Ylinen Viipurintie

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ylinen Viipurintie, aikaisemmin Ylinen Viipurin tie (vanhalla ruotsin kielellä Then annen wäg ifrå Wijborg til Taffuestehwsz eli Toinen tie Viipurista Hämeenlinnaan), oli pohjoisempi kahdesta Hämeestä Kymenlaakson kautta Viipuriin johtavasta vanhasta tiestä. Se on ollut jo Kustaa Vaasan sihteerin, Jaakko Teitin 1555–1556 laatimassa yhtenäisessä luettelossa. Viipurin alinen eli eteläisempi tie kulkee nimellä Suuri Rantatie. Muita mainittuja teitä ovat Hämeen härkätie, Suuri Savontie, tie Turusta Ulvilaan, tie Ulvilasta Korsholmaan sekä Kyröskankaan tie.[1]

Tien linjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylisen Viipurintien reitti kulki Hämeenlinnasta Hollolan (myös nykyisen Lahden) kautta Viipuriin. Tiellä on kaksi linjausta nykyisen Lahden ja Lappeenrannan välillä:

Hämeenlinna (Luhtialan silta hieman linnan pohjoispuolella) – (3-tien haara Hauho, Vanajan kirkko) - Sairionmäki – KatumajärviSyrjäntaka – Tanttila – Porvola – Huljala – Helvetti – Haisevanojansilta – Toivola – Likalamminsillat – Kiviojan silta – Sairakkala – Salpausselän kangas – Hollolan kirkon eteläpuolitse – Untila – Vesijärven ja Porvoonjoen latvan välistä harjua pitkin – Lahti – Teilimäki – Nastola – Keskimaansilta – Iitti – Lapveden ranta – VuolenkoskiKimolaJaalaSelänpääTuohikottiLappeenranta – Viipuri. Salpausselkää pitkin kulkeva tielinjaus noudattaa Kouvolan ja Lappeenrannan välillä nykyisen valtatie 6:n linjausta pääosin.

Eteläisempi tielinja ylittää Kymijoen Keltissä, nykyisen Kymen Paviljongin eteläpuolelta. Rantaan johtaa tiepohja, jota pitkin pääsee lauttavalkamaan. Kymijoen itäpuolella tie jatkuu Ruotsulan vallien vierestä peltojen keskeltä Anttilan talolle ja pitkin Ulvinkujaa. Niskalantien itäpuolella tie jatkuu ensin Ahopellonkujaa pitkin ja siirtyy sitten kärrypolulle ja kääntyy kohti pohjoista. Tie menee Sikomäenvuoren huipun itäpuolelta ja metsittyy yhä enemmän, kunnes se saavuttaa 6-tien eteläpuolta kulkevalle sähkölinjalle. 6-tien tie ylittää Tykkimäen mainoskyltin länsipuolelta ja nousee yhä olemassa olevalle metsätielle. Metsätie jatkuu 6-tien pohjoispuolella, sen suuntaisena ja päättyy liikenneympyrään kauppakeskus Veturin länsipuolella. Tielinja ylittää likenneympyrän ja 6-tien ja häviää Prisman alle.

Kustaan sodan aikana vuonna 1789 käydyn Utin taistelun seurauksena Venäjän keisarikunta rakensi Uttiin linnoituksen. Tätä ennen tien varteen oli rakennettu Taavetin linnoitus (Davidovin linnoitus).[2]

Hämeenlinnan Lammilla on tieosuus, jonka nimi on muistoksi Ylinen Viipurintie. Myös Lahdessa on valtatie 12:sta Lahden kaupungin Möysään erkaneva katuosuus, jonka nimi on Viipurintie.

Yhteys jatkui Suomen suuriruhtinaskunnan päähallintopaikkaan, Turkuun, Hämäläisten Härkätienä (vanhalla ruotsin kielellä Ifrå Taffuestehuss til Åbo eli (Tie) Hämeenlinnasta Turkuun) eteenpäin Turkuun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Museotiet ja sillat: Teitin tiet (Internet Archivessa, tallennettu 28.9.2011) 2002. Tiehallinto. Viitattu 13.12.2015.
  2. Kartta Linnasta linnaan -sivusto. Viitattu 13.12.2015.