytär (1855–1941). Hän kävi kotikylässään imaamin pitämää koulua ja lähti sitten 1903 Pietariin ja toimi kulkukauppiaana. Vuonna 1906 hän muutti Suomen puolelle Viipuriin, jossa hänen vaimonsa Katiyen vanhemmat asuivat. Ahsen Böre toimi Viipurissa kulkukauppiaana ja hän hoiti myös Viipurin pienen muslimiyhteisön imaamin tehtäviä. Vuonna 1910 hän siirtyi Terijoelle ja perusti sitten sinne kangas- ja turkisliikkeen nuorempien veljiensä kanssa. Hän anoi Terijoen imaamin oikeuksia ja suoritti 1916 imaamitutkinnon Ufassa Venäjällä.[1][2][5]

Ahsen Böre oli Suomen sisällissodan aikana punaisten vankina Terijoen asemalla ja hänen omaisuutensa ryöstettiin. Vapaaksi päästyään hän pakeni Pietariin mutta joutui palaamaan sieltä syksyllä 1918 takaisin Terijoelle. Rajan sulkeutuminen heikensi kaupankäyntimahdollisuuksia Terijoella ja Ahsen Böre muutti perheineen kesällä 1919 Helsinkiin. Hän vastusti eräiden Suomessa asuneiden tataariaktivistien ja professori Yrjö Jahnssonin ajamia Venäjän vähemmistökansojen itsenäisyyspyrkimyksiä joita ajamaan perustettiin syksyllä 1919 Etuvartiokansojen klubi. Ahsen Böre joutui tämän vuoksi riitoihin aktivistien kanssa ja hänet haastettiin oikeuteen ja karkotettiin Uudeltamaalta. Kesäkuussa 1920 hän siirtyi perheineen sitten Tampereelle. Ahsen Böre anoi vuonna 1922 Suomen kansalaisuutta mutta anomus hylättiin eikä hän enää uudistanut myöhemmin anomusta. 1920-luvun lopulla hänestä tuli sitten Turkin tasavallan kansalainen.[1][6]

Ahsen Böre perusti vuonna 1922 Tampereelle oman kangas- ja turkiskaupan Kauppatalo S. I. Ahsän. Liike toimi Kauppatori 5:ssä Selinin talon vieressä sijainneessa puutalossa ja vuodesta 1935 puutalon tilalle rakennetussa siipirakennuksessa. Hän asui perheineen ensin Hämeenpuiston varrella ja vuodesta 1939 Palanderin talossa liikkeensä vieressä. Entisenä Venäjän alamaisena hän käytti aluksi Nansenin passia matkustaessaan liikematkoille muun muassa Leipzigiin ja Lontooseen. Hän hankki liikkeeseensä tuotteita suoraan ulkomaisilta tuottajilta, muun muassa pukukankaita Englannista, tekstiilejä Ranskasta, pitsikankaita Belgiasta, turkiksia ja tekstiilejä Saksasta, mattoja Turkista ja tekstiilejä Japanista.[1][7]

Ahsen Böre innostui Mustafa Kemal Atatürkin turkkilaisesta kansallisaatteesta ja hän kannatti muun muassa latinalaisen kirjaimiston käyttöönottoa arabialaisen kirjaimiston sijasta Suomen islamilaisen seurakunnan piirissä. Vuonna 1928 hän ehdotti suomalais-turkkilaisen kansakoulun perustamista mutta tämä toteutui vasta 20 vuotta myöhemmin. Hän julkaisi 1931 suomeksi islamiin kääntyneen brittiläisen lordi Headleyn kirjan Heräämiseni islamiin (1914 ilmestynyt alkuteos A Western Awakening to Islam). Vuonna 1936 hän käynnisti Koraanin kääntämisen suomen kielelle. Kääntäjänä toimi venäläissyntyinen kielenkääntäjä Georg Pimenoff ja suomalaisen kieliasun tarkistajana oli Kangasalan yhteiskoulun rehtori Jussi Ahtinen-Karsikko (1881–1953). Ahsen Böre osallistui myös itse käännöstyöhön. Käännös ilmestyi syksyllä 1942 nimellä Koraani – opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen ja siitä otettiin 5 000 kappaleen painos. Sotavuosina Ahsen Böre toimitti lisäksi suomalaisten ottamille muslimisotavangeille Koraaneja, muuta islamilaista kirjallisuutta ja tekstiilejä. Hän kuoli kotonaan Tampereella marraskuussa 1945 ja hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen islamilaiselle hautausmaalle.[1][8]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahsen Böre oli naimisissa vuodesta 1905 Katiye Ziadetdinin kanssa, kunnes liitto päättyi avioeroon. Hän oli sitten naimisissa 1912–1915 Mürside Bedretdinin (k. 1915) kanssa ja vuodesta 1916 Safiye Kemaletdinin (1899–1973) kanssa. Hänellä oli ensimmäisestä avioliitostaan kaksi tytärtä (Saadetbanu ja Afife), toisesta avioliitosta yksi tytär (Gülanber) ja kolmannesta avioliitosta neljä poikaa ja kaksi tytärtä (tyttäret; Zekiye ja Rusane). Ahsen Bören kaikki neljä poikaa Feyzi, Murat, Zeyd ja Vasif pelasivat jääkiekkoa.[1][9][10][11][12][13] Feyzi Ahsen Böre toimi myös myöhemmin Istanbulissa kirjakauppiaana ja julkaisi vuonna 1972 ensimmäisen turkki–suomi-sanakirjan. Murat puolestaan johti kauppatalo Ahsän Oy:ta aina vuoteen 1968 saakka.[1]

