Minun nähdäkseni Kehäradan ratasuunnitelma liitteineen on viranomaisen "päätös tai lausuma", sillä se edustaa Ratahallintokeskuksen ja Vantaan kaupungin virallista kantaa Kehäradan linjauksesta ja toteutuksesta. Jos haluaa kuvia, ne kannattaa ottaa liitteistä tai suunnitelmasta. --M. Porcius Cato18. toukokuuta 2009 kello 18.43 (EEST)[vastaa]
Hei! Käänsin tämän ruotsinkielisestä wikistä ja vasta viimeisessä lauseessa tajusin sen olevan mitä ilmeisemmin plagiaattiteos tästä saitista ja saitin pohjana käytetystä kirjallisesta matskusta. Olen laittanut huomautuksen siitä ruotsinkieliseen wikiin, mutta kysymykseni on siis se, että pitäisikö alkaa kärsimään jo nyt tuo teksti tästä wikistä vai odotetaanko ruotsinkielisen wikin päätöstä? Ottaa kyllä päähän ja pahasti tällä hetkellä. -Yupik29. toukokuuta 2009 kello 22.37 (EEST)[vastaa]
Suomen lipun voi laskea sekä yksinkertaiseksi geometriseksi kuvioksi. Tietääkseni myös laiksi jolla ei ole tekijänoikeuden suojaa koska siitä on tarkat määritykset laissa.Aku506¶4. heinäkuuta 2009 kello 17.13 (EEST)[vastaa]
Mites menee esimerkiksi taulukkomuotoon kerättyjen tietojen tekijänoikeus? Tekstiinhän voi luonnollisesti ottaa lähteeksi ko. taulukon ja kirjoittaa asia omin sanoin, mutta voiko taulukon kopioida taulukoksi Wikiin 1) osittain 2)kokonaan 3)kokonaan, samalla itse muualta tietoja lisäten. Terv. --Riisipuuro6. kesäkuuta 2009 kello 21.54 (EEST)--[vastaa]
Tekijänoikeuslaissa 49 § määrittelee taulukoiden ja luetteloiden suojasta, että sellainen taulukko tai luettelo, joka sisältää suuren määrän tietoja tai jonka luominen on edellyttänyt huomattavaa panostusta nauttii 15 vuoden ajan tekijänoikeuden suojaa siitä vuodesta laskettuna, jona työ valmistui (esim. kirjan ensipainoksen julkaisuvuodesta). Tähän on ilmeisesti olemassa myös erinäisiä poikkeuksia, mutta karkeasti ottaen näin. --Jaakonam6. kesäkuuta 2009 kello 22.21 (EEST)[vastaa]
Tuota ilmeisesti tulee tulkita niin että suoja-aikana ositainen, vähäinen kopiointi on sallittu normaalisti lähde mainiten, huomattavampi kopiointi kielletty. --Riisipuuro6. kesäkuuta 2009 kello 23.08 (EEST)--[vastaa]
Näin sen maallikkona ymmärtäisin, koska sitaattioikeus koskee luetteloita siinä missä muitakin teoksia. Enkä pitäisi esimerkiksi luetteloa Suomen 10 väkirikkaimmasta kunnasta tekijänoikeuden alaisena teoksena, kun sen saa melko helposti tehtyä kuka vain ajantasaisista tilastoista. Sen sijaan luettelo "Suomen 10 tylsintä kaupunkia" on jo sen tason panostusta vaativa taulukko, että suojavaatimus täyttynee. --Jaakonam7. kesäkuuta 2009 kello 00.41 (EEST)[vastaa]
Jos taulukko on luova, se saa suojaa teoksena pituudesta huolimatta. Luovuus ei kuitenkaan koske taulukon ideaa vaan taulukon muotoa – sikäli luova taulukko, joka saisi suojaa teoksena, on aika outo ajatus. Samulili7. kesäkuuta 2009 kello 10.36 (EEST)[vastaa]
Korjaus: Luettelo tai taulukko saa suojan, jos siinä on yhdisteltynä suuri määrä tietoja. Tietokanta saa suojan, jos sen sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Samulili7. kesäkuuta 2009 kello 10.36 (EEST)[vastaa]
Velvollisuus on vähän paha sana täällä wikissä, kun ei täällä periaatteessa kukaan ole velvoitettu muuhun kun käytäntöjen noudattamiseen. Vapaaehtoisina ja fiilispohjalta kun tätä tehdään. Ja välillä on ylläpitäjänkin kiva vaan tuottaa uutta tekstiä. Antamasi linkki kyllä on muotoilussaan ehdottomampi, pitäisiköhän sitä hieman päivittää... --albval(keskustelu)14. kesäkuuta 2009 kello 22.59 (EEST)[vastaa]
Pitäisi tietenkin. On ihan turha (ja valheellista) luvata, että "ylläpito tarkistaa tilanteen", jos ei todellisuudessa ole olemassa mitään sellaista ylläpitoa, jolle sellainen velvollisuus olisi asetettu. Korjataan vaikka muotoon "Ylläpito saattaa tarkistaa tilanteen, jos huvittaa. Jos ei huvita niin tough luck." --Jmk14. kesäkuuta 2009 kello 23.04 (EEST)[vastaa]
Niinhän se valitettavasti on, mutta työsopimuksemme ei velvoita ylläpitäjiä mihinkään, paitsi käytäntöjen noudattamiseen. Ja olishan se vähän hassua, jos luudan saaneiden olisi pakko olla korjaamassa muitten sotkuja 24/7. Mutta edelleenkin: noita voi korjata kuka vaan. Jos wikipedian käyttäjäkuntaa ei kiinnosta, niin tough luck:-) Kommentin jätti Albval (keskustelu – muokkaukset).
Niin ja miksi meillä on lähteettömiä artikkeleita tai vanhentunutta tietoa tai käyttämättömiä mallineita? Koska käyttäjäkunta on rajallinen ja koostuu ihmisistä. Kaikkea ei kukaan ehdi/huomaa/osaa korjata. Tämän debatin aikana olen kuitenkin useamman noista yllä linkitetyistä artikkeleista korjannut, että kenties tästä tuli jotain hyvääkin. Uskoisin, että rakentavampaa olisi jos "syyllisten" etsimisen sijaan sinäkin kohdistaisit tarmosi vaikkapa ongelman hävittämiseen tai vaikka tuon mallineen muuttamiseen siten, että sekin luokittelisi artikkelit roskaluokkaan jos se tuntuu hyvältä ajatukselta (en tiedä onko se, niin en muuta itse). --albval(keskustelu)14. kesäkuuta 2009 kello 23.34 (EEST)[vastaa]
Niin ja miksi meillä luvataan yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista, kun ei kukaan ole oikeasti vastuussa? Vastaus: No siksi kun on kiva lupailla kaikenlaista. Tämän keskustelun innoittamana olen ehdottanut ohjeiden täsmentämistä niin, että siellä ei annettaisi valheellisia lupauksia. Odotan mielenkiinnolla, millaisia vastustavia puheenvuoroja tulee. --Jmk14. kesäkuuta 2009 kello 23.43 (EEST)[vastaa]
Ai jaha. Miksi muutosehdotus sitten ei ollut vakavasti otettava? Olet juuri itse yllä huomauttanut, että vastuussa eivät ole "ylläpitäjät", vaan "kuka vaan" eli juuri se kuuluisa "joku", jonka ehdotuksessani mainitsin. Viitsitkö sanoa, kuka on vastuussa ellei ehdottamani joku? --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 00.06 (EEST)[vastaa]
Haluan vielä täsmentää, että minä en ole missään vaiheessa väittänyt, että fi-wikin ylläpitäjät olisivat oikeasti vastuussa joka jumalan virheestä, jonka miljoona käyttäjää fi-wikiin tekevät. Sen sijaan minua suuresti ihmetyttää, miksi jotkut ohjeet antavat ymmärtää heidän vastaavan niistä, kun eivät he oikeasti vastaa yhtään mistään. --Jmk14. kesäkuuta 2009 kello 23.49 (EEST)[vastaa]
En ymmärrä, mitä tekemistä ehdotuksellasi (joka liittyy siihen kuka on ylläpitäjänä) on sen kanssa, mitkä ovat ylläpidon kirjatut velvollisuudet. --Jmk14. kesäkuuta 2009 kello 23.59 (EEST)[vastaa]
Tämän artikkelin voi poistaa tuolta listalta, artikkelin korjaamisen jälkeen tuolla listalla oloon ei ole syytä, toki itse sitä en viitsinut poistaa, kun itse artikkelin korjasin ja toiseksi teos johon siinä viitataan on jo vapaa tekijänoikeuksista. 80.222.214.22514. kesäkuuta 2009 kello 23.15 (EEST)[vastaa]
Yritin aivan asiallisesti päivittää ohjeen Albvalin kannanoton mukaiseksi: ylläpito ei ole vastuussa näistä asioista, vaan joku saattaa tarkkailla asioita. Albval kumosi päivityksen vandalismina. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun muokkaukseni Wikipediassa luokitellaan vandalismiksi. Jos asiallinen ja ylläpitäjän tahdon mukainen päivitys on vandalismia, niin ei voi mitään. Näkemiin sitten vaan. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 00.23 (EEST)[vastaa]
Käytit yhteenvetoa rv eli revert vandalism. Jos mielestäsi kyseessä ei ollutkaan vandalismi niin voit vielä korjata virheesi. Hauskaa vuodenjatkoa. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 00.28 (EEST)[vastaa]
Ohjeen mukaan se on revert vandalism. Jos yleinen mielipide on että ohjeen muokkaukseni ei ollut vandalismia, niin mitä mieltä ollaan Albalin kumouksesta ja sen yhteenvedosta. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 00.36 (EEST)[vastaa]
Lyhenteiden ym. oikea merkitys tulee fi-wikissä ensisijaisesti fi-wikin ohjeista eikä en-wikistä, ja fi-wikin ohjeiden mukaan rv tarkoitti (Albvalin sitä käyttäessä) revert vandalism. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 01.49 (EEST)[vastaa]
Anteeksi, kämmäsin äsken linkin kanssa. Nyt linkin pitäisi olla kohdallaan: WP:Yhteenveto "palautus, rv = engl. revert vandalism" Edelleen minusta olisi hauska kuulla, oliko muutokseni vandalismia. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 00.43 (EEST)[vastaa]
Hauskaa. Yhteenvedossaan Albval myös sanoi kumouksen perusteluksi rv eli silloisen ohjeen mukaan revert vandalism. Kuulisin mielelläni myös Albvalilta täsmennyksen tarkoittiko hän muokkauksen olevan vandalismia vai ei. Toinen juttu on sitten tuo WP:POINT. Äärettömän hassunhauskaa tietysti on, että asialliset muokkaukset voi luokitella tällä tavoin asiattomiksi. Kuulisin kuitenkin mielelläni, eikö muka ollutkaan niin, kuin muokkauksessani kirjoitin. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 01.43 (EEST)[vastaa]
