Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 53

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Huomenna lauantaina 8.6.2013 online-edit-a-thon vuodesta 1864

Nyt olisi hauska koppi otettavaksi. Tanskan Wikimedistit järjestävät 100-vuotisjuhlimisen sijaan 150-vuotta vanhojen asioiden kunniaksi muokkaustapahtuman. Osa kirjoittaa ja kuvittaa Köpiksessä, mutta suurin osa eri puolella Internetiä. Tietoa täällä.

Kaivelin hieman Wikipediaa ja meillähän on mahtava aihe – Emil Wikström – tarjolla kuvitettavaksi. Emil ei ole ensimmäistä kertaa tyrkyllä tänä keväänä: Wiki Loves Public Artiin löytyi vain vähän suomalaisia veistäjiä, mutta Emil oli onnekkaasti poistunut keskuudestamme juuri ajoissa, jotta hänen työnsä olivat tekijänoikeussuojan ulkopuolella ja siten tarjolla WLPA-kisaan.

Tilaisuuteen voi osallistua monien sähköisten kanavien kautta. Sivuilla lisätietoa. Mm. Tukholmassa on sisartapahtuma, joten tätä kautta pääsee hyviin yhteispohjoismaisiin tunnelmiin! ----Susannaanas (keskustelu) 7. kesäkuuta 2013 kello 22.47 (EEST)

Jos kerran 150 vuotta, niin miksi 1864 eikä 1863? Iivarius (keskustelu) 8. kesäkuuta 2013 kello 11.59 (EEST)

Koska sitten ei riipu mihin aikaan vuodesta joku ko. vuonna tehty asia on tehty? (Noin arvauksena.)--Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2013 kello 18.17 (EEST)

Enpäs tiedä. Mutta Urjanhain arvaus vaikuttaa pätevältä. --Susannaanas (keskustelu) 9. kesäkuuta 2013 kello 18.57 (EEST)

Aineistojen maksullisuus ja julkiset kirjastot

Olen useinkin harmitellut sen tai tuon aineiston maksullisuutta. Toisaalta olen tiennyt että esimerkiksi yliopistojen tai muiden työ- tai opiskelupaikkojen kautta sekä erilaisissa kirjastoissa (joko kuntien tai yliopistojen) pääsee käyttämään monia maksullisia aineistoja.

Kuitenkin vasta varsin hiljattain oivalsin, että että etenkin kunnallisten kirjastojen kautta varsin monilla (esimerkiksi itselläni) on pääsy hyvin monenlaisiin aineistoihin myös kotikoneilta. Ja sama ehkä koskee myös joitakin työ- tai etenkin opiskelupaikkoja (esim. yliopistot).

Wikipedian kannalta tällä on kaksi seurausta: a) hyvin suuri osa wikipedian sekä lukijoista että muokkaajista omaa pääsyn hyvin moniin maksullisiin aineistoihin itse sitä ehkä lainkaan tietämättä; b) kun näin on, monista maksullisista linkeistä on hyvin suuri potentiaalinen hyöty varsin suurelle osalle sekä wikipedian lukijoista että muokkaajista ilman että he ehkä itse välttämättä ovat lainkaan tietoisia mahdollisuudesta päästä käyttämään niitä maksutta kotoa, jos sattuvat omistamaan esimerkiksi kirjastokortin.

Erikseen ovat sitten sellaiset kaupalliset palvelut, jotka eivät sisälly esimerkiksi kunnallisten kirjastojen valikoimaan.

Mutta jo kunnallisten kirjastojen kautta luultavasti melko suurelle osalle Suomessa asuvista Wikipedian lukijoista ja muokkaajista on käytössään varsin huomattavat maksulliset tietovarannot.

Ja tästä siis on suuri hyöty lukijoille, minkä takia näitä linkkejä (esim. Suomen kansallisbiografia) on perusteltua pyrkiä lisäämään, niin kuin on tehtykin. Ja muokkaajina ollessamme meidän taas kannattaa käyttää niitä ahkerasti, koska niillä (esim. Suomen kansallisbiografia) on mahdollista usein hyvin tehokkaasti tuottaa luotettavaa ja korkeatasoista sisältöä.

Sitä en tiedä, miten näiden palvelujen tarjonta vaihtelee esim. eri kokoisten kunnallisten kirjastojen kesken. Mutta kun ainakin useissa osissa Suomea kirjastot näyttävät eri tavoin organisoituneen yli kuntarajojen, niin kuvittelisin, että tilanne noin valtakunnallisestikin voisi olla varsin hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2013 kello 16.50 (EEST)

MBA

Hei,

Sivuilla lukee, että MBA-tutkinto ei ole Suomessa osa virallista tutkintojärjestelmää[2]. Itse olen MBA, suorittanut tutkinnon englanniksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, ja tutkinto on suomeksi ylempi amk-tutkinto, tradenomi. Eli kuuluu tutkintojärjestelmään ihan yhtä lailla, kuin muutkin ylemmät amk-tutkinnot.

Myöskin kohta: "MBA ja EMBA -ohjelmat ovat suorittajalle maksullisia" on väärin. Ei meillä koulutus maksanut mitään.

Käsittääkseni olet suorittanut ylemmän AMK -tutkinnon, jota SeAMK markkinoi englanniksi MBA -nimellä. Opetusministeriö (tai ylipäänsä kukaan? SeAMK:n sivulta en huomannut kuka heidän MBA:n akredoi..) ei koordinoi MBA-tutkintojen sisältöä, joten se ei ole ole osa tutkintojärjestelmää, toisin kuin ylempi AMK -tutkinto (lähde: [1]). Lisäsin tuohon maksullisuus kohtaan "usein" -sanan, niin ei olla niin ehdottomia. --Harriv (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 13.00 (EEST)

Free Research Accounts from Leading Medical Publisher. Come and Sign up!

The Wikipedia Library gets Wikipedia editors free access to reliable sources that are behind paywalls. I want to alert you to our latest donation.

• Cochrane Collaboration is an independent medical nonprofit organization that conducts systematic reviews of randomized controlled trials of health-care interventions, which it then publishes in the Cochrane Library.
• Cochrane has generously agreed to give free, full-access accounts to medical editors. Individual access would otherwise cost between $300 and $800 per account.
• If you are active as a medical editor, come and sign up :)

Cheers, 17. kesäkuuta 2013 kello 00.03 (EEST)

Cochrane Library Sign-up (correct link)

My apologies for the incorrect link: You can sign up for Cochrane Collaboration accounts at the COCHRANE sign-up page. Cheers, Ocaasi 17. kesäkuuta 2013 kello 00.37 (EEST)

Wikimedia-säätiön vaalit 2013

Wikimedia-säätiön vaalit pidetään 8.–22.6.2013. Wikimedia-yhteisön jäsenillä on äänestää henkilöitä kolmeen tehtävään: Vapaasti käännettynä: kolme henkilöä WMF:n hallitukseen (board), kaksi rahanjakokomiteaan (Funds Dissemination Committee) ja yksi rahanjakotarkkailija/-asiamies (FDC Ombudsperson)

Linkkejä

• Wikimedia-säätiön vaalit 2013
• Ehdokkaiden esittely: Board elections
• Ehdokkaiden esittely: Funds Dissemination Committee elections
• Ehdokkaiden esittely: FDC Ombudsperson elections
• Äänestyssivu

--Zache (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 11.16 (EEST)

Osaisko joku vinkata miksi tuo valittaa etten ole etukäteen valitussa ryhmässä? yli 300 muokkausta kuitenkin täyttyy. Vai onko siinä joku, että pitää olla tietty määrä muokkauksia lähiaikoina? Vai voiko joku keksiblokkeri rikkoa ton? - linnea (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 12.22 (EEST)

20 muokkausta pitää olla vuoden aikana, mutta sulla täyttyy sekin. En myöskään keksinyt mitään syytä miksi et olisi äänioikeutettu. Tuolla on tarkemmin ohjeita] ja tänne voi pistää kyselyä mistä syystä äänestys ei onnistu. --Zache (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 13.14 (EEST)

Näköjään äänioikeuteen vaaditaan 20 muokkausta 15.12.2012 ja 30.4.2013 välillä, mikä ei tule sulla täyteen [2]. Jafeluv (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 14.28 (EEST)

Kiitos molemmille. Ei tartte enempää siis ihmetellä miksei toimi. :) - linnea (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 15.31 (EEST)

Minullakaan ei toimi. On kyllä yli 20 artikkelimuokkausta tuolla välillä, minulla on yli 300 artikkelimuokkausta, en ole botti ja en ole estetty missään projektissa. Keksittekö mitään selitystä tälle? Samoasambia ^Kesk. 13. kesäkuuta 2013 kello 17.41 (EEST)

Wikimedia-säätiön vaalit 2013: tulokset

Kas, tulokset tuli: Wikimedia movement election results announced.

For the Board of Trustees

• Samuel Klein (Sj)
• Phoebe Ayers (phoebe)
• María Sefidari (Raystorm)

For the Funds Dissemination Committee (FDC)

• Delphine Ménard (notafish)
• Cristian Consonni (CristianCantoro)

For the FDC Ombudperson

• Susana Morais (Lusitana)

--Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 07.40 (EEST)

Kiitos ilmoituksesta, olin aikeissa äänestää, mutta nukahdin ja vaalit menivät ohitse. Jännä tuo osallistujien lukumäärä per eri vaalit: fi-wikin ylläpitäjyysäänestyksissä osallistujia on noin 25–50 nykyään, en-wikin YP-äänestyksissä vissiin 100–200 ja koko wikimaailman käsittävissä vaaleissa ehdokkaat saavat ääniä noin 500–1000. Käyttäjiä on kai periaatteessa muutama miljoona. --Pxos (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.32 (EEST)

Varmaan johtuu siitä että suurin osa ehdokkaista on tuntemattomia (itsellenikin vain 2 tuttua nimeä, vaikka pyörin lähes joka projektissa), tai sitten siitä ettei käyttäjiä paljon kiinnosta kuka noita tehtäviä hoitaa. --Stryn (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.35 (EEST)

Näinhän se on. Säätiö ja sen touhut ovat hyvin etäisiä tavallisen käyttäjän kannalta. Raha-asioistakin saattaisi olla kiinnostunut, jos lahjoittaisi enemmän kuin viisi markkaa vuodessa. Yhteisöäänestys on kuitenkin hieno idea kaikkinensa. --Pxos (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.01 (EEST)

Missä säilytetään?

Mielestäni Keskustelu luokasta:Keskisuomalaiset ministerit olisi hyvä pitää tallessa jossain. Miettikää sopivaa paikkaa.. laitoin sen nyt tänne. --Höyhens (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 05.49 (EEST)

Kiinnostavien merkittävyyskeskustelujen säilyttämisen (siis siinä tapauksessa että keskustelun aiheena oleva sivu poistetaan epämerkittävänä) voisi ottaa ihan tavaksi. Itseäni on suuresti harmittanut monien kiintoisien keskustelujen (ja niissä esitettyjen argumenttien) katoaminen, varsinkin jos kyseessä on ollut jonkinlainen ennakkotapaus. Lisäksi keskusteluun osallistumattomat eivät voi jälkeen päin päätellä poiston perusteita. Vaikka artikkeli/luokka/muu sivu olisi todettukin epämerkittäväksi, niin siitä käyty keskustelu voi olla hyvinkin merkityksellinen ja hyödyllinen. --Risukarhi (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 12.33 (EEST)

Joskus noita onkin siirrelty talteen eri paikkoihin. En nyt tosin saa juuri mieleeni yhtään esimerkkiä.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 12.48 (EEST)

Saattaa olla aika iso homma. Ei välttämättä ole yksiselitteistä, että mikä keskustelu on ollut riittävän merkittävä säilytettäväksi, joten varmaankin liki kaikki pitäisi säilyttää. Säilytetyt keskustelut tulisi sitten luokitella, jotta sieltä käytännössä voisi löytää jotain. Vrt. nykyiset äänestyssivut, joista jonkun halutun keskustelun etsiminen on aika vaikeaa luokittelusta huolimatta. Merkittävyyskeskusteluja käydään huomattavasti äänestyksiä enemmän. Henkilöartikkeleiden kohteet eivät muuten aina halua, että heistä jää ikuisiksi ajoiksi nettiin keskustelu, joissa heidät todetaan epämerkittäviksi, usein varsin loukkaavin sanankääntein. Periaatteessa olen keskusteluiden säilytyksen kannalla, kunhan asiaa mietitään kunnolla. Ps. Keskisuomalaisten ministereiden luokkaa ei poistettu epämerkittävänä, vaan tyhjänä. --Otrfan (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 12.50 (EEST)

Ei kyllä missään nimessä kaikkia liene syytä säilyttää. Tähänkin asti on otettu talteen vain sellaisia, joissa on tullut esiin joku yleisempi hyödyllinen näkökulma. Kaikkien säilyttäminen olisi saatuun hyötyyn (sikäli kuin sitä olisi lainkaan) nähden mitä todennäköisimmin liian raskas ja hyötysuhteeltaan huono menettely. Yleensä säilytettäväksi siirrettyjen tai jätettyjen keskustelujen kohdalla niiden säilytyksestä on syntynyt selkeä konsensus jo keskustelun aikana, ja se lienee riittävä, muuten pois. Tarvittaessahan ylläpitäjät pystyvät lisäksi palauttamaan myöhemmin yksittäisiä keskusteluja (mitä myös on tehty). Loukkaavat kommentit artikkelin käsittelimistä henkilöistä voisi poistaa jo keskustelun kuluessa, koska henkilön ihmisarvo ei kuitenkaan ole missän suhteessa siihen, tulisiko hänestä olla artikkeli wikipediassa vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 13.05 (EEST)