Sisaruksia Ahsen Börellä oli kahdeksan (Fettehutdin, Halime, Zahidullah, Halise, Abdullah, Abdulkayoom, Abdülhak, Katiye).[9]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahsen Bören nimeä on kirjoitettu eri muodoissa. Ainakin seuraavasti:

  • Ahsen Böre, Ahsän Böre [15]
  • Aimadetdinoff, Imadutdinoff, Imadütdinoglu [14] [15]

Nimi Ahsen (Ahsän) tuli isoisän etunimesta. Böre (susi) puolestaan on kutsumanimi, joka ajan saatossa vakiintui sukunimeksi. Imadütdin oli hänen isänsä nimi.[16]

Kirjain ä muutettiin tataarinimissä usein e:ksi 1900-luvulla - silloisen turkkilaismielisyyden aikaan.[16] Venäläinen sukunimipääte kuten -off jäi pois yleensä Suomen itsenäistymisen aikoihin.[17]

Ahsen Bören veljet Abdülhak ja Abdullah käyttivät sukunimeä Imadütdin.[16]

"Oglu" (oğlu), nimen Imadütdin perässä on turkkilainen patronyymi.[18]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olemme onnistuneet perustamaan seurakunnan, mutta miksi emme ole onnistuneet perustamaan suomalais-turkkilaista kansakoulua?: pamfletti. 1943
  • Firmat Kauppatalo S. I. Ahsen ve Ahsen O. Y. 1910–1945. 1945

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suikkanen, Mikko: Yksityinen Susi – Zinetullah Ahsen Bören (1886–1945) eletty ja koettu elämä, pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g BiografiaSampo : Zinnetullah Ahsen Böre
  2. a b Suikkanen, s. 140.
  3. a b Antero Leitzinger: Mishäärit - Suomen vanha islamilainen yhteisö, s. 82. Kirja-Leitzinger, 1996. ISBN 952-9752-08-3.
  4. Suikkanen, 2012 s. 28
  5. Suikkanen, s. 26-47.
  6. Suikkanen, s. 49-59.
  7. Suikkanen, s. 70-78.
  8. Suikkanen, s. 82-124.
  9. a b Mikko Suikkanen: Yksityinen Susi: Zinetullah Ahsen Bören (1886-1945) eletty ja koettu elämä (s. 144) 2012. Tampereen Yliopisto. Viitattu 12.10.2021.
  10. Ilves-Historia, Pelaaja (Feyzi) Ilves-Hockey Oy. Viitattu 12.10.2021.
  11. Ilves-Historia, Pelaaja (Murat) Ilves-Hockey Oy. Viitattu 12.10.2021.
  12. Zeyd Ahsen Böre Elite Prospects. Viitattu 12.10.2021.
  13. Vasif Ahsen Böre Elite Prospects. Viitattu 12.10.2021.
  14. a b Antero Leitzinger: Ahsen Böre, Zinnetullah (1886 - 1945) 22.6.2011. Kansallisbiografia. Viitattu 12.10.2021.
  15. a b c Mikko Suikkanen: Yksityinen Susi - Zinetullah Ahsen Bören (1986-1945) eletty ja koettu elämä 2012. Tampereen yliopisto. Viitattu 12.10.2021.
  16. a b c Mikko Suikkanen: Yksityinen Susi - Zinetullah Ahsen Bören (1886-1945) eletty ja koettu elämä (s. 28-31) 2012. Tampereen yliopisto. Viitattu 12.10.2021.
  17. Leitzinger 1996, s. 129.
  18. Gülden Tüm: Turkish Patronymic Surnames Ending with -oğlu ‘Son of: A Corpus Linguistic Investigation researchgate.net. 2021. Viitattu 12.10.2021.