Aktuk
Aktuk (ven. Актуково, Aktukovo - tunnetaan myös nimellä Yañapar, Яңапар) on Nižni Novgorodin alueella, Krasnooktjabrskin piirikunnassa sijaitseva kylä. Suurin osa Suomen tataarien esivanhemmista oli kotoisin Aktukista ja sen naapurikylistä. Hasan Hamidulla julkaisi kylästä kertovan historiikin vuonna 1954.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylän uskotaan olevan 1600-luvulla perustettu, kun Aktuk asettui alueelle ja antoi uudelle kylälle nimensä. Tiettävästi samoihin aikoihin neljä muutakin kylää perustettiin; Urazawıl, Atarawıl, Kızımawıl ja Kadımawıl. Viisikko saattoi olla sukua.[4]
Aktuk oli mahdollisesti kotoisin Länsi-Siperian Tobolskin alueelta. Kylän tataarikulttuurissa on löydetty yhteneväisyyksiä sipiireihin. G. Ahmarovin teoria olikin, että ainakin osa kylään asettuneista olisi ollut Aasiasta tulleita nomadeja. A. Orlovin mukaan "meštšera-tataareja" oli kasakkajoukoissa Siperian valloittamisessa. Uraz puolestaan on yhdistetty perimätiedon mukaan Kasimin kaaniin. "Atar-vaarin" kerrotaan tulleen Kadomista.[5][6][4][7][8]
Nimi Aktuk tarkoittaa oletettavasti "valkoparta". (Ak = valkoinen, tök = karva). Kylän toinen nimi "Yañapar" ('Uusi Par') saattaa puolestaan viitata siihen, että kyseisellä paikalla olisi ollut aikaisemmin mordvalainen kylä nimeltään Par, joka samalla on myös sen läpi virtaavan joen nimi.[4]
Suomen tataarien esivanhempien asuinaikaan kylä oli osa Sergatšin kihlakuntaa ja nykyisin Krasnooktjabrskin piiriä. Aktukissa syntyneiden virallisissa asiakirjoissa kotipaikkana ilmenee usein Urazin pitäjä (Urazovskaya volost), mihin kylä kuului.[3][4]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 94 % kylän asukkaista oli tataareja. Vuonna 2010 asukasmäärä oli 253.[3] Vuonna 1911 se oli ollut 3330 henkeä.[9]
Aktukin aikaisemmasta väestöstä iso osa on siirtynyt sittemmin tiettävästi Moskovaan.[10]
Vanhoja henkilönimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aktukin kylän vanhoista metrikkakirjoista löytyy muun muassa seuraavia henkilönimiä (venäjän kyrillisestä käännetty; alun perin arabialaisella kirjaimistolla).[11][12][13] Tataareilla ei vielä kyseisinä aikoina ollut käytössä sukunimiä ja täten asiakirjoissa käytettiin yhdistelmää etunimi+patronyymi. (Umar Badretdinov; Umar Badretdininpoika / Farida Badretdinova; Farida Badretdinintytär, jne.).
Miesten nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1718; Išmamet Nurajev, Abdjuška Iseikin, Orkai Urazmametev, Akbulat Kiljašev, Ibraim Devletkildejev, Aleška Timajev, Safar Timajev, Botei Isakov, Nurjak Kadralejev, Sašaleika Aptakov, Kudei Kudaiberdin, Kudei Mamedelejev, Tajer Iksajev, Rezep Bijmetev, Asjan Aidarov, Kurmanalei Aikajev
- 1745; Mamlei Mamedelejev, Ismagil Abdjukov, Abdjuk Kudaiberdin, Abbjas, Ishak, Abubakir, Abdrahman, Abdulla, Halim, Biljal, Bašar, Adil.
- 1858; Salavat Sadetdinov, Mukamjat-Alim Abubakerov, Seifulla Feizullin, Nizametdin Abdulgafurov, Sikam Gubeidullin, Baimurat Buharmjatov, Abdrjašit Altynbajev, Tažetdin Bikulov, Muhamjat Rjahimmunžafjarov, Bavautdin Mamusev, Bedretdin Kanjukov, Aljautdin Rjahmatullin, Abuzjar Sudijarov, Ali Rahimov, Timerbulat Habibullin, Toktar Hamitov, Sali Alejev, Baibulat Alembikov, Arifulla Šamšetdinov, Ramazan Symanov, Alim Abdrahmanov.