Oho, onpa tästä riittänyt porua. Rv on revert. Ja käytäntötekstiin tekemäni päivityksen jälkeen, jolloin teksti vastaa de facto-tilannetta on turha enää mennä saivartelemaan, että joku saattaa korjata. Kyllä {{Kopio}}-artikkelit siivotaan aika äkkiä, ylläpidon puolesta. Toki saatat olla eri mieltä. POINTin lätkäisin, koska ajoit tuota joku-näkemystäsi siinä vaiheessa jo aikamonellarintamalla ja mielestäni tossa vaiheessa se alkoi lähteä käsistä. Tästäkin saa olla ja näemmä ollaankin ainakin osin eri mieltä, mutta eiköhän tätä kumousjuttua ole vatkattu jo ihan tarpeeksi. Tälläkin vaivalla olisi jo poistanut loputkin unohtuneet copyviot. --albval(keskustelu)15. kesäkuuta 2009 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Kun lätkäisit sen "rv":n, se oli selkeästi käytösohjeen mukaan "revert vandalism", eli tulit siinä syyttäneeksi minua vandalismista. Jos se ei ollut tarkoituksesi, niin voisit tietenkin pyytää anteeksi aiheetonta syytöstä, mutta arvaanpa että sellaista on turha odottaa. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 13.44 (EEST)[vastaa]
Kun lätkäisin sen rv:n, käytösohjeessa oli virhe. Sitä virhettä en voine pyytää anteeksi. Analogia: Jos ohjeessa olisi sillä hetkellä ollut viimeisimpänä muokkauksena vandaalin tekosina "rv = toinen käyttäjä on nallekarhu", olisinko syyttänyt sinua (tietämättäni) nallekarhuksi?. Pyydän anteeksi, että tulkitsit yhteenvetoni väärin, mutta edelleenkään itse kumouksessa ei mielestäni ole mitään väärää, sitä todistanee myös käytännön keskustelusivulla saamasi palaute. Ja nyt muihin aiheisiin. --albval(keskustelu)15. kesäkuuta 2009 kello 13.50 (EEST)[vastaa]
Kun selitys "rv = revert vandalism" oli ollut ohjeessa kesäkuusta 2008, niin hupaisa analogiasi hetkellisesti vandalisoituun käytösohjeeseen on harhaanjohtava. Jos sinä lätkit merkintöjä joiden hyväksyttyä, käytösohjeen mukaista merkitystä et tunne, niin kyllä "väärintulkinnan" aiheuttaja on silloin joku muu kuin minä. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 14.07 (EEST)[vastaa]
Niin, käytösohjeet voivat toisinaan muuttua. Jos et pysyttele ajan tasalla niin sitten saatat tulla (ehkä tietämättäsi) lätkineeksi vääriä syytöksiä. Kiitos, että teit selväksi, että et aio pahoitella toimintaasi. Asia selvä. --Jmk15. kesäkuuta 2009 kello 14.17 (EEST)[vastaa]
Lyhennettä rv on käytetty koko ajan lyhenteenä palautukselle riippumatta siitä, onko se vandalismia. Muokkaaja, jolle tämä on selvää, ei jatkuvasti tarkista lyhenteen merkitystä suomenkielisestä ohjeesta. Ei tuon ohjeen virheen takia kannata osoittaa mieltään. --Jisis (keskustelu) 15. kesäkuuta 2009 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Mä olin luullut, asiaa sen tarkemmin miettimättä, että ylläpito voi poistaa rikkomuksia myös niin että ne eivät näy artikkelihistoriasta, ja siksi heidät mainitaan tässä yhteydessä..--Tappinen15. kesäkuuta 2009 kello 00.19 (EEST)[vastaa]
Jep, ja tuolla oli myös haettu sitä, että vain ylläpito voi poistaa kokonaisia copyvio-artikkeleita. Ohjeen mallinesuositus {{Tekijänoikeus}} oli vaan vanhentunut, kun nykyään käytetään yleensä {{Kopio}}ta. Nyt kaikki on mun mielestä kunnossa, toivotaan että voidaan jatkaa tietosanakirjan tekoa ja mä pääsen nukkumaan. --albval(keskustelu)15. kesäkuuta 2009 kello 00.23 (EEST)[vastaa]
Tuota {{Kopio}} -mallinetta voisi muuttaa hieman, koska nyt siitä saa sellaisen kuvan, että koko artikkeli tulisi poistaa, vaikka tekijänoikeuden rikkominen koskisi vain jotain artikkelin osaa. Onko muuten artikkelin muutoshistoriaan jäävä kopioitu teksti edelleen tekijänoikeusrikkomus? --Jussi Vuori15. kesäkuuta 2009 kello 02.07 (EEST)[vastaa]
Kyllä ne voi imuroida jostain, sehän on sama kansikuva, eikä sen kannen skannaus itsenäiseksi kuvakseen todellakaan ylitä teoskynnystä. Ja aika moni vanhemman polven internetin käyttäjä muuten käyttää sanaa imuroida tiedostojen lataamisesta. Lataaminen suoritetaan laturilla. --Miihkali(artikuloi)27. heinäkuuta 2009 kello 23.37 (EEST)[vastaa]
Mikäli teos on julkaistu nimettömänä eikä sen tekijä ole yleisessä tiedossa, teoksen suoja-aika on 70 vuotta. Sota-ajan kartat ovat siis vielä suojassa, mutta 1930-luvulla julkaistut maastokartat ovat vapaita, jos niissä ei lue tekijänä kuin "Topografikunta" tai "Maanmittaushallitus". --M. Porcius Cato31. heinäkuuta 2009 kello 18.04 (EEST)[vastaa]
Ei valtion tuottamia kuvia koske mitään erityissäädöksiä. Opetustarkoituksessa saa teoksia käyttää varsin laajasti, mutta Wikipediaa nämä säännökset eivät valitettavasti koske. --M. Porcius Cato15. elokuuta 2009 kello 13.45 (EEST)[vastaa]
Labradorinnoutaja-artikkelin keskustelusivulla ja artikkeliin lisätyssä tekijänoikeus-mallineessa ihmeteltiin artikkelin tekijänoikeuskysymystä. Kyseessä on tapaus, jossa Koiraopas.fi-sivusto on (ilmeisesti, täyttä selvyyttä ei ole kumpi on kumman kopio) kopioinut tekstiä Wikipediasta ilmoittaen sekä lähteen että lisenssin jonka nojalla on lainattu. Voisiko joku lisenssiasioista perillä oleva valistaa, onko tuo Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssi riittävä kun on kopioitu Wikipediasta sekä tekstiä että kuvia? --Jukka Kolppanen22. elokuuta 2009 kello 22.46 (EEST)[vastaa]
Ilmiselvästi tekstin osalta on tarkoitettu käytettävän samaa kuin lisenssiä kuin wikipediassa, vaikka tarkkaa muotoa ei ole ilmoitettu. Kaikki teksti on siis kunnossa. Kuvista labradorinnoutajaon kunnossa (PD), kääpiosnautserion kunnossa (PD), jackrussellinterrieriei ole kunnossa (lisenssi vaatii alkup. tekijän ilmoittamisen - em. linkki riittäisi), dobermanniei ole kunnossa (alkup. tekijä ilmoitettava, lisäksi jaettava edelleen CC-BY-SA:lla), dalmatiankoiraei ole kunnossa (alkup. tekijä ilmoitettava, lisäksi jaettava edelleen CC-BY-SA:lla), cockerspanieliei ole kunnossa (alkup. tekijä ilmoitettava, lisäksi jaettava edelleen CC-BY-SA:lla), chihuahuaei ole (tekijä ilmoitettava), beagleei ole kunnossa (tekijä ilmoitettava), bokserion kunnossa (PD). Mielestäni on selvää, että tekstien lähde on WP, ei toisin päin. Eli kaikki copyvio-mallineet pois meiltä. Lyhyesti kysymykseesi: Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssi ei ole riittävä, kun on kopioitu kuvia. Mikäli kuvassa on käytetty CC-lisenssiä, joka sisältää "attribution", pitää silloin tekijä ja lisenssi mainita kuvan yhteydessä (esim. linkki kuvasta Commonsin kuvaussivulle). Ainoastaan public domain -kuvat olivat tässä yhteydessä ok sellaisenaan. --Ras23. elokuuta 2009 kello 07.20 (EEST)[vastaa]
Ohjeeksi kuvituksen korjaamiseen: Kaikkiin ei kunnossa olevien yhteyteen kuvaajan nimi ja linkki ko. kuvasivulle wikimedia commonsissa (linkit yllä). Sen jälkeen ei ole puutteita. --Ras23. elokuuta 2009 kello 07.22 (EEST)[vastaa]
Olettaen että tekstit on kopioitu Wikipediasta: Attribution/Share-Aliken mukaan tekijä pitää ilmoittaa. Pelkkä "Tekstit: Wikipedia" ei riitä. Tämän mukaan riittää että linkataan siihen Wikipedian artikkeliin josta tekstin on otettu. Myös kuvissa on sama ongelma. -- Jniemenmaa23. elokuuta 2009 kello 11.31 (EEST)[vastaa]
Näinhän se on. Oletin vain, että jokaiselle on selvää mistä artikkelista kunkin koirarodun tekstit on kopioitu. Mutta käytännössähän se linkki pitää olla. --Ras26. elokuuta 2009 kello 06.16 (EEST)[vastaa]
Kiitokset vastauksista. Selvennettäköön nyt tähän väliin, että allekirjoittaneella ei ole tuon sivuston kanssa mitään tekemistä, lähinnä olin huolestunut tuosta labbis-artikkelin tilanteesta ja toin asian tänne "kuuluville". Kävin tarkemmin läpi artikkelin sivuhistoriaa, ja sieltä näkyy että teksti on ollut suunnilleen tuossa muodossa 2007 maaliskuusta asti, joten kyllä minäkin kallistun sille kannalle että kopiointi on tapahtunut meiltä koiraoppaaseen päin. --Jukka Kolppanen23. elokuuta 2009 kello 12.54 (EEST)[vastaa]
Jostakin jäi mieleen että on olemassa tietty käytäntö, jota noudatetaan, kun kolmas osapuoli antaa luvan käyttää itse ottamaansa kuvaa Wikipediassa. Se menisi Commonsin kautta ja tulisi sitten artikkeliin. Joku lomake? Joka lähetetään jonnekin? --Ulrika24. elokuuta 2009 kello 19.29 (EEST)[vastaa]
Olen täytellyt yhden ulkomaalaisen kirjailijan kirja tietoa ja heräsi kysymys miten voisin laittaa artikkeliin kannen kuvan? Keneltä täytyisi pyytää lupa käyttää kuvia täällä wikipediassa, täytyykö se lupa kysyä suomalaiselta kirjapainolta vai keneltä? Kommentin jätti Tha real (keskustelu – muokkaukset)
Kirjankansia voidaan tietyin edellytyksin käyttää sitaattioikeuden nojalla, kysymättä tekijän lupaa. Nyrkkisääntönä tiedostojen käyttösäännöistä voi sanoa, että kansikuvaa saa käyttää itse kirjasta kertovassa artikkelissa, mutta yleensä ei muualla. Tiedostot tallennetaan Wikipediaan täältä. On ensiarvoisen tärkeää, että kuvan tallentamisen lisäksi merkitset siihen kaikki tarpeelliset tiedot, kuten lähteen ja käyttöoikeuden. -- Piisamson9. syyskuuta 2009 kello 00.41 (EEST)[vastaa]
Hei,eikö tuolla sivulla olevaa yhteenvetoa (sininen laatikko) voisi suomentaa (tällä sivulla Wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot)? Onhan tuon tyyppinen yhteenveto käännetykin täällä ja se voisi pohjautua tuhon yhyteenvetoon. Sen lisäksi kyseisen lisenssisivun otsikko ja lisenssin nimen, joka esiintyy mm. muokkaussivulla voisi suomentaa yhteenvedon käännöksen mukaan ("Nimeä-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton"), näin tuo lisenssi olisi kuvaavampi myös vähän heikommin englantia ymmärtäville. Itse lisenssisivulla kuitenkin voisi mainita alkuperäisen nimen ja tietysti alkuperäisen lisenssin englanniksi niin, kuin nytkin on. Mitä mieltä olette, ovatko mahdottomia ja kohtuuttomia ehdotuksia?