Eli merkittävyyskeskustelussa käytäisiin jatkossa kaksi merkittävyyskeskustelua: toinen artikkelista, toinen itse keskustelusta? Jos konsensusta ei synny, niin äänestetäänkö? --Otrfan (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 13.09 (EEST)

Oikeastaan kuvasin vain sen menettelyn, jota de facto tällä hetkellä on noudatettu ja noudatetaan, enkä ole havainnut sen noudattamisessa ongelmia. Tässä on esimerkki tyypillisestä siirrosta (tosin sama ketju näkyy olevan vielä myös alkuperäisellä paikallaan). Jos erimielisyyttä tulisi, niin se voitaisiin ratkaista keskustelulla tapauskohtaisesti niin kuin yksittäisiä muokkauksia koskevat erimielisyydet muutenkin.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 13.19 (EEST)

En huomaa konsensusta keskustelun säilyttämisestä. Sinä ehdotit keskustelun säilyttämistä, mikäli malline poistetaan. Kukaan ei kannattanut, ei tosin vastustanutkaan, mutta eipä mallinetta edes poistettu. Nyt keskustelu on kahdessa paikassa arkistoituna. Alkuperäisessä paikassa on kopioinnin tehneen käyttäjän kommentti, että keskustelua voi jatkaa uudessa paikassa. Keskustelu on kuitenkin uudessa sijainnissa arkistoitu ja laitettu peräti avattava-mallineen sisälle, joten mitenkäs jatkat? Jos tuo on tyypillinen siirto (tässä tapauksessa kopiointi), kuten sanot, niin korostan aiempaa kommenttiani, että asiaa on mietittävä kunnolla. --Otrfan (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 13.32 (EEST)

Wikipediahan on aina kesken, ja kun en tehnyt sen paremmin arkistointia kuin siirtoakaan, niin reklamaatiot ko. toimista on syytä osoittaa jollekin muulle kuin minulle. Tämä lienee malliesimerkki tapauksesta jossa konsensus keskustelijoiden kesken on muodostunut puolesta sanasta, ja yksi käyttäjä sitten vain tuli tehneeksi säilyttämisen yhdellä ja toinen toisella tavalla. Ja jos katsot ao. projektisivua, jolle keskustelu siirrettiin, niin siellähän keskustelu nimenomaan on jatkunut ja jatkuu arkistoidun osan yläpuolella. Ja se että itse mallinetta (ja samalla sen keskustelusivua) ei ole poistettu, taas johtuu siitä että tuossa käynnissä olevassa ja vielä jatkuvassa keskustelussa todetiin, että samalla kun poistetaan tämä malline, tulisi poistaa joukko muita samankaltaisia mallineita, mutta listausta näistä poistettavista mallineista ei vielä ole kukaan ehtinyt tehdä. Kun se on tehty ja keskustelu on käyty loppuun kaikkien näiden mallineiden osalta, niin seurauksena on joko niiden poisto tai säilytys joko suoraan konsensuksella tai mahdollisesti äänestyksellä (todennäköisimmältä näyttäisi nyt poisto konsensuksella). Mikäli ne poistetaan, mallineen keskustelusivulla oleva keskusatelu poistuu, varsinkin ja ainakin kun se jo ehdittiin kopioida projektisivulle. Ja tässä nimenomaiosessa tapauksessa kopiointi projektisivulle oli perusteltu, koska aihe läheisesti liittyi erääseen projektiin. Jos taas aihe ei olisi läheisesti liittynyt mihinkään projektiin, ja keskustelu olisi katsottu tärkeäksi säilyttää siinä tapauksessa että artikkeli tai malline olisi poistettu merkittävyyskeskustelun perusteella, niin tapauskohtaisesti mahdollinen keskustelun säilytyspaikka olisi valittu toisin. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Tietysti nyt, kun samalla ehdittiin tehdä sekä siirto että arkistointi, niin näistä olisi riittänyt vain jompi kumpi (tai ehkä ei kumpaakaan niin kauan kuin mallinetta ei ole poistettu), mutta kun en tehnyt kumpaakaan, niin näistä on syytä osoittaa reklamaatiot ao. siirron ja arkistoinnin tekijöille. Eli arkistoija varmaan arveli, että tämä menee poistoäänestykseen, jolloin arkistointi äänestyksen ajaksi olisi normaali käytäntö. Ja siirtäjä varmaan arveli, että tämä menee poistoon merkittävyyskeskustelussa, jolloin siirto projektisivulle olisi ollut prusteltu menettely. Mutta jatkokeskustelu projektisivulla johtikin havaintoon, että samalla tulisi keskustella myös useiden muiden samankaltaisten mallineiden poistosta, joita kuitenkaan vielä ei ehditty listata. Mutta kun ne on ehditty määritellä ja niistä keskustella, niin mahdollinen lopputulema on että kyseinen malline ja joukko muita mallineita joko poistuu tai säilytetään joko merkittävyyskeskustelun konseksuksella tai äänestyksellä (nyt näyttää todennäköisimmältä poisto konseksuksella). Ja tällöin myös ao. keskustelu joko poistuu tai säilyy ao. mallineen mukana joko merkittävyyskeskustelun konsensuksella tai ännestyksellä (luultavimmin ehkä poistuu konsensuksella). Jos se säilyisi, niin siirto projektisivulle olisi turha. Jos se poistuisi, niin siirto projektisivulle olisi perusteltu, mutta vasta kun poisto on varma. Mutta nyt kun päädyttiin siihen että ensin keskustellaan muista mallineista, tätä keskustelua ei olisi välttämättä tarvinnut mallineen poiston varalta siirtää projektisivulle ennen mallineen poistoa. Eli tässä siis kaksi käyttäjää (joista kumpikaan en ollut minä) ennakoi merkittävyyskeskustelun päättymistä hiukan eri tavoin ja toimi tämän mukaan, mutta tilanne johon päädyttiin, olikin kolmas ja lisäksi keskustelu laajemmasta ryhmästä on edelleen kesken.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 14.30 (EEST)

Tuota, mahdatteko te nyt puhua minusta? Taisin vahingossa kopioida myös itseni. --Pxos (keskustelu) 23. kesäkuuta 2013 kello 23.46 (EEST)

Eli aihepiireissä, jotka ovat vaikeita (tässä tieaihepiiri), ja joihin perehtyneitä aktiivisia käyttäjiä on vain ehkä pari (tässä Apalsola ja Gronroos), ja nämäkin kiireisiä niin etteivät aina ehdi Wikipediaan, käsittely väistämättä venyy. Harrastajina minä ja Aulis Eskola olemme osallistuneet, mutta meilläkin ehtiminen taitaa olla rajallista. Eli Wikipedia on aina kesken.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 14.42 (EEST)

Varmaan keskustelusivun säiyttämisestä päätettäisiin samalla periaatteella kuin itse sivun poistamisesta: 1) Joku käyttäjä pyytää keskustelun aikana keskustelusivun säilyttämistä; 2) Kun ylläpitäjä arvioi, onko konsensus itse sivun poistamisesta syntynyt (ja tässä tapauksessa poistaa sivun), hän arvioi samalla onko pyyntö keskustelun säilyttämisestä perusteltu (ja säilyttää sen tai ei säilytä). Ylläpitäjiltä voisi (perustellusti) pyytää vanhojen keskustelujen palauttamista luettaviksi. Eli samalla pragmaattisella mielivallalla mentäisiin kuin tähänkin asti merkittävyyskeskusteluissa. Siitä olen samaa mieltä, että pitää kuitenkin harkita loppuun asti, miten tämä käytännössä toteuttettaisiin. --Risukarhi (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 14.02 (EEST)

...ja jos ei päätöstä synny, niin tietysti voidaan tehdä niinkin, että jokainen halukas käyttäjä voi luoda itselleen alasivun, johon arkistoi kokonaisuudessaan itseään kiinnostaneet keskustelut voidakseen lukea niitä myöhemmin. Sellaista menettelyä ei kai mikään nykyinen käytäntö kielläkään. Eräs käyttäjä ihastui jossain vaiheessa yhteen keskustelupuheenvuorooni niin kovasti, että talletti sen omalle käyttäjäsivulleen, jotta se olisi tallessa edes jossain kun itse keskustelusivu poistettiin artikkelin mukana. Itse olen tallentanut pari minua kiinnostanutta keskustelua omalle koneelleni (ja harmittaa suuresti, etten ole tajunnut tehdä sitä useammin), mutta siellä ne eivät tietysti hyödytä ketään muuta. --Risukarhi (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 14.02 (EEST)

Joskus todettu mahdollisesti ongelmalliseksi kiistanalaisten poistettujen sisältöjen säilyttäminen käyttäjäsivuilla. Joissain tapauksissa ehkä samoja ongelmia voisi syntyä myös kiistanalaisia aiheita koskeneiden poistokeskustelujen säilyttämisestä käyttäjäsivuilla. So. jos nämä esimerkiksi sisältäisivät poliittista tai uskonnollista julistusta tms., joka näin jäisi wikipediaan. Jos sen sijaan tallennus sisältäisi vain wikipedian kehittämistä palvelevia hyödyllisiä näkökulmia, niin siinä ei kai olisi ongelmaa. Paitsi jos syntyisi erimielisyyttäö siitä, kummasta olisi kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 14.38 (EEST)

Luokka:Orvot artikkelit

Tällaista kaipailin eilen. Englanninkielinen vastine: Category:Orphaned articles.  –Kommentin jätti Memasa (keskustelu – muokkaukset)

Toiminnot:Yksinäiset sivut --,^(!) 17. kesäkuuta 2013 kello 17.24 (EEST)

Kiitos. --Memasa (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 18.54 (EEST)

Tuolta sivulta löytyy kyllä varmaan Wikipedian huonoimmat artikkelit. Kyllä siis siellä on monta oikeaa ja hyvää artikkelia, mut sitten monta sellasta, jotka on korjattavia tai joiden merkittävyys ei riitä, mutta kukaan ei oo jaksanut kyseenalaista. - linnea (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 19.43 (EEST)

Samaan tapaan kuin luokasta Luokka:Minityngät tuolta voi etsiä kehitettäviä artikkeleita, varsinkin jos osaa pelata Hotcatin kanssa ja poimia niitä haluamistaan luokista. Juuri hiljan satuin lisäämään erääseen tuollaiseen orpoon artikkeliin kohdistuvan linkin paikkaan, johon se hyvin luontevasti sopi.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 13.29 (EEST)

Fonectan viistokuvalinkkien toiminta ja pysyvyys

Onko kokemuksia Fonectan viistokuvalinkkien pysyvyydestä pitkällä ajalla (vuosia)? Linkkisysteemi ei toimi yleensäkään ihan napakasti: aina ei tule samaa näkymää kuin mistä linkin on pyytänyt. Systeemi tuntuu heittevän jotakin juoksevaa koodisarjaa (ei siis paikkakoordinaatteja kuten tällaiset systeemit yleensä). Heräsi pelko, että säilytetäänkö näitä koodena vain hetki jossakin tietokannassa ja sitten linkki lakkaa toimimasta.

Esimerkki Lakalaivan eritasoliittymän lopussa. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 01.19 (EEST)

Kai tuo on jokin lyhytlinkkisysteemi jossa on id:n mukainen url jossain tietokannassa tallessa. Mutta ei kait tuossa mikään estä käyttämästä pitkiä linkkejä joissa on koordinaatit mukana. --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 08.12 (EEST)

Siis? Onko Fonectan viistokuviin jossakin dokumentoitu linkkisyntaksi koordinaattipohjaiselle viittaamiselle? --Aulis Eskola (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 16.23 (EEST)

En minä dokumentaatiosta tiedä, mutta lyhytlinkit ohjautuvat täysiksi linkeiksi. (tms: http://www.fonecta.fi/s/19nX -> http://www.fonecta.fi/kartat?where=tampere&what=lakalaiva&longitude=23.769910812667966&latitude=61.46262377154827&zoomLevel=18&mapType=URBEX ) --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 16.35 (EEST)

Kiitos! Enpäs tullut vilaisseeksi osoiteriviä, otan tuosta vielä pari turhaa parametriä pois ("where" ja "what")... --Aulis Eskola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 01.45 (EEST)

Suomenkielisen Wikipedian käsitys kristinuskon suhteen

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan suomenkielisessä Wikipediassa on paikoin (joskaan ei mitenkään täysin johdonmukaisesti) käytetty kapeampaa näkemystä kristinuskosta, joka sulkee jotain sen pienempiä suuntauksia ulkopuolelle.

Tämä ehkä heijastelee Suomessa vakiintunutta käsitystä, jonka jo koulun uskonnonkirjoista luemme, että on olemassa erikseen "kristityt" ja "kristillisperäiset liikkeet". Suomenkielinen Wikipedia on tietysti sitoutunut suomen kieleen, mutta ei kuitenkaan Suomessa vallitseviin näkemyksiin asioista, jos ne poikkeavat universaalimmista näkemyksistä.

Tähän keskusteluun tarvittaisiin nyt muidenkin mielipiteitä kuin minun ja parin kristityn. Voisiko fi-Wikipedian ylläpitoa laajemmin osallistua keskusteluun?

