Jussi Ahtinen-Karsikko
Juho (Jussi) Samuli Ahtinen-Karsikko, vuoteen 1909 Ahtinen (12. joulukuuta 1881 Uusikirkko Tl – 5. maaliskuuta 1953 Kangasala) oli suomalainen opettajaseminaarin ja yhteiskoulun johtaja.[1]
Jussi Ahtinen-Karsikon vanhemmat olivat pitäjännahkuri Samuli Ahtinen ja Loviisa Wallenius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1902 Rauman yhteislyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja filosofian maisteriksi 1912.[1]
Ahtinen-Karsikko toimi heti ylioppilaaksi päästyään kansakoulunopettajana Pyhärannassa. Hän oli Mikkelin yhteiskoulussa suomen ja venäjän kielen opettajana 1909–1912 ja sitten Inkerissä Kolppanan opettajaseminaarin johtajana 1912–1917. Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen hän palasi Suomeen ja toimi opettajana Uudenkaupungin yhteislyseossa 1917–1921. Viimeksi hän oli Kangasalan yhteiskoulun johtajana 1921–1939 ja Tampereen klassillisen lyseon suomen kielen vanhempana lehtorina 1939–1951. Ahtinen-Karsikko oli kielenkääntäjänä Tarton rauhanneuvotteluiden suomalais-venäläisessä sekakomiteassa. Vuosina 1918–1919 hän oli Uudenkaupungin Sanomat-lehden vastaavana toimittajana.[1][2][3][4]
Ahtinen-Karsikko harrasti musiikkia ja hän toimi kuoronjohtajana sekä Inkerissä että Suomessa.[2] Hän opiskeli useita vuosia arabian kieltä muun muassa Pietarin itämaisten kielten opistossa. Kesällä 1923 hän jatkoi näitä opintoja Kangasalla asuneen Antiokian ortodoksisen patriarkaatin arkkidiakonin Kuma Dibu al-Malufin johdolla. Palattuaan Syyriaan al-Maluf hankki Ahtinen-Karsikolle Syyrian arabialaisen taideakatemian jäsenyyden.[5]
Ahtinen-Karsikko tunnettiin orientalistina ja Suomessa asuneiden misäärien tukijana. Hänen ystäväpiiriinsä kuului Tampereella asunut kauppias Zinnetullah Ahsen Böre, jonka kustantaman Koraanin suomenkielisen vuonna 1942 julkaistun käännöksen kieliasun tarkastajana Ahtinen-Karsikko toimi.[6]
Jussi Ahtinen-Karsikko oli naimisissa vuodesta 1909 Johanna Fredrika Irene Palmrosin kanssa.[1]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vakka-Suomea pitkin ja poikki: kirjoitelmia kotiseudulta; tekijät Jussi Ahtinen-Karsikko ja Helmer Winter. Ylipainos Uudenkaupungin Sanomista. Lisiä Uudenkaupungin historiaan 1. Uudenkaupungin sanomat, Uusikaupunki 1919
- Die neue Rechtschreibung der Tataren. Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 39, 2. Helsinki 1923
- Die Aussprache des Deutschen im finnischen Schulunterricht teoksessa Uusfilogipäivät Helsingissä 24-28. 8. 1934: esitelmät. Helsinki 1935
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helmer Winter: Omintakeinen opettajapersoonallisuus: J. A.-K.:n koulumuistoja Männäisiltä. Lisiä Uudenkaupungin historiaan 29. Uusikaupunki 1956 Verkossa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1902, matrikkelinumero 27885
- ↑ a b Maisteri J. Ahtinen-Karsikko 50-vuotias, Vapaa Karjala ja Inkeri, 18.12.1931, nro 51, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Uudenkaupungin Sanomat, Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771-1963; toimittaneet Väinö Kaarna ja Kaarina Winter, 1965, s. 79, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Oppikoulut, Uusi Aura, 9.11.1939, nro 303, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kaukaa saapunut kunnianosoitus, Iltalehti, 4.12.1923, nro 282, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Mikko Suikkanen: Yksityinen Susi - Zinetullah Ahsen Bören (1886-1945) eletty ja koettu elämä, pro gradu -tutkielma, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 2012, Ahtinen-Karsikosta s. 88 ja 123