- 1882; Umjar Abdrahimov, Dinmuhamet Ainetdinov, Hairetdin Tuigulov, Gafijatulla Toktamyšev, Badretdin Muhametsabirov
- 1886; Sadretdin Badretdinov, Lukmanhakim Mustafin, Muhametsitdik Mustafin, Abdulkajum Hairetdinov, Muhametrahim Muhametžanov.
- 1889; Aisja Biljaletdinov, Umjar Badretdinov, Hasjan Hakimžanov, Nevretdin Osmanov, Ahmetžan Muhametov, Mustafa Zakirov, Rahmatulla Dinmuhametov, Hairetdin Arslanov, Abdulvali Abdulžalilov, Abdulkabir Husnutdinov, Bagautdin Abdrašitov, Aljautdin Muhametrahimov, Biljaletdin Aljautdinov, Jakub Nevretdinov, Nugman Arifullin, Sabit Nigmatullin, Hamidulla Tažetdinov, Kamaletdin Fathullin, Timerša Baibulatov, Abdulvali Išmuratov, Halilulla Muhametsadekov.
Naisten nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1881; Albida Bagdalova, Bibikai Saifullina, Žamalija Alejeva, Gulsaida Rizanova, Sahibžamal Rahimova.
- 1882; Sagida Siražetdinova, Farhižan Husainova, Badrižan Aksjanova, Marjam Mažitova, Fatiha Arifullina
- 1858; Zjubeida Salejeva, Kudbižan Sagitova, Fazyla Biktimirova, Bjadigul Baimuratova, Šerbihan Rovikova, Zulija Feizullina, Azimja Taimuševa
- 1886; Šamsukamar Safiullina, Zuleiha Aksjanova, Bikžan Bikmuhametova
- 1889; Farida Badretdinova, Sagida Habibullina, Farhižamal Husainova, Katija Bagautdinova, Ainihajat Kalimullina, Mahbuba Ibatullina, Marhaba Abdrahimova, Marzija Nurkajeva, Husnužan Dinmuhametova, Zainab Aisina, Hotbižan Badretdinova, Aiša Nizametdinova, Fatiha Hairetdinova, Marjam Aljautdinova, Garifa Jusipova, Halisa Jusipova, Marjam Ainetdinova, Kavsar Valiullina, Hatima Sekamova, Bagautdina Mamuseva, Hakima Alikbajeva.
(Sisältää sekä kyseisenä vuonna syntyneitä että vanhempia).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Cвященные ветла и камень Тараташ (село Актуково) shubino-video.ru. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Antero Leitzinger: Mishäärit - Suomen vanha islamilainen yhteisö, s. 43, 44. Helsinki: Kirja-Leitzinger, 1996. ISBN 952-9752-08-3.
- ↑ a b c Сенюткин С. Б. Актуково (Новая Пара, Янотарь) // История исламских общин Нижегородской области. — Н. Новгород: Изд-во Нижегородского гос. университета, 1998. — С. 51−59.
- ↑ a b c d Hasan Hamidulla: Yañaparin historia, suomentanut Fazile Nasretdin (kirjassa Mishäärit - Suomen vanha islamilainen yhteisö, 1996), s. 43, 44, 47, 57, 65, 95. Kirja-Leitzinger, 1996. ISBN 952-9752-08-3.
- ↑ Ахмаров Г. О языке и народности мишарей // ИОАИЭ, 1893. Т.XIX -Вып. 2. - С. 91-160.
- ↑ Leitzinger 1996, s. 33
- ↑ Алимжан Мустафинович Орлов: Нижегородские татары: этнические корни и исторические судьбы: Опыт топонимического словаря kitap.net.ru. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ Алимжан Мустафинович Орлов: Нижегородские татары: этнические корни и исторические судьбы: Мещера – прародина нижегородских татар kitap.net.ru. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ Leitzinger 1996, s. 12
- ↑ Leitzinger 1996, s. 44
- ↑ История татарских сел Нижегородской области - Актуково disk.yandex.ru. Viitattu 24.6.2023.
- ↑ Актуково 1889 docs.yandex.ru. Viitattu 24.6.2023.
- ↑ Актуково 1886 docs.yandex.ru. Viitattu 24.6.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Video Aktukin kylästä
- Kylän GPS -koordinaatit: 55 ° 22′38 ″ N, 45 ° 38′17 ″ E 55.377107, 45.638028