Omat väitteeni lavean kristinuskon määritelmän puolesta ovat:

1) Kristinusko historiallisena ilmiönä ei rajaudu esimerkiksi kolminaisuusoppiin (kristinusko ilmiönä on vanhempi kuin kolminaisuusopin lukkoonlyöty asema sen suurimmissa kirkoissa ja kaikki kristilliseksi tunnustautuvat liikkeet eivät ole seuranneet tätä, vaan jotkut esimerkiksi haluavat edustaa alkuperäisempää kristinuskoa, jossa kolminaisuusoppia ei heidän mielestään tunnettu)

Tässä en-wikipedian lista kristillisistä kirkkokunnista, jossa on lueteltu vaikka kuinka paljon kolminaisuusopin hylkääviä suuntia (kts. "nontrinitarian groups").

2) Kristinuskon tietosanakirjamääritelmät näyttävät olevan hyvin laveita eivätkä ota kantaa dogmeihin esim.

• Free Dictionary: Christianity, Christian
• Your Dictionary: Christian, Christianity
• Cambridge Dictionaries: Christianity
• Oxford Dictionaries: Christianity (tässä sanotaan, että useimmat kristityt uskovat jumalaan, jolla on kolme persoonaa)
• about.com Christianity

3) Kansainvälinen akateeminen uskontojen tutkimus ei tee erottelua kristillisiin ja kristillisperäisiin liikkeisiin, vaan viittaa esimerkiksi Jehovan todistajiin kristittyinä (osoitin tämän keskustelussa artikkelista "Jehovan todistajat" viittaamalla tarkasti kahteen tällaiseen lähteeseen [joista toinen suoraan otti kantaa siihen, mitä Jehovan todistajat ovat]. Jos joku on tästä asiasta oikeasti eri mieltä, hänellä on nyt vuoro esittää joku lähdeviite, joka kumoaa tämän. Ei riitä viittaus suomenkieliseen tutkimukseen, koska nyt on puhe kansainvälisen tason tutkimuksesta)

4) Wikipediassa on periaatteena "neutraali näkökulma", jossa ei oteta kantaa oppikiistoihin, vaan sosiaaliset liikkeet ja ideologiat yms. esitellään niiden omista lähtökohdistaan käsin (muut näkökulmat tietysti voidaan tuoda artikkelissa esiin, mutta ei tietenkään esimerkiksi aivan ensimmäisissä virkkeissä, ehkä aikaisintaan ensimmäistä otsikkoa edeltävän pidemmän johdannon lopussa)

Englanninkielisessä Wikipediassa aiheesta on luonnollisesti keskusteltu paljon, ja sieltä varmaan löytyy tarvittaessa monta muuta pointtia.

Vastaväitteenä tähän mennessä on esitetty, että meidän pitäisi tukeutua joko kirkkojen maailmanneuvoston käsityksiin (joka edustaa tiettyjä kristillisiä kirkkoja, muttei laajemman käsitteen mukaan kaikkia - itse asiassa katolinen kirkkokaan ei ole jäsen) ja lisäksi on viitattu kahteen suomalaiseen tutkijaan, jotka edustavat tätä Suomessa käytettyä "kristillisperäiset liikkeet" -luokittelua ja jotka ovat avoimesti evankelis-luterilaisen uskon tunnustajia (ainakin toinen heistä oli evlut kirkon pappi).

Laajemman kristinuskon käsitteen omaksumisella olisi seuraavat seuraukset suomenkieliselle wikipedialle:

• Artikkeleissa ei tule antaa ymmärtää, että kolminaisuusoppi (tai suunnilleen mikään muukaan yksittäinen oppi) kuuluu kristinuskoon sen kaikissa muodoissaan (voi sanoa, että kuuluu sen yleisimmissä muodoissaan tai valtakirkkojen tulkinnoissa tms.)
• Käsitettä "kristillisperäiset liikkeet" ei tule käyttää niistä liikkeistä, jotka itse katsovat edustavansa kristinuskoa (kyseisen käsitteen oma artikkeli tulisi myös poistaa sen vuoksi, että se on pelkkä määritelmäartikkeli, joka ei ole mielekäs itsenäisenä artikkelina, sen sisältö kuuluu muihin artikkeleihin). Itse käsitteen voi kyllä selittää jossain muussa artikkelissa (että Suomessa valtakirkko käyttää sellaista luokittelua joistakin kristinuskon pienistä suuntauksista).

En kaipaisi tähän enää niiden ihmisten mielipiteitä, jotka ovat jo osallistuneet keskusteluun ja sanoneet mielipiteensä (jotka olen tuonut tuossa yllä esiin). Sen sijaan fi-Wikipedian ylläpito laajemmin voisi osallistua keskusteluun.

Kun tästä asiasta on saatu päätös, voisi vedota aina siihen muokkauksissa.

--128.214.210.233 24. kesäkuuta 2013 kello 12.50 (EEST)

Tämä ei ole ylläpidollinen, vaan sisällöllinen kysymys, ja sellaisena siihen ovat vapaita ottamaan kantaa kaikki Wikipedian muokkaajat. Ylläpitäjien näkemykset sisällöllisissä kysymyksissä eivät ole sen arvokkaampia kuin muidenkaan muokkaajien. -- Piisamson (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 13.04 (EEST)

Kysymystä voisi pohtia vähän myös ekumenian kannalta (Suomessa Suomen ekumeeninen neuvosto). Usein niitä pidetään kristillisinä, joilla on yhteyksiä muihin suuntiin ja liikkeisiin. Mutta tietysti on aina niitä, jotka vain itse tykönään ovat ainoita oikeassaolijoita... --Aulis Eskola (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 14.10 (EEST)

Tässä on kyse siitä, että "kristinuskon" opillisesta sisällöstä ja samalla määritelmästä on olemassa (jossain muodossaan pari tuhatta vuotta jatkunut) kiista. Ekumeniaa suosivista liikkeistä voidaan kyllä sanoa kaikkea kaunista verrattuna "ainoisiin oikeassaolioihin", mutta ei kai tämä ole se peruste, millä "kristinusko" määritellään Wikipediassa eli että ekumenian kannalla olevat liikkeet ovat enemmän kristittyjä kuin muut? Wikipedian tehtävä ei ole ottaa kantaa opillisiin kiistoihin ja tähän neutraaliin näkökulmaan sopii parhaiten se, että liikkeet esitellään niiden omista lähtökohdistaan ja käsitteet pidetään laveina. Se, että "ainoat oikeassaolijat" ovat kenties mielestämme nuivaa sakkia, ei oikein vie tässä asiassa mihinkään (vai löytyikö joku korkeampi perustelu sille, miksi juuri ekumeniaan sitoutuneilla liikkeillä olisi oikeus päättää kristinuskon sisältö?). --128.214.210.233 24. kesäkuuta 2013 kello 14.21 (EEST)

Tuo väite, että yhteyksiä muihin kristillisiin liikkeisiin omaavia suuntauksia "usein pidetään kristillisinä" on liian epätäsmällinen ilmaus tähän keskusteluun. Tässä pitäisi ratkaista tarkasti, mistä katsotaan, keihin viitataan "kristittyinä". --128.214.210.233 24. kesäkuuta 2013 kello 14.24 (EEST)

Wikipedia ei määrittele onko Jehovan todistajat kristillinen vaan kertoo miten muut sen määrittelevät. Asiasta käytiin perusteellista keskustelua täällä ja täällä kohdassa Artikkelin status. Noissa keskusteluissa on tullut esille asiasta kaikki oleellinen. Pitääkö asiaa vatvoa vielä täälläkin? --188.238.158.166 24. kesäkuuta 2013 kello 16.35 (EEST)

Niin, keskustelussa on käynyt ilmi, että nämä "muut" määrittelevät Jehovan todistajat eri tavoin. Keskustelun pitäisi koskea siis sitä, kenen määritelmiä käytetään. Itse olen väittänyt, että neutraalin näkökulman kannalta kansainvälisen akateemisen uskonnon tutkimuksen määrittelyt sekä tietosanakirjojen antamat laveat määrittelyt ovat neutraalimpia kuin kristinuskon (käyttäen laveaa määritelmää) sisäisten tahojen (joihin lukeutuvat evlut-kirkon piirissä toimivat suomalaiset tutkijat) määritelmät. Eikö tämä ole jotenkin ilmeistä? Kukaan ei ole vielä yrittänyt puolustaa tätä näkemystä, että nämä kristinuskon kiistojen sisäiset osapuolet olisivat se neutraalimpi taho, on vain toistettu sitä, että heidän määritelmiään pitäisi seurata. --128.214.210.233 24. kesäkuuta 2013 kello 17.38 (EEST)

Jos sinulla on jotakin oleellisesti uutta sanottavaa sano se Keskustelu:Jehovan todistajat-keskustelusivulla. Täällä ei kannata toistella samoja asioita jotka siellä on jo moneen kertaan sanottu, puolin ja toisin. --188.238.92.56 24. kesäkuuta 2013 kello 17.48 (EEST)

Nyt tilanne suomen Wikipediassa on sellainen, että esimerkiksi kristinusko-artikkelissa sanotaan, että kolminaisuusoppi kuuluu kristinuskoon (ilman varauksia). Tämä on vastoin kansainvälisen tason akateemisen uskonnon tutkimuksen luokittelukäytäntöjä sekä kristinuskon tietosanakirjamääritelmiä kuten myös monien kristillisenä itseään pitävien liikkeiden mielipidettä, mutta kuitenkin jos haluaa kertoa, että kolminaisuusoppi kuuluu yleisimpiin [eikä kaikkiin] kristinuskon suuntauksiin, niin tämä editoidaan pois ja syytetään vandalismista. Samoin Jehovan todistajat artikkelissa halutaan heidän kriittikkojensa käyttämä määritelmä ("kristillisperäinen" eikä "kristillinen") ainoana heti ensimmäiseen virkkeeseen, eikä tätä saa muuttaa. --88.195.100.211 24. kesäkuuta 2013 kello 20.12 (EEST)

Wikipedian tulee kertoa siitä, mikä on yleinen käsitys - kiistanalaisissa tapauksessa kertoen poikkeamat ja toisien kannat. Heitin tuon ekumenian kehään sen takia, että se lähtökohta selittänee paljon tilannetta ja yleistä ajatustapaa etenkin Suomessa. Se ei ole mikään ainoa lähestymistapa ja kanta asioihin, mutta yleisyydessään selittää asioita. Kiistanalaisia tilanteita (etenkin pysyvästi kiistanalaisiksi osoittautuneita tilanteita) ei kannata yrittää ratkoa asetelmaa, vaan kertoa käsitykset toisaaltaan ja toisaaltaan. Tämä kertominen vielä liittäen käsityksiin ilmaisut, minkä tahojen käsityksistä on kysymys missäkin kohdassa.

Jehovan todistajien kohdalla kannattaa kertoa pari kolmekin ristiriitaista eri tahojen kantaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 18.56 (EEST)

Artikkeli kristinusko

Wikipedia ei luo uusia määritelmiä.

Wikipediassa käytetään yleisiä olemassa olevia määritelmiä.

Yksittäiset akateemiset tutkijat eivät voi vaihdella yleisesti käytössä olevia vakiintuneita määrityksiä. Heillä on oikeus mielipiteeseen, mutta määritelmät eivät ole heidän vallassaan.

Kristinuskon määrittely on peräisin kristityiltä.

Määrittely joka tulee kristillisen ulkopuolelta, jonkun kristillisen uskon ulkopuolella olevan uskollisen tahon kautta, ei ole hyväksyttävissä.

Kristillisen uskon ulkopuolella oleva pienryhmä ei voi määritellä kaikkien kristittyjen yhteisiä määritelmiä kristillisestä uskosta.

Kristinusko artikkelista käy selvästi ilmi, se mistä kristillinen usko muodostuu.

Artikkelista Jehovan todistajat käy melko selvästi ilmi se, mistä Jehovan todistajien usko muodostuu.

Jos verrataan näitä kahta artikkelia, kristinuskoa ja Jehovan todistajia, niin nähdään hyvin helposti, ettei kyse ole samasta kristillisestä uskosta.

Käyttäjä Aulis Eskola toi esille sen, että kristilliset suunnat ovat ekumeenisessa yhteydessä keskenään. Jehovan todistajat ovat tämän yhteyden ulkopuolella.

Jehovan todistajat eivät hyväksy kristillisen kirkon yhteisiä uskontunnustuksia. Jo pelkästään tämä osoittaa, etteivät Jehovan todistajat kuulu kristittyihin.

