Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 22

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Toolserver

Onko tietoa mikä tässä on vikana ja onko korvaavaa saatavilla? –☆Makele-90 17. marraskuuta 2009 kello 08.44 (EET)

Katso minun käyttäjäsivuni - siellä on kaksi vaihtoehtoista. Kyllä lisääkin on vielä jossain. –Crimson Cherry Blossom™ 21. marraskuuta 2009 kello 18.56 (EET)

Sivullasi on sama linkki kuin ylläoleva, ja se ei toimi. Tarkoitan siis sitä joka listaa käyttäjän tekemät artikkelit. –☆Makele-90 21. marraskuuta 2009 kello 22.33 (EET)

Rikollisluokkien muuttaminen rikoksista tuomittu -luokista

Aloitin täällä keskustelun tarpeesta muuttaa rikollisluokkat rikoksista tuomittu -luokiksi. -- Piisamson 19. marraskuuta 2009 kello 23.27 (EET)

Artikkelitoive: Pro Patria

(Siirretty Ylläpitäjien ilmoitustaululta)

Pro Patria eli kaatuneiden muistotaulu on varmasti tärkeämpiasia kuin joku rokkiyhtye. Eikö tästä ole tietoa missään? Kommentin jätti 62.142.248.161 (keskustelu – muokkaukset)

Asian kehittely taisi viimeksi tyssätä erimielisyyteen siitä, mikä on sankarivainaja. -- Petri Krohn 24. marraskuuta 2009 kello 20.15 (EET)

P.S. - Jotain näkyy jo tapahtuneen: Täsmennyssivulle Pro Patria on tullut linkki Pro Patria (muistotaulu). Kiitos Jusba v:lle. -- Petri Krohn 24. marraskuuta 2009 kello 20.15 (EET)

Päivä 27.11.2009 lukuina

27.11.2009 tehtiin 2179 muokkausta artikkeliavaruuteen (sisältää poistot jne). Näistä sisäänkirjautuneet käyttäjät tekivät 1732 muokkausta. Sisäänkirjautuneiden käyttäjien muokkauksista noin puolet olivat sellaisten tunnusten tekemiä jotka ite tunnistin vakituisiksi wikipedisteiksi. Sisäänkirjautumattomat käyttäjät puolestaan tekivät 447 muokkausta, joista tarkastamattomia oli 317. Uusia artikkeleita puolestaan tehtiin 77 kappaletta, joista 14 oli IP-osoitteiden tekemiä. Uusia käyttäjätunnuksia joilla tehtiin myös muokkauksia rekisteröitiin 16 kappaletta.

Menin myös kaikki IP:den tekemät muokkaukset läpi ja kaikista sisäänkirjautumattomien tekemistä muokkauksista noin 40% liittyi ylläpitoon, kirjoitusvirheiden korjaamiseen, kielilinkkeihin, wikitykseen jne. Hieman pienempi osuus oli itse sisältöön liittyneiden muokkausten osuus. Pääosin nämä olivat yleensä lähteetöntä tietojen lisäämistä, päivittämistä jne. Loppu reilu 20% oli selkeästi huonoja muokkauksia ja jakaantuen siten, että 15% oli selkeää vandalismia ja 5% muuta. Vandalismin seuranta toimi ja kaikki selkeät vandalismitapaukset jäivät kiinni. Yhtä tapausta lukuun ottamatta kumoaja oli tunnuksilla muokannut wikipedisti ja yleensä jokin niistä ketkä valvoo tuoreita muutoksia. (Hyvää työtä muuten). --Zache 28. marraskuuta 2009 kello 18.33 (EET)

Mielenkiintoinen katsaus. --Ras 28. marraskuuta 2009 kello 20.12 (EET)

Lyhyen ajan tilasto

Tein pitkään mielessä olleen tilaston, viimeisen täyden tunnin muokatuimmat ladatuimmat artikkelit: http://koti.kapsi.fi/harriv/wikistats/ Tuo päivittyy noin 5-6 minuuttia yli tasatunnin ja sisältää siis viimeisen täyden tunnin ladatuimmat sivut. Käytössä toistaiseksi, ei takuuta. Data on peräisin täältä. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 14.57 (EET)

On se varmaan kiva, mutta esimerkiksi Sofi Oksanen on tilastossa sen ansiosta, että vandaalit vandalisoivat ahkerasti. Vandaalien osoitekin on muuten helposti arvattavissa. --Ulrika 24. marraskuuta 2009 kello 16.32 (EET)

Kolme poistettua muutosta koko päivänä ja edellisen tunnin aikana yli sata latausta. En laittaisi vandalismin piikkiin vaan noiden päivän lehtijuttujen. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 16.53 (EET)

Mistä näkee lataukset noin tarkasti? Löysin joskus paikan jossa ne ovat päivän tarkkuudella. --Ulrika 24. marraskuuta 2009 kello 17.18 (EET)

Luepa tuo aloitusviestini uudestaan :) Eli tästä. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 17.34 (EET)

Tai varmaankin tästä toisesta. -tKahkonen 24. marraskuuta 2009 kello 17.53 (EET)

Kuten mainittua, tuo on lähde, minun sivulla se on vain helpommin luettavassa muodossa. Täsmälleen samaa dataa. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 18.01 (EET)

Näkee hyvin nuo ajankohtaiset artikkelit; Pako jatkuu pian, Silja Europa ajoi karille, Talvisodasta tuli sopivasti elokuva IL:n kanssa. Hyvä kun olet jaksanut hoitaa nuo tiedon haut :)-Hene_133- WTF? 24. marraskuuta 2009 kello 18.11 (EET)

Aloitusviestissä 9. sana "muokatuimmat" pitää ehkä olla "luetuimmat" tjsp; myöhemmin käytetty "ladattu" voi tarkoittaa kahta asiaa. Mutta kiitos sisällöstä, tää on hauska olemassa. --Tappinen 24. marraskuuta 2009 kello 18.15 (EET)

Totta, ajattelin sanavalintaa ja näköjään valitsin kaikista väärimmän. Korjattu. Ja kysehän on todella sivun latausten määrästä, tuo laskee kaikki botit, hakukoneet ja muut samalla tavalla kuin ihmiset. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 18.44 (EET)

IT-analfabeettina mikään ei aukene. Sanoja osaan lukea, numeroita en. Ehkä vielä joskus opin, kun oikein lyön päätäni Wikipedian tiilimuuriin. --Ulrika 24. marraskuuta 2009 kello 18.19 (EET)

Olihan tuossa selkeä virhekin, ei kannata liikaa takoa päätään. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 22.51 (EET)

Jos jotakuta kiinnostaa niin pykäsin graafin wikipedian vuorokausikäytöstä tuon damnit.lt:n/mituzas.lt:n datan ja tuoreet muutokset listan perusteella ja muita vastaavia palveluita niin ruotsalaisilla on kans wikitrens[härpäke. Damnit.lt on muuten sit ollu nurin aamusta saakka, mutta kaipa se sieltä heräilee. --Zache 26. marraskuuta 2009 kello 09.44 (EET)

Millä teet noita graafeja? --Harriv 26. marraskuuta 2009 kello 12.04 (EET)

OpenOfficen excel korvikkeella. Pääosin oon vetäny datat ihan copypastella OO:hon ja jos dataa ei ole helpossa muodossa niin olen parsinu ne ekaks csv:ksi ja vieny sitä kautta ne OO:hon. --Zache 26. marraskuuta 2009 kello 12.12 (EET)

Lisäsin vähän numeroita numeromielisten iloksi tuohon tilastoon. --Harriv 2. joulukuuta 2009 kello 23.57 (EET)

Hmm, pidätkö muuten kannassa useamman päivän tietoja? Viikon ja kuukauden top listat olis mielenkiintoisia kans sekä kertaluonteisina isommat setit, vaikka kuukauden top 50000, kans --Zache 3. joulukuuta 2009 kello 08.27 (EET)

Lyhyesti ja eksaktisti: kantaa ei ole :) Ja selkeämmin: jossain muodossa artikkelien latausmäärät on "alusta asti" tunneittain tallessa, täytyisi vain tiivistää jotenkin (tuntidata => päivädata => viikkodata) ja alkaa pikku hiljaa tuhoamaan vanhimpia. --Harriv 3. joulukuuta 2009 kello 15.34 (EET)

Paikallisteiden merkittävyys?

Keskustelussa Keskustelu:Sääksmäentie nousi esiin kysymys, että onko keskusteltu siitä, ovatko paikallistiet merkittäviä. Osaisiko joku valistaa? Artikkeleita niistä on vähän, mutta ainakin pari taitaa löytyä ennestään. --Urjanhai 28. marraskuuta 2009 kello 16.08 (EET)

Ensimmäinen ajatus on ainakin että ei ole mitään järkeä alkaa selostamaan yksityiskohtaisest tieverkostoa sanallisesti monessa eri artikkelissa kun saman näkee kartasta yhdellä vilkaisulla. Ei se palvele ketään, paitsi kirjoittaja saa ehkä vähän sormiharjoitusta. --Harriv 28. marraskuuta 2009 kello 17.36 (EET)

Tuossa keskustelussa havaittiin, että joitakin paikallistieartikkeleita on, ja yksi niistä oli voittanut poistoäänetyksen, joten ilmeisesti muu kanta toteutuakseen vaatisi lisää äänestyksiä.--Urjanhai 28. marraskuuta 2009 kello 17.46 (EET)

Jos tarkoitat tuota paikallistie 2956 -artikkelia, se paljastui yhdystieksi ja jonkun mielestä näköjään on historiallinenkin, vaikkei artikkelista sellaista selviä. --Harriv 28. marraskuuta 2009 kello 17.54 (EET)

Jaa niinpäs olikin, eli sen kohdalla poistoäänestyksen aikainen nimi paikallistie näkyy olleen virhe. Tosinhan Paikallistietkin ovat nykyään kaikki yhdysteitä, mutta sillä erotuksella, että aiempia paikallisteitä, joiden numerossa on enemmän kuin neljä numeroa, ei ole merkitty numeroilla maastoon. Eli paikallisteiden merkittävyydestä voidaan keskustella, jolloin kuitenkin kannattanee ottaa keskusteluun kaikki paikallistiet ja tehdä arvionti niiden pohjalta.--Urjanhai 28. marraskuuta 2009 kello 18.09 (EET)

Yksi näppärä ratkaisu olisi (jos saa kannatusta), että nelinumeroiset tiet olisivat merkittäviä (ettei tarvitse poistaa kymmeniä artikkeleja), mutta viisinumeroiset tiet olisivat merkittäviä vain poikkeustapauksissa, kun lähteillä niin voitaisiin osoittaa. Esimerkiksi Olvasjärventie ja muutamat muut lähtisivät silloin roskikseen. --Hrrkrr31 28. marraskuuta 2009 kello 18.39 (EET)

Yhdysteiden merkittävyydestä on keskusteltu aiemminkin (esim. täällä) ja muutama poistoäänestyskin on ollut (1125, 8891 ja 8912). Lopputulos on ainakin mainitsemissani tapauksissa ollut artikkelin säilyttäminen.

