Yliopistoranking

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Yliopistovertailu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yliopistoranking on yliopistojen välistä paremmuusjärjestystä kuvaava lista, joka perustuu yliopistovertailuun. Yliopistorankingeilla arvioidaan olevan suuri vaikutus yliopistojen houkuttelevuuteen potentiaalisten opiskelijoiden ja tutkijoiden silmissä.[1][2] Sen vuoksi yliopistot ottavatkin rankingit nykyisin vakavasti, etenkin Aasiassa.[3][2] Yliopistot saavat vertailujen kautta täsmällistä ja vertailukelpoista dataa, ja ne hyödyntävät rankingeja muun muassa oman asemoinnin ja strategisen työn seurantavälineinä.[4]

Yliopistovertailut mittaavat ensisijaisesti tutkimuksen tuloksellisuutta, sillä tutkimuksen korkeaa tasoa arvostetaan ja sitä on helppo mitata.[1][2] Yliopistoja vertaillaan etenkin vertaisarviointien sekä tieteellisissä julkaisuissa tehtyjen siteerausten määrän kannalta.[4]

Merkittävimpiä kansainvälisiä yliopistorankingeja ovat kiinalainen Academic Ranking of World Universities ("Shanghain lista"), brittiläinen QS World University Rankings (QS, Quacquarelli Symonds) sekä brittiläinen Times Higher Education World University Rankings (THE).[1]

Yliopistorankingien kärkipaikoilla on alun perin toistuvasti ollut paljon etenkin yhdysvaltalaisia ja englantilaisia yliopistoja, kuten Harvardin, Oxfordin ja Cambridgen yliopistot ja myöhemmin myös aasialaisia yliopistoja.[2][5] Suomalaisista yliopistoista parhaiten rankingeissa on menestynyt Helsingin yliopisto.[6] Rankingeihin lasketaan mukaan kaikista maailman 15–30 tuhannesta yliopistosta vain osa.[4]

Tunnetuimpia ranking-listoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghain yliopistoranking (Academic Ranking of World Universities, ARWU) perustettiin vuonna 2003, ja se on yksi vanhimmista yliopistorankingeista. ARWU-lista kehitettiin Shanghain Jiao Tong -yliopistossa kiinalaisten poliittisten ja koulutushallinnon päättäjien apuvälineeksi Kiinan korkeakoulujen vertailemiseksi läntisiin akateemisiin opinahjoihin.[7][8] Vuodesta 2009 lähtien rankingia on ylläpitäänyt yksityinen konsulttiyritys Shanghai Rankings Consultancy.[9] Shanghain lista mittaa vain tutkimuksen tuloksellisuutta, minkä vuoksi sen arviot ovat selkeitä ja objektiivisia.[1] Vertailussa käytetään kuutta kriteeriä: tietyissä arvovaltaisissa julkaisuissa julkaistujen artikkelien ja sitaatioiden määrä, tutkijoiden saamien sitaatioiden määrä, Nobelin ja Fieldsin palkinnon saajien määrä opiskelijoissa ja henkilökunnassa, sekä oppilaitoksen menestys suhteessa sen kokoon.[10]

Brittiläinen Times Higher Education (THE) -lehden ranking on tunnetuimmista rankingeista monipuolisin, sillä se arvioi myös yliopistojen opetusta, suhteita teollisuuteen sekä kansainvälistymistä.[11][1] Teknilliset yliopistot menestyvät hyvin THE:n rankingissa.[3]

Brittiläinen Quacquarelli Symonds World University Rankings on julkaistu vuodesta 2004.[12][13] Aluksi, vuoteen 2009 asti, sitä julkaistiin THE-rankingien kanssa, minkä jälkeen ne erosivat. QS:n yliopistoranking julkaistaan nykyisin verkkosivuston välityksellä. Arvio painottaa akateemista vertaisarviointia ja muita mainearvioita.[1][14] Tuloksesta 40 prosenttia koostuu vertaisarvioinnista ja 10 prosenttia työnantajakyselystä.[15]

U-Multirank on Euroopan komission aloitteesta vuonna 2013 käyttöön otettava luokitustyökalu. Se on suunniteltu hollantilaisen Twenten yliopiston ja saksalaisen tutkimuslaitoksen yhteistyönä. U-Multirankissa yliopistojen toiminnan osa-alueita tarkastellaan itsenäisesti, ei yhden ranking-luvun kautta.[6]