Katsotaan mitä luotettavat auktoriteetit sanovat asiasta

1. "Vaikka Jehovan todistajien juuret ovatkin protestanttisessa kristillisyydessä, ei liikettä nykyisellään lueta lainkaan kristinuskon piiriin." Jyrki Rossi: AD 2000 Kohtaamisia, Suomalainen usko ,Kirjapaja, 2000, ISBN 9516253717, s. 62

2. Luterilainen pappi, eksegetiikan professori Aimo T. Nikolainen kirjoittaa kirjassaan näin "Mormonit nimittävät itseään "Viimeisten aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkoksi" ja he ovat järjestäytyneet kirkolliseksi yhteisöksi; kun he kuitenkin uusilla ilmestyksillä ja kirjoituksilla ovat syrjäyttäneet Raamatun ja samalla Kristuksen pelastuksen ainoana perustana, he eivät ole kristillinen kirkko eivät edes kristillinen lahko. Aivan samaa on sanottava russelilaisista eli Jehovan todistajista (kansainvälinen raamatuntutkijoiden seura). Molemmat ovat uskonnollisia liikkeitä, joissa kristillisyyttä on vain nimeksi ja jotka muistuttavat Uuden Testamentin ajan gnostillisia eli salaoppeihin pukeutuneita sekauskontoja."(Aimo T. Nikolainen, Kirkot lahkot suunnat, Pieksämäki, 1960)

3. Luterilainen pappi, Uuras Saarnivaara: ”Vartiotorni jatkoi hyökkäyksiään kristillisiä kirkkoja vastaan. Se julisti ne saatanan järjestöiksi ja väitti, että niiden työntekijät olivat valehtelijoita ja murhaajia, jotka käyttivät uskoa keinona aineellisen edun saamiseksi.” (Uuras Saarnivaara: Jehovan todistajat raamatun valossa, s. 21)

4. ”N. 30 vuotta Jehovan todistajiin kuulunut William J. Schnell varoittaa: Älkää suostuko olemaan missään tekemisissä heidän raamatunkäännöksensä kanssa älkääkä antautuko keskustelemaan Raamatun opetuksista sen pohjalta, sillä he ovat lukuisissa kohdissa väärentäneet Raamatun tekstinsä oppinsa mukaiseksi.” (Uuras Saarnivaara: Jehovan todistajat raamatun valossa, s. 39)

5. Jehovan todistajat ovat uskonnollinen liike. (Otavan Iso tietosanakirja 3, Otava, Helsinki, 1966, s. 1559)

Mitä Jehovan todistajat opettavat kristillisestä kirkosta

Jehovan todistajien oma todistus kristillisistä kirkoista:

"että lähitulevaisuudessa Jehova hävittää valtajärjestelmät sekä muut uskonnot ja useimmat niiden kannattajat[2] suuressa Harmageddonin sodassa ja Jehovan palvojat saavat ikuisen elämän paratiisimaassa maan päällä." (Katso: wikipedia Jehovan todistajat)

"Jehovan todistajat pitävät kristillisiä kirkkoja turmeltuneina ja he irtisanoutuvat kaikesta ekumeenisesta yhteistoiminnasta muiden uskonnollisten liikkeiden kanssa. Kristillisiä kirkkoja Jehovan todistajat pitävät Suurena Babylonina ja porttona Raamatun Ilmestyskirjan tulkintansa mukaan.[7] Jehovan todistajien mukaan on siten oltava vain yksi oikea palvonnan muoto." (Katso: wikipedia Jehovan todistajat)

"Tämän takia Jumala hylkäsi kristilliset kirkot ja antoi suosionsa raamatuntutkijoille. Tämän pohjalta Jehovan todistajat uskovat olevansa ainoita tosikristittyjä, ja että Jumala ohjaa yhteisöä.[27]" (Katso: wikipedia Jehovan todistajat)

Harmagedonin taistelussa tuhotaan ateistit ja kristityt, ainoastaan Jehovan todistajien järjestöön kuuluvat säilyvät elossa. (Kaarina Hakala, Ovelta ovelle, Aika Oy, 1995, s. 24-25)

”Voidaan sanoa, että todistajien oppi on vastaoppi kristinuskolle. Kotikäynneillä Jehovan todistajien tavoitteena on saada ensin epäilys kristinuskoa kohtaan ja kitkeä vanha opetus pois.”(Kaarina Hakala, Ovelta ovelle, s. 26)

”Jehovan todistajilla Suuri Babylon on väärän uskonnon maailmanmahti. Se kuvaa uskontoja, joiden opetukset pohjautuvat muinaisen babylonilaisiin opetuksiin. Sen merkittävin osa on kristikunta.”(Kaarina Hakala, Ovelta ovelle, Aika Oy, 1995,s. 43)

”Kun järjestön ulkopuolella olevat ihmiset on tuhottu, tulee heistä lintujen ruokaa.” (Kaarina Hakala, Ovelta ovelle, Aika Oy, 1995,, s. 44)

”Jehovan todistajilla ja kristityillä on eri evankeliumi.” (Kaarina Hakala, Ovelta ovelle, Aika Oy, 1995, s. 52)

”Koska Jehovan todistajat pitävät kristinuskoa pakanallisena, niin järjestö tuomitsee kaiken kristinuskoon liittyvän.”(Kaarina Hakala, Ovelta ovelle, Aika Oy, 1995, s. 60)

"Saadaksensa tämän ”toisen evankeliumin” eli Vartiotornin evankeliumin näyttämään evankeliumilta, siis hyvältä uutiselta, Russel pani käyntiin kaikkialle suuntautuvan hyökkäyksen kristinuskoa ja niitä oppeja vastaan, jotka ”kerta kaikkiaan on pyhille annettu”. Hän puhui näiden oppien tavallisista kristillisistä selityksistä hirveinä erehdyksinä ja uskosta poikkeamisena. (W. J. Schnell, Vieras evankeliumi, Rv-kirjat, 1982, s. 5) ”Jehovan todistajat sanovat: ”Selvä totuus on, että tämä (kolminaisuusoppi) on jälleen eräs Saatanan yritys estää Jumalaa pelkääviä ihmisiä oppimasta totuutta Jehovasta.” Tähän he lisäävät, että ”kolminaisuus”-sanaa ei ole Raamatussa ja kolminaisuusoppi on paitsi järjenvastainen, lähtöisin perkeleestä, sillä se on pakanallista alkuperää.” (Asko Kariluoto, Jehovan todistajien oppi ja Raamattu, Rv-kirjat, 1989, s. 9)

”Järjestön mukaan maailmassa on tällä hetkellä vain yksi todellinen kristillinen seurakunta, Jehovan todistajien järjestö. Ja vain tätä yhteisöä Jehova Jumala johtaa.” (Hannu Nyman, Toisenlainen evankeliumi, Karas-sana, 1988, s. 30)

”Jehovan todistajat ymmärtävät raamatun eri tavalla kuin kristilliset kirkot.” (Hannu Nyman, Toisenlainen evankeliumi, Karas-sana, 1988, 54)

”Jehovan todistajathan uskovat olevansa ainoa oikea kirkko maailmassa. He uskovat, että vain heillä on koko totuus ja vain heidän yhteisössään ihminen pelastuu. Jehova Jumalan sanotaan olevan järjestön pää.” (Hannu Nyman, Toisenlainen evankeliumi, Karas-sana, 1988, s. 88)

”On sen vuoksi varsin pinnallista, jopa suoranaista ylpeyttä sitoa omalla yksipuolisella päätöksellä Jumala vain Jehovan todistajien johtajaksi. Tällöin lisätään pelastukseen ehtoihin yksi, joka tulee Raamatun ulkopuolelta, kuuluminen Jehovan todistajiin.” (Hannu Nyman, Toisenlainen evankeliumi, Karas-sana, 1988, s. 88)

Päätelmiä edellisestä

Jehovan todistajat tuovat selvästi esille sen, että kristityt kirkot ovat saatanasta ja sen etteivät kristittyjen kirkkojen jäsenet voi pelastua, vaan heidät tullaan tuhoamaan Harmagedonin taistelussa.

Jehovan todistajan lausunto

”Vartiotorni tuomitsi kaikki muut uskonnot eikä nähnyt niissä mitään hyvää. Kuitenkin ne orjuuttivat ihmisiä vähemmän kuin Vartiotorni-seura, jolla on alamaisiinsa nähden täysi yksinvalta” (Herrick Åberg, Nykyajan baabelin orjat, Kirjaneliö, 1975, s. 142)

Kristinuskon ja Jehovan todistajien opin vertailu

Jehovan todistajat puhuvat paalusta, eivät rististä, kristillisen uskon tunnus on kuitenkin risti, eikä mikään paalu.

• Kristityt: ”Jeesus on totinen Jumala ja kaikkivaltias”

• Jehovan todistajat ”Kristus oli ennen maailmaan tuloaan arkienkeli Mikael. Jeesus kuului luotuihin, luomakuntaan. Jeesus oli tosi ihminen."

• Kristityt: ”Pyhä Henki on persoonallinen Jumala."

• Jehovan todistajat ”Pyhä Henki on näkymätön voima, ei persoona”

• Jehovan todistajat ”Ilmestyskirjan 9. luvun syvyyden enkeli on Jeesus ja heinäsirkat ovat Jehovan todistajia.”

• Kristityt: ”Kristinuskossa syvyyden enkeli on saatana. Jeesus ei ole enkeli, vaan Jumala.”

Toivomuksia

Toivon että artikkeli kristinusko saisi jatkaa tuollaisena, niin ettei sitä muokattaisi tukemaan Jehovan todistajien oppia ja näkemyksiä.

Wikipediassa on muitakin käyttäjiä, jotka tuntevat kristinuskon ja osaavat tehdä vertailuja artikkeliin Jehovan todistajat ja he voivat todeta, onko kyseessä kaksi samaa asiaa. Anna O (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 20.37 (EEST)

Kommenttipyyntö

Tästä kysymyksestä on avattu kommenttipyyntö Wikipedia:Kommenttipyyntö/Kristinusko ja Jehovan todistajat, jossa tätä keskustelua on syytä jatkaa. Arkistoin väliaikaisesti yllä olevan keskustelun, jotta se siirtyisi kokonaisuudessaan kommenttipyyntöön. --Pxos (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 00.51 (EEST)

Viestit ylhäältä?

Wikiaineistossa vieraillessani huomaan, että kahvihuoneeseen tulee usein bottien ilmoituksia asioista, joihin projekti voisi ottaa kantaa. Tässä esimerkki. Miksiköhän tänne ei tule samoja ilmoituksia? --Pxos (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.06 (EEST)

Ne tulee fiwikissä pääasiassa Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)-sivulle ja jotkut harvat sekalaista kahvihuoneeseen. --Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.09 (EEST)

Joo. Hieman noloa, ilmeisesti uutis-huone on pudonnut tarkkailulistaltani jotenkin pois, joten en ole huomannut sen sisältöä viime aikoina lainkaan. En varmaan ole ainoa :) Mielenkiintoinen lisähuomioni on muuten se, että jos haluaa saada mahdollisimman suuren huomion asialleen, kannattaa kirjoittaa käytäntökahvihuoneeseen, koska se näyttää olevan, kirjoittamattoman säännön mukaan, tärkein kahvihuone. Uutisissa on tosiaan noita "vaihdamme version B-250 versioon C-251 ja pyydämme mielipiteitänne". --Pxos (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.20 (EEST)

Urheilusseurojen merkittävyydestä yleisesti

Siirretty kohdasta Keskustelu:Harjavallan Pallo keskustelun yleisen luonteen takia

Minun mielestäni artikkelin poistoa vaativien pitäisi pystyä tarkemmin perustelemaan, miksi jokainen suomalainen urheiluseura ei olisi wikimerkittävä? Minulle ei ainakaan perusteluiksi riitä se, että joukko wikipedistejä on aikoinaan määritellyt vähintäänkin epämääräiset "suuntaviivat", joita sitten noudatetaan tai useimmiten ei noudateta. Tässä tulee sekin ongelma, että jos palloilulajien kohdalla käytetään kriteerinä osallistumista kolmelle korkeimmalle sarjatasolle, niin miten tehdään yksilölajien seurojen kanssa? Mielestäni jokainen urheiluseura, joka on jonkin lajiliiton jäsen on merkittävä. Tämä kyseinen seura on yli 60 vuoden ajan osallistunut sarjatoimintaan, olkoonkin että vain alasarjoissa, mutta kuitenkin useamman maakunnan ja läänin alueella. Juniorijoukkueet kiertävät turnauksia eri puolella Suomea. Entisen A-maajoukkuepelaajan CV:stä löytyy pelejä seuran paidassa. Valtakunnallista uutisointia löytyy muun muassa viime talvena voitetun futsalin B-tyttöjen Suomen mestaruuden osalta. [3] --Joe K. (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 16.06 (EEST)

Hyviä pointteja. Mielestäni tosin kaikki YHDEN JOUKKUEEN palloiluseurat eivät ole wikimerkittäviä. Siis jos seuran ainoa toiminnan tarkoitus on tämän yhden joukkueen toiminnan pyörittäminen kaveriporukkapohjalta alasarjoissa. Kuten eivät myöskään todella pienet yksilölajien seurat. Urheiluseurojen merkittävyydessä pitää voida osin käyttää samantyyppistä merkittävyyskriteeristöä kuin muissakin yhdistyksissä. Toiminnan pitää olla tarpeeksi laajaa, pitkäaikaista, aktiivista ja paikallisesti merkittävää ainakin jossain vaiheessa yhdistyksen historiassa. --BrDead (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 18.12 (EEST)

Kyllä siinä ainakin on joku ero, jos seura on toiminut vaikka 90 vuotta tai vaikka yli 60 vuotta kuin että se on perustettu joskus tällä vuosituhannella. Tämänikäisistä seuroista on usein niiden merkkivuosina kirjoitettu historiikkejakin ym. ja niillä on voinut olla merkitystä koko paikkakunnan kannalta. Ei sellaisesta ja jostain kymmenen vuotta vanhasta kaveriporukkaseurasta voi puhua edes samana päivänä.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 21.19 (EEST)

Tietysti yksi vaihtoehto on hyväksyä kaikki lajiliittojen jäsenseurat. Itse olen toki eri mieltä syvällä rintaäänellä, sillä olen pelannut/pelaan salibandyseurassa, joka mun uranikin aikana on ollut pelaamassa kakkosdivisioonassa, eli salibandyn kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Seura on jopa yksi Suomen vanhimpia edelleen toimivia salibandyn erikoisseuroja, mutta oikeasti ei meistä ole tietosanakirjamielessä mitään kerrottavaa. Yhden joukkueen (tai edes kahdenkaan joukkueen; sillä meilläkin on olemassa kakkosjoukkue, joka pelaa myös liiton sarjoissa) seurat eivät vaan ole joukkueita kuin paperilla. Jossain poistoäänestyksessä muistaakseni joku on perustellut urheiluseuran merkittävyyttä, sillä että seura järjestää toimintaa. Ei alasarjojen seurat mitään toimintaa järjestä: pelaajat sen järjestävät, mutta se seura pitää paperilla olla olemassa, jotta pääsee pelaileen liiton sarjoihin. Urheilu on toki kivaa, mutta alasarjojen urheilu on tietosanakirjamielessä hyvin merkityksetöntä. --PtG (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 21.47 (EEST)

Eivät polvenkorkuiset nassikat keskenään mitään järjestä. Aikuiset ja etenkin nuoret aikuiset nyt vielä voivatkin. Jos on merkittävää urheilun nuorisotyötä, niin joku merkitys kai silläkin on, vaikka aihetta tuntemattomana en osaakaan arvioida, mihin merkittävyyskynnys siinä tulisi asettaa. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 00.31 (EEST)

En käsittääkseni puhunut nassikoita, vaan alasarjojen joukkueista, sillä junioritoiminnan järjestämisestä minulla ei ole henkilökohtaista tietoa. --PtG (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 09.42 (EEST)

Viittasin lainaukseesi: "Jossain poistoäänestyksessä muistaakseni joku on perustellut urheiluseuran merkittävyyttä, sillä että seura järjestää toimintaa." Tästä nyt tietysti tulee ensimmäiseksi mieleen junioritoiminta niin joukkue kuin yksilölajeissa. Aikuiset ja etenkin nuoret aikuisethan jo osaavat toimia itsekin ja toimivatkin. Ja myös niin sanottu "kansanurheilu", jonka merkitystä kai ainakin Tahko Pihkala ja Pekka Tiilikainen ovat korostaneet, on merkittävää, vaikka sen piiriin kuuluvia tapahtumia tarjottaisiin aikuisillekin (esimerkiksi suunnistustapahtumia ja laturetkiä). Silloin asettuvat vastakkain jollakin paikkakunnalla tätä yhteiskunnallista tehtävää toteuttavat yhteisöt (joilla lisäksi voi olla vielä omistuksessaan esim. huvi- ja kooontumiskiinteistöjä) ja toisaalta nuo nuorten auikuisten kaveripiirijoukkueet, jotka eivät hoida mitään laajempaa yhteiskunnallista tehtävää millään paikkakunnalla. Raja näiden välillä voi toki olla ja luultavasti onkin liukuva, enkä osaa sanoa, mihin se tulisi merkittävyysmielessä asettaa, mutta täysin selvää on, että jos tämä urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä sivuutetaan, niin näkökulma ei ole tasapainoinen. (EDIT: Kommenttia laajennettu vastauskommentin jälkeen.)--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 18.34 (EEST)

Tietty näinkin, mutta hataran muistikuvani perusteella kyseisen kommentin tarkoituksena ei ollut puolustaa aktiivista junioritoimintaa vaan sitä, että (kaikki) seurat ovat merkittäviä (vastaavasti on esimerkiksi ollut tieaiheisissa poistoäänestyksissä kommentteja tyyliin: "ilman teitä ei pääse liikkumaan".) --PtG (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 18.41 (EEST)

Kommentoin vain tosiaan tuon pelkän sitaatin perusteella, ja siinä näköjään tuon perusteella oli eri näkökulma.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 18.48 (EEST)

Jep, ja olen aika pitkälti samaa mieltä sun kanssa, että tottakai pitää huomioida seuran (ja samalla myös yksittäisten yhdistyksen, joita myös jokainen sarjatasolla pelaava urheiluseurakin on) toiminta laajemminkin. Pelkkä kaveriseura on pelkkä kaveriseura tulee se sitten Helsingistä tai 5000 asukkaan kunnasta. Ja koska itse olen mukana tällaisessa seurassa, joka ei edes pelaa ihan sarjaportaiden häntäpäässä, vaan jo lähes kilpamielisellä tasolla, ihmettelen sitä, mikä tekisi tuollaisesta seurasta tietosanakirjamielessä merkittävän. Mutta sitten seura, joka kilpatoiminnan ohella järjestää muutakin toimintaa (ehkä jopa ainoana sillä paikkakunnalla), voi toki olla merkittävä, vaikka pelaisikin alemmalla tasolla. Mutta toisaalta mielestäni kannattaisi tässäkin muistaa, että jos kunnollisia lähteitä ei löydy, niin turha tehdä väkisin mistään artikkelia. Merkittävä yhdistystoiminta voidaan esimerkiksi jossain tapauksissa järkevämmin mainita kunnan/kylän omassa artikkelissa. Tosin urheilusta löytää nyt lähes aina lähteitä aiheesta kuin aiheesta. --PtG (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 18.57 (EEST)

"miksi jokainen suomalainen urheiluseura ei olisi wikimerkittävä?" Koska Wikipedia on tietosanakirja eikä yrityshakemisto eikä yhdistyshakemisto. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 21.52 (EEST)

Jossain määrin urheilufriikkinä tekisin määritelmän että jokainen seura jolla on historiaa 90-luvulta asti ja toimintaa useammalla junioritasolla (ei välttämättä ollenkaan pääsarjatasolla miehissä) on wikimerkittävä. Eivät valtakunnalliset sarjatasot voi olla ainoa kriteeri. Korkki74 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 02.36 (EEST)

Miksi teet tällaisen rajauksen? Entä seurat, jotka ovat kuolleet tai kuihtuneet jo ennen 90-lukua, mutta joiden toiminta on ollut vuosikymmeniä merkittävää vaikkapa 40-, 50-, 60- ja 70-luvulla? --BrDead (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 04.57 (EEST)

No joo, siis tarkoitin olemassa olevia seuroja. Eli parinkymmenen vuoden historia tarvitaan. Korkki74 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 15.29 (EEST)

Moni urheiluseuroista edustaa arvokasta paikallishistoriaa, ja minusta olisi sääli että se kaikki hävitettäisiin Wikipediasta. Kauhea työ kiinnostuneille etsiä tietoa näistä muualta. --Vnnen (keskustelu) 28. kesäkuuta 2013 kello 22.27 (EEST)

Ei kait kukaan ole esittänyt missään eikä koskaan, että kaikki urheiluseurat poistettaisiin. Keskustelu liittyy lähinnä siihen, että tarvitsevatko pienet seurat, jotka eivät ole menestyneet, oman artikkelin. Ehkä usein riittääkin maininta paikkakunnan yhteydessä ja ohjaus sinne.

Paikallishistoriaa on luontevaa pistää paikkakunnan yhteyteen - hillityssä määrin. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. kesäkuuta 2013 kello 22.36 (EEST)

Urheiluseuran merkitys itsenäisenäkään artikkelina ei perustu välttämättä yksin sen joukkueurheilijoiden pelaamiseen jollakin sarjatasolla, vaan tämän ohella niillä on merkitystä montaa muuta kautta. Tähän mennessä on jo tuotu esiin merkittävien urheilijoiden kotiseurat sekä usein havaittu ilmiö, että joihinkin seuroihin keskittyy jonkin lajin huippuja enemmänkin. Näitä voisi nimittää kai urheiluhistoriallisiksi perusteiksi. - Ja nekin otettiin esiin, vasta kun niistä muistutettiin ja niitä valaistiin esimerkein "sarjataso"puristeille. (En nyt muista kuka otti esiin, mutta sekin oli joku muu kuin minä.) Lisäksi on tuotu esiin urheiluseurojen yhteiskunnallinen merkitys. Ilman historiallista ulottuvuutta tämä ilmenee urheiluseurojen nykyisenä yhteiskunnallisena merkityksenä, johon kuuluu toisaalta lasten ja nuorten urheilutoiminnan pyörittäminen. Tätä varmaan tapahtuu merkittävästi sekä kaupunginosissa että pienissä tai suurissa kunnissa ja kaupungeissa. Tämän mm. JoeK nosti esiin. Ja samoin urheiluseuroilla merkitystä aikuisten "kansanurheilun" tapahtumien järjestäjinä, tällaisiahan ovat esimerkiksi eri paikkakunnilla järjestettävät laturetket, urheiluseurojen ylläpitämät latumajat, kansalaisille suunnatut viikottaiset suunnistustapahtumat eri paikkakunnilla jne. (Nämä taisin itse nostaa esiin, kun olen kumpaisiinkin osallistunut.) Myös näitä yhteiskunnallisia tehtäviä pitäisin merkittävinä, olipa seura muuten "menestynyt" tai ei (monet tietystim ovat myös "menestyneet"). Ja sitten tulee tietysti vielä tämän yhteiskunnallisen ulottuvuuden historiallinen syvyys, josta Vnnen nyt muistuttaa. Ja vaikka muistelisinkin, että Vnnen oli suuri tanssilava-vihaaja, niin esim. seurataloja ja tanssilacvoja monet urheiluseurat ovat historiansa aikana ylläpitäneet ja ylläpitävät usein edelleenkin. Ja tämäkin on eräs perinne ja yhteiskunnallinen tehtävä, jolla on historiallista syvyyttä. Kun merkittäviä asioita on näin paljon, niin luontevinta ja selvintä silloin useinkin on käsitellä seuraa omassa artikkelissaan. Usein lyhytkin oma artikkeli on selvempi kuin pakotettu "yhdistäminen".--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2013 kello 00.51 (EEST)

Kuten Urjanhai tuossa totesi on urheilu ja urheiluseurojen toiminta myös paljon muuta kuin pelkkiä konkreettisesti mitattavia senttejä, sekunteja tai maaleja. Asioita pitäisi käsitellä myös urheilukulttuurin ja seurojen paikallisen merkityksen näkökulmasta. Se on paljon laajempaa kuin pelkkä suoritttaminen huipputasolla, joka Suomessa on lajissa kuin lajissa sangen kapeaa kärjen osalta. Lisäksi mielestäni kaikkia urheilulajeja ei pitäisi käsitellä samoin kriteerein merkittävyyden kannalta. Eri lajien harrastajamäärissä ja suosiossa on valtavia eroja. Esimerkiksi tämän keskustelun lähtökohtana ollut jalkapallo on seuratasolla ylivoimaisesti harrastetuin urheilulaji Suomessa (vaikka se toki jää medianäkyvyydessä ja pääsarjan yleisömäärissä jääkiekon taakse).[4] Palloliitolla on noin 1 000 jäsenseuraa, joka on yli 10% kaikista Suomen urheiluseurojen määrästä.[5] [6] Vuonna 2013 miesten kilpailutoimintaan osallistuu laskujeni mukaan n. 700 seuraa. Niistä vain 64 on mukana kolmella korkeimmalla "wikimerkittävällä" sarjatasolla, eli yli 90% Suomen jalkapalloseuroista ei tuolla tapaa laskien olisi merkittäviä Wikipediassa. Vastaavasti on lajeja kuten jääpallo, kaukalopallo tai amerikkalainen jalkapallo, joissa kilpailutoimintaan osallistuu 10-20 seuraa kahdella sarjatasolla, joten niistä on periaatteeessa 100% merkittäviä. Tätä taustaa vasten jalkapallolla (toki myös muutamalla muulla suuremmalla urheilulajilla) pitäisi olla eri kriteerit merkittävyyden suhteen. Jalkapallosssa sitä voisi mainiosti laajentaa neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle (Kolmonen), koska kyseessä on "puolivaltakunnallinen" sarja eli samassa lohkossa pelaa joukkueita useamman maakunnan alueelta. Ylipäänsä olen sitä mieltä, että merkittävimmissä urheilulajeissa (jalkapallo, jääkiekko, hiihto, yleisurheilu ym) vähintäänkin jokaisen kunnan ykkösseura on artikkelin arvoinen. --Joe K. (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 15.03 (EEST)

Urheiluseurojen merkittävyys yleisesti: jäsenten määrä ja seuran paikkakunnan koko

Siirretty kohdasta Keskustelu:Harjavallan Pallo keskustelun yleisen luonteen takia

Mielestäni jäsenten eli pelaajien määrä ei ole hyvä kriteeri. Pienen paikkakunnan seuralla ei ole mitään mahdollisuuksia saada useita satoja jäseniä, jos se tarkoittaa 5 tai 10 prosenttia kunnan asukasluvusta. Ei se silti tee niiden toiminnasta yhtään suurten kaupunkien seuroja merkityksettömämpää. Paikallisesti voivat olla hyvinkin merkittäviä nuorisotyön ja liikuntaharrastuksen pyörittäjiä. Tämäkin pointti pitäisi ottaa huomioon pienten paikkakuntien ykkösseurojen kohdalla. --Joe K. (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 21.10 (EEST)

Kyllä pelaajamäärää pitää suhteuttaa jonkin verran paikkakuntaan. Mutta eivät kyläjoukkueet ole merkittäviä, vaikka siellä pelaisi puolet kylän väestä - toiminta on silloin merkityksettömän paikallista. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 21.49 (EEST)

Puhutko nyt kylistä vai pienistä kunnista tai kaupungeista? Toisessa merkittävyyskeskustelussa äsken nimitit Pudasjärven kaupunkia kyläksi. Kylä ja pieni kunta tai kaupunki ovat kaksi eri asiaa. Jos pienten kuntien ja kaupunkien ykkösseuroja lähdetään poistamaan, niin ollaan epäilyttävällä tiellä, joka antaa vaikutelman Kehä III:n sisälle rajoittuvasta arrogantista koppavuudesta. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 00.43 (EEST)

Jos viittaat "kyläpiällikön" hommiin, niin sehän on tuollainen sananparsi. Kyläpiälliköistä kyllä puhutaan, mutta ei juurikaan "kaupunkipiälliköistä". Suomen puhekielessä käytetään sanaa "kyläpiällikkö" oli sitten piälliköitävä paikka kylä, pieni kunta tai jopa pieni kaupunki.

Urheiluseuroja on etenkin aiemmin perusteltu ihan kyliin (siis pitäjän osiin) ja pieniin kaupunginosiin - ne ovat harvoin merkittäviä. Kotiseutuhenki on ollut korkealla. Jos seuran vaikutuspiiri (oli tuo paikka sitten kylä, kunta tai kaupungiosa) on vain tuhannen muutaman luokkaa oleva väestö, se on liian paikallinen ollakseen merkittävä liikuntatoiminnan laajuuden perusteella.

Toki sellainenkin seura on merkittävä, jos sieltä on saavutettu mestaruuksia ja mitalisijoja valtakunnan tai korkeammalla tasolla tai sieltä on tullut olympiaosallistujia tms. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 01.00 (EEST)

Tuollainen rajaus, että kaikki mikä sijoittuu pieneen kuntaan (so. kunnan ykkösurheiluseura, kunnan ykköskesätapahtuma, kunnan ykkös mitä tahansa), jonka asukasluku on muutaman tuhannen luokkaa (tai jopa kymmenen tuhannen; tässä suhteessa tämä kaikesta päättäen mutu-pohjainen kynnys näköjään vaihtelee aiheittain), on epämerkittävää, on kovin mielivaltainen. Sillähän nimenomaan suljetaan pois mielivaltaisesti useita kymmeniä prosentteja suomalaisesta todellisuudesta, ja vielä juuri siltä alueelta, joka kuntavaalien tuloskartoissa on kepun kunniaksi vihreää. Tällainen rajaus tekee Wikipediasta väistämättä "Etelän median", jos käytetään ilmaisua, jota Suomen keskustan lappilainen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on viljellyt. Jossain suhteessa tällainen rajaus voi olla perusteltua ja määrittyy kai lopulta wikipedian käyttäjäyhteisön mutusta, mutta joskus ja joiltain osin herää kysymys (esim. JoeK:n kommentit tässä keskustelussa) kuinka hyvin informoitu tuo mutu on. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 13.52 (EEST)

Pieni ja paikallinen toiminta ei vaan ole helpostikaan merkittävää, vaikka se syrjäseutujen asukkaille olisikin paikkakunnallisesti kovinkin tärkeää.

Toisinkin päin ajatellen: Toiminnalla pitää olla väestöllisen puolen lisäksi maantieteellistä kattavuutta ollakseen merkittävä (ilman menestystä tms. muuta merkittävyystekijää). Vaikka tiheästi asutulla alueella jonkin kaupunginosaseuran vaikutuspiirissä olisi kymmenen tuhatta asukasta, se ei nouse merkittäväksi kovin helpolla. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 14.14 (EEST)

Kuka noin sanoo ja millä perusteella? Jos noin sanoo Wikipedian käyttäjä Aulis Eskola, niin se on hänen kaiketikin vain yksityinen mielipiteensä, mutta miksi meidän tulisi valita mahdollisista eri näkemyksistä juuri tuo näkemys? Voi olla että paikkakuntien seurojen toiminnasta uutisoidaan ao. paikkakuntien lehdissä jopa kattavammin kuin jonkun Helsinkiläisen kaupunginosaseuran toiminnasta, josta voi näkyä lähinnä yksi rivi HS:n urheilusivuilla. Miksi juuri syrjäseuduilla tapahtuva toiminta olisi muuta toimintaa vähämerkityksisempää? Erityisesti mielessäni ovat pienten kuntien ykkösurheiluseurat, jotka ovat paikkakunnillaan merkittäviä yhteiskunnallisia instituutioita ja nuorison kasvattajia, niin kuin JoeK on täällä todennut. Usein ne myös ylläpitävät seurataloja tai huvipaikkoja ja niillä saattaa olla pitkä historia. Mutta kun en tunne aihepiiriä, niin en kykene kaivamaan lähteistä, mikä on minkäkin paikkakunnan ykkös-, kakkos-, kolmos- tai nelosseura, enkä osaa sanoa paljonko sellaisia on tuossa listassa. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 18.29 (EEST)

Näkemys on yksityinen, mutta sillä on taustana linjauksia, joita Wikipediassa on tehty vuosien saatossa. Artikkelien merkittävyys muodostuu melkoisena yhdistelmänä eri tekijöistä ja siihen selvästi on ajateltu kuuluvan se, että aiheella - muullakin kuin urheiluseuralla - on omaa kuntaansa laajempaa vaikutuspiiriä ja näkyvyyttä. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 22.44 (EEST)

Jos Töölön Vesan historia ei olisi kehittynyt niin kuin se kehittyi, se olisi verrattavissa pikkukunnan paikalliseen urheiluseuraan eikä siitä olisi artikkelia. Onhan se pelkkä kaupunginosa seura jolla on nykyisin 250 jäsentä. - Siitä tulikin mieleen että vaikka urheilumiehiä olenkin meinasi kahvi mennä Hesaria lukiessa väärään kurkkuun. Hesarin pääuutisaukeama oli omistettu kokonaan hra Harkimon kaupalle, mutta ei siinä vielä kaikki, myös seuraava aukeama ja yksi pääkirjoitus. Joku roti pitäisi sentään olla. No eipä mitään, vt. päätoimittajaa sijaistaa Antero Mukka ja se voi selittää asian. --Jarkki66 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2013 kello 09.25 (EEST)

Urheiluseura- ja urheilija-artikkelien listojen ja tilastotietojen kohtuullinen määrä?

Tiedustelisin, mitä mieltä ollaan erinäisten tilastotietojen tunkemisesta urheiluseura- ja urheilija-artikkeleihin. Nuo tiedot jäävät hyvin usein päiväämättä (ei kerrota, miltä ajalta tiedot ovat) tai ainakin päivittämättä (artikkeleissa roikkuu monia vuosia vanhoja tietoja esittämässä ikäänkuin nykyistä tilannetta).

Kait tänne Räikkösen pistetilanteen seuranta sitten kuuluu, mutta olisin poistamassa esim. alempien sarjojen joukkueiden kokoonpanoja kokonaan pois. Sellaisten tietojen ylläpito kuuluu seurojen sivustoille (alimpien sarjojen pikkuseurojen kohdalla ei sinnekään).

Olen pistänyt paljon huomautuksia tietojen ajankohtien puuttumisesta. Pari vuotta ja yli vanhoja joukkueen kokoonpanoja olen siivonnut pois, mutta edeltävän kauden tietoja olen vielä jättänyt roikkumaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. kesäkuuta 2013 kello 18.24 (EEST)

Peiraatteessa tilastotiedot ovat aika keskeisiä osia urheiluartikkeleita, mutta olet oikeassa siinä, että alasarjaseurojen kokoonpanojen listaaminen vaikuttaa aika turhalta (toki esimerkiksi brittifutiksesessa vielä parin sarjatasoa pääsarjan alapuolella olevat pelaajat taitavat olla pääsääntöisesti merkittäviä). Jääkiekossa ongelma on tällä hetkellä yllättävän pieni, sillä nähdäkseni käyttäjä Janits on aika säännöllisesti päivittänyt (myös eksoottisempien) joukkueiden kokoonpanoja. Tilastoinnissa tärkeintä on merkitä, koska tilastot ovat päivitetty. --PtG (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 00.17 (EEST)

Vanhentuneet kokoonpanot pois vain. Seuratilastot alasarjoissakin kuulunevat asiaan vaikka olisivat pahasti päivittämättömiä. --Vnnen (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 10.05 (EEST)

Pitäisikö vain kieltää kokonaan sanan "nykyinen" käyttö urheiluartikkeleissa? Jos se sana artikkeliin ilmestyy esim. kokoonpano-osioon, vaihdetaan se saman tien vuosiluvuksi ("Kauden 2012–2013 kokoonpano" tms.). Sitten niistä näkee myös jälkeenpäin helposti, mikä on liian vanha kokoonpano säilytettäväksi, ilman että tarvitsee mennä artikkelihistoriaa tutkimaan. --Savir (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 10.20 (EEST)

Ei nykyinen-sana urheiluartikkeleihin huonommin sovi kuin muihinkaan artikkeleihin. Vilkaista voi vaikkapa Jyrki Katainen -artikkelin ensimmäistä lausetta, ja itse asiahan ei siinä muuttuisi, vaikka nykyinen-sana otettaisiin siitä pois, sillä nykytilannetta se edelleenkin kuvaisi. Mutta siitä olen kanssasi samaa mieltä, että mikäli ajankohdan saa näpsäkästi ilmaistua, on se parempi ratkaisu kuin nykyinen-sana tai ajankohdan ilmoittamatta jättäminen (tähän tyyliin: [7]). --Lax (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 18.45 (EEST)

Urheiluseura-artikkelien poistaminen

Nyt tämä touhu alkaa menemään täysin väärään suuntaan. Juuri on poistettu Liedon Pallo, vaikka seura pelaa tällä hetkellä Naisten Kakkosessa mikä on kolmanneksi korkein sarjataso ja valtakunnallisena sarjana käsittääkseni täyttää merkittävyyden kriteerit. Lisäksi seuran omien sivujen mukaan pelaajia on noin 700, joten myös tuo "useiden satojen jäsenten" kriteeri ylittyy kirkkaasti. Olisiko mahdollista, ettei sekaannuttaisi aihepiireihin joista ei tiedetä tai ymmärretä mitään? En minäkään osallistu itselleni vieraiden alojen artikkelien deletointiin tai deletoinnista keskustelemiseen. Kyllä tietosanakirjaa pitää pyörittää faktojen pohjalta eikä mutu-tuntumalta. --Joe K. (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

Korjataan nyt tunnekuohussa laitettua kommenttia sen verran, että toki keskusteluun ym. voi osallistua vaikkei tietoa aihepiiristä olisikaan. Mutta lopullinen deletointi pitäisi kuitenkin suorittaa alan asiantuntijan (eli tässä tapauksessa nais- ja juniorijalkapallon) toimesta. --Joe K. (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.19 (EEST)

Ainakin tuo pitäisi kai palauttaa suoraan (vaikken urheilusta mitään ymmärräkään). Itse kun en tunne aihepiiriä ollenkaan, kuvittelin, että poistossa aktiiiviset nyt sentään ovat edes urheiluaihepiirin tuntijoita, vaikka urheiluseurojen yhteiskunnallista ja historiallista ja jopa urheiluhistoriallista merkitystä (vs. pelkät sarjatasot) näköjään joutuikin keskustelussa vääntämään rautalangasta kaksin käsin. Mutta jos ei näinkään ole niin herää toivomus nöyryydestä tiedon edestä. --Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.39 (EEST)

Mutta kun nais- ja juniorijalkapallo on aika pieni aihepiiri, niin eri asia onko täällä yhtään sen alan asiantuntijaa. Vai sisältyykö näiden hallinta ehkä suoraan jalkapalloasiantuntijuuteen, jonka hallittsevia nyt sentään luulisi olevan?--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.43 (EEST)

Meidän käyttäjäpohja on niin pieni, ettei me saada oikeastaan mistään laajemmastakaan aihepiiristä kovinkaan kattavaa asiantuntijaryhmää, saati sitten pelkästään nais- ja juniorijalkapalloilun parissa. Ja siis artikkelin poisto tehtiin artikkelin perusteella; siinähän ei missään vaiheessa mainittu naisjoukkueen menestystä tai noin 700 pelaajaa (mistä kukaan ei olisi edes osannut pyytää nais- ja juniorijalkapallon asiantujaa paikalle, kun asiasta oli vain sivumaininta artikkelissa). --PtG (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.53 (EEST)

Itseäni pidän jonkimoisena asiantuntijana kyseiseltä alalta ja ainakin Käyttäjä:BrDead lienee myös sellainen. Mutta eikö artikkelia poistettaessa olisi syytä ottaa aiheesta hieman itsekin selvää, eikä vain luottaa siihen, että kaikki asiaa tuntevat ovat kolmen päivän aikana tajunneet jättää kommenttinsa? --Joe K. (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 14.00 (EEST)

Ainakin jos ruvetaan systemaattisesti "siivoamaan" jotain aihepiiriä, olisi toivottavaa, että siivousprojektin toteuttajalla olisi aihepiirin tuntemusta. Varsinkin oudompien aihepiirien osaltahan ko. aiheen suhteen maallikkojen on vaikea pysyä luvussa siitä, kuka tuntee mitäkin aihepiiriä. --Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 14.10 (EEST)

Ylläpitäjä poistaa artikkelin keskustelun perusteella. Vaikka ylläpitäjä olisi alan minkälainen asiantuntija, niin ei hän keskustelun tulosta voi ruveta kumoamaan. --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 19.07 (EEST)

Niin, pykälähän on, että "merkittävyyttä ei ole osoitettu", mikä voi toteutua myös silloin, jos merkittävyys olisi voitu osoittaa mutta ei osoitettu. Silloin kai artikkelin voi huoleti luoda uudelleen tai pyytää perustelujen kera jotain ylläpitäjää palauttamaan sen täydentämistä varten, ja jos merkittävyydestä ei synny sittenkään yksimielisyyttä, niin voi käydä uuden merkittävyyskeskustelun ja tarvittaessa vaikka äänestää. (Menikö oikein?) --Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 14.17 (EEST)

Naisten kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaamista ei ole yleensä pidetty merkittävänä. Mutta jos seurassa on lähteisiin perustuen vuosia pyörinyt satoja pelaajia, merkittävyys voisi ylittyä tällä parikin kertaa poistetulla artikkelilla.

Nykyisellään artikkeli Liedon Pallo on ohjaus Lietoon: sinnekin voi lisätä seurasta lauseen pari, jos jotakin merkittävää kerrottavaa seurasta löytää. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 14.32 (EEST)

Ei tuollaisissa ohjauksissa ole minun mielestäni järkeä. Miksi ohjata tietoa etsivä lukija turhaan väärään artikkeliin, jossa etsitystä aiheesta ei kerrota mitään? --Savir (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 15.23 (EEST)

Joskus nuo ohjaukset ovat aivan ihmeellisiä. Kun Wikipediaa hiotaan ja hiotaan ja "epämerkittäviä" artikkeleita poistetaan, ja ohjataan muualle, niin täällä on kohta jäljellä vain yksi, tosin perusteellisesti työstetty artikkeli: Luettelo Salattujen elämien poistuneista henkilöistä, -Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 15.26 (EEST) (edit), joka on pitkä kuin nälkävuosi ja jossa on kokonaista 5 (viisi) viitettä: kaksi viittaa sarjan jaksoon, yksi tarkemmin määrittelemättömään hautakiveen ja kaksi viitettä kertoo samasta tapahtumasta (Ilta-Sanomen ja Maikkarin näkökulmat) eli Ulla Taalasmaasta, joka on juuttunut pyöröoveen: poistuu sarjasta, tulee takaisin, poistuu taas ja tulee syksyllä uudestaan. -Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 16.25 (EEST)

Kyllä sen lisäksi jäljelle jää "miljoona" omakustanne-räppäriä "miksteippeineen" ja kaikki urheilukenttien reunoilla istuneet... --J (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 15.48 (EEST)

Tuossa kohdassa kerrotaan, se mitä nykyään kerrotaan, koska itsenäinen artikkeli päätettiin poistaa. Kerrottaisiin siellä vähän enemmänkin, jos joku täydentäisi artikkelia kyseiseltä kohdalta. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 01.30 (EEST)

Liedon Pallon jäsenmäärä- ym. tietojen tuominen Liedon kaupungin artikkeliin ja laittaa Liedon Pallo -ohjaus viemään sinne, vaikuttaa minun mielestäni epäsuositeltavalta tavalta kiertää merkittävyyssääntöä. --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 09.39 (EEST)

Vaikka artikkeli todetaan epämerkittäväksi itsenäisenä artikkelina, toki sen saa lauseella - jopa parillakin - mainita luontevassa yhteydessä. Merkittävyyskeskustelussahan artikkelin aihetta arvioidaan siltä kantilta, että pitääkö kirjoittaa artikkeli, jossa kerrotaan vain siitä aiheesta. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 00.03 (EEST)

Minusta esim. paahtaminen-uudelleenohjaus on perusteltua viedä paistaminen-artikkeliin, koska paahtaminen on eräänlaista paistamista ja sen voi käsitellä siinä artikkelissa; mutta urheiluseurat eivät ole kuntia, elokuvat eivät ole elokuvaohjaajia ym. joten minusta sellaiset uudelleenohjaukset ovat ongelmallisia monestakin syystä (esim. jos osio nimetään uudelleen, linkki katkeaa). --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 09.44 (EEST)

Tässähän tulee kysymys myös ohjausten luokittelusta. Joitain ohjauksiahan näkyy myös luokitellun. Monissa tapauksissa olen vastustanut tällaisia "ydistämisiä" tyyliin Ei kiusata! ohjauksena artikkeliin Koulukiusaaminen (koska marginaalinen yhdistys ei ole niin merkittävä, että sitä välttämättä tulisi artikkelissa mainita, mutta kun tuli artikkeli Enkeli-Elisa, niin sinnehän se kyllä sopi kuin nyrkki silmään, mutta jos ei olisi tullut, niin ohjaus olisi ollut tarpeeton). Tässä tapauksessa itse sisältö ehkä Lieto-artikkelissa vielä menettelee, mutta joskus jos "yhdistetty" sisältö muodostaisi yli puolet varsinaisesta artikkelista, tulos olisi epätasapainoinen ja huono. Mutta silti nuo esittämäsi perustelut ovat huomionarvoisia tässäkin. Useinhan tuon tapaiset ohjaukset on ajateltu lähtökohdaksi tulevalle laajentamiselle eikä lopputilanteeksi. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.02 (EEST)

Kommenttina tuohon aloittaneeseen kirjoitukseen. Niin minusta olisi sinänsä ihan positiivista kehitystä se, että jos aihepiirin sisältöä ja rajausta tehtäisiin merkittävyysarviointien sijaan vaikka wikiprojektien toimesta. Tällöin todennäköisemmin artikkelin merkittävyyden arviointi päätyy sellaisille henkilöille joilla on edes jotain tietoa aiheesta, mutta samalla myös saataisiin mukaan kokonaisuuksien käsittelyä. Eli ottaa mukaan sitä pohdintaa, että mistä/millaisista aiheista aihepiirin kannalta tulisi olla artikkeleita, entä miten ne saadaan toteutettua hyvin. --Zache (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 16.43 (EEST)

Muuten - Liedon Pallosta on poistamisen jälkeen löydetty sellaisia merkittävyystekijöitä, että ne kaikki yhteen keräämällä seurasta ilmeisesti saisi merkittävänä pidettävän itsenäisen artikkelinkin. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 00.08 (EEST)

Guyanan vaakuna

PNG-versio

SVG-versio

Artikkeleihin Guyana, Guyanan vaakuna ja Luettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista on ulkkiskäyttäjien toimesta haluttu vaihtaa vaakunan PNG-version tilalle SVG-versio. SVG-versio on kuitenkin tyylitellympi kuin Guyanan valtion virallisissa yhteyksissä käyttämä vaakuna[8], ja lisäksi vaakunassa oleva lintu on erilainen. Onko meillä jotain syytä käyttää tätä SVG-versiota?

Näitä virallista vaakunaa "parempilaatuisten" SVG-versioiden luontia tuntuu tapahtuvan jostain syystä, vähän aikaa sitten vastaavaa yritettiin vaihtaa artikkeliin Kanadan vaakuna. Miten näihin pitäisi suhtautua? -- Piisamson (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.47 (EEST)

Vaakunathan ainakin virallisesti määritellään nimenomaan sanallisesti. Mutta en osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.52 (EEST)

Näin on, ja ainakin jonkin tulkinnan mukaan heraldisesti oikeana on pidettävä mitä tahansa vaakunan muotoa, joka vastaa sanallista kuvausta. Mutta jos miettii vaikkapa Suomen vaakunaa ja sen heraldista kuvausta, niin aika monta erilaista vaakunakuvaahan siitä saisi piirrettyä. Peruskysymys siis lienee, onko tarkoituksena käyttää mahdollisimman samanlaista vaakunakuvaa kuin mitä virallinen entiteetti käyttää, vai esimerkiksi mahdollisimman korkealaatuista heraldisesti oikeaa vaakunakuvaa? Ymmärtäisin laadun painottamisen, jos tuo PNG-versio olisi laadullisesti yhtä heikko kuin yllä linkitetty Guyanan ulkoministeriön sivuilla oleva. -- Piisamson (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 11.41 (EEST)

Talkoiden projektisivujen nimet

Minun mielestäni lähde- ja kuvitustalkoiden projektisivut voisi panna muodon Wikipedia:Wikiprojekti Elokuun kuvitustalkooot 2012 sijaan muodon Wikipedia:Elokuun kuvitustalkoot/2012. Ero olisi siis se, että Wikiprojekti-sana otettaisi pois, koska asia on hieman samantapainen kuin Yhteistyöartikkeli tai Viikon kilpailu, ja meillä ei ole myöskään niiden edessä Wikiprojekti-sanaa ja lisäksi nimike on lyhyempi ilman "ylimääräistä" sanaa. Lisäksi ehdotan, että joka vuoden talkoot ei olisi "oma" projekti, vaan eri vuosien talkoot olisivat alasivuilla. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 2. heinäkuuta 2013 kello 14.12 (EEST)

Kannatan muutosta. --Stryn (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 14.15 (EEST)

Panin lähdetalkoosivulle asiasta pikku tiedotteen ja linkin tänne. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 2. heinäkuuta 2013 kello 14.19 (EEST)

Kannatan. - linnea (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 14.29 (EEST)

Kannatan –Samoasambia ^Kesk. 2. heinäkuuta 2013 kello 20.47 (EEST)

Tässä taitaa olla konsensus syntymässä: 4-0 tällä hetkellä. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 2. heinäkuuta 2013 kello 21.05 (EEST)

Siinäpähän se, kaksi etua. Vaikuttaa järkevältä eikä muutakaan vasta-argumenttia ei ole näkynyt. Nyt se on 5-0. --Höyhens (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 02.22 (EEST)

Muutos on jo tehty. --Stryn (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 02.26 (EEST)

Wikipedia:Wikiprojekti Heinäkuun lähdetalkoot 2013

Vieläkö löytyy kiinnostusta? Jos (huomioi, jos) tuota viikon kilpailusta tuttua Käyttäjä:UKBottia saataisiin vähän viritettyä, niin uskoisin että voisimme päästä sen avulla tänä vuonna eroon tuosta vanhasta taulukkosysteemistä.-Henswick 17. kesäkuuta 2013 kello 17.50 (EEST)

Löytyy kiinnostusta! En usko, että tarttee edes hirväesti viritystä, siinä on kun kai jo valmiiksi lähteistyssysteemit tehtynä. :) - linnea (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 18.40 (EEST)

Eipä ole tainnut kukaan ilmoittaa tästä mitään Gálaniitoluoddalle. En tiedä miten tämän saisi sopimaan botille, pystyykö se päivittämään kahta eri sivua samaan aikaan (viikon kilpailu ja lähdetalkoot)... nyt on kuitenkin jo heinäkuu... --Stryn (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 17.32 (EEST)

Voisin kysyä ja alkaa hommailla. Mutta huomatkaa, että saattaa tulla rajuja muutoksia talkoosivun ulkonäköön. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 1. heinäkuuta 2013 kello 18.56 (EEST)

Tarvin vielä tiedon siitä, että saako pisteen jos luo uuden lähteistetyn artikkelin? Tuskinpa sentään. EDIT+ Pitääkö sen olla lähdeviite vai onko "epämääräinen" lähde myös OK? --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 1. heinäkuuta 2013 kello 19.01 (EEST)

Ei lasketa uusien lähteellisten artikkeleiden luonteja + pitää olla lähdeviite. Näin ainakin aikaisemmin. --Stryn (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 19.12 (EEST)

Kiitos. Lisäksi jonkun kuvankäsittelytaiturin pitäisi vaihtaa tästä viimeinen kakkonen kolmoseksi. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 1. heinäkuuta 2013 kello 19.20 (EEST)

Tässä olisi: File:Ref 2013.svg. --Stryn (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 19.34 (EEST)

Hienoa! Ja nytten odottaa (pitkä) viesti Danmichaeloa nowp:n keskustelusivulla. [9] En usko, että ihan huomenna herätessä UKBot huristelee talkoosivulla, mutta hitaasti hyvä tulee. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 1. heinäkuuta 2013 kello 19.46 (EEST)

Nyt vielä yksi kysymys, jos käyttäjä A luo uuden lähteettömän artikkelin 3. heinäkuuta, ja käyttäjä B lisää siihen lähdeviitteen 24. heinäkuuta niin saako käyttäjä B pisteen? Entä jos käyttäjä B myös aloittaa artikkelin? --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 1. heinäkuuta 2013 kello 20.08 (EEST)

Molemmissa tapauksissa saa. Mutta toivottavaa olisi ettei jälkimmäistä vaihtoehtoa tehtäisi. --Stryn (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 20.26 (EEST)

OK, selvä. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 1. heinäkuuta 2013 kello 20.27 (EEST)

Nyt on tullut vastaus. Botilla voidaan laskea pisteet, mutta pistelaskuun tulee pakolla (jos en väärin ymmrtänyt) sellainen muutos, että jos joku lähteetön artikkeli on luotu 1. heinäkuuta 00:00 jälkeen, niin sen lähteistämisestä ei kukaan voi tänä vuonna saada pisteitä. Lisäksi palkinnot on jaettava manuaalisesti. Mutta pistelasku ja tulosten päivitys onnistuu tänä vuonna botin avulla. (Jippii!) --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 2. heinäkuuta 2013 kello 09.56 (EEST)

Botti aloittaa toiminnan tänään illalla tai yöllä. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 7. heinäkuuta 2013 kello 11.42 (EEST)

P.S. Voisiko lähdetalkoot panna etusivulle niin kuin WLPA oli toukokuussa? --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.33 (EEST)

Botti olisi myös kätevä Elokuun kuvitustalkoissa. Sivulle laitetun kuvan UK osaa kyllä tunnistaa, mutta entäs Commonsiin tai Wikipediaan tallenetut kuvat. Samoasambia ^Kesk. 2. heinäkuuta 2013 kello 01.18 (EEST)

Wikirakkaus / wikilove

Olisiko tuo lisäosa Wikilove mahdollista laittaa päälle täällä kuten se on Commonsissa? Helpottaisi palkintojen antamista. Puhun siis tästä https://www.mediawiki.org/wiki/WikiLove - linnea (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 19.35 (EEST)

Eiköhän se ole, jos vain kannatusta tuolle löytyy täällä. Makedoniankielisessä wikissä otettu käyttöön lokakuussa 2011. Jos tarpeeksi kannattajia löytyy/eikä vastustajia, niin sitten vain Bugzilla-pyyntö. --Stryn (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 19.39 (EEST)

Kannatetaan. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 6. heinäkuuta 2013 kello 13.17 (EEST)

Kannatan –|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 13.41 (EEST)

Tieteellinen luokittelu, taksonomia muussa kuin biologisessa merkityksessä

Rupesin puljailemaan wikidatan kanssa ja huomasin että meillä on piilevä ongelma tieteellisen luokittelun / nimeämisen ja taksonomian kanssa, kun kyse ei ole biologiasta. Luokka puu näyttää tällä hetkellä tältä

• Luokka:Luokittelujärjestelmät
  • Luokka:Jaksollinen järjestelmä‎
  • Luokka:Luokittelu (miten tämä eroaa luokittelujäjjestelmistä ja eikö tämän pitäisi olla luokittelujärjestelmien yläluokka?)
  • Luokka:Tieteellinen luokittelu‎ - pääartikkeli tieteellinen luokittelu kertoo biologista, mutta tämän puun mukaan se ei kuulu tähän luokkaan
    • Luokka:Taksonomia
    • Luokka:Tieteellinen nimeäminen
      • Luokka:Kemiallinen nimeäminen
      • Luokka:Taksonomia

Vertailun vuoksi en-wp:stä puu

• en:Category:Classification systems
  • Biomes, ecosystems, geocodes etc.
  • Geographic taxonomies‎
    • geocodes (taas)
  • Medical classification‎
  • Morphology
    • Anatomy‎ (23 C, 123 P)
    • Mathematical morphology‎ (17 P)
    • Morphology (biology)‎ (2 C, 6 P)
    • Linguistic morphology‎ (16 C, 106 P)
  • Periodic table
  • Protein classification‎
  • Taxonomy
    • Animal taxonomy
    • Taxonomic categories
    • Geographic taxonomies‎ (taas)
    • Morphology (taas)
    • Phylogenetics‎
      • Computational phylogenetics‎ (1 C, 62 P)
      • Genealogy‎ (30 C, 103 P)
      • Human haplogroups‎ (3 C, 1 P)
    • Plant taxonomy‎ (11 C, 159 P)
    • Scientific classification‎ (12 C, 87 P)
      • Biological nomenclature‎ (6 C, 23 P)
      • Categories by taxon‎ (3 C)
      • Fictional species and races (En tiedä miten nämä ovat tieteellisen luokittelun piirissä?)
      • Morphology (TAAS)
      • Phylogenetics‎ (taas
      • Tree of life‎
        • Eukaryotes‎ (13 C, 26 P)
        • Prokaryotes‎ (3 C, 8 P)
        • Viruses
  • UNESCO nomenclature‎

Tästä näkee, ettei luokittelu ole täydellinen tai edes kovin hyvä en-wikipediassa, mutta siellä on erikseen biologialla luokkansa. Meillä ei ole oikein artikkeleita muista tieteellisistä luokitteluista niin ei ole ollut tarvetta luokillekaan tai tämän miettimiseen. Kaipaisin pohdintaa ja kommentteja, että miten tämä kannattaisi järjestellä ja miettiä ja myös niitä artikkeleita ja täsmennyssivuja muista näkökulmista. Aiheen termit ja niiden merkitys suomeksi on itseltä hukassa niin en osaa oikein sanoa, että mikä nyt tarkoittaa mitä ja mitä on käytetty. - linnea (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 21.08 (EEST)

Vääntäkääs nyt ihan rautalankaa, mikä tällanen Luokka:Luokittelu oikein on. Siellä on esim. iso Luokka:ISO, jossa on tunkio erilaisia standardeja, koodi tunnuksensa mukaan nimettyinä. Mistä ihmeen luokittelusta on kysymys?

ISBN on kirjojen kooditusjärjestelmä - mikä ihmeen luokitus se on? ISRC on myöskin vain kooditusjärjestelmä. Näissä käsittääkseni vain kikkareilla jaeskellaan yksilöllisiä kikkareelle varattuja koodeja. En-WP:ssä tämmöttisille on en:Category:Identifiers, joka viittaa tunnistejärjestelmiin (tunnuskoodijärjestelmiin).

Lisäksi ISRC on Luokittelu-luokassa sekä alaluokassa ISO. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 01.26 (EEST)

Olit oikeassa. Poistin rohkeasti kyseisen luokan; ei nähdäkseni tarvita edes luokittelujärjestelmän yläluokkana. Nykyisellään oli ainakin aika väärin. --6. heinäkuuta 2013 kello 08.44 (EEST)  –Kommentin jätti PtG (keskustelu – muokkaukset)

Google ja ohjaukset

Sivulla Wikipedia:Ongelmalliset artikkelien nimet on otettu esille nimet Harvardin yliopisto, Columbian yliopisto ja Cornellin yliopisto, joista on aiempi keskustelu sivulla Keskustelu:Harvardin yliopisto. Keskustelu alkoi epäilystä, että kun nimi "X:n yliopisto" yleensä suomeksi viittaa sijaintipaikkaan, ja ko yliopistojen nimet ovat muita ,kuin ijaintipaikkaan viittaavia, niin olisiko nimet suomennettu väärin. Itse pidin keskustelussa epäilyä aiheettomana, koska suomeksi on käytössä nimiä paitsi muodossa Aalto-yliopisto myös muodossa Cygnaeuksen koulu. Tällöin genetiivin käyttö henkilönkään mukaan nimetyn instituution nimessä ei voi olla väärin, vaikkakin myös muodot typpiä Aalto-yliopisto ovat käytössä. Silloin edelleen se, kumpaa muotoa käytettäisiin suomeksi ulkomaisesta henkilön mukaan nimetystä instituutiosta, tulisi riippumaan siitä, mitä muotoa suomeksi lähteet käyttävät. Tällöin edelleen onkin selvää, että esim. Esko Ahon yhteydessä paljon suomenkielisessä julkisuudessa ollut Harvardin yliopisto on suomeksi Harvardin yliopisto, kun taas muita muotoja lähteet eivät käytä. Sekä suomeksi että englanniksi käytetään myös lyhyttä muotoa Harvard, mutta ymmärtäisin että se on käytössä vain kun täöydellinen nimi on ensin kerrran mainittu, mutta ei silloin kun nimi mainitaan ensimmäisen kerran (näin esim. en-wikipedian artikkelin nimessä). Ja samoin nimille Columbian yliopisto ja Cornellin yliopisto löytyy esiintymiä kelvollisissa suomenkielisissä lähteissä. Näistähän Cornell on myös henkilön nimi kuten Harvard, mutta Columbia on jokin muu nimi joka ei kuitenkaan ole yliopiston sijaintipaikkakunnan nimi. Mutta kun googlailin, niin havaitsin että suomenkieliset nimimuodot "Harvardin yliopisto" ja "Cornell-yliopisto" löytyivät googlesta myös ohjauksina ao. yliopistojen kotisivuille. Tällöin kysymys, joka herää on edelleen se, ovatko nämä ohjaukset a) googlen tavalla tai toisella esimerkiksi laskennallisesti generoimia vai b) yliopistojen itsensä tavalla tai toisella aikaansaamia. Jos ne olisivat jälkimmäisiä, niin silloinhan niitä voitaisiin pitää ao. instituutioiden virallisina kantoina nimiensä suomenkielisistä asuista. Mutta jos ne olisivat edellisiä, voitaisiin huoletta käyttää muotoja, jotka esiintyvät kelvollisissa suomenkielisissä lähteissä ja ao. ohjausten painoarvo pelkästään googlen generoimina olisi vähäisempi. Mutta mikä nyt siis on tällaisten googlen tarjoamien ohjausten syntytapa? Eli tuottaako ne google vai vai ovatko ne ao. instuttioiden itasensä asettamia. Hyvinhän muistetaan että aikoinaan haulla "turha lehmä" tuli ohjaus Tanja Karpelaan, ja tämä ei silloin tietenkään ollut ilmaus Tanja Karpelan virallisesta kannasta mihinkään.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 11.14 (EEST)

Google oppii noita nimiä sen mukaan miten linkit on muodostettu jollekin sivulle. Siis Wikipedia tyyliin [http:// Cornell-yliopisto]. Hakukoneoptimoinnilla niitä voi myös saada aikaan, mutta se meinaisi tässä tapauksessa, että yliopistojen sivuilla olisi mainittu suomenkieliset nimet, josta ne voisi sitten tarkistaa (tai sitten ne on piilotettu html-koodiin, mutta käsittääkseni Google osaa nykyään tunnistaa sellaisen eikä anna paljoa painoarvoa). - linnea (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 12.19 (EEST)

Eli googlen tarjoamaa ohjausta ei ole syytä pitää virallisena? Jolloin siis voidaan käyttää kelvollisten suomenkielisten lähteitten tarjoamia nimimuotoja googlen tarjoamista ohjauksista riippumatta.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 15.10 (EEST)

Tarkoitatko että olet luullut että Googlea voisi käyttää kielenhuollon ja nimistön lähteenä? Sehän on hakukone. Tai sitten ymmärsin väärin. --Abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 16.48 (EEST)

Googlen ohjauksia ei voi pitää virallisena, ei monesti edes avuksi oikeinkirjoituksessa. - linnea (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 16.51 (EEST)

Tuolla väärin ymmärtämisellä tarkoitin että ymmärsin ehkä Urjanhain pitkähkön kysymyksen väärin. Tiedän varsin hyvin ettei Googlen mitään voi pitää ohjeena, ei koskaan edes apuna oikeinkirjoituksessa. --Abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 17.00 (EEST)

Vastasinkin enemmän Urjanhaille. Ilmeisesti pitää olla varovainen näiden sisennysten kanssa. - linnea (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 17.30 (EEST)

Sisennykset on tosiaan tehtävä niin, että niistä näkyy kenelle ne on tarkoitettu. Muutenhan kommentoinnissa ei ole mitään järkeä. --Abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 21.00 (EEST)

Kysymys oli siitä, oliko googlessa näkyvä ohjaus "Harvardin yliopisto" ---> yliopiston kotisivu yliopiston itsensä tietoisesti googleen synnyttämä ohjaus, joka yliopiston luomana olisi sen virallinen kanta omasta suomenkielisestä nimestään, vai onko niin, että google arpoo tällaiset ohjaukset automaattisesti kysymältä yliopistolta itseltään.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 17.31 (EEST)

Mutta kun linnea arveli että google arpoo nämä itse, niin lienee selvintä olla panematta sille mitään painoarvoa. Tämänhän sanoin selvästi.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 17.33 (EEST)

Sen Googlen hakutulossivun oikeassa laidassa näkyvän tietoikkunan suhteen voimme ainakin tehdä sen että klikkaamme sen alareunassa olevaa Palaute/lisätietoja-linkkiä ja merkitsemme "Perustaja: John Harvard" -kohdan vääräksi. --Savir (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 17.42 (EEST)

Pitäisi ymmärtää että Google on hakukone, ja sen tulokset ovat sitä mitä kansa kirjoittaa verkkoon, eli siellä voi olla mitä tahansa. Olisin luullut että jokainen vähänkin enemmän kuin peruskoulun käynyt tajuaa, että Google ei ole tietosanakirja eikä lähde millään tasolla. Hakutulokset ovat sattumanvaraisia, ja aina on mentävä alkuperäisiin linkkeihin tutkimaan, onko kyse luotettavasta lähteestä. --Abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 20.57 (EEST)

Sanon nyt kolmannen kerran, että kysymys oli siitä, voiko sivun omistaja (kuten Harvardin yliopisto) vaikuttaa siihen että jokin hakusana (kuten suomenkielinen ilmaisu "Harvardin yliopisto") näkyy googlen tuloksissa ohjauksena kyseisen sivun omistajan (so. Harvardin yliopiston) kotisivuun vai generoituvatko nämä ohjaukset kenties tuloksena jostain satunnaisprosessista joka perustuu vain siihen, miten, erilaisia merkkijonoja esiintyy internetin sisällössä riippumatta siitä kenen luomilla sivuilla ne ovat. Mutta kun tätä ilmeisesti ei voi varmasti tietää niin kysymys kai oli alunperinkin turha. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 21.11 (EEST)