Minun mielestäni suurin osa (nelinumeroisistakaan) yhdysteistä ei ole merkittäviä. Yhdysteitä on Suomessa yli 50 000 kilometriä, ja suuri osa nelinumeroisistakin on onnettomia pätkiä, joiden merkittävyydelle on vaikea keksiä mitään järkevää perustetta. Toisaalta joukossa (sekä neli- että viisinumeroisissa) on myös joitain merkittävämpiä teitä, joiden kohdalla merkittävyyskynnys mielestäni ylittyy. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi

• Yhdystie 3495 (moottoritie, entinen valtatie, Tampereen tärkeimpiä sisääntuloteitä)
• Yhdystie 6018 (moottoritie, entinen valtatie, entinen moottoritie, Jyväskylän tärkeimpiä sisääntuloteitä)
• Yhdystie 8300 (yhdystieksi pitkä, entinen kantatie)
• Yhdystie 9125 (Raatteentie; historiallinen merkitys)
• Poikkimaantie (yhdystie 8155, osaksi katua; tärkeä Oulun sisäinen väylä)
• Raitotie (yhdystie (paikallistie) 18708, 18710, osaksi katua; tärkeä Oulun sisäinen väylä)

Poistoäänestyksissä useampikin pieni nelinumeroinen yhdystie on kuitenkin äänestetty merkittäväksi, joten helpointa voisi olla jättää ne rauhaan ainakin tässä vaiheessa. Paikallisteiden (viisinumeroiset) kohdalla kannatan kuitenkin lämpimästi linjausta, että ne ovat merkittäviä vain poikkeustapauksissa. --Apalsola ^{k • m} 2. joulukuuta 2009 kello 13.05 (EET)

Tämä täydensikin näköjään hyvin käsitystä, jonka sai pelkkiä luokkia silmäilemällä. Pitäisiköhän näitä referoida jossain suuntaviivoissa (paitsi poistoja, myös keskusteluja?) vai innostaisiko se vain käyttäjiä laatimaan artikkeleita pikkuteistä? Tämän perusteella ainakin voinee tarpeen mukaan jatkaa keskustelua, jos se nähdään tarpeelliseksi.--Urjanhai 2. joulukuuta 2009 kello 17.30 (EET)

Jääkiekkopalkintomallineet

Wikipediassa on tällä hetkellä parikymmentä erilaista jääkiekkotilastoissa käytettävää palkintomallinetta. Näitä ovat {{Avco}}, {{Byng}}, {{Calder}}, {{Caldercup}}, {{Gagarincup}}, {{Hart}}, {{Jennings}}, {{Kanadamalja}}, {{Lemat}}, {{Maurice}}, {{Norris}}, {{Oksanen}}, {{Ross}}, {{Schirm}}, {{Selke}}, {{Smythe}}, {{Stanley}}, {{Twinskate}} ja {{Vezina}}. Yhdistin kaikkien edellä mainittujen toiminnallisuuden yhteen ”sateenkaarimallineeseen” nimeltä {{Jääkiekkopalkinto}}, jotta samalla periaatteella toimivia mallineita ei tarvittaisi mallineavaruudessa niin lukuisia kappaleita (etuna on myös se, että ohjeistus voidaan hoitaa keskitetysti). Gopase+f kuitenkin nosti keskustelusivullaan esille sen ongelman, että uuden mallineen käyttöönoton myötä (minkä tulin siis jo suorittaneeksi; tämä voidaan kuitenkin suhteellisen helposti kumota, vaikka tapaukseen liittyvä sivuja onkin jonkin verran yli kolmesataa) ”tänne viittaavat sivut” -toiminnon avulla ei voi enää muodostaa luetteloa niistä sivuista, joista kutsutaan tiettyä yksittäistä palkintoa (erillisten palkintomallineiden tapauksessa tämä oli mahdollista). Nyt olisikin hyvä päättää siitä, otetaanko mallinetta {{Jääkiekkopalkinto}} sittenkään käyttöön, vai pitäydytäänkö vanhassa ratkaisussa, jossa kaikki palkintomallineet ovat omilla erillisillä sivuillaan. Vaikka vanhassa systeemissä päätettäisiinkin pysyä, on uutta mallinetta silti mahdollista käyttää hyväksi palkintomallineiden luomiseen vastaavalla tavalla kuin mallinetta {{Tynkämalline}} on käytetty tynkämallineiden tekemiseen. –Ejs-80 29. marraskuuta 2009 kello 07.15 (EET)

Lisäys: palautin jo nyt jonkin verran viittauksia vanhoihin erillisiin mallineisiin, jotta olisi selvemmin nähtävissä, mistä on kysymys. –Ejs-80 29. marraskuuta 2009 kello 07.29 (EET)

Sinänsä jos teknisesti haluaisi vain hoaxata tuon ominaisuuden uuteen mallineeseen niin mallineen vois pistää luokittelemaan itsensä piilotettuun luokkaan valitun parametrin perusteella. --Zache 29. marraskuuta 2009 kello 07.58 (EET)

Fiksusti mietit – tuo toimii kyllä (ks. Luokka:Avco-parametrilla jääkiekkopalkintomallinetta kutsuvat sivut ja Luokka:Smythe-parametrilla jääkiekkopalkintomallinetta kutsuvat sivut). Tosin tässä on nyt se ongelma, että kaikki piilotetut luokat ovat samassa juuriluokassa, joten jos haluaa tehdä väliluokaksi eräänlaisen kokoelmaluokan, joka sisältäisi kaikki jääkiekkopalkintomallineisiin liittyvät piilotetut luokat, joutuisi väkisinkin rikkomaan Wikipedian luokittelukäytäntöä, jonka mukaan artikkeli ei saa olla yhtä aikaa sekä pää- että alaluokassa. –Ejs-80 29. marraskuuta 2009 kello 08.54 (EET)

Mutta voisihan ne piilotetut luokat tietysti mainita mallineohjeessa (sieltähän ne sitten löytäisi), jolloin ei tarvinne rikkoa käytäntöjä (ainakin piilotettuja luokkia koskeva käytäntö on kovin häveliäs esittämään rajoituksia piilotettujen luokkien hyväksyttäville käyttötarkoituksille). –Ejs-80 29. marraskuuta 2009 kello 09.00 (EET)

Lisäsin nyt mallineen ohjeeseen kohdan ”Mallinetta kutsuvat sivut käytetyn parametrin perusteella luokiteltuna”, jonka alla on lueteltuna piilotetut luokat, joiden perusteella näkee, millä parametrilla mallinetta on milläkin sivulla kutsuttu (eli esimerkiksi uratilastoihinsa Avco-palkinnosta merkinnän saaneet jääkiekkoilijat voi hakea Avco-parametriin liittyvästä piiloluokasta). Luokkien sisällöt eivät ole tosin vielä päivittyneet muiden kuin niiden artikkelien osalta, joille kävin tekemässä nollatallennuksen (tarkoittaa siis sitä, että kävin klikkaamassa muokkaa-painiketta ja tallentamassa artikkelin tekemättä sille yhtään mitään). –Ejs-80 29. marraskuuta 2009 kello 10.26 (EET)

Ainoat negatiiviset seikat jotka tulevat mieleen: artikkelissa käytetty koodi pitenee hieman. (en osaa sanoa, kumpi koodinpätkä on tavalliselle muokkaajalle helpompi käyttää) jos tänne viittaavat sivut toiminnon lista saadaan noista piiloluokista, niin kai se ratkaisee puutteen riittävän hyvin. Mulle on ihan sama kumpaa käytetään, mutta kyllä toi lisäkoodin kirjoittaminen harmittaa jo vähän etukäteen. :) Gopase+f 29. marraskuuta 2009 kello 12.28 (EET)

Tuli mieleen, että noissa piiloluokissa (ks. esimerkiksi Luokka:Kanadamalja-parametrilla jääkiekkopalkintomallinetta kutsuvat sivut) on tänne viittaavat sivut -toimintoon verrattuna se etu, että luokissa pelaajaluettelot ovat aakkosjärjestyksessä (tai no, en tiedä, onko tällä yksityiskohdalla kenellekään merkitystä). –Ejs-80 29. marraskuuta 2009 kello 14.15 (EET)

Kainuun maakuntavaalit

Pitäis semmoinen erikoisuus joka on kunnallisvaalien yhteydessä mainita myös jokaisen kunnan kohdalla erikseen. Ne on pidetty jo kaksi kertaa. --Höyhens 2. joulukuuta 2009 kello 04.51 (EET)

Asuinalueet ja kaupunginosat - kylät ja kulmakunnat?

Artikkelin aloittaja oli luokitellut artikkelin Mattila (Sääksmäki) luokkaan Luokka:Valkeakosken kylät. Kyseessä ei kuitenkaan lähteistetysti ole kylä. Niinpä luokittelin sen luokkaan Luokka:Valkeakosken kaupunginosat, mutta kyseessä ei lähteistetysti ole myöskään kaupunginosa. Mikä siis olisi oikea luokka tälle taajaan rakennetulle omakotialueelle? Itse olen luokitellut kyläluokkiin myös entisiä koulupiirejä, jotka eivät ole kyliä, mutta voidaanko asuinalueita luokitella kaupunginosaluokkiin vai tulisiko ne luokitella esimerkiksi vain kunnan tai kaupungin pääluokan alle (näin lienee tehty Lohjalla)? Ainakaan kyseessä ei ole kylä.--Urjanhai 3. joulukuuta 2009 kello 12.29 (EET)

Mainitsemasi esimerkkien perusteella pitäisi yrittää ensisijaisesti käyttämään kaupunginosaa ja taajamien ulkopuolellla kylää. Hassua on myös luokitella jotkin kylät koulupiiriin koska monissa kunnissa on tilanne että koulupiirit ottavat kuolulaiset usean kylän alueelta.Taajamanalue eli Äänekoskella esim.Karhunlähde(?)on hankala hahmottaa koska se ei ole kovinkaan laaja-alue pitäisi laittaa karttakuva alueesta mihin se sijoittuu. Helsingissä Vuosaari on kokonaisuutena valtava kuten Tampererella muistaakseni Hervanta. Vai luokitellaanko nykyään Helsinki-->Itä-Helsinki--Vuosaari--Meri-Rastila tai Äänekoski-->Karhunlähde--Karhunlähteen kaupungin vuokratalot?D100a 3. joulukuuta 2009 kello 12.58 (EET)

Kuten kaupunginosa, myös kylä on virallisesti määritelty ("maarekisterikylä"), ja jos jokin alue ei ole kylä, se ei ole. Entinen koulupiiri (vrt. asumakylä artikkelissa kylä) tai nykyinenkin koulupiiri (vrt. talouskylä artikkelissa kylä) kuitenkin maaseutumaisena asutuksena rinnastuvat näihin, ja voidaan mielestäni siksi luokitella kyliksi, kunhan vain kirjoitetaan tämä ero tekstissä auki eikä selosteta tyyliin "X:n kylä koostuu Y:n, Z:n ja Å:n kylistä". Sen sijaan omakotialueet ovat omakotialueita, asuinalueita tai asuntoalueita, eli urbaania eivätkä maaseutumaista asutusta, eivätkä ne kylän minkään määritelmän mukaan ole kyliä, vaikka voivatkin sijaita jossain kylässä. Näin ollen näkisin, että kiinnostava kysymys on vain se, voidaanko niitä kaupunginosaan rinnastuvina sijoittaa kaupunginosaluokkiin vai ei. Jos urbaanit ihmiset ovat vieraantuneet sanan "kylä" sanakirjoista ja kirjallisuudesta luettavista merkityksistä, niin tämä ei oikeuta käsitteen virheellistä (tai sanotaan vaikka olemassa olevien lähteiden vastaista) käyttöä.--Urjanhai 3. joulukuuta 2009 kello 13.09 (EET)

Kuten monilla muillakin sanoilla, myös kylä-sanalla on virallisissa yhteyksissä käytetty merkitys, joka jossakin määrin poikkeaa sanan yleiskielisestä merkityksestä. Aikoinaan ne ovat useimmissa tapauksissa ehkä olleetkin käytännössä yhtäpitäviä, mutta eivät enää. Yleiskielessä kylällä voidaan tarkoittaa maaseudulla sijaitsevaa, lähekkäin olevien talojen ryhmää riippumatta siitä, onko se myös virallisen määritelmän mukaan kylä. Siinä merkityksessä Mattilaakin voitaneen sanoa kyläksi, vaikka sitä voitaisiin pitää myös esikaupungin luontoisena. Mutta kuten kylä-artikkelissa sanotaan: "Kylille määriteltiin viralliset rajat 1700-luvun jälkipuoliskolta alkaen toimeenpannussa isojaossa. Tuolloin talot merkittiin maakirjaan kylittäin. Myöhemmin maarekisterissä kunnan alue jakautui kyliin, kylät taloihin ja talot tiloihin. Tämä kiinteistörekisterissä edelleen käytetty kyläjako ei monessa tapauksessa enää lainkaan vastaa asutuksen nykyistä rakennetta, vaan uusia asutuskeskittymiä on voinut syntyä myös vanhojen maarekisterikylien raja-alueille ilman, että virallista kyläjakoa on kuitenkaan muutettu." -KLS 3. joulukuuta 2009 kello 13.25 (EET)

Mahdolliset yleiskielisetkin merkitykset pitää voida joko sanakirjoista tai kirjallisuudesta dokumentoida; muutenhan voitaisiin "yleiskieleen" vedoten nimittää mitä tahansa miksi tahansa. Kun kyseessä on ryhmä toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla tai myöhemmin rakennettuja omakotitaloja, sellainen ei ole yleiskielen mukaan kylä; yhtä hyvin voitaisiin eläimen tai kasvin virheellistä lajimääritystä perustella yleiskielellä. Kylä viittaa toisalta historiallisiin kyliin, ja toisaalta (kylätoiminnan kautta) haja-asutusalueen yhteisöihin, ei mihin tahansa lähekkäiseen taloryhmään, eikä varsinkaan kaupunkimaista asutusta sisältävään omakotialueeseen; näin väittäminen on selkeä virhe, joka on dokumentoitavissa sanakirjoista ja kirjallisuudesta. Mikä tahansa talorypäs ei ole kylä, jos joku noin luulee, niin luulo on väärä. Eli nuo "uudet asutuskeskittymät" tuossa (mikä voidaan artikkelin lähteistä osoittaa, mikäli ne on annettu - ja samaa näkyy kyllä myös tekstin sanamuodosta, jos sen ajatuksella lukee) tarkoittavat maaseutumaista asutusta, eivät urbaaneita omakotialueita. --Urjanhai 3. joulukuuta 2009 kello 13.39 (EET)

Menee vaikeaksi koska virallisesti on myös määritelty myös "talousalue". Isoissa kaupungeissa kuten Helsinki, Espoo, Vantaa jne voitaisiin käyttää kaupunginosaa. Mutta Äänekoski tapauksissa asuinalueita. Minulle asuntoalue on kummallinen nimitys. Minä lähtisin siitä että Äänekoskella on vain asuinalueita ja Haukiputaalla "omakotialueita" tai asuinalueita. Oulussa Pateniemi on omakotialuetta tai pienkerros-ja rivitaloalue :) Ota siitä sitten selvää... D100a 3. joulukuuta 2009 kello 13.27 (EET)

Kaupungeissa taas (ainakin suuremmissa) on useamman tason aluejakoja, esim. suuralueita (ja myös kaupunginosaa pienempiä alueita), mutta en ole tarkasti perehtynyt niiden luokitteluihin. Esim. Espoosta tai Turusta voisi varmaan katsoa.--Urjanhai 3. joulukuuta 2009 kello 13.13 (EET)

Jyväskylästä löytyy ainakin Suur- ja pienalue jaottelu. Näiden lisäksi löytyy myös tilastoalue ja kaupunginosa määritykset. Kaikki näistä menee suurin piirtein suuraluejaon mukaisesti, mutta esimerkiksi tilastoalueet vastaavat huomattavasti paremmin asuinalueita kuin kaupunginosat joihin on jostain syystä välillä aika hatusta heittäenkin yhdistelty vierekkäisiä asuinalueita. Pienalueet puolestaan ovat suuralueet hyvin pieniin palasiin jaettuina. --Zache 3. joulukuuta 2009 kello 13.55 (EET)

Sanoisin muuten, että tyypillisesti koululaiset aloittavat artikkeleita joko koulustaan, koulun sijaintialueesta tai omasta asuinalueestaan. Tässä voisi tietysti myös kysyä, millä edellytyksin kaupunginosaa pienemmät asuinalueet ovat merkittäviä? --Urjanhai 3. joulukuuta 2009 kello 14.01 (EET)

Mutta jos kerran kylätkin ovat merkittäviä, niin aika liberaalia tietysti pitää (kai) suhtautumisen olla.--Urjanhai 3. joulukuuta 2009 kello 14.03 (EET)

Paikat, saaret, joet, järvet jne. on arvokkaita siinä vaiheessa ku meidän metadatoitus on siinä jamassa et voidaan ajatella myös karttaa käyttöliittymänä joka kuitenkin on aika väistämtöntä ku kaikilla ihmisillä on mukanaan gadgetti joka tajuaa sijaintinsa päälle. Tai niin mä ainakin asiaa ajattelen. --Zache 3. joulukuuta 2009 kello 14.30 (EET)

Luettelo televisiosarjan OC jaksoista

Pitäisikö poistaa? Listassa kaksi jaksoa jostain neljännen kauden korvilta eikä kenelläkään näytä olevan innostusta laajentaa.-Hene_133- WTF? 3. joulukuuta 2009 kello 14.07 (EET)

Kun on ollu tuossa jamassa vuodesta 2007 niin roskaksi vaan. Jos joku haluaa tuosta artikkelin niin ei ole kuitenkaan iso homma tehdä sitä kokonaan uusiksi. --Zache 3. joulukuuta 2009 kello 14.20 (EET)

Wikipedian käyttö kouluissa

Wikipedian opettajalle -essee on ehdottomasti saatava paremmin esille. Itse olen törmännyt ja törmään edelleenkin tilanteisiin, jossa opettaja antaa oppilaille kuvan, että "Wikipedia on kaikkitietävä ja kaikki täällä oleva teksti on totta". Pari viikkoa sitten tuli itselläni eräs kiista kemian opettajani kanssa (Yläaste), joka piti Wikipediaa oppikirjoja luotettavampena. Eikö tuota yllämainittua esseetä voitaisi laittaa edes pienellä tekstillä esille etusivulle (esim. tekstin "Suomenkielisessä Wikipediassa on tällä hetkellä XXX artikkelia" -tekstin alle tyyliin "Ohjeita opettajille"), jotta opettajatkin oppisivat suhtautumaan varauksella täällä olevaan materiaaliin.-Hene_133- WTF? 21. marraskuuta 2009 kello 18.50 (EET)

Kannatetaan. –Crimson Cherry Blossom™ 21. marraskuuta 2009 kello 18.52 (EET)

Vastustan. Emme voi varautua kaikkeen tyhmyyteen etusivulla. --Mpadowadierf 21. marraskuuta 2009 kello 19.02 (EET)

Kaikkeen? Nykyisellään tuo essee ei ole käytännössä yhtään esillä, ellei joku Sherlock ala selaamaan kaikkia Wikipedian muokkausohjeita lävitse näyttäessään jotain artikkelia oppilailleen.-Hene_133- WTF? 21. marraskuuta 2009 kello 19.05 (EET)

Kuten ei ole mikään muukaan essee. --Mpadowadierf 21. marraskuuta 2009 kello 19.07 (EET)

Esseet eivät kuulu etusivulle. Ja tuohon on linkki Wikipedia:Tietoja -sivulta, johon on puolestaan linkki etusivulta. --Otrfan 21. marraskuuta 2009 kello 19.05 (EET)

Ehkä jopa (tai sen sijaan) idea opettajien täydennyskoulutukseen.--Urjanhai 21. marraskuuta 2009 kello 19.06 (EET)