Tämä on varmain jossain joskus sanottukin, mutta oliko nyt niin että muista wikeistä (vaikka ne olisi lisensoitu vapaiksi) ei saa kopioida aineistoa Wikipediaan? (Esim. tuosta muiden wikien listasta vaikka Poritieto tai Häme-wiki.)--Urjanhai19. syyskuuta 2009 kello 21.58 (EEST)[vastaa]
Saa kopioida, jos lisenssiehdot ovat sopivat. Hämewikin sisältö on GFDL-lisensioitua[2], joten sieltä voi kopioida, kunhan kertoo mistä teksti on peräisin esim. yhteenvedossa. Poritiedon sivuilta ei sopivaa lisenssiä löytynyt. Vapaasti nimettömänä muokattavaa Wikiä ei saa käyttää lähteenä, mutta esim. Digiwiki saattaisi lähteeksi kelvata - pitäisi selvittää ketkä siellä oikein muokkaavat. Jonkun koordinoijan nimi sivujen alareunasta siellä löytyy. --Otrfan19. syyskuuta 2009 kello 22.09 (EEST)[vastaa]
Tekijänoikeusmielessä asia on kuten Ortfan kertoi. Lähdekysymys on kuitenkin ongelmallinen. Wikipedian tarkistettavuus-käytännön mukaankoska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Wikit lähes poikkeuksetta ovat juuri tällaisia "epäilyttäviä lähteitä". Monet lisäksi käyttävät lähteenä Wikimedian wikipedioita. No, ehkäpä joskus löytyy tekstin takaa nimellään kirjoittava asiantuntija, esimerkiksi Ortfanin mainitsemasta Digiwikistä - tällöinhän lähteenäkin käyttäminen onnistuisi. Mutta periaatteessa: mikäli jonkin wikin teksti on lähteistämätön sitä ei kannata kopioida ollenkaan. Mikäli teksti on lähteistetty, on parempi tarkistaa tuo alkuperäinen lähde ja kirjoittaa teksti sen mukaan. Terv. --Riisipuuro19. syyskuuta 2009 kello 22.32 (EEST)--[vastaa]
Digiwikin sivujen alareunassa on ko. sivun koordinoijan nimi + sähköpostiosoite. Lähinnä otin tuon esimerkiksi, että wikialusta ei automaattisesti tee lähteeksi kelpaamattomaksi. Totta kai pitäisi ensin selvittää kuka tuo henkilö on, mitä tuo koordinoija oikeasti sivulle tekee, ja ketkä muut sitä muokkaavat. --Otrfan19. syyskuuta 2009 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Mikäli teksti on asiallista ja koordinoija jonkinlainen alan osaaja, joka myös koordinoi eikä vain lepuuta nimeään siellä sivun alareunassa, niin homma tuntuisi hyväksyttävältä ainakin omasta mielestäni. Eipä tuo pahemmn eroa jonkun tunnetun asiantuntijan tekemästä blogista, joka myös on hyväksyttävä lähde. Mutta kun perusteisiin kuuluu tuo yhteisöllinen muokkaus, niin harvassa varmaan ovat kyseisen tyyppiset wikit. Esimerkiksi itselleni tutummalla rakennusalalla ei ole tullut vastaan yhtään wikiesimerkkiä jonka hyväksyisin lähteeksi. IT-puolella asia voi olla toinen. Terv. --Riisipuuro19. syyskuuta 2009 kello 22.59 (EEST)--[vastaa]
No totta sinänsä. Yhteisömuokkaus on kuitenkin wikin perusidea ja käytössä lähes poikkeuksetta, ainakin nyt kyseessä olevissa wikeissä. Se tuo mukanaan aika lailla haasteita, kuten tästä omasta wikistämme tiedämme. Terv. --Riisipuuro19. syyskuuta 2009 kello 23.19 (EEST)--[vastaa]
Aiemmin oli noin, mutta nykyään muiden tekemää pelkällä GFD-lisenssillä lisensoitua tekstiä ei saa Wikipediaan kopioida, sillä nykyisin Wikipedian sisältö lisensoidaan GFDL:n lisäksi lisenssillä CC-BY-SA. Toisaalta ainoastaan CC-BY-SA-lisenssillä lisensoitua sisältöä saa tuoda Wikipediaan. Wikimedia Foundationin virallinen Terms of Use -sivu toteaa: ”Furthermore, please note that you cannot import information which is available only under the GFDL. In other words, you may only import text that is (a) single-licensed under terms compatible with the CC-BY-SA license or (b) dual-licensed with the GFDL and another license with terms compatible with the CC-BY-SA license.” Omat tekstinsähän saa luonnollisesti lisensoida miten haluaa, mutta yksinomaan GFD-lisenssillä julkaistuja, muiden tekemiä aineistoja ei siis saa tuoda. –Ejs-8019. syyskuuta 2009 kello 22.35 (EEST)[vastaa]
Jaa, olivathan nuo WMF:n käyttöehtotekstit käännetty suomeksikin – käyttöehdot: ”Huomioi myös, ettet voi tuoda tekstiä, joka on saatavilla ainoastaan GFD-lisenssillä. Toisin sanoen, voit tuoda tekstiä vain jos se on (a) lisensoitu ainoastaan CC-BY-SA-lisenssin kanssa yhteensopivilla ehdoilla, tai (b) kaksoislisensoitu GFD-lisenssillä ja toisella lisenssillä, jonka ehdot ovat yhteensopivat CC-BY-SA-lisenssin kanssa.” –Ejs-8019. syyskuuta 2009 kello 22.39 (EEST)[vastaa]
Voisiko joku lisensseistä tarkasti tietävä kertoa ihan konkreettisesti millaisin ehdoin ja merkinnöin tietoa on vietävissä:
A) Wikipediasta toiseen Wikiin päin.
B) Toisesta Wikistä Wikipediaan päin.
seuraavissa kahdessa tapauksessa:
TAPAUS 1: Toisen Wikin lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License eli sama kuin Wikipediassa.
Aihetta koskee ohjeet mm. Wikipedia:Tekijänoikeudet#Wikipedian materiaalin käyttäminen. Mutta riittääkö yleinen maininta toisessa pikkuWikissä, että osa materiaalista on tuotu Wikipediasta näillä ja näillä ehdoilla ja linkki Wikipediaan perään? Vai pitäisikö jokaisen artikkelin perään erikseen merkitä, että osa materiaalista on tuotu Wikipedian siitä ja siitä artikkelista - kuten pitää tehdä, jos vaikka omassa kirjassaan lainaa pitkät pätkät Wikipediasta?
TAPAUS 2: Toisen Wikin lisenssiksi on valittu Attribution 2.0.
Osaisiko ja viitsisikö joku ystävällisesti vääntää rautalankaa, miten tällaisten erilaisten lisenssien yhteensopivuusongelmaa lähestyttäisiin?
Pitääkö joka ikinen lainaus Wikipediasta tässä tapauksessa merkitä tarkasti, millä ehdoin ja mistä kohdasta Wikipediasta materiaali on otettu? Voiko tällaisesta Wikistä mitenkään tuoda materiaalia Wikipediaan? Vai olisiko sittenkin syytä siirtyä Wikipediaa vastaavaan lisenssiin, koska tiedon osittainenkin panttaaminen helposti johtaa pikkuWikin hiipumiseen...
Olen törmännyt moniin Wiki-hankkeisiin ja nähdäkseni sekä pikkuWikejä että Wikipediaa auttaisi, jos materiaalia sisällöltään soveltuvin osin voitaisiin kohtuullisen helposti siirtää suuntaan ja toiseen. --Aulis Eskola6. lokakuuta 2009 kello 22.51 (EEST)[vastaa]
Kyselin samasta ja sain jotain vastauksiakin Tekijänoikeuskahvihuoneessa. Kuuluisikohan tämä myös oikeastaan sinne? Kaikkein hassuintahan on, että jotkut näistä Wikeistä ovat Eu-rahoitettuja. Vaikka Markku Jokisipilä jo muutama vuosi sitten povasi, että vielä rahoitetaan myös Wikipediaa, niin koskakohan joku mahtaa tosissaan hakea EU-rahaa Wikipedian täydentämiseen (tai vaikkapa tiedonsiirtoon wikien välillä). --Urjanhai7. lokakuuta 2009 kello 10.02 (EEST)[vastaa]
Kansallisarkiston digitaaliarkisto sisältää paljon historiallisia dokumentteja, kuten esimerkiksi historiallisia karttoja ja asiakirjoja. Joskus näitä saattaisi haluta käyttää myös Wikipediassa, ja kun kysyin sieltä asiaa, niin sain vastauksen, että tämä on mahdollista ja tarkemmaksi ohjeeksi annettiin, että:
"Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa oleviin asiakirja-aineistoihin ei liity tekijänoikeuksia koskevia rajoituksia eikä muita käyttörajoituksia (poikkeuksena kuitenkin ne aineistot, joita voidaan käyttää vain Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen päätteiltä). Tämän vuoksi niitä voidaan julkaista sekä paperijulkaisuina että sähköisinä julkaisuina. Julkaistaessa näitä aineistoja on ehdottomasti ilmoitettava seuraavat tiedot: laitos, jossa alkuperäisiä asiakirjoja säilytetään (Suomen Kansallisarkisto, ao. maakunta-arkisto); arkisto/kokoelma (esim. Maanmittaushallituksen kartat kruununmaaluettelot-arkisto); arkiston/kokoelman yksikkö (esim. Hämen läänin maakirja 1875-1875, (50))." (Löytyy täältä)
Eli ilmeisesti siis esimerkiksi jonkun detaljin vaikkapa jostain kartasta saisi ladata Commonsiin. Mutta kun en ole vielä tuota lataamista harrastanut enkä sen käytäntöihin perehtynyt, niin voisiko joku nyt neuvoa ihan kohta kohdalta, miten se tapahtuu niin, että täytetään samalla sekä nuo Kansallisarkiston yllä edellyttämät ehdot (so. miten on meneteltävä Commonsiin tallennettaessa että KA olisi tyytyväinen) että toisaalta Wikipedian käytännöt.--Urjanhai19. syyskuuta 2009 kello 22.18 (EEST)[vastaa]
Olisi todella loistava juttu mikäli olisi tosiaankin mahdollista kopioida aineistoa Digitaaliarkistosta Commonssiin. Karttojen lisäksi löytyy muutakin erittäin mielenkiintoista historiallista aineistoa, ja valikoima laajenee koko ajan. Kannattaa tutkia huolella olisiko kopiointi mahdollista tulkita hyväksyttäväksi. Mites tämä natsaa nyt tuon CC-BY-SA-lisenssin kanssa? Terv. --Riisipuuro19. syyskuuta 2009 kello 22.49 (EEST)--[vastaa]
Sittenhän jos kopiointi- ja tietojenmerkintäproseduuri saataisiin luonnoltestua, niin sen voisi vielä vaikka esittää Kansallisarkiston edustajille, niin että proseduuri varmasti on kelvollinen sekä Wikipedian että Kansallisarkiston näkökulmasta. Itse vain kun en ole vielä ehtinyt tiedostoja latailemaan, niin tunnen systeemejä huonosti. (Ettei sitten tule ainakaan mitään yllätyksiä.) --Urjanhai20. syyskuuta 2009 kello 14.59 (EEST)[vastaa]
Ihan hyvä idea. Mielestäni Kansallisarkiston vaatimuksen mainita alkuperäisen dokumentin säilyttävä laitos, arkisto/kokoelma ja yksikkö voi katsoa vastaavan CC-BY-SA-lisenssin vaatimusta alkuperäislähteen mainitsemisesta. Tuolta WMF:n käyttöehdoista selviää lisäksi, että muut kuin tekstit Wikimedia Foundationin hankkeissa ovat saatavilla erilaisilla lisensseillä, jotka tukevat yleistä rajoittamattoman jatkokäytön ja jatkolevityksen tavoitetta. Tällaisten lisenssien vaatimukset ovat nähtävillä Wikimedia Foundationin lisenssikäytännössä. Yksittäiset yhteisöt voivat tarkastella ja hioa näitä vaatimuksia. Oman ymmärrykseni mukaan Commonssin ehdot näin ollen hyväksyisivät Digitaaliarkiston materiaalin. Commonssiin asiasta voisi tehdä valmiiksi mallineen, jossa olisi kentät alkuperäisaineiston tiedoille ja ohjeet jatkokäytöstä. Mutta voisiko joku meidän Commons- tai tekijänoikeusguruista vielä kommentoida asiaa? Terv. --Riisipuuro20. syyskuuta 2009 kello 16.02 (EEST)--[vastaa]
Edelleenkään en ymmärrä tekijänoikeustekniikasta mitään, mutta lähetin linkin tälle sivulle sekä tuohon commonsin mallineeseen Kansallisarkistoon samalle taholle, jolta alun perin kysyin tätä asiaa, evästyksellä että joku Kansallisarkiston edustaja voisi ehkä kommentoida joko tällä sivulla tai sähköpostilla jollekin tähän keskusteluun osallistuneista, onko esitetty proseduuri kansallisarkiston kannalta hyväksyttävä, ja mainostin erityisesti, että mallineen luoja varmaan hallitsee tekijänoikeustekniikan paremmin, kun en itse ole vielä ladannut commonsiin ensimmäistäkään kuvaa, jos tulee jotain detaljikysymyksiä. Eli jäänemme odottelemaan mitä Kansallisarkisto sanoo.--Urjanhai26. syyskuuta 2009 kello 13.53 (EEST)[vastaa]
Ainakin mallineeseen pitäisi vielä lisätä suora linkki kuvaan Digitaaliarkistossa. Kokeilin etsiä viitetietoja summittaiselle aineistolla ja vahän hankalahkoa oli.
Säilyttävän yksikön nimi on hankala löytää. Se löytyy käsittääkseni ainoastaan [Linkki aineistotietokantaan] -linkin kautta, eikä aina sieltäkään (vrt. tämä ja tämä. Linkki aineistotietokantaan on joissakin tiedoissa nimellä säilytysyksikkö
Kokoelman/arkiston nimi löytyy helposti kaikista näkymistä. Sen sijaan on vaikea tietää mikä otsikkotaso on oikea, ilmeisesti ylin.
Materiaalin sisältävän arkistoyksikön nimi (esim. mappinumero) on tiedon hakutavasta riippuen hankala tai helppo löytää. Se näkyy vain tämäntyyppisissä näkymissä: esim. (Lisäksi sivulla näkyvää Säilytysyksikkö-linkkiä voi joku luulla otsikoksi.)
Käyttäjälle on oikeastaan paljon helpompi kopioida kaikki tiedot kuin kuin miettiä mikä on mitäkin. Eli tuon esimerkin mukaan: Kansallisarkisto, Senaatti. Perinnöksiostoasiakirjat (kokoelma), Perintökirjojen lähetysluettelot, Hämeen lääni 1837-1842 (Bc:1.3.2), jakso 169. + vielä linkki arkiston alkuperäiseen kuvaan. Terv. --Riisipuuro29. syyskuuta 2009 kello 10.31 (EEST)--[vastaa]
Tuon aivan alussa siteeraamani ohjeen mukaanhan säilyttävä yksikkö (FAQ:n suomenkielisessä tekstissä "laitos") olisi joko Kansallisarkisto tai joku maakunta-arkistoista, joten se ei liene vaikea määrittää. Mutta koska tuo FAQ näkyy olevan vain suomeksi ja digitaaliarkiston sivujen englanninkielisessä versiossa ei ole samaa FAQ-osuutta, niin olisiko tarpeen pyytää KA:lta vielä kommenttia myös siitä, onko englanninkielinen terminologia mallineessa oikein? (Tai jos he vaikka saisivat ohjeisiin tuon FAQ:n osuuden myös englanniksi, laitoinkin tästä palautteen kautta toivomuksen ja maininnan siitä mihin sitä tarvittaisiin, eli siis tähän mallineeseen.) Eli miten esimerkiksi tuo "laitos" (merkityksessä KA tai joku maakunta-arkistoista) tulisi tuossa kääntää englanniksi? Kokoelman tai arkiston nimi ehkä voisi olla ylin taso Kansallisarkiston tai maakunta-arkiston alla, mutta tämäkin voi olla joskus vaikea määrittää, jos ei ole arkistoalaan perehtynyt (niin kuin esimerkiksi itsekään en ole). Mutta jos kopioi kaikki tiedot, niin varmemmin luultavasti oikea tieto tulee mukaan. Vai kannattaisiko mallineen muokkaajan pyrkiä suoraan kontaktiin KA:n kanssa että detaljit varmasti tulisivat esitetyksi selvimmällä mahdollisella tavalla ja KA:n käyttämiä englanninkielisiä nimityksiä noudattaen? (Tarvittaessa voin mailitse antaa sen KA:n yhteyshenkilön tiedot, johon itse olen tähän menessä ollut yhteydessä.)--Urjanhai29. syyskuuta 2009 kello 12.13 (EEST)[vastaa]
Minusta Riisipuuron kommentit ovat arvokkaita. Syy, miksi mallineessa ei ole sopivaa paikkaa sijainti-informaatiolle, on se, ettei sellaista ole tapana laittaa Commonsin tekijänoikeusmallineisiin. Sijaintitiedot on Commonsissa tapana laittaa Informatio-mallineeseen, jossa on "source"-kenttä on sopiva paikka aineiston lähteen ilmoittamiselle. Voin laittaa mallineen dokumentaatioon Urjanhain esittämät ohjeet mallineen käytöstä. (Nähdäkseni tämän mallineen dokumentaatio kannattaa tehdä ensisijaisesti suomeksi, koska sitä käyttävät pääosin suomalaiset tai suomea ymmärtävät käyttäjät.)
Sivuhuomautuksena mainitsen, että malline on luonteeltaan PD-malline, koska Kansallisarkiston mukaan aineistoon ei ole tekijänoikeutta. (Eikä olekaan: aineisto on joko liian vanhaa tai sitten viranomaisten "päätöksiä ja lausumia") Skannaus on mekaaninen toimenpide, johon ei liity luovuutta. Näin ollen Kansallisarkistolle ei aineiston skannauksesta synny itsestään tekijänoikeutta. Tällöin se ei myöskään voi millään laillisella perusteella "vaatia" lähteen ilmoittamista, joten muotoiluna on "pyytää". --M. Porcius Cato2. lokakuuta 2009 kello 18.37 (EEST)[vastaa]
Ahaa, niinpä tuon täytyy olla. No, tämä on meitä helpottava asia; koetetaan kuitenkin tietysti pyyntöä noudattaa. (Mallineista: Commonssin mallinejutut ovat itselleni niin vieraita etten tiennyt eroa.) terv. --Riisipuuro7. lokakuuta 2009 kello 22.16 (EEST)--[vastaa]
"Koko kuva" antaa vasemmalla vierityspalkkien kanssa näkyvän koko asiakirjan katselukuvan koko ruudun näkymässä ilman zoomausikkunaa. "Zoomattava kuva" antaa sen viereen zoomausikkunan, jolla saa postimerkin kokoisen detaljin tarkempana suurennoksena. Tätä zoomausta voi lisäksi säätää ja valita joko isomman neliön pienemmällä zoomilla tai pienemmän neliön isommalla zoomilla. Tämä ominaisuus (ja katselukuvan resoluutio) on jo muutaman vuoden vanha ja kehitetty ehkä hitaampia yhteyksiä ajatellen, kuin mikä nykyisin olisi optimi, mutta tarjoaa silti useimmiten riittävän tarkkuuden. Alkuperäiset kuvat, joiden tarkkuus on 300 ppi ovat halukkaiden tilattavissa cd:llä tai dvd:llä maksusta (n. 10 euroa + toimituskulut / kuva). (Mutta ne eivät enää liene tämän vapauden piirissä.) Eli koko kuvan saa mutta tarkkuus on sama kummassakin näkymässä, ero on vain siinä että zoomausruutu joko näkyy tai ei. Ja vain pikku paloja saa tarkempina. --Urjanhai7. lokakuuta 2009 kello 23.05 (EEST)[vastaa]
Jotenkin tuntuisi hullulta liittää kuvia tekstistä wikipediaan ellei nyt johonkin käsiala-artikkeliin. Muuten katson että tämänlaatusten kuvien käyttö on turhaa. Vesteri7. lokakuuta 2009 kello 23.35 (EEST)[vastaa]
Vapaa sisältö on kuitenkin hyvä saada kokonaan. Aloin juuri piirtämään erästä vaakunaa vektorigrafiikaksi, jolloin tarkkuus tuli vastaan ja pieniä palasia piti lähteä lataamaan. — str4nd⇌7. lokakuuta 2009 kello 23.39 (EEST)[vastaa]
Ylläpitäjä x haluaa poistaa kaikki lisäämäni kirjojen kannet, ellen suostu luovuttamaan niiden tekijänoikeuksia kustantajalle. Ei Wikipedia voi määrätä, kenellä tekijänoikeudet ovat, vaan ne ovat tietenkin tekijällä, kustantajalla on käyttöoikeus teokseen. Lain mukaan luovan työn tulosta voidaan käyttää sitaattioikeuden nojalla, ja niin on Wikipediassa käytettykin. En ymmärrä nyt tätä tekijänoikeuksien yhtäkkistä omavaltaista siirtämsitä. Käyttöoikeus on eri asia kuin tekijänoikeus. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 13.56 (EEST)[vastaa]
En halua poistaa niitä, halusin alunperin vain korjata niiden tiedot. En ymmärrä miksi sinulle ei kelpaa, jos kuvien tiedot on täytetty ohjeiden mukaan, mutta kelpaa se, kun tiedot ovat tyhjillään. —kallerna™30. syyskuuta 2009 kello 13.57 (EEST)[vastaa]
Väärää tietoa ei tietenkään voi lisätä. Wikipediassa ollaan tietääkseni tarkkoja tekijänoikeustietojen kanssa. Kustantaja on enintään yhteystietojen välittäjä ja sillä voi sopimukseen kirjoitettun sanamuodon perusteella olla tietyn ajan yksinoikeus käyttää luovan työn tulosta. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 14.11 (EEST)[vastaa]
Tietämättä yksityiskohtia näissä nimenomaisissa tapauksissa, on täysin mahdollista, että kansikuvan tekijänoikeudet (lukuun ottamatta ns. "moraalisia" oikeuksia) ovat siirtyneet sopimusteitse kirjan kustantajalle. Kts. esim. [3]: "Selkeä tapaus on esimerkiksi sellainen, jossa ihminen ja yritys tekevät nimenomaisen sopimuksen siitä, että ihminen tekee teoksen ja yritys saa tekijänoikeuden siihen." --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 14.15 (EEST)[vastaa]
Pelkän luulon perusteella päätöksiä tekijänoikeuksien siirrosta ei Wikipediassa voi tehdä. Taiteellisen työn tulos on tekijällä, ja jos muuta väitetään, se pitää osoittaa. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 14.23 (EEST)[vastaa]
Indeed. Halusin vain korjata virheellisen väitteen siitä, että kustantaja olisi enintään "yhteistietojen välittäjä" ja että sillä voisi olla vain oikeus rajoitetun ajan käyttää (levittää?) yksinoikeudella jonkin luovan työn tulosta. Näin ei ole. Wikipediaan lisätyille sitaattikuville tulee kuitenkin ilmoittaa tekijä ja/tai tekijänoikeuksien haltija ja lähde. Tämä ehto ei nyt noiden kansikuvien osalta toteudu. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Se on sitten Wikipedian ongelma, jos säännöt on tehty väärin. Paitsi että kun siellä Kallernan mukaan sanotaan, että jos tekijä ei ole tiedossa, voidaan ilmoittaa kustantaja. Ilmoitetaan sitten kustantaja, mutta ei tietenkään tekijänoikeuksien haltijana. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 14.35 (EEST)[vastaa]
Jos nyt ollenkaan ymmärrän suomea, siellä sanotaan selvästi, että tekijä on aina ihminen. Siksi mallineessa tarvitaan yksi pykälä lisää johon kustantajan voi merkitä, koska se kerran ohjeessa hyväksytään. Mielestäni käyttösäännöt eivät ole virheelliset vaan malline on virheellinen ja eräät käyttäjät lukevat käyttösääntöjä virheellisesti. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
Niin, siellä on "tekijä" ja "tekijänoikeuksien haltija", mikä mikäli, tekijänoikeuslautakuntaa on uskominen (kts. alla), on yleensä kustantaja. Tekijä on luonnollisesti aina ihminen. Jos kustantaja ei ole tekijänoikeuksien haltija, mutta halutaan silti ilmoittaa, niin sitä varten näyttäisi nyt olevan parametri.--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 15.12 (EEST)[vastaa]
Lautakunta ei suinkaan puhu tekijänoikeuksista vaan oikeuksista, jos luet tarkoin itse siteeraamaasi kohtaa. Kustantajan kohdalla se tarkoittaa tietenkin julkaisuoikeuksia eikä tekijänoikeuksia. Tämä kannattaa muistaa vastaisuuden varalle. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 15.35 (EEST)[vastaa]
Jos Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa todetaan: "Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että jos jonkin suojatun aineiston käyttöön on saatu oikeudenhaltijan lupa, TekijäL [tekijänoikeuslaki] ei aseta estettä tällaisen aineiston käyttämiselle saadun luvan mukaisesti." niin kyseessä on todennäköisesti kalastusoikeudet? Lisäksi, kuten huomautin jo aikaisemmin, Suomen laki ei enää tunne sellaista käsitettä kuin "julkaisuoikeudet" (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku.php?search[type]=pika&search[pika]=julkaisuoikeus&submit=Hae). Tällainen on kai mainittu viimeksi vuoden 1919 painovapauslaissa [4]. Homman pihvi on kuitenkin se, että tekijänoikeusneuvosto siis yksiselitteisesti toteaa, että kansikuvan käytöstä yleensä päättää kustantaja ("oikeudenhaltija") ja kustantajan lupa yleensä riittää kuvan käyttöön. Tämä on ainoa asia mikä oikeasti on tässä yhteydessä merkityksellistä. Jos haluat välttämättä (virheellisesti) nimittää tätä "julkaisuoikeudeksi" niin voihan sitä siksikin nimittää. A rose by any other name..--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 17.54 (EEST)[vastaa]
Tämä ei sikäli ratkaise ongelmaa, koska sääntöjen mukaan pitää ilmoittaa tekijä ja/tai tekijänoikeuksien haltija vaikka sinänsä tuo ihan hyvä lisätieto onkin ja sellaisena ehdottoman kannatettava.--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 15.12 (EEST)[vastaa]
Mallineeseen tekemäni muutos on täysin hyödytön, jos sitaattikuvaa ei saa käyttää nimeämällä ainoastaan kustantaja tai julkaisija sellaisessa tapauksessa, jossa tekijää/tekijänoikeuden haltijaa ei ole tiedossa, sillä parametrin sisältö tulee näkyviin ainoastaan silloin, kun tekijää/tekijänoikeuden haltijaa ei ole mallineelle kerrottu. –Ejs-8030. syyskuuta 2009 kello 15.20 (EEST)[vastaa]
Ohoh, noin siis oli tarkoitus tehdä, mutta näköjään ainoastaan kustantaja tulee tällä hetkellä näkyviin, vaikka myös tekijänoikeuden haltija olisi merkitty (tekijän osalta yllä oleva tekstini on oikein). Korjaan tuon jossain välissä. –Ejs-8030. syyskuuta 2009 kello 15.23 (EEST)[vastaa]
Luulisin, että tässä tapauksessa voitaisiin käyttöehtoja tältä osin höllentää ja todeta, että kustantaja riittää, koska jos arvon asiantuntijatkin tekijänoikeuslautakunnassa ovat todenneet, että "kustantajat ovat yleensä kirjojen oikeudenhaltijoita"[5]. Onko kukaan eri mieltä?--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Toistan: ei pidä luulla. Kustajat eivät ole tekijänoikeuksien haltijoita. Heillä on julkaisuoikeus. Ne ovat lainsäädännöllisesti kaksi eri asiaa. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 15.37 (EEST)[vastaa]
Ei ole. Jos tekijänoikeuslautakunta sanoo, että "kustantajat ovat yleensä kirjojen oikeudenhaltijoita", se tarkoittaa, että tekijänoikeudet kansikuvan käytön osalta ovat yleensä siirtyneet sopimusteitse kustantajalle tekijältä (tämä tulee täysin selväksi tuosta päätöksestä). Suomen laki ei tunne käsitettä julkaisuoikeus vaan juuri tekijänoikeus sisältää "yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin"[6]. Teoksen tekijä voi tehdä myös sellaisen sopimuksen, että tekijänoikeudet siirtyvät vain osittain esimerkiksi kustantajalle, mitä ehkä yrität sanoa. Tekijänoikeuksista on kuitenkin kyse joka tapauksessa --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 15.43 (EEST)[vastaa]
Tekijänoikeudet eivät siirry kustantajalle, ellei siitä erikseen sovita. Kaikki taloudelliset oikeudet eräs pieni helsinkiläiskustantaja on riistänyt toimittajiltaan. Mutta jotta tämä ei menisi jankuttamiseksi, on parempi että käännyt tekijänoikeusjuristin puoleen. Luulemalla asiat eivät kuitenkaan muutu miksikään. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 16.20 (EEST)[vastaa]
Eikös tekijänoikeus ole aina luonnollisella henkilöllä siis ei missään nimessä yrityksellä, yhteisöllä ym. Jos näin ei olisi niin tekijänoikeuksien vanheneminen täytyisi ilmeisesti laskea yrityksen lakkauttamisesta 70 vuotta. Vai kuinka on? Vesteri30. syyskuuta 2009 kello 16.50 (EEST)[vastaa]
Tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle, mutta yleensä ainakin osa tekijänoikeuteen liittyvistä taloudellisista oikeuksista siirtyy kirjan, elokuvan, levyn tai muun teoksen julkaisijalle sopimusteitse korvausta vastaan. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 17.49 (EEST)[vastaa]
Myös kirjastoseuran mukaan "Kirjasto tarvitsee sitoumuksen siitä, että kustantaja on lisensoidun aineiston tekijänoikeuksien haltija ja että sillä on oikeus myöntää käyttöoikeus. Jos sopimuksessa ei ole lainkaan sitoumuskohtaa, tai se on epäselvä, kirjasto saattaa joutua maksamaan kahdesti, ensin kustantajalle ja uudestaan henkilölle, joka väittää olevansa tekijänoikeuksien haltija kustantajan sijasta." Kirjastoseurakin siis uskoo että kustantaja on usein tekijänoikeuksien haltija. ¬Antilope30. syyskuuta 2009 kello 15.55 (EEST)[vastaa]
Näyttäisi siltä, että noissa kuvien tiedoissa on kyllä aika paljon puutteita, esim. lähteeksi on laitettu en-wiki, joissa kansikuvia käytetään fair usen nojalla eikä alkuperäistä lähdettä eikä tekijää tai tekijänoikeuksien haltijaa ole ilmoitettu. Käyttösäännöt kuitenkin vaativat näiden tietojen löytymistä ("Jos tiedostossa ei ole tarvittavia tietoja käyttöoikeudesta, lähteestä ja tekijänoikeuksien haltijasta, se poistetaan."). --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 14.15 (EEST)[vastaa]
Lähdetiedosta on keskusteltu aiemmin, jolloin oli puhetta, että toisaalta esimerkiksi kirjan kannen alkuperäinen lähde on aika itsestäänselvä tieto, mutta toisaalta esitettiin näkemyksiä, jonka mukaan lähde josta käyttäjä on tiedoston hakenut voi jossain tapauksissa olla hyödyllinen. Tekijänoikeudellisestihan lähdetieto kansikuville on täysin tarpeeton, sillä kuvan skannaajalla tms. taholla ei käsittääkseni ole minkäänlaista tekijänoikeutta. Tekijätietoa ei aina ilmoiteta, erityisesti logojen kohdalla tieto voi olla kiven alla. Toisaalta tekijänoikeuksien nykyinen haltija voi olla yhtä kovan tonginnan alla - eihän ole mitenkään sanottua, että tekijänoikeudet yhä olisivat teoksen kustantaneella taholla. Näin ollen minusta riittää, että ilmoitetaan kustantaja/julkaisija. Joissain tapauksissa se lienee rehellisempääkin. -- Piisamson30. syyskuuta 2009 kello 15.43 (EEST)[vastaa]
Tästä aihepiiristä löytyi tekijänoikeuslautakunnan lausunto, jonka mukaan "Selvyyden vuoksi tekijänoikeusneuvosto toteaa, että kustantajat ovat yleensä kirjojen oikeudenhaltijoita, eli kustantajan lupa on useimmissa tapauksissa riittävä...On myös mahdollista, että kirjan kansikuvan tekijällä on kansikuvan käyttämiseen liittyviä oikeuksia yksin tai yhdessä kustantajan kanssa." (kursiivi lisätty). --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 14.47 (EEST)[vastaa]
Edelleenkään ei puhuta tekijänoikeuksista (kursiivi lisätty). Kustanatajan kohdalla oikeudet tarkoittavat yleensä julkaisuoikeutta tietyllä rajoitetulla tavalla, mikä määritellään sopimuksessa. Luulemalla asia ei etene. Ota yhteyttä tekijänoikeusjuristiin. Eri alojen taiteilijoiden liitoilla on käytettävissään juristit. --Ulrika30. syyskuuta 2009 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Mitään erillistä "julkaisuoikeutta" ei ole olemassa, vaan "Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin" Tekijänoikeuslaki 1. luku 2 §. Tämä on yksi tekijänoikeuksista, joka kustannussopimuksen yhteydessä siirtyy yleensä kustantajalle, kuten muun muassa tekijänoikeusneuvosto ja kirjastoseura yksiselitteisesti toteaa. Mikäli haluat jatkaa tästä keskustelua, suosittelen tutustumaan ensin edellämainittuihin julkaisuihin. Luulemalla asia ei etene. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 17.49 (EEST)[vastaa]
Asia on valitettavisti aivan selvä: Ulrika on oikeassa. Kukaan kirjailija ei lahjoita tekijänoikeuksiaan kustantajilleen kuin kyseistä/kyseisiä painoksia varten. Muut oikeudet esimerkiksi sopimus uusien painosten ottamisesta muiden kustantajien toimesta tiettynä karantteeniaikana, määritellään kustannussopimuksessa aina erikseen. Tekijänoikeus siirtyy kirjailijan kuoleman jälkeen perikunnalle. Sama pätee kannentekijöihin, jos erikoissopimuksia ei ole tehty.--88.114.232.14130. syyskuuta 2009 kello 17.00 (EEST)[vastaa]
Tässä on nyt kyse siitä tahosta, jolla on oikeus päättää nimen omaan jonkin tietyn teoksen (painoksen) kansikuvan käytöstä ei mainitesemastasi yleisestä tasosta. Tekijänoikeusneuvoston ja kirjastoseuran mukaan tämä yleensä kuuluu kustantajalle. Muilta osin en osaa kustannussopimusten sisältöä arvioida.--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 17.59 (EEST)[vastaa]
Ei oikein silti aukene. Esimerkki: kuvataiteilija maalaa taulun ja antaa korvausta vastaan sen kuvan kustantajalle käyttöön tietyn kirjan kannessa. Ei kai kustantaja omista käyttöoikeutta kaikissa meedioissa(:wikipediassa?) kuvan suhteen sen jälkeen? Sama pätee kirjan kannen tekijään: toiseen taiteilijaan. Riippuu täysin kansitaiteilijan ja kustantajan välisestä keskenäisestä sopimuksesta. "Yleensä" on yleensä, koska meillä yleensä suuret kustantajat pitävät kansitaiteiljansa kuukausipalkalla. Niillä on yleensä sellainen keskinäinen sopimus, jota työehtosopimukseksi mainitaan. --88.114.232.14130. syyskuuta 2009 kello 18.16 (EEST)[vastaa]
Kannattaa lukea tuo tekijänoikeusnevoston lausunto, se käsittelee mainitsemasi tapaukset. Mitä ensimmäiseen esimerkkiisi tulee, niin kirjan kansi sisältää tavallisesti muitakin teoksia kuin kuvataiteilijan kansikuvan: esim. typografisia elementtejä ja tekstiä. Kirjan kansi on siis uusi teos, jonka osa mainitsemasi taulu olisi, eikä kustantaja olisi oikeudenhaltija tauluun sinänsä vaan siihen ("derivative work") johdettuun teokseen, jonka osa taulu on. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 19.28 (EEST)[vastaa]
Referoin ylllä mainittua tekijänoikeusneuvoston lausuntoa (sivut 7-8) ilman että lisäsin siihen oikeastaan mitään omaa tulkintaa. Lausuntoa kirjoittamassa on ollut varsin monta tekijänoikeuslainsäädännön asiantuntijaa (mm. 4 oikeustieteen tohtoria, 1 oikeustieteen lisensiaatti, 2 varatuomaria, lainsäädäntöneuvos ja lukuisia lakimiehiä). Olen täysin rauhallinen.--Joonasl (kerro) 1. lokakuuta 2009 kello 09.58 (EEST)[vastaa]
Tässä nimenomaisessa tapauksessa on aika yhdentekevää, millainen on kustantajan ja kirjaan kansikuvan taiteilleen henkilön välinen sopimus. (Aika usein, erityisesti vuosikymmeniä sitten, sopimus saattoi olla suullinen tai erittäin ylimalkainen.) Kyse on siitä, että kansikuva esim. Nuorten toivekirjaston kirjoissa on usein vailla signeerausta, joten sen tekijä ei ole tiedossa. Tällöin on reilua mainita kustantaja ja todeta, että teos on julkaistu anonyyminä eikä sen tekijä ole tiedossa. Koska kyse on joka tapauksessa sitaattioikeuden käytöstä, ei tekijällä eikä kustantajalla ole nokan koputtamista siihen, että teosta käytetään Wikipediassa. --M. Porcius Cato30. syyskuuta 2009 kello 20.03 (EEST)[vastaa]
Sitaattikuvissa kuten näissä kirjojen ja levyjen kansissa tulisi ensisijaisesti aina kun se on mahdollista ilmoittaa tekijä (”ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii”) ja ainakin uusista kirjoita tämä aina lähes poikkeuksetta löytyy. Tähän tulisi minusta kiinnittää nykyistä tarkempaa huomiota. Jos tekijää ei ole tiedossa kustantaja on hyvä ilmoittaa siksi, että kuvan yhteydessä kerrotaan taho jota tulee lähestyä jos haluaa luvan kuvan (muuhun) käyttöön.--Joonasl (kerro) 1. lokakuuta 2009 kello 10.19 (EEST)[vastaa]
Voiko tekijänoikeutta loukata taannehtivasti ja/tai tahtomattaan?[muokkaa wikitekstiä]
Tein artikkeliin Seppo Murto pieniä lisäyksiä Kuopion tuomiokirkon konserttisarjan lehtisen pohjalta. Huomasin, että lehtisen esittely Murrosta on melkein 1:1 sama kuin Wikipedian artikkeli. Faktojen lisäksi asioiden esittämisen järjestykset muistuttavat toisiaan. Mahdollisesti molempien pohjana on jonkinlainen CV-lähde TAI sitten ohjelmalehti käyttää Wikipediaa lähteenä sitä ilmoittamatta. Jälkimmäisen puolesta puhuu se, että edellinen Murto-muokkaus oli lokakuulta 2008 eli varmasti ennen ohjelmalehden painoon menoa. Miten näissä muna/kana-tilanteissa menetellään? Murto-esittely kattaa puolisen sivua n. 20-sivuisen ohjelmalehdykän sivualasta. --Crash30. syyskuuta 2009 kello 18.24 (EEST)[vastaa]
Toki, mutta hainkin ennakkotapausta tilanteelle, jossa toteuttaessaan yhtä wikihyvettä lähteiden merkitsemisestä (jälkikäteen) tuleekin todenneeksi mahdollisen wikisynnin (tekijänoikeusrikkeen). --Crash1. lokakuuta 2009 kello 16.56 (EEST)[vastaa]
Vaikka olisi kirjoitettu täällä olevasta artikkelista niin aina pitää ilmoittaa lähde. Itse huomasin facebookissa erään paikkakunnan sivustolla käytetyn Wikipediasta kopiotuja tietoja. Mutta lähde merkintä puuttuu D100a30. syyskuuta 2009 kello 19.18 (EEST)[vastaa]
Tässä on vielä sellainen teoreettinen mahdollisuus, että ohjelmalehtisen ja Wikipedian artikkelin on kirjoittanut sama henkilö, jolloin tekijänoikeutta ei ole rikottu. Vaikka kirjoittaja luovuttaa tekstinsä Wikipediassa CC-lisenssillä levitettäväksi, ei hän menetä siihen tekijänoikeutta vaan voi ymmärtääkseni täysin laillisesti julkaista sen myös jossain muuallakin.--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2009 kello 19.26 (EEST)[vastaa]
Hmm oikeastaan artikkeli on muutenkin huonosti kirjoitettu :[ Sekin takia voisi joku parempaa suomeataitava muokata hieman neutraalinpaan suuntaan D100a30. syyskuuta 2009 kello 19.29 (EEST)[vastaa]
Pari asiaa vähän jatkona edelliseen. CV:llä eli ansioluettelolla, jos se on luettelo siitä, mitä henkilö on tehnyt, ei käsittääkseni ole tekijänoikeussuojaa. On myös "curriculum vitae" eli elämäntarina-tyyppisiä vähän vapaamuotoisempia kertomuksia henkilön tekemisistä, joilla saattaa suojaa ollakin, mutta käsittääksni pääsääntöisesti kaikki curriculum-tyyppiset tekstit ovat tekijänoikeussuojattomia (esim. opetussuunnitelmat, selosteet ym.). Lähteenä CV, olipa se minkälainen hyvänsä lienee hyvä, jos se vaan pitää paikkansa eli vastaa henkilön tekosia. Vastaamatomuudestakin on muistaakseni esimerkkejä, mutta CV:n tietojen tarkistettavuus on usein vaikeaa.
Suurin hankaluus onkin siinä, että CV:itä käytetään Wikipediassa huonosti, kuten tapausesimerkistä tuossa edellä D100a totesi. Nyrkkisäännön pitäisi olla, että artikkelissa pitäisi toki mainita henkilön tekemisiä elämänsä varrelta, mutta mielestäni ei useinkaan CV:n tarkkuudella ja ennenkaikkea tekstin pitää näyttää mahdollisimman vähän ansioluettelolta. Wikipediassa on ihan liikaa näitä "CV" tyyppisiä henkilöartikkeleita, listoja, jotka on asetettu rivimuotoihin. Ne ovat henkilömarkkinointia. Pitäisikin kirjoittaa siitä, mikä on henkilön ansioiden merkitys, joka vaatii vähän enemmän miettimistä kuin ansioluettelon kopiointi. --Kulttuurinavigaattori1. lokakuuta 2009 kello 17.57 (EEST)[vastaa]
Ongelma on se, että ansioiden merkitykselle pitäisi löytyä lähde. Artikkelin kirjoittaja ei voi omassa päässään pohtia niiden merkitystä, tai vaikka pohtisikin, se pitää jäädä sinne eikä tulla Wikipediaan. Olen näitä ansioluettelotyyppisiä artikkeleita kirjoittanut, syntini tunnustan, mutta mieluummin ne kuin ei mitään. Tietysti jos päätetään, että huonoja artikkeleita ei saa kirjoittaa, voihan ne poistaakin. edit: Esimerkkejä? --Ulrika1. lokakuuta 2009 kello 18.01 (EEST)[vastaa]
Kirjoittaminen on sitä, että kirjoittaja välittää merkityksiä lukijalle, joten tuskinpa niitä voi kirjoittajan päähän jättää. Emme myöskään voi päättää, että huonoja artikkeleita ei saa kirjoittaa. Voisimmehan vastaavasti myös päättää, että huomenna ei aurinko laske. Yleistä kai on, että artikkeli on aluksi huono ja sitten sitä parannetaan (mainitsin toisessa yhteydessä Picasso artikkelin tason ennen ja nyt). Poistamista kannatan vain sellaisissa tapauksissa, että siihen löytyy laaja konsensus. Nykyisyyden tekoja on vaikea arvioida, koska meillä ei ole käytettävissä aikaa etäisyytenä ja arvostelijana. Esimerkiksi artikkeli Vincent van Gogh olisi varmaan poistettu 110 vuotta sitten. Taiteilijoiden teoksista kriitikot kirjoittavat asiantuntija-arvioita, mutta niiden julkaiseminen on nykyisin niin harvinaista, että sellaista yleistävää tekstiä ei läheskään kaikkien taiteilijoiden kohdalta enää löydy aivan helposti. Ansioluettelo voi olla hyvä luuranko artikkelille, mutta lisäksi tarvitaan lihaksia eli vastauksia siihen, miksi henkilön tekemät asiat ovat tärkeitä. --Kulttuurinavigaattori1. lokakuuta 2009 kello 21.40 (EEST)[vastaa]
En nyt oikein ymmärrä, mihin tähtäät tällä kahvihuonekeskustelulla, siltä osin kun moitit artikkelien tasoa. Samaa tekee toinen käyttäjä Pubblejotain, en nyt muista nimeä. Ainoa keino saada niistä parempia on ruveta töihin, kaivaa lähteitä jossa on sitä tietoa, mitä haluat artikkeleihin. Jos elikkä kun sinulla on lähdekirjallisuutta käytettävissä, voit varmaankin helposti löytää aineistoa parantamiseen, minun hyllyni ammottavat siltä osin lähes tyhjinä, ja kirjastoon lähteminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Sitä paitsi jokainen voi komentaa vain itseään töihin. Kaikella kunnioituksella kuitenkin t. --Ulrika1. lokakuuta 2009 kello 23.01 (EEST)[vastaa]
Kuten Navigaattori edellä totesikin, CV on vain luuranko, mutta pitää kuitenkin artikkelin kehoa lihaksineen, elimineen pystyssä. Eihän sillä "sivilläkään" töitä haeta, vaan sen lisäksi laaditaan työhakemus. Sitä lihaa luiden ympärille saa kokemukseni mukaan hyvin vaikkapa lehtiartikkeleista, jotka luotaavat esim. jonkun henkilön uraa. Jos journalisti on osannut hommansa, kirjoitus sisältää myös kriittistä tarkastelua. Ja huom. kaikki printti ei ole vielä verkossa (jos tulee koskaan olemaankaan). Siksi lehti tai artikkeli kannattaa ottaa talteen saman tien, kokeukseni mukaan. Kiitettävä artikkeli toki tarvitsee jo kirjallisuuslähteitä, muta matkalla sihen tilaan lehdet ovat hyviä. -Crash2. lokakuuta 2009 kello 12.41 (EEST)[vastaa]
Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi - miten nämä lisenssit nyt menikään?[muokkaa wikitekstiä]
Tuo on Wikipedian kanssa täysin yhteensopivat lisenssi, eli siinä saa aineistolla tehdä "mitä haluaa" kunhan mainitsee alkuperäisen tekijän nimen. Esim. Commonsista tuo lisenssi löytyy mallinneena {{Cc-by-1.0}}. --Joonasl (kerro) 22. lokakuuta 2009 kello 17.25 (EEST)[vastaa]
Kunkin artikkelin kohdalla näkyy olevan kuvaajan nimi, josta aukeaa linkkinä yllä olevassa ensimmäisessä kommentissani linkitetyn kaltainen lisenssisivu (en huomannut vaihtelevatko ehkä kuvaajittain tai kuvittain). Eli mitä nyt on sanottavissa esimerkiksi tuosta satunnaisen kuvan lisenssistä?--Urjanhai22. lokakuuta 2009 kello 17.43 (EEST)[vastaa]
Näyttäisi siltä, että tuo vaihtelee artikkeleittain/kuvaajittain. Noissa täytyy olla tosi tarkkana, koska esim. tämän kuvien lisenssi näyttäisi olevan CC-by-nc-2.0 (by = nimi mainittava, nc = non-commercial) mikä ei ole Wikipedian kanssa yhteensopiva. Wikipedian aineiston pitää olla kaupallisesti käytettävissä ja siitä pitää voida tehdä jatkotöitä (derivative works). Kts. commons:Commons:Copyright#Acceptable_licenses--Joonasl (kerro) 22. lokakuuta 2009 kello 17.50 (EEST)[vastaa]
Eli saako itse Wikipediaan kirjoittamaansa artikkelia käyttää (..niissä vähemmän "vakavissa") koulujen esseissä? Kysäisin tuossa yhdeltä opettajalta kun aihe tuli puheeksi ja hän ei ainakaan tätä hyväksyisi. Onko asiasta olemassa jotain tekijänoikeudellista kantaa vai onko asia esseen järjestävän opettajan päätettävissä?--Hene_133- Asiaa?23. lokakuuta 2009 kello 18.13 (EEST)[vastaa]
Jos artikkeli on pelkästään yhden kirjoittajan tuotantoa, tekijänoikeudellista näkökulmaa ei ole. Wikipediassa on kuitenkin erittäin vähän "itse kirjoitettuja" artikkeleita. Lähes kaikkia artikkeleita on muokannut vähintään kaksi tekijää. Tämän vuoksi kukaan ei voi ottaa kunniaa koko artikkelista ja omia sitä "omaksi" tuotoksekseen, jota tarjoaisi sitten koulussa aineeksi. Lisäksi erityisesti koululaiset esiintyvät täällä pääasiassa nimimerkeillä, joten ei opettaja voi mitenkään samaistaa oppilasta ja Wikipedian käyttäjää toisiinsa. --M. Porcius Cato23. lokakuuta 2009 kello 22.48 (EEST)[vastaa]
Entäpä jos käytössä arkistoitu versio artikkelista? Nimimerkkihän on melko helppoa näyttää toteen, koneelle ja sisälle :)
Olisi eräs kuva, jonka haluaisin lisätä Wikipediaan, mutta en ole aivan varma kuvan tekijänoikeuksista. Kuva on melko vanha, otettu vuonna 1915, mutta kuvaajasta ei ole mitään tietoa. Kuvassa on kolme urheilijaa juoksukilpailun jälkeen. Eli mikä on kuvan tekijänoikeuksien tilanne? -DragonMaster-24. lokakuuta 2009 kello 22.15 (EEST)[vastaa]
Näistä sitovin on Cc-by-sa. Koska Cc-by 2.0 sallii myöhemmän lisenssin käytön, mutta vanhempaa lisenssiä ei saa käyttää, oikea valinta on Cc-by-sa, jolle voi valita version 2.5 tai 3.0. --M. Porcius Cato10. marraskuuta 2009 kello 17.00 (EET)[vastaa]
Porin kaupungin viestintäsihteeri otti yhteyttä ja halusi poistaa painokelpoisen vaakunan artikkelista Pori. Hänen mukaansa vaakunan käyttöön tarvitaan lupa. Aikoinaan vaakunoiden käytöstä on täällä hieman keskusteltu ja päädytty siihen että vaakunoita voi käyttää.
Asiaan liittyvät tiedossani olevat seikat:
Kuntalaki [8] 6 §: Vaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen.
Porin kaupungin graafinen ohje [9] määrää että luvan antaa kansliapäällikkö (sivu 3). Porin kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjeistuksen 14.2.2005.
Tekijänoikeusneuvoston lausuntojen perusteella tekijänoikeus ei koske vaakunoita: [10] ja [11]
Asiasta on keskusteltu aikaisemmin ainakin täällä, muuta en nyt äkkiä löytänyt.
Viestintäsihteeri lupasi pyytää luvan pienen (ei painokelpoisen) vaakunan käyttöön.
Eli nyt pitäisi vähän pohtia asioita:
Koskeeko kuntalaki vaakunoiden käyttöä Wikipediassa?
Tämä on kyllä kovin hankala asia, koska mistään ei tunnu oikein löytyvän selitystä siitä, miten oikeuskäytännössä on tuota kuntalain 6 §:n valvontaoikeutta tulkittu. Koska on selvää, ettei vaakunaan liity minkäänlaista tekijänoikeutta, ei tässä voi soveltaa tekijänoikeuslakia eikä sen sitaattioikeuttakaan. Voisin tiedustella asiaa joiltain tuntemiltani lakimiehiltä ja kysyä mitä he ovat tästä mieltä. Kovin oikeustajun vastaiselta kyllä tuntuisi ajatus, että virkamiespäätöksillä voitaisiin mielivaltaisesti rajoittaa tekijänoikeuksista vapaan materiaalin (asiallista) käyttöä.--Joonasl (kerro) 13. marraskuuta 2009 kello 10.29 (EET)[vastaa]
Suomen kunnilla on oikeus rajoittaa kunnan vaakunan käyttöä. Ymmärtääkseni tällaisen käytön rajoituksen täytyy olla perusteltu, jotta se olisi perustuslain kanssa linjassa. Esimerkiksi vaakunan käyttö kaupallisessa materiaalissa ilman kunnan lupaa ei ole sopivaa. Ei myöskään sellainen käyttö, joka antaa aiheen epäillä materiaalin olevan virallista. Sen sijaan vaakunan laittaminen artikkeliin, joka käsittelee kaupunkia, ei voi vaatia kaupungin lupaa. Tämän osoittaa jo se, ettei laissa ole annettu kaupungille oikeutta mihinkään pakkokeinoihin tai virka-apuun.
Lisäksi on huomattava, että Wikipediassa käytetään hyvin pientä Porin vaakunaa. Kuvan koko on vain muutamia kymmeniä kuvapisteitä kanttiinsa. Painokelpoinen kuva on Commonsissa, ei Wikipediassa. --M. Porcius Cato14. marraskuuta 2009 kello 19.54 (EET)[vastaa]
Eikös tästä joku yksityishenkilö ole jo vääntänyt kättä Harjavallan, Forssan ja Ulvilan kanssa? Asia vaakunoiden poistamiseen henkilön sivustoilta on ilmeisesti kilpistinyt nimenomaan siihen, että valvontaoikeus ei ole määräysoikeus. Ottamatta tähän kuitenkaan sen kummemmin kantaa olisin kyllä kuvitellut, että Pori olisi ollut enemmän huolissaan tästä ja tästä - jäljempi kun on vielä kaupungin oma lehti, jonka sivulta kaksi sama vaakunan kuva on otettavissa aivan yhtä vapaasti. --Care16. marraskuuta 2009 kello 03.09 (EET)[vastaa]
Totta, mutta juridisesti sillä on merkitystä. Me emme täällä Wikipediassa päätä, mitä aineistoa Commonsissa pidetään.
Tarkemmin asiaan tutustuttuani olen sitä mieltä, että kunnan oikeus valvoa vaakunan käyttöä perustuu muihin lakeihin kuin kuntalakiin. Esimerkiksi tavaramerkkilaki (7/1964, 14§ muutettu mm. lailla 552/1970) kieltää kunnallisvaakunan käytön tavaramerkissä, jossei siihen ole saatu asianomaista lupaa. Me emme käytä täällä Porin vaakunaa tavaramerkkinä. On ihan normaalia, että painetussa tietosanakirjassa on kuntaa käsittelevän artikkelin kuvituksena kuntavaakuna. Antaa porilaisten huutaa. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. --M. Porcius Cato16. marraskuuta 2009 kello 22.01 (EET)[vastaa]
Kyllähän kuvia voi käyttää useassa artikkelissa, kunhan jokaista artikkelia varten laitetaan käyttöoikeusmalline. Osassa noista kuvista ei ole mallineita kaikille artikkeleille.--A33314. marraskuuta 2009 kello 16.22 (EET)[vastaa]
Ok. Logojen käyttäminen mallineissa näyttäisi kuitenkin olevan yleinen käytäntö muunkielisissä Wikipedioissa. Olisiko kansallisessa lainsäädännössä tätä koskevia eroja?
Onko sitten sallittua käyttää koristeena valokuvaa logosta? Jos mallineessa käyttäisi esimerkiksi oikealla olevasta kuvasta kaapattua suurennosta keulamerkistä? Kuinka tavaramerkkilainsäädäntöä mahdetaan tulkita tässä tapauksessa? --Gwafton27. marraskuuta 2009 kello 08.27 (EET)[vastaa]
Mallineessa {{PD/Oikeudeton}} on seuraava teksti: "Tämä kuva ei ole valokuva eikä ylitä teoskynnystä, joten sillä ei ole tekijänoikeuden suojaa." Useat mallinetta käyttäneet käyttäjät tuntuvat sisäistäneen vain lauseen alkuosan, ”Tämä kuva ei ole valokuva”, ja käyttäneen mallinetta, vaikka kuva ylittäisikin teoskynnyksen. Muutamana esimerkkinä tiedostot Tiedosto:Poikain karkumatka 1908.jpg (vanha) tai Tiedosto:Koursk coupe fin.png (muokattu Commons-kuvasta), Tiedosto:Oikeaoppinen-ojitus.jpg (itse tehty). Kysymys kuuluu: Onko se, ettei kuva ole valokuva, tässä olennainen ehto vai voisiko nykyisen, harhaanjohtavan tekstin muuttaa muotoon: "Tämä kuva ei ylitä teoskynnystä, joten sillä ei ole tekijänoikeuden suojaa."?
Jatkokysymyksenä voisin esittää, että voiko teoskynnyksen ylittävissä, itsetehdyissä kuvissa, jotka tekijä on merkinnyt tuolla mallineella, PD/Oikeudeton-mallineen korvata mallineella {{PD/Oma}}? --Herra Maka6. marraskuuta 2009 kello 19.56 (EET)[vastaa]
Kaikissa mainitsemissasi esimerkeissä on mielestäni käytetty väärää tekijänoikeusmallinetta - on jotakuinkin selvää, että teoskynnys ylittyy jokaisen kuvan kohdalla. Koska en ole hetkeen aikaan WP:n tekijänoikeuskäytäntöihin perehtynyt, en osaa valita (l. viitsi tutkia) oikeita mallineita näihin. Mainitsemasi kuvat olisi hyvä merkata jollain ongelmamallineella. --Lendu11. marraskuuta 2009 kello 01.47 (EET)[vastaa]
Ymmärtääkseni ei voi korvata PD/Oma-mallineella sillä tekijä ei ole julkaissut sitä Public Domainiin vaan ainoastaan luullut sen olevan ylittämättä teoskynnystä. Tälläiset kuvat luultavasti siis joudutaan poistamaan ellei tekijä itse vaihda kuvan mallinetta. Mallineessa PD/Oikeudeton se, että kuva ei ole valokuva on todellakin olennainen sillä valokuvilla on 50 vuoden suoja-aika vaikka ne eivät ylittäisi teoskynnystä. --A33312. marraskuuta 2009 kello 00.36 (EET)[vastaa]
Kiitos selventävistä vastauksista! En lainkaan tajunnut, että valokuvien suhteen pitää ottaa suoja-aika huomioon! Tämä ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että mallineen teksti on harhaanjohtava, varsinkin, kun yli 50 vuotta vanhoille valokuville, jotka eivät ylitä teoskynnystä, on olemassa oma käyttöoikeusmallineensa {{PD/Valokuva}}. Uusi ehdotus siis on, että mallineen varsinaiseksi tekstiksi laitetaan "Tämä kuva ei ylitä teoskynnystä, joten sillä ei ole tekijänoikeuden suojaa.", mutta alareunaan laitetaan pienellä esim. seuraava teksti: ”Jos tämä kuva on valokuva, joka ei ylitä teoskynnystä, sillä on silti 50 vuoden suoja-aika. EDIT: ”Valokuvilla, jotka eivät ylitä teoskynnystä, on 50 vuoden suoja-aika. Jos kuvan luontivuodesta on kulunut 50 vuotta tai se on julkistettu ennen vuotta 1966, käytä tämän mallineen sijaan käyttöoikeusmallinetta {{PD/Valokuva}}”. Vaikuttaako hyvältä? -- Ja on varmasti parasta ja lain kirjaimen mukaista poistaa tekijän väärin PD/Oikeudeton-mallineella merkitsemät kuvat, elleivät he vastaa pyyntöön vaihtaa mallinetta itse. --Herra Maka12. marraskuuta 2009 kello 10.58 (EET)[vastaa]
Tuo vaikuttaa ihan hyvältä. Pitäisikö mallineessa myös suositella, ettei itse tehtyjä kuvia merkattaisi tällä mallineella? PD/Oma kelpaa yhtä hyvin eikä tällöin tarvitse miettiä teoskynnyksiä. Merkkasin selvimmät tätä mallinetta väärin käyttäneet tiedostot epäselviksi, mutta yhä on lukuisia kaavioita ym. jotka ylittänevät teoskynnyksen. --A33312. marraskuuta 2009 kello 18.46 (EET)[vastaa]
Hienoa työtä! On varmaan parasta, että itse tekemänsä kuvan virheellisesti tällä mallineella merkanneita käyttäjiä pyytää vaihtamaan mallineen nätisti ilman kirkuvanpunaista, epäinformatiivista Vkp-boksia, mutta merkkaa kuvan normaalisti epäselväksi. Minäkin voin katsella noita, kunhan kerkeän. Minusta ainakin PD/Oma-mallineen käyttämisen voimakas suositteleminen olisi hieman ongelmallista: Ensinnäkin näyttää vähän hölmöltä, jos kuvan, joka ei selvästi ylitä teoskynnystä, yhteydessä lukee ”Minä, tämän kuvan tekijänoikeuksien omistaja...” Toiseksi olen käsittänyt, että Suomen tekijänoikeuslain mukaan kuvan tekijä ei voi kokonaan luopua tekijänoikeuksistaan: kyse on ilmeisesti ns. moraalisista oikeuksista (ks. Wikipedia:Tiedostojen_käyttösäännöt#Moraaliset_oikeudet, ja sieltä linkitetty tekijänoikeusneuvoston lausunto.) Tällöin PD/Oma-mallineen teksti olisi suorastaan virheellinen sellaisten kuvien yhteydessä, jotka ovat ilman tekijänoikeuden suojaa; en tosin tiedä, onko tällä jotain juridista merkitystä. Joka tapauksessa tähän PD/Oikeudeton mallineeseen voisi varmasti lisätä pienellä tekstin: ”Jos et ole varma, ylittääkö itse tekemäsi kuva teoskynnyksen, käytä mallinetta {{PD/Oma}}.” --Herra Maka13. marraskuuta 2009 kello 11.10 (EET)[vastaa]
Tuo teksti olisi kyllä hieman harhaanjohtava mutta mitään juridista merkitystä sillä ei ole – jos kuva ei ylitä teoskynnystä (ja ei ole valokuva) sillä ei ole tekijänoikeutta olisi siinä mikä malline hyvänsä. Ja kuka tahansa käyttäjä voisi tietenkin vaihtaa mallineen. Luulen että monet käyttäjät ovat muutenkin tallentaneet teoskynnystä ylittämättömiä kuvia PD/Oma- tai CC-lisensseillä. Mutta mikäli halutaan, että teksti ei olisi harhaanjohtava voisiko olla jotenkin näin:"Tämä kuva ei luultavasti ylitä teoskynnystä, joten sillä ei ole tekijänoikeutta. Jos kuva kuitenkin ylittää teoskynnyksen luovutan kuvan Public Domainiin." Tämä ei kuitenkaan kävisi muiden kuin lataajan tekemille kuville. Ja olet tietenkin oikeassa tuossa Vkp-huomautus-asiassa.--A33313. marraskuuta 2009 kello 13.26 (EET)[vastaa]
Niin tosiaan, eipä sillä ole tekijänoikeudettoman kuvan tapauksessa merkitystä, mitä kuvan ohessa lukee. Kuten sanoitkin, tuo ehdottamasi teksti ei kyllä millään sovi nykyisen PD/Oma-mallineen käyttötarkoitukseen. Itse asiassa en pidä kovin suurena ongelmana sitä mahdollisuutta, että kuvan tallentaja arvioisi väärin sen, ylittääkö kuva teoskynnyksen, koska uskon yhä, että valtaosassa tähänastisista tapauksista juuri teksti ”Tämä kuva ei ole valokuva” on ollut syy mallineen virheelliseen käyttöön, eikä tallentaja ole välttämättä uhrannut juuri ajatuksia koko teoskynnys-kysymykselle. Kun malline tulee näkyviin tiedostontallennussivulla valittaessa käyttöoikeutta, niin huomautuksen mallineen alareunassa käyttää PD/Oma-mallinetta, jos on epävarma, pitäisi minusta riittää. Tallensin muuten alasivulleni ehdotuksen mallineen uudeksi ulkoasuksi. --Herra Maka13. marraskuuta 2009 kello 15.27 (EET)[vastaa]
Joo, tuosta sekaannukset varmaan johtuvat. Tuo ehdotus on ihan hyvä. Pitäisi varmaan saada mielipiteitä myös muilta käytäjiltä. Tallenna tiedosto-lomakkeessa tämän mallineen kohdalla lukee "Ei valokuva eikä ylitä teoskynnystä", pitäisikö sitäkin muuttaa? --A33313. marraskuuta 2009 kello 15.34 (EET)[vastaa]
Kyllä, jonkun ylläpitäjän pitää muuttaa teksti sivulla Järjestelmäviesti:Licenses, varmaankin muotoon ”Ei ylitä teoskynnystä”. Odottelemme muutaman päivän, josko lisää kommentteja ilmenee, mutta näillä mennään jos ei ilmene. Tässä keskustelussa on mielestäni käynyt ilmi muutoksen suhteen oleellisimmat seikat, ja ne on myös tyydyttävästi ratkaistu, kiitos sinulle siitä. --Herra Maka13. marraskuuta 2009 kello 16.07 (EET)[vastaa]
Niinpä taitaa olla. Tulee kyllä mieleen kysymys, voiko vastaaville valokuville edes antaa vapaita käyttöoikeuksia (ts. tulisiko kuva olla fiwikissä sitaattioikeudella). –Ejs-8027. marraskuuta 2009 kello 09.27 (EET)[vastaa]
Lisäsin nyt kuvaan {{Taideteos}}-käyttöoikeusmallineen, jotta sitä ei jatkossa oltaisi niin herkästi siirtämässä Commonsiin. Tosin Wikipedian tiedostojen käyttösääntöjen ja sitaattioikeuden kanssa on nyt se pulma, että Kaj Franck -artikkelissa lokerovatikuvaa ei kommentoida millään tavalla. –Ejs-8027. marraskuuta 2009 kello 10.13 (EET)[vastaa]
Yritän jostakin kaivaa sille vadille muutaman sanan. Kiltaa pidetään niin arkisena, että ei ymmärretä sitä taiteilijan suunnittelemaksi. "Sehän on vain lautanen". --Ulrika27. marraskuuta 2009 kello 12.07 (EET)[vastaa]
Teollista muotoilua edustaviin käyttötuotteisiin ei ole tekijänsuojaa niin kauan kuin muotoilu on tavanomaista. Kuten Jukka Kemppinen toteaa, esimerkiksi Aino Aallon juomalasi on nerokas, mutta se on oikeudellisesti vailla suojaa. Samoin on ilmeisesti Kilta-astioiden laita. Tekijänoikeusneuvosto on sanonut asiasta muun muassa seuravasti: "Mikäli teoksen käyttötarkoitus hallitsevassa määrin sanelee lopputuloksen pikemminkin kuin tekijän luova panos, kyse on sellaisesta työstä, joka ei ole tekijänoikeudellisessa mielessä riittävän itsenäinen ja omaperäinen." ¬Antilope27. marraskuuta 2009 kello 15.29 (EET)[vastaa]
Mielenkiintoista. Kuinkahan pitkälle näissä asioissa voi itse tehdä päätelmiä siitä, milloin muotoilu on tavanomaista ja milloin ei? Samassa Kemppisen blogissa muuten sanotaan: ”Puolisonsa Alvarin Savoy-maljakko on suojattu teos, koska se on oikeastaan veistos.” Kuitenkin Savoy-maljakosta otettu kuva majailee Commonsissa. Tuon tiedon perusteella kyseisen kuvan (Savoy) tulisikin siis nähtävästi sijaita fiwikissä ja Commons-kuva poistaa. –Ejs-8027. marraskuuta 2009 kello 15.56 (EET)[vastaa]
Suomalaisia designastioita suojaa mallisuoja. Väite, että niillä olisi tekijänoikeussuoja on vailla perusteita ja ilman ennakkotapauksia. On totta, että astiakuviin kohdistuu Commonsissa paineita, mutta tämän voi yhtä hyvin lukea tekijänoikeusparanoiaksi kuin todelliseksi tekijänoikeudeksi.
{{Taideteos}} -mallineen lätkäiseminen tällaisen vapaan kuvan päälle on vaarallista, koska se luo ennakkotapausta, ja siten siirtää yhteistä omaisuutta kapitalistien haltuun.