Leiden Ranking (CWTS Leiden Ranking, Leidenin yliopisto, Alankomaat) mittaa pelkästään julkaisujen määrää ja niiden vaikutusta.[15] Kiinalaiset yliopistot ovat vahvistaneet sijoituksiaan tässä rankingissa hyvin merkittävästi vuoden 2020 luvulla.[16] Tutkimuksen tason nousun ja kansainvälistymisen ohella kehitykseen vaikuttaa käytetty tietokanta. Web of Science alkoi liittää kiinalaisen, yhteistyössä Kiinan tiedeakatemian kanssa luodun alueellisen viitetietokannan aineistoja mukaan vuoden 2008 jälkeen.[17]

Muita tunnettuja kansainvälisiä yliopistorankingeja ovat muun muassa Taiwan Ranking, Scimago Institutions Rankings (Espanja) ja Financial Timesin ranking.[3] Yhdysvaltain merkittävin kansallinen yliopistoranking on U.S. News & World Report America’s Best College Ranking.[1] Muista mittareista mainittakoon paljolti Web of Scienceen pohjautuva URAP (University Ranking by Academic Performance, Turkki).[18]

Ranking-listasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa ovat tunnetuimpien rankinglistojen top-10:een sijoittuneet yliopistot, sekä kaikki rankingeihin otetut suomalaiset yliopistot vuonna 2015/2016.

Yliopisto Maa QS 2016–2017
[19]		 THE 2016–2017
[20]		 ARWU 2016
[21]
Massachusetts Institute of Technology  Yhdysvallat 1. 5. 5.
Stanfordin yliopisto  Yhdysvallat 2. 3. 2.
Harvardin yliopisto  Yhdysvallat 3. 6. 1.
Cambridgen yliopisto  Iso-Britannia 4. 4. 4.
California Institute of Technology  Yhdysvallat 5. 2. 8.
Oxfordin yliopisto  Iso-Britannia 6. 1. 7.
University College London  Iso-Britannia 7. 15. 17.
ETH Zürich  Sveitsi 8. 9. 19.
Imperial College London  Iso-Britannia 9. 8. 23.
Chicagon yliopisto  Yhdysvallat 10. 10.* 10.
Princetonin yliopisto  Yhdysvallat 11. 7. 6.
Columbian yliopisto  Yhdysvallat 20. 16. 9.
Kalifornian yliopisto, Berkeley  Yhdysvallat 28. 10.* 3.
Helsingin yliopisto  Suomi 91. 91. 56.
Aalto-yliopisto  Suomi 133. 201.–250 401.–500.
Turun yliopisto  Suomi 234. 301.–350. 401.–500.
Tampereen teknillinen yliopisto  Suomi 319. 501.–600. –
Jyväskylän yliopisto  Suomi 338. 351.–400. –
Itä-Suomen yliopisto  Suomi 382. 351.–400. 301.–400.
Oulun yliopisto  Suomi 411.–420. 201.–250. 401.–500.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto  Suomi 471.–480. 501.–600. –
Tampereen yliopisto  Suomi 501.–550. 251.–300. –
Åbo Akademi  Suomi 501.–550. – –

*jaettu sija.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka yliopistorankingeja seurataankin tarkasti, niitä on kritisoitu monista syistä.[2]

Eri tieteenalojen erilaisista julkaisutraditiosta johtuen yliopistovertailut suosivat lääketiedettä ja luonnontieteitä, ja syrjivät humanistisia aloja ja yhteiskuntatieteitä.[2] Yliopistorankingit painottavat luonnontieteitä, tekniikkaa ja matematiikkaa, koska ne tuottavat eniten artikkeleita ja viittauksia, sekä keräävät suurimman rahoituksen.[1]

Vertailut suosivat helposti mitattavia asioita, minkä pelätään yksipuolistavan yliopistoja.[22] Opetuksen tasoa ja vaikutusta on mahdoton mitata ja vertailla maiden ja yliopistojärjestelmien välillä. Tämän vuoksi vertailuissa ei opetusta ole juuri yritettykään ottaa huomioon.[1] Ahkera opettaja, joka ei ehdi julkaista, on monessa rankingissa pelkkää painolastia.[23] Myöskään yhteiskunnallista vuorovaikutusta ei ole helppoa mitata.[2]

Rankingin kärkisijoille pyrkimisen on pelätty johtavan elitismiin ja epätasa-arvoon, kun voimavaroja keskitetään muutamalle huippututkijoiden yliopistolle.[22]

Listamuotoinen yliopistoranking ei ota huomioon yliopistojen maailmanlaajuista tason nousua, vaan tasoaan nostanutkin yliopisto voi pudota listalla alaspäin.[1] Rankingien mittausmenetelmät voivat vaihdella vuosittain, mikä tekee yliopiston sisäisen kehityksen arvioinnin vaikeaksi.[1] Vertailut myös tarkastelevat heterogeenisia yliopistoja kokonaisuuksina.[2]

Vertailut suosivat englanninkielisiä yliopistoja, sillä suurimmat tieteelliset aikakauslehdet ja tietokannat ovat englanninkielisiä.[1][22] Ihmistieteissä on kuitenkin edelleen yleistä, että artikkeli kirjoitetaan kotimaisella kielellä, mikä on nähty oman yhteiskunnan ja kulttuurin palvelemisen kannalta relevanttina. Kriitikkojen mukaan rankinglistojen vaikutuksesta humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aloja painostetaan kuitenkin omaksumaan luonnontieteelliset julkaisukäytännöt, mikä johtaa kansalliskielten syrjäytymiseen tieteen kielenä.[22]

Julkaisutapoja manipuloimalla, kuten pilkkomalla julkaisuja pienemmiksi, voidaan parantaa ranking-sijoitusta.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Philip G. Altbach: The State of the Rankings 11.11.2010. Inside Higher Ed. Viitattu 15.5.2013, linkki päivitetty 11.11.2021.
  2. ↑ a b c d e f g h i Mustajoki, Arto: Yliopistojen rankingit – paljon melua tyhjästä? 2010. Tieteessä tapahtuu. Viitattu 15.5.2013.
  3. ↑ a b c Pasanen, Irma: Yliopistojen rankinglistat – bibliometrian näkökulmasta 12.3.2012. Aalto-yliopisto. Viitattu 15.5.2013. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ a b c Heikkinen, Anne: Mikä merkitys on yliopistojen rankinglistasijoituksilla? 13.8.2012. Kantti.net. Viitattu 17.5.2013.
  5. ↑ Liiten, Marjukka: Viisi yliopistoa Suomesta Shanghain rankinglistalla 16.8.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 23.11.2012. Viitattu 15.5.2013.
  6. ↑ a b Tarvas, Tuomo: Yliopistovertailut suosivat suuria 1.2.2012. Europalehti, Euroopan komission Suomen-edustuston verkkojulkaisu. Viitattu 17.5.2013.
  7. ↑ Murat Perit Çakır, Cengiz Acartürk, Oğuzhan Alaşehir, Canan Çilingir: A comparative analysis of global and national university ranking systems (abstrakti, kokoartikkeli saatavilla esim. yliopistokirjaston kautta) Scientometrics, 103 (3): 813-848. 2.4.2015. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Ryan M. Allen: A Comparison of China’s “Ivy League” to Other Peer Groupings Through Global University Rankings (DOI doi.org/10.1177/1028315317697539) Journal of Studies in International Education, 21 (5):395–411. 2017. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Arkistoitu kopioAbout Us ShanghaiRanking Consultancy, shanghairanking.com. Arkistoitu 13.1.2021. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Ranking Criteria and Weights 2011. ARWU. Arkistoitu 11.1.2021. Viitattu 15.5.2013.
  11. ↑ The essential elements in our world-leading formula THE. Viitattu 15.5.2013.
  12. ↑ About Us QS Quacquarelli Symonds. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
  13. ↑ QS Quacquarelli Symonds Limited. Company number 02563879 gov.uk. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
  14. ↑ QS World University Rankings QS. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 15.5.2013.
  15. ↑ a b Erilaisia yliopistorankingeja. Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2015. Viitattu 22.3.2015.
  16. ↑ CWTS Leiden Ranking 2020, List view Centre for Science and Technology Studies, Leiden University. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Chinese Science Citation Database (CSCD) Clarivate, clarivate.com. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  18. ↑ URAP Rankings: Sorbonne Reaches the Top Ten 17.12.2019. IREG Observatory on Academic Ranking and Excellence, ireg-observatory.org. Arkistoitu 21.10.2020. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  19. ↑ QS World University Rankings - 2015/16 Top Universities. Viitattu 17.10.2015.
  20. ↑ Times Higher Education World University Rankings 2016–2017 THE. Viitattu 09.03.2017.
  21. ↑ Academic Ranking of World Universities – 2016 ARWU. Arkistoitu 1.6.2020. Viitattu 17.10.2015.
  22. ↑ a b c d Erkki Karvonen: Yliopistoja muovataan Shanghain listan ehdoilla 2013. Acatiimi 1/2013. Viitattu 17.5.2013.
  23. ↑ Vairimaa, Reetta: Rankingin resepti. Yliopisto-lehti, 8/2017. Helsingin yliopisto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yliopistoranking&oldid=21350027”