Vaikkei etusivulle, silti jonnekkin näkyvälle paikalle. En tunne yhtäkään Wikipedian käyttäjää (Käyttäjää, ei muokkaajaa), joka pläräisi ohjeita läpi.-Hene_133- WTF? 21. marraskuuta 2009 kello 19.07 (EET)

Mikä paikka olisi tällainen? --Mpadowadierf 21. marraskuuta 2009 kello 19.09 (EET)

Jaa-a, sitä sietää miettiä. Nykyisellään tuo Wikipedian käytön kannalta olennainen essee löytyy vasemman navigaation toisessa linkissä olevasta luettelosta yhdentenätoista. Siitä voi jokainen päätellä kuinka moni opettaja on tuon lukenut.-Hene_133- WTF? 21. marraskuuta 2009 kello 19.13 (EET)

Wikipedian luotettavuuteen liittyvät asiat löytyvät myös Wikipedia:Usein kysytyt kysymykset -sivulta, johon linkki etusivulta löytyy. --Otrfan 21. marraskuuta 2009 kello 19.16 (EET)

Etusivulle voisi kuitenkin ehkä läiskäistä jotain tyyliin "Muista suhtautua kriittisesti Wikipedian tietoon, varsinkin lähteettömään". --Quinn 21. marraskuuta 2009 kello 19.21 (EET)

Itse kannatan Quinnia. Kovin moni ei jaksa niitä linkkejä präläirrä, vaan hakee lähtee suoraan hakemaan tietoa. Tuskin kovin moni lapsikaan lukee lego-palikoista ohjeita hahmon pään kiinnitykseen?-Hene_133- WTF? 21. marraskuuta 2009 kello 19.26 (EET)

En kannata Quinnin ehdotusta mistään varoituslätkistä. Joku alkaisi kuitenki vaatia varoituslätkää siihen, että Wikipedia sisältää alastonkuvia tai varoituslätkää, että Wikipedian sisältö saattaa loukata jotain uskonnollista ryhmää. --Duke 21. marraskuuta 2009 kello 19.33 (EET)

Wikipedian ohjeistus on hyvällä mallilla ja lisätiedon saamiselle on omat toimivat kanavansa. En usko joidenkin ihmisen suhtautumisen Wikipediaan muuttuvan vaikka etusivu täytettäisiin ties millaisilla huomautuksilla luotettavuudesta ja kritiikistä. Ihmisen mieli voi ne aivan helposti sulkea pois. Loppujen lopuksi kaikki on pelkästään itse lukija päätettävissä. Ei paperijulkaisujakaan turhilla varoituksilla rumenneta. --Gurumasa 21. marraskuuta 2009 kello 19.31 (EET)

Etusivulle samalle riville UKK:n kanssa voisi laittaa linkin lähdeprojektiin. Wikipedia voisi tunnustaa aikaisemmin tekemänsä virheen ja auttaa niitä ihmisiä, jotka joutuvat kärsimään Wikipedian takia. --Thi 21. marraskuuta 2009 kello 19.50 (EET)

Ohjeistus on hyvällä mallilla, kun sen vain löytäisi. Vaikka olen ollut Wikipediassa jo yli vuoden, niin vieläkin saan hakea, jos jostain tarvitsen ohjetta, ja alussa niitä oli aivan mahdoton löytää. Sekin auttaisi jos kaikki ohjeet ja muu tarvittava metasisältö olisivat hierarkisesti jostain yhdestä paikasta lähtien löydettävissä, edes jossain, mutta sellaista paikkaa en ole vielä löytänyt. Uudelle käyttäjälle näissä navigointi on täysin toivotonta, ja ainoa keino löytää mitään on kysyä neuvonnasta. Omaa historiaani kuvaa hyvin tämä sivu, jonka loin kun satuin jonkun toisen sivuilta löytämään tervetuloa-boxin, josta en kuitenkaan kyennyt löytämään mm. niitä tarpeellisia linkkejä, jotka sittemmin lisäsin sen alle (vaikka varmaan joku nyt osaakin ehkä luetella joka linkille polun, millä niihin päästään tt-boxista). Eli miksi ei voi olla yhtä hierarkkista ohjeiden alkua, josta löytyisi kaikki?--Urjanhai 21. marraskuuta 2009 kello 19.56 (EET)

Voisi olla, valitettavasti innostus ohjeistuksen parantamiseen tuntuu katoavan sitä mukaa kun itse oppii. Eli jos on visio, niin eikun toimeen. --Harriv 21. marraskuuta 2009 kello 20.12 (EET)

Käytön oppimisesta järjestelmän optimoinnin hallintaan on vielä oma kynnyksensä, mutta ehkä tuohon joskus voisi yrittää palata, sikäli kuin täällä viellä tulee oltua aktiivisena.--Urjanhai 22. marraskuuta 2009 kello 14.36 (EET)

Ehkä helpommin korjattava asia: Missä artikkelissa oli se virhe, josta tämä keskusteluosio alkoi? Mitä siinä sanottiin virheellisesti? Onko virhe jo korjattu? Ehkä osaisin korjata sen itsekin, jos vain tietäisin tarkemmin, mistä oli kysymys. -KLS 23. marraskuuta 2009 kello 12.21 (EET)

Noita erilaisia virheitä on tullut vastaan useampiakin; tuo kiista lähti käytännössä käyntiin tuosta Anssi Kelan kommentista, jolla Juha Kelaa koskevasta artikkelista löytyi about kymmenen virhettä, jotka tosin on korjattu myöhemmin. Toinen hieman pienempi, mutta silti erittäin olennainen, virhe oli väittää bin Ladenia Syyskuun 11. koskevassa artikkelissa tekijäksi, vaikka jo aiemmin artikkelissa (sekä FBI:n tiedotuksessa) on todettu, että Osamaa vastaan ei ole mitään todisteita. Nämä kaksi asiaa nostin siis esille tuossa minun & opettajan välisessä "keskustelussa" Wikipediaan luottamisesta.-Hene_133- WTF? 23. marraskuuta 2009 kello 16.41 (EET)

Luulisi opettajien nyt ymmärtävän, että jos heidän kullannuppunsa vapaasti pääsevät muokkaamaan Wikipediaa, niin ei se tieto nyt kovin kiveen hakattua voi olla. ;-) Vai onko prosessi heille tältä osin epäselvä? --Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 17.38 (EET)

Jaa-a, hänen mukaansa "virheellinen tieto voidaan korjata, koska kaikki voivat Wikipediaa muokata".-Hene_133- WTF? 23. marraskuuta 2009 kello 18.54 (EET)

Virheellinen tieto voidaan korjata. Voi sitä lisätäkin. Ja täällä on artikkeleita joista on poistettu oikeita tietoja koska netistä ei löydy luotettavaa lähdettä sille. Esimerkiksi LOL on kiistelty artikkeli. Siinä ei ole lot of laught sanaa koska siitä ei ole missään tietoa. Minä tiedän mistä löytyy. Runen fanisivu Mr. Aragorn. Joskus löysin. Ja sen lisäksi täällä on enemmän tosi tietoa kuin koulukirjoissa.

1. Tämä päivittyy 2. koulukirjojen tekijät luulevat tietävänsä, wikipedia tarkistaa ja tietää osaavansa. 3. Tämä on ongelmallinen jos sattuu että joku tekee kouluainetta ja ottaa kaiken täältä ja joku on juuri sotkenut kyseistä artikkelia, voi tulla vähän pissa housuun lukiessa luokalle jotain tyyliin "slipknotin eka levy oli kaljaa vedetään ja se oli tosi huono. Sitten heidät kaikki vietiin paskaan" ja sit ope antaa jälkiistuntoa. 4. Minä kannatan opettajan oppaan linkin laittoa etusivulle. Tässä hyvät: 4.1. Tiesitkö että 4.2. Siihen aivan alussa olevan laatikon alapuolella olevaan juttun 3.3. Koulun ip osoitteiden ke sivulle ja kirjatet sisään tai luo tunnus linkin ja logon väliin linkit ip'n käyttäjä ja ke sivulle. Lisäksi räplätä noita j viestejä niin että ip muokkaajilla näkyy jossaki ärsyttävä linkki oppaaseen ja saa kaikki tekemään tunnuksen. Tietenkään näin ei tapahdu koska kukaan ei jaksa sitä tehdä. Siis niihin j viesteihin.--Infrti 5. joulukuuta 2009 kello 19.20 (EET)

Graafeja suomenkielisen wikipedian kehityksestä

Huomasin tuossa päivällä kun tarkistin aktiivisten muokkaajien määrää, että käyttäjien määrä on lievässä laskusuunnassa niin vedin taulukot graafeiksi.

Elikäs suomiwikipediassa aktiivisten wikipedistien määrä kautta linjan on toista vuotta hienoisessa laskussa ja sama pätee muokkausten määrään. Kehitys näkyy myös stats.wikimedia.org:n graafissa artikkelien määrän kasvun hidastumisena. Positiivista kuitenkin on, että page views-tietojen perusteella lukijamäärät ei olis vähentyneet (joskaan eivät ole hirveesti nousseetkaan). Tästä huolimatta olisi varmaan ihan paikallaan pohtia et miks muokkaajat vähenee ja mitä asialle voi tehdä. --Zache 22. marraskuuta 2009 kello 20.20 (EET)

Muistaakseni vastaavaa oli muissakin Wikipedioissa, en nyt tosin muista missä tieto oli. "Uutuuden viehätys" ainakin vähentyy. --Harriv 22. marraskuuta 2009 kello 20.21 (EET)

24.11.2009 Tietoviikko: Wikipedian suosio kasvaa, vaikka vapaaehtoiset pakenevat --Ras 25. marraskuuta 2009 kello 22.41 (EET)

Arvoisat käyttäjät Zache ja Harriv, tuotte esille mielenkiintoisen seikan. Mutta pitää katsoa vain minun omaa tilannettani, päätöksiäni ja tekojani, se kertoo varmasti paljon. Kyllästyin riitelyyn ja jatkuviin ajojahteihin. Mielestäni asiaan on yksinkertaisia ratkaisuja, eli ylläpitäjyys määräaikaiseksi, näin ei pääse kehittymään typeryyden keskittymiä. Toiseksi ylläpitäjä joka syylistyy edes kohtalaisen kestävään riitelyyn saa kohtalokseen jäähyn. Nyt en todellakaan tarkoita yllöpitäjä Harriv:tä, päinvastoin olen oppinut tuntemaan hänet vastuulisena käyttäjänä, mutta hän voisi tehdä kuin Aulis Eskola teki!

Mutta ennen kaikkea muutta lopettakaa typerä riitely ja bannaaminen typeristä syistä, vain vandalismi lienee pätevä syy moiseen ei artikkeleiden pilkuista riiteleminen. Nyt on aikaa kohtotaa Wikipedia alhostaan, toivoo vain tavallinen käyttäjä Alexius Manfelt! --212.54.30.123 22. marraskuuta 2009 kello 22.55 (EET)

Yli 25 kertaa kuukaudessa muokkaavia on muutama sata, yleensä keskuteluissa on korkeintaan kymmenesosa siitä, eli mielestäni se ei ole oleellinen tekijä. Mukana toki vaikuttamassa siinä missä kaikki muukin. --Harriv 22. marraskuuta 2009 kello 22.58 (EET)

Muokkausmäärä sinänsä ei kerro oikein mitään. Muokkaukset voivat olla yksittäisiä typojen tai mallineiden korjauksia jotka eivät varsinaista sisältöä lisää. --Rmac 25. marraskuuta 2009 kello 12.21 (EET)

Onko fi-wikissä tosissaan vain vähän yli 100 muokkaajaa, joilla on yli 100 muokkausta? – EtäKärppä^khihi 23. marraskuuta 2009 kello 17.56 (EET)

Tarkoittanet 100 muokkausta tietyssä aikavälissä. --Mpadowadierf 23. marraskuuta 2009 kello 18.04 (EET)

Tarkemmin sanoen yli sata kuukaudessa. Joo, uskottava se on. ¬Antilope 23. marraskuuta 2009 kello 18.09 (EET)

Ja vain viitisenkymmentä, joilla yli 250 muokkausta kuukaudessa. Nehän osaisi jo melkein luetella nimeltä... --Quinn 25. marraskuuta 2009 kello 12.25 (EET)

Tarkalleen 104 käyttäjää, joilla oli lokakuussa 101-250 muokkausta sekä 46 sellaista, joilla oli yli 250. Viidensadan raja olisi kyllä mielenkiintoinen; tonnin yli on mennyt vain neljä käyttäjää. Pitke 25. marraskuuta 2009 kello 12.54 (EET)

Ja nimen omaan artikkelimuokkauksia 100 / kk. -tKahkonen 25. marraskuuta 2009 kello 12.57 (EET)

Uusia kirjoittajia vain tulee vähemmän ja he jäävät satunnaisiksi kirjoittelijoiksi. Samalla osa vanhoista alkaa kyllästymään tai elämäntilanne ei enään salli kirjoitella wikiin niin paljoa kuin tahtoisi. Uusia kirjoittajia helposti "rangaistaan" koska ei osaa kirjoittaa wikin mukaista sisältöä ja ei osaa vielä käyttää kaikkia muotoiluja ja täyttää esim. lähteistys vaatimuksia. Heitä turhan usein pelotellaan huomautuksilla merkityksettömyydellä tai vandalismilla. Jos joku uusi käyttäjä haluaa tehdä artikkelin itselleen tärkeästä, esim. vaikkapa omasta urheiluseurastaan ja luo artikkelin alun. Pahimmassa tapauksessa jo muutaman minuutin kuluttua artikkeli on poistettu tai poistoäänestyksessä. Ei tämä käyttäjä välttämättä tajua asian pointtia vaan kokee, ettei hänen kirjoituksiaan suvaita.

Tähän (kylläkin yksittäiseen) ongelmaan voisi olla ratkaisuna käytäntö, jossa tarkastetut ja hyväksytyt artikkelit näkyisivät ulkopuolisille ja kaikki kirjautuneille. Artikkelin luoja saisi ilmoituksen ettei artikkeli vielä ole ns. julkaisukelpoinen ja pyydetään parantamaan sitä, jotta se voitaisiin julkaista kaikille. Tällöin jäisi uudella käyttäjällä mielikuvan oman materiaalinsa mahdollisesta tarpeellisuudesta, mutta se ei ole vielä riittävän "tasokas". Hänellä olisi aikaa ja motivaatiota oppia käytännöt ja mahdollisesti muokata artikkeliaan sopivammaksi tai yhdistää sen sisältö toiseen artikkeliin. Esim. 10 artikkelin luojalla olisi jo automaattinen artikkelin "julkaisuoikeus" --Lovemachine 7. joulukuuta 2009 kello 00.21 (EET)

Heh, tää oli meitsin artikkelin vastaanotto tuossa jokunen tunti sitten. Voisin kuvitella et uusi tai vanha käyttäjä pitäis tuota suht tylynä ja ite koin sen jyrkkyydessään aika yllättävänä. --Zache 7. joulukuuta 2009 kello 00.35 (EET)

Keskustelu:Wikipedia#Artikkelin neutraalisuus

Pyytäisin kommentteja tuohon keskusteluun.-Hene_133- WTF? 5. joulukuuta 2009 kello 09.11 (EET)

Neutraaliudestaen tiedä, mutta ainakin artikkeli kaipaisi kipeästi päivitystä (so. tasapainoista valikoimaa) siitä, mitä Wikipediasta on sanottu tai tutkittu vuoden 2006 jälkeen. Ei anna hyvää kuvaa Wikipediasta, jos sitä itseään koskevaa artikkelia ei kunnolla päivitetä kolmeen vuoteen, samaan aikaan kun pisimmät keskustelut käydään Jethro Rostedtin merkittävyydestä. Näinä kolmena vuotena sekä englannin että Suomenkielinen Wikipedia että niiden käyttö ovat varmasti muuttuneet niin, että moni asia on saattanut muuttua, ja valikoima viimeisen kolmen vuoden merkittävistä lausunnoista ja tutkimuksista olisi siksi kipeästi tarpeen.--Urjanhai 5. joulukuuta 2009 kello 11.44 (EET)

Sen vois jossain välissä pistää viikon yhteistyöprojektiksi niin samalla tieto sen päivittämisestä näkyis etusivulla. --Zache 5. joulukuuta 2009 kello 11.51 (EET)

Teollisuusalueiden merkittävyys?

Keskustelu siirretty käytäntökahvihuoneeseen, jossa keskusteltu merkittävyydestä ennenkin. --Quadriplegia 5. joulukuuta 2009 kello 15.28 (EET)

Ääninäyttelijä

Muidenkin kommentteja kaivataan keskusteluun Edie McClurgin sopivuudesta luokkaan ääninäyttelijät. –☆Makele-90 6. joulukuuta 2009 kello 16.45 (EET)

500 000. artikkelin veikkaus ym

En löydä 500 000. ym. rajapyykkien veikkaussivuja :( Missä ne ovat??

jr888 6. joulukuuta 2009 kello 17.05 (EET)

Täältä löytyy. --Quinn 6. joulukuuta 2009 kello 17.09 (EET)

Wikipedian tason nostaminen

Muuten olen sitä mieltä, että eri tieteenalojen asiantuntemusta pitäisi saada Wikipediaan edustetuksi enemmän, ja nähtävästi ainoa keino tähän olisi Wikipedian käytön integroiminen tavalla tai toisella eri alojen korkeakouluopetukseen, jossa nykyäänkin mitä moninaisimmista askareista on mahdollisuus saada "korvaavia pisteitä". Ilman sitä tason nousu jää väistämättä sporadiseksi ja kohdistuu vahvimmin vain niihin aloihin, joista joillain vakiokäyttäjillä sattuu olemaan korkeakouluopintoja.

Keinona tähän voisi olla esimerkiksi se, että joku tai jotkut Wikipedistit, joilla on korkeakouluyhteyksiä, markkinoisivat tätä ajatusta esimerkiksi postituslistojen tai mahdollisten henkilökohtaisten yhteyksien kautta mahdollisimman monelle tieteenalalle. Poissaolollaan loistavat tieteenaloista esimerkiksi monet historian alat (vaikka itsekin muokkaan historia-aiheita harrastajana), yhdyskuntasuunnittelu, luonnonmaantiede, ja listaa voisi jatkaa helposti.

Eli tämä on mielestäni siis ainoa tie, koska itsekin olen sen verran monella alalla edistynyt harrastaja, että kykenen kyllä havaitsemaan jonkin aihealueen artikkeleiden surkean tilan, mutta en välttämättä tekemään sille mitään, koska sellaisiin korjauksiin, joihin harrastaja joutuu näkemään paljon aikaa ja vaivaa, alaa opiskellut saattaa pystyä samalta istumalta parissa minuutissa ja hänellä ehkä vielä on alan kirjallisuuskin sekä muistissa että kirjaimellisesti käden ulottuvilla.

Mutta koska, niin kuin jossakin ohjeessa todetaan, asiantuntijat ovat kiireisiä, niin ilmeisesti ainoa keino saada jotain tapahtumaan on nakittaa eri alojen opiskelijoita tavalla tai toisella vapaaehtoisesti (vrt. vanhaa vitsiä Churchillistä, Hitleristä, Stalinista ja vapaaehtoisesta pakosta), mitä ilmeisesti jotkut yliopistossa töissä olevat käyttäjät ovat käyttäjäsivujensa maininnoista päätellen jossain määrin tehneetkin.

Vai mikä olisi oikea tie?--Urjanhai 16. marraskuuta 2009 kello 19.25 (EET)

Kun Wikipediaa markkinoidaan potentiaalisille muokkaajille, olivat he sitten korkeakouluopiskelijoita tai muita, on erittäin tärkeää, että tähän markkinointiin sisällytetään kiteytettynä Wikipedian perusajatukset. On jo muutamaan kertaan nähty ikäviä tapahtumakulkuja, joissa jonkin alan asiantuntijat (tai vähintään sellaisina esiintyvät) ovat tulleet torvet soiden korjaamaan Wikipedian virheitä, ymmärtämättä että Wikipediassa asiantuntijan omakohtainen tieto ei ole erityisen arvokasta, vaan muokkausten tulee perustua luotettaviin lähteisiin, niihin tulee viitata ja kaiken kukkuraksi joutuu kaiken maailman puupääharrastelijoiden kanssa keskustelemaan kaikenlaisesta "turhasta".

Tarkoitukseni ei ole väheksyä asiantuntijuutta, vaan korostaa sitä, että kun uudet muokkaajat ymmärtävät pelin hengen ja käytännöt heti alussa, vältytään monilta pettymyksiltä puolin ja toisin. -- Piisamson 16. marraskuuta 2009 kello 23.06 (EET)

Kirjoitin tuon siinä mielessä, että olen itse jollakin alalla korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja mielestäni ainakin kohtalaisesti omaksunut Wikikipedian periaatteet, enkä siksi pidä samaa mahdottomana muillekaan; usein nuo "asiantuntijana" itseään pitävät ovat pikemminkin jonkin sortin hörhöjä, kun taas oikeiden asiantuntijoiden (joita täällä myös näkee) suurimpana ongelmana on, niin kuin jossakin projektisivulla jo valmiiksi todetaan, että he ovat kiireisiä (engl. busy). Samoinhan täällä näkee myös yritysten ja projektien tiedottajia, joiden projekti tai yritys sattuu olemaan merkittävä, ja jotka itse ovat onnistuneet sisäistämään Wikipedian periaatteet ainakin jäljestä päätellen. Näitä kaikkia siis vain tarvittaisiin lisää, ja tässä näkisin etenkin opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat potentiaalisesti mobilisoitavissa olevana joukkona; vaikka näitäkin täällä kyllä on, joskin monet (kuten teen itsekin) saattavatkin muokata mieluummin aiheita, joita harrastavat, kuin aiheita, jotka ovat heidän työnsä, mihin luonnollisesti kaikilla on oikeus. Mutta jos entistä useampi jollakin alalla asiantuntemusta omaava olisi tietoinen Wikipediasta, niin ehkä tämä seuloisi joukosta esiin vapaaehtoiset, eikä edes tuota "vapaaehtoista pakkoa tarvittaisi".--Urjanhai 17. marraskuuta 2009 kello 00.08 (EET)

En tarkoittanut sanoa, että periaatteiden omaksuminen olisi vaikeaa. Niiden omaksuminen on vain helpompaa, jos niistä kerrotaan etukäteen, näin etenkin jos ihmisiä houkutellaan Wikipediaan - tämä on oleellisesti erilainen tilanne, kuin meillä, jotka olemma tulleet oma-aloitteisesti ihmettelemään ilmiötä ja sitten imeytyneet siihen mukaan. Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen eroaa tieteellisen artikkelin kirjoittamisesta monella tavalla, ja tämän eron ymmärtäminen lienee yhtälössä tärkeää. -- Piisamson 17. marraskuuta 2009 kello 11.31 (EET)

Pitää muistaa, että Wikipedian eräs perusidea on muokkaajien tasa-arvo: asiantuntijat ja maallikot ovat samalla viivalla. Tietosanakirja-artikkelin ei aina tarvitse täyttää tieteellisen täsmällisyyden tiukimpia vaatimuksia, mutta sen on oltava helposti luettava ja maallikolle ymmärrettävä. Asiantuntijoille tällainen kirjoittaminen ei aina ole helppoa. En myöskään usko vapaaehtoisen pakon hedelmällisyyteen: Wikipediaan kirjoittamisen on oltava myös mukava harrastus, ei sitä kukaan muuten ilman korvausta kauan jaksa kunnolla tehdä. --Hrrkrr31 16. marraskuuta 2009 kello 23.13 (EET)

Tuli mieleeni asiaan hieman liittyvä toteamus, jonka uskontotiedon kurssini pitäjä sanoi Wikipediasta ekalla luennolla. Hän suositteli (muistaakseni erityisesti englanninkielistä) Wikipediaa, koska sieltä löytyy oikeatakin tietoa. Tähän totesin vierustoverille jotakuinkin näin: "pitää vain tarkistaa, että artikkelissa on lähteet merkattu". 101090ABC 16. marraskuuta 2009 kello 23.17 (EET)

Niin kuin ylempänä jo kehitinkin ajatusta eteenpäin, niin oikeastaan, jos entistä useampi jollakin alalla asiantuntemusta omaava olisi tietoinen Wikipediasta, niin ehkä tämä seuloisi joukosta esiin vapaaehtoiset, eikä edes tuota "vapaaehtoista pakkoa" tarvittaisi. Tuota kirjoittamisen vaikeutta asiantuntijoilla pitäisin myös paljolti myyttinä (joka täälläkin projektisivuilla roikkuu oikeastaan vain en-wikistä käännettynä). Eli luultaqvammin tuo kirjoittamisen vaikeus pikemminkin koskee tuota "hörhö"-osastoa, kun sen sijaan oikeat asiantuntijat, mitäpä muuta kuin kirjoittavat työkseen tieteellistä tekstiä (ja yksi tällainen Wikipediassa jo oleva kerran totesikin, että työläydeltään Wikipediaan kirjoittaminen ei juuri poikkea tieteellisen artikkelin kirjoittamisesta). Kun sen sijaan, kun itse yrittää kehittää jotakin artikkeleita, joiden aihepiirissä on harrastaja, saa kyllä hakata päätään seinään kerran jos toisenkin, ja sekä muokkaamisen hyötysuhde että lopputulos on sen mukainen. Lähinnä jotkut (lähinnä vanhemman polven) asiantuntijat voivat olla kädettömiä internetin suhteen, mutta yhtä varmasti ja yhtä paljon on niitä, jotka liikkuvat siellä kuin kala vedessä (istuvat esimerkiksi kokouksissa läppäri nenän alla). Ja tällöin siis kysymys on lähinnä siitä, kokevatko asiantuntijat Wikipedian kehittämisen mielekkääksi. Ja tämän edellytyksistä taas on muutama linkki täällä.--Urjanhai 17. marraskuuta 2009 kello 00.08 (EET)

Oma näkemykseni on, että parhaat artikkelit syntyvät kirjoittamalla aiheesta, josta ei tiedä yhtään mitään. Tällöin joutuu turvautumaan lähteisiin. Toissalta, suomenkielinen Wikipedia ei ole millään tieteenalalla saavuttanut vielä sellaista syvällisyyden tasoa, että aihesta voisi kirjoittaa vain asiantuntija. -- Petri Krohn 17. marraskuuta 2009 kello 00.23 (EET)

Siitä vaan miettimään, monenko opintopisteen arvoiseksi arvioidaan N kB:n SS-artikkeli :) Ehkä suomenkielisiä lähteitä pelkästään käyttäen voi välttyäkin pieniltä virheiltä, kirjoittaessa oudosta aiheesta, kirjoittamalla aivottomasti ja uskollisesti lähdetekstin mukaan (eihän totuus ole tärkeää, vaan tarkistettavuus...). Edelleen täällä on paljon aiheita, joista asiasta kiinnostunut maallikkokin voi rykäistä tavan tallaajalle ihan hyödyllisen uuden artikkelin. "Asiantuntijoilta" (hoijaa) kirjoittaminen ei kai vaadi kuin vähän nöyryyttä ja kurinalaisuutta lähteiden merkitsemiseen. Mutta jos käytetään esim. englanninkielisiä lähteitä, joita nyt sattuu nykyään olevan niin paljon saatavilla, niin kyllä siinä jo ero näkyy. Mitä artikkelin kirjoittaja oikein ymmärtää asiasta. Koko Wikipediassahan on pakko olla aivan valtava määrä.. miksi niitä sanoisi, epätäsmällisyyksiä, jotka huomaa vain jos aihetta tuntee tarkemmin. Yksi tasoa tavallaan nostava asia olisi, etteivät ns. maallikot yrittäisi liikaa, vaan jos ei ole varma jostain, niin sitten skippaa koko asian, eikä edes yritä upota liikaa yksityiskohtiin. Sekin vaatii itsekuria.

En tiedä, mitä Urjanhai tuolla "tietoisuudella" Wikipediasta tarkoitti? Tuskin nyt epäilet WP:n tunnettavuutta yleisesti. --J. Sketter 17. marraskuuta 2009 kello 13.55 (EET)

Niin kuin jo Krohnillekin alla kommentoin, niin tarkoituksena puheenvuorollani ei ollut suinkaan heivata harrastajia Wikipediasta pois (koska suuren osan siitä, mitä itsekin olen kirjoittanut, olen kirjoittanut harrastajana, ja tämä näyttää olevan tapana monilla muillakin muokkaajilla, jotka varmasti ovat minua pätevämpiä asiantuntijoita omilla aloillaan). Eli kun asiantuntijoita ei kuitenkaan riitä joka aiheeseen, niin suuri osa korkeatasoisista artikkeleista varmasti aina tullaan kirjoittamaan harrastajavoimin. Mutta kun harrastukset aina kasautuvat joillekin jostain syystä paljon harrastetuille aihealueille, ja harva harrastaa esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa tai banaanikärpästutkimusta, niin aukkoja jää väistämättä (paitsi ei banaanikärpästutkimukseen, koska sen alan asiantuntija meillä on). Mutta jos pitäisi vääntää esimerkiksi suotyypeille interwikit, niin siinä vaan tahtoo maallikolla väkisinkin mennä sormi suuhun. Eli jokaiselle kyllä riittää töitä. Ja se tietoisuus esimerkiksi tarkoittaa sitä, että miten voisi viiden minuutin työllä parantaa jotain luokkaa tai artikkelia ratkaisevasti. Eli tietoisuutta Wikipedian merkityksestä oman alan kannalta. --Urjanhai 17. marraskuuta 2009 kello 15.06 (EET)

Tietenkään asiantuntijuus ei sulje pois harrastajuutta, kun tiedon määrä on ääretön, niin kumpaisistakin on lopulta pula. Hyvään artikkeliin (ilmaisun objektiivisessa, ei viivoitin-merkityksessä) on varmasti miljoona tietä. Mutta joka on ollut amatöörinä esimerkiksi rakennustyömaalla, missä ammattikirvesmies lyö lautaa puuhun, ymmärtää kyllä eron, varsinkin jos omat naulat ovat menneet kaheraan.--Urjanhai 17. marraskuuta 2009 kello 15.06 (EET)

Erinomainen vertaus. Mutta hankala siksi että Wikipedia tarvitsee kehittyäkseen kaikentasoisia muokkaajia..Ei välttämättä aina asiantuntija pysty tekemään hyvää artikkelia tai julkaisua ellei hänellä ole apunaan muita jotka tarkastavat kirjoitusasun tai oikolukevat artikkelin ja poistavat kielioppivirheet jne. Suomenkielisen wikipedian vika on siinä että ei lähteistetä tai kirjoitetaan liian "puhtaasti". Wikipedian rikkaus on siinä että on hieman rosoisuutta joka tulee siitä että kaikenikäiset ja erilaiset ihmiset kaikkialla maailmassa pääsevät kehittämään artikkeleita. Antaa artikkeiden lopullisen muotoutumisen hoitaa sitten "ammattilaiset" kun tämä on tarpeeksi mittava ja myös vakavastiotettava sanaikirjamainen tuotos. Jo nytkin monet artikkelit ovat erinomaisia mutta aihepiiriltään suppeita tästä seuraa se että kun nuoret haluvat tehdä tai muokata niitä artikkeleita jotka ovat heidän sydäntälähellä kuten musiikki tai peliartikkeleita. Itse vähän varttuneempana haluaisin enenmän vanhempia tänne muokkaamaan siten saisimmme tallennetuksi monia sellaisiakin aiheita joiden ajankohtaisuus voi olla vuosien päästä mutta tiedon hankkiminen taas tuskan ja vaivan takana. Tämän havaitsin kun pyrin saamaan hyväksi artikkeliksi Koverin keskitysleiri niin monet juniorit olivat sitä mieltä että "oli liian lyhyt" jne vaikka hyvän artikkelin perusteena ei ole välttämättä pituus.. Eli Wikipedia tarvitsee kaiken ikäsiä muokkaajia eli ei karkoiteta tappeluilla ja luutuneilla asenteilla niin niitä innokkaita jotka haluavat tehdä tätä vapaaehtoistyötä. Siten uudistuminen täytyy alkaa jo tänään muuten tämä projekti yksipuolistuu ja siten näivettyy ja ylihuomenna on liian myöhään. D100a 17. marraskuuta 2009 kello 15.36 (EET)

Olematta itse varsinnen asiantuntija missään, mutta sellaisten kanssa paljon tekemisissä olleeena rohkenisin olla tuosta mielestäni perusteettomasta stereotypiasta eri mieltä. Todelliset asiantuntijat (hörhöt siis erikseen) ovat tieteellisen viestinnän ammattilaisia, joilta onnistuu kirjoittaminen eri vastaanottajaryhmille (eräskin johtava HIV:n leviämisen tutkija kirjoittelee iltapuhteinaan lasten tietokirjoja, ja on saanut palkintoja myös niistä), ja tällaisia ovat myös ne muutamat harvat asiantuntijat, joita Wikipediassa näkee: jotkut heistä ovat päivittäisiä käyttäjiä, jotkut muokanneet ehkä vain yhtä tai muutamaa artikkelia, mutta jos on tieteellisen viestinnän ammattitaito, niin Wikipedia ei ole ongelma (varsinkin kun tänne muutenkin näkyy valikoituvan kirjallisesti ilmaisukykyistä porukkaa). Ja vielä kolmannen kerran: kaikkien panos on tarpeen. Mutta jos joku ryhmä on aliedustettuna, niin tämä kuilu tulisi pyrkiä kuromaan umpeen. Vasta silloin Wikipedia on koko yhteiskunnan kuva myös tältä osin; rosoisuus meillä on aina vieraanamme.--Urjanhai 17. marraskuuta 2009 kello 15.54 (EET)

Sen takia pitää sietää vanhempiakin. Tänä syksynä on lähtenyt tai painostettu lähtemäään liikaa muokkaajia typerillä estoilla tai muuten kiistojen takia. Jokainen saa mennä itseensä siksi että typerät kiistat ja kehityksen estäminen pitää loppua nyt eikä tulevaisuudessa. Kääritään hiat ja aletaan tekemään tästä vakavasti otettavaa tiedonkirstua josta ammennetaan tietoa ja haetaan erillaisia näkökantoja. D100a 17. marraskuuta 2009 kello 16.27 (EET)

Mielestäni olisi helpointa opettaa ihmiset lisensoimaan wikipedia-yhteensopivasti nykyisiä kirjoituksiaan. Tällä tavoin vältettäisiin alkuvaiheen kokemattomuudesta johtuvat muokkauskonfliktit. Joillakin asiantuntijoilla ei ole edes aikaa/halua paneutua wikipedian erikoisuuksiin, mutta voisivat ehkä nähdä materiaalinsa käytettävän laajemmin hyödyksi. --212.146.46.246 18. marraskuuta 2009 kello 23.38 (EET)

Wikipedian tason nostaminen: Pohdintaa

Oma ajatus ja toive on liikkunut Urjanhain uraa. Piisamsonin varauksella vahvistettuna. Esikuvakin on: historian alan Agricola-verkko (http://agricola.utu.fi/), jonka kirja-arvioita olenkin käyttänyt lähteenä. Sen avustajat eivät saa palkkiota, mutta nimeä ja mainetta ainakin pienessä piirissä. Silti sen tietokirja-arviot joskus ylittävät vaikkapa HS:n samoista teoksista julkaisemat. -Eihän Wikipedia ole "diletantismiin tuomittu". --Crash 5. joulukuuta 2009 kello 23.03 (EET)

Keskustelun aihe on mielenkiintoinen, mutta miksi Wikikirjoittaminen ei kiinnosta asiantuntijoita. Tähän on tietysti moninaisia syitä ja otan esiin muutaman. D100a ottaa hyvin esille kaikkein vaikeimman asian. Kukaan ei jaksa tai kestä Wikipediassa ilmenevää riitaisuutta ja eräänlaista karkoitusmentaliteettia. Ja tässä hän on enemmän kuin oikessa. Toiseksi yleissivistyksen puute on todella suuri täällä Wikipediassa. Jokainen normaaliin yleissivistykseen kuuluva tieto pitäisi lähteistää, mutta miksi? Ei normaalissa paperitietosanakirjassa ole kuin artikkelin lopussa luetellut lähteet, mutta ne ovatkin tehty minimi-yleisivistyksen omaaville lukijoille. Mitä tulee historian Agricola-sivustoon, niin siellä pelataan juuri lähtökohtana riittävä yleissivistys, ei kaikkea tarvitse lähteistää. Ja varmaan yli puolet Wikipedian lähteistä on yhtä tyhjän kanssa. Varsinkin sellaiset joihin viitataan useasti ja ne ovat yhdessä pötkässä viitteistössä. Mutta tarkemmat viitteet puuttuvat. On ihan sama jos tutustuu artikkelin lopuussa mainittuun lähteeseen kuin että yrittää etsiä tietoa tuollaisten viitteiden avulla. Lisäksi asiantuntijat eivät halua riidellä diletanttien kanssa jostain triviaalista asiasta, siihen menee liiaksi energiaa, joka on ehkä pois tieteellisestä työskentelystä. No, syitä on monia ja Wikipedia täytyy muuttua paljon, jotta suosittelisin opiskelijoille Wikipediaan kirjoittamista, saati antaisin siitä opintopisteitä. Näin se on vaan nähtävä. --212.54.30.123 6. joulukuuta 2009 kello 01.49 (EET)

Asiantuntijoihin kai sopisi sama mikä eräässä vanhassa kaskussa: Linja-autoaseman baariin saapui nuorehko henkilö, käveli pöydän ääreen, iski mukanaan olleen puukon pystyyn pöydän pintaan ja artikuloi jotenkin siihen suuntaan kuin: "Tässä on semmoinen kaveri, joka ei miestä pelkää!". Johon eräs pöydän ääressä istuneista sitten rauhallisesti loihe lausumaan: "No sää olet sit simmosii varmaan nähny." Eli vaikka en pidä itseäni asuiantuntijana, niin olen semmoisia nähnyt.

Eli riitaisuus on varmasti ongelma, mutta mitä nyt olen sivusta seurannut Wikipediassa jo olevia asiantuntijoita, niin he saavat kyllä suhteellisen rauhassa muokata mitä lystäävät näiden riitojen ulkopuolella. Joskin sitä vastoin (englanninkielistä) Wikipediaa aiemmin muokannut fennougristi Ante Aikio muistaakseni tilitti joskus kotisivullaan (joille osuin fennougristiikan harrastajana), että kyllästyi siihen, että oli siellä ainoa alansa asiantuntija (arvatenkin, koska se toinen Wikipediaa muokkaava fennougristi sattuu voittopuolisesti muokkaamaan fi-wikiä).

Ja lähteistyskäytäntöäkään en koe vieraaksi, koska olen nähnyt sen arvon lähteistettyä tekstiä käyttäessäni ja tuottaessani; eli teksti, joka (Wikipediassa tai muualla) lähteistettynä muodostaa toimivan hypertekstin ja linkin laajaan tietovarantoon (jo ennen kuin internetistä oli kuultukaan, hypertekstihän on vain sähköinen versio paperilla jo kauan ennen tietokoneita käytössä olleesta lähdeviitteistetystä tekstistä) saattaa menettää suuren osan käytettävyydestään, jos lähdeviitteet poistetaan. Ja jos on tästä kokemusta, niin apparaatin käyttö sujuu, ja jos ei, niin se saattaa tökkiä.

Ja sekin vika asiantuntijoilla toisinaan on, että he haluavat levittää ilosanomaansa tietämättömille, ja sitäkin täällä näkee.

Enkä myöskään näkisi Wikipedian hyötykäytössä osana korkeakouluopiskeluakaan ongelmaa; kriitisyyshän nyt on ensimmäisiä (vaiko viimeisiä?) asioita, joita korkeakouluissa opitaan, ja media itse näyttää, tuleeko se kestämään kriittistä käyttöä. Siinä katsannossa Wikipedia on työkalu, jota käytetään, jos ja kun siitä on hyötyä; jo nythän suuri osa käyttäjistä lienee korkeakouluopiskelijoita tai sieltä valmistuneita (jotka omilla aloillaan voi lukea asiantuntijoiksi).

Mutta niin kuin Paasikivi sanoo, kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, ja nähtäväksi siis jää, mitä tosiasioita Wikipedian taivaalle vielä kerääntyy.--Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 03.56 (EET)

Hämmästelen valitusta, että "normaaliin yleissivistykseen kuuluva tieto pitäisi lähteistää". Kyllä Wikipedian tyypillinen ongelma on pikemminkin päinvastainen: lähteet puuttuvat sellaisistakin detaljitiedoista, jotka eivät missään nimessä ole yleisesti tiedossa. Ei sitä tarvitse lähteistää, että talvella Suomessa on kylmä, mutta jos tähän lisätään vaikka eri talvikuukausien keskilämpötilat, niin se jo tietenkin vaatii lähteen. Eikä sitä tarvitse lähteistää, että uraani on alkuaine, mutta uraanin ominaispainon heittäminen tietosanakirjaan lonkalta, ilman mitään lähdettä, ei todellakaan käy. --Jmk 6. joulukuuta 2009 kello 14.17 (EET)

Uraanin alkuaineuteen sentään saa vielä lähteen helposti, mutta löydäpäs lähdetieto sille, että lusikka on ruokailuvälinem, jossa on pitkänomainen varsi ja toisessa päässä leveämpi, laakea kuppi... Pitke 6. joulukuuta 2009 kello 14.46 (EET)

Monet arkiset, periaatteessa yleissivistykseen kuuluvat asiat osoittautuvat, jos ne äkkiä pitäisikin määritellä, sen verran vaikeiksi, että kirjallisuus äkkiä on tervetullutta.--Urjanhai 6. joulukuuta 2009 kello 14.59 (EET)

Tai lähde sille, että suomessa ei kasvateta hevosia pelkästään lihatuotantoa varten vaan käytetty hevosenliha tulee muussa käytössä ensin olleista hevosista. Tämän lähteistys oli aito kysymys joskus ja paras vastaus mikä meillä siihen oli et jätä lähdepyyntö merkintä paikoilleen ja anna olla. Toinen teknisempi ongelma on, että lähdemerkinnät tekee tekstin editoinnista tuskaa (esimerkki) joka puolestaan tekee haittaa artikkeleiden laadulle kun niitä ei pysty jouhevasti muokkaamaan. --Zache 6. joulukuuta 2009 kello 15.05 (EET)

lusikka 1. ruokailuväline jossa on varsi ja kovera pesä. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0, s.v. lusikka. Ole hyvä. --Jmk 6. joulukuuta 2009 kello 18.09 (EET)

Vertaus paperitietosanakirjan lähteistystyyliin ontuu siinä mielessä, ettei tarkka, suoraan tietoon sidottu viite aja Wikipediassa ainoastaan tiedon hakijan asiaa, vaan tiedon tarkistettavuutta, tekstin luotettavuutta. Paperitietosanakirjan toimituskunta löytyy alkuteksteistä, yleensä pitkä lista vähintään tohtoristason ihmisiä - mitäs me Wikissä tilalle tarjoamme: nimimerkkejä ja ip-osoitteita? Ja niiden tekstien luotettavuuteen sitten pitäisi uskoa? Ihan kysymys: millä muulla tavalla voidaan yhteisökirjoitetun artikkelin luotettavuus lukijalle todistaa? (Ja jos vastaus on että jonkinlaisella luottokäyttäjien tekemällä artikkeleiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyllä, niin seuraava kysymys onkin että miten siinä hyväksymismenettelyssä voidaan artikkelin luotettavuus tarkastajalle todistaa?) Tiedon luotettavuus on Wikipedialle pitkällä tähtäimellä kaikki kaikessa, ja tarkka lähteistys sen mukana. Terv. --Riisipuuro 6. joulukuuta 2009 kello 21.56 (EET)--

Kannattaa muistaa, että lähteistys on vain työkalu sen luotettavuuden tuottamiseen. Se mikä oikeasti tuottaa sitä luotettavuutta täällä on vertaisarviointi jota se lähteistys sitten avustaa. Mut se mitä meillä vois olla on se, että artikkeleissa olis jotain vihjettä siitä miten luotettavana me artikkeleita pidetään. Esimerkiksi tieto siitä, että suositeltu X on vertaisarvioituna päivänä Y ja siihen on tehty N tarkistamatonta muutosta sen jälkeen. Tai botilla läimäisty tagi siitä ettei yksikään pitkäaikainen wikipedisti ole lukenut artikkelia (ja lähteitä) ajatuksella läpi sen jälkeen kun tagi on lätkäisty (jolloin tagin voi ottaa pois). jne. --Zache 6. joulukuuta 2009 kello 22.33 (EET)

Wikiyhteisön ulkopuolisille vertaisarviointi ei välttämättä kerro tai vakuuta paljoakaan. Ja vaikka ihan oikeasti saamme omassa porukassa artikkelia luotettavammaksi, oleellista on onko lukijoilla keinoja arvioida tuota luotettavuutta. Jos artikkeli ei lukijasta vaikuta luotettavalta se jää käyttämättä. Mutta kunhan lähteistämisestä pidetään kiinni kannattaa kuvaamiasi erilaisia vertaisarviointikeinoja kyllä harkita. Terv. --Riisipuuro 6. joulukuuta 2009 kello 23.01 (EET)--

Tässä oikeastaan pitäisi erotella kaksi eri ongelmaa. Yksi on se, että artikkelit ovat epäluotettavia. Vaikka niissä olisi merkittynä lähteet niin ilman ajatustyötä ei voida tietää onko tietojen/lähteiden lisääjä ollut rehellinen. Toinen on ettei käyttäjillä ole oikein keinoa arvioida artikkelien luotettavuutta. Jos olisi niin artikkelien luotettavuus ei olisi läheskään niin paha ongelma, koska käyttäjät voisivat suhtautua epäluotettavan artikkelin kohdalla tietoon siten että se voi olla virheellista ja vastaavasti luottaa luotettavan artikkelin kohdalla saamaansa tietoon. Ongelma tässä vain on se, että meillä ei ole tällä hetkellä itselläkään mitään luotettavaa tapaa arvioida artikkeleiden luotettavuutta tai tietojen järjestelmällistä tarkistamista. --Zache 6. joulukuuta 2009 kello 23.25 (EET)

Wikipedian tason nostaminen: Pohdintaa 2

Tarkastetut artikkelit täytyisi lukita muutoksilta, että tarkastuksesta olisi mitään hyötyä. Nykyisellä aktiivimuokkaajien määrällä kaikkien artikkelien perusteellinen tarkastaminen tosin on mahdotonta, vaikka putiikki pistettäisiin kokonaan kiinni inventaarion ajaksi. --J 6. joulukuuta 2009 kello 23.44 (EET)

Niin, olemme panostaneet ennen kaikkea määrään. Niinpä sitä määrää on saatu. --Jmk 6. joulukuuta 2009 kello 23.45 (EET)

Ei tarvitse lukita, riittää kun kun kerromme että artikkeli on muuttunut N verran tarkistuksen jälkeen. Eli pointtina ei ole taata täydellistä luotettavuutta vaan parempaa ennustettavuutta tiedon oikeellisuudesta. --Zache 6. joulukuuta 2009 kello 23.54 (EET)

Ei tarvitse lukita, riittää kun Saksan mallin mukaan sisäänkirjautumattomille näytetään viimeisin tarkastettu versio. Pitke 6. joulukuuta 2009 kello 23.58 (EET)

Eikös se toisaalta ole ei-muokkaajien kannalta käytännössä sama asia...? Ja tarkastusurakkaan se ei silti tuo mitään ratkaisua. Suomiwikissä on muutama sata aktiivisempaa pitkäaikaista käyttäjää ja tällä hetkellä 223 305 artikkelia. Taitaisi tehdä lähemmäs tuhat tarkastettavaa per nuppi, lisäksi täytyisi jäävätä itsensä omista tekeleistään.--J 7. joulukuuta 2009 kello 00.10 (EET)

Ei kaikkea tarvitse tarkistaa. Ainoastaan se osuus johon me halutaan selkeästi merkitä arvio luotettavuudesta. Loppujen kohdalla voidaan selkeästi kertoa käyttäjälle ettei niitä olla tarkistettu. Tarkistamattomuus ei ole ongelma jos käyttäjä tietää asian ja osaa odottaa mahdollisia virheitä. --Zache 7. joulukuuta 2009 kello 00.48 (EET)

Oman kokemukseni mukaan jo pelkkä artikkelin ulkoasun tarkastus tuottaa korjaustyötä melko usein. Tämän tapaisiakin [1] "parannuksia" saattaa olla tuupattuna milloin mihinkin rakoon, sitten kaikki numerotiedon vandalisoijat ja muu hupiväki, kuten vaikka tämä [2] näprääjä. --J 7. joulukuuta 2009 kello 01.01 (EET)

Kyllä, hommaa on muutenkin liikaa jotta kaiken ehtisi korjata. Mut se mitä hain on se, että käyttäjän pitäisi pystyä suoraan näkemään ero luotettavuudessa esimerkiksi näiden kahden artikkelin välillä. Tällä hetkellä jälkimmäinen on selkeästi merkitty, mutta eron pitäisi selvitä ilman muokkaussotimistakin. --Zache 7. joulukuuta 2009 kello 08.14 (EET)

Wikipedialla on edelleen perustavanlaatuinen imago-ongelma. Kun akateemisten kollegojen kanssa ottaa puheeksi Wikipedian, saa usein osakseen tietynlaisen merkitsevän katseen ja joitakin varsin kliseisiä kommentteja. Tosin on myös sellaisia, jotka meikän lailla pitävät Wikipediaa hienona projektina, koska sen avulla pääsee jyvälle monesta asiasta todella helposti. Moneen tarpeeseen juuri jyvälle pääsy riittää ja säästää kovasti aikaa. Kukaanhan ei voi tietää kaikkea. ¶ En oikein tiedä, mistä tuo imago-ongelma johtuu. Ehkä on aluksi ollut liikaa dilettanttimaisuutta, ja sitten se vaikutelma on jäänyt päälle, en tiedä. Joka tapauksessa Wikipedia-artikkeliin viittaaminen jossain seminaarityössä tms ei varmaankaan tule kysymykseen ainakaan tätä nykyä missään aineessa. ¶ Ammattitutkijat eivät ole kovin innokkaita popularisoijia, koska juhlapuheista ja "yliopistojen kolmas tehtävä" -retoriikasta huolimatta vain tieteellisistä tutkimuksista tulee todellista meriittiä viranhakutilanteissa, apurahoja anottaessa tai työryhmiä perustettaessa. ¶ Itse Wikipediasta vielä ... vaikka täällä paljon keskustellaan ja joskus riidelläänkin, ei ainakaan oma vaikutelmani ole, että tämä olisi erityisen riitaisa paikka. Kyllähän täällä silloin tällöin liekki leimahtaa, mutta toisaalta onhan täällä paljon asiallisen ja mukavan tuntuista väkeä. Vakavampi juttu minun mielestäni ainakin on se, että täällä käy ikävän paljon vierailulla satunnaisia "humoristeja" tai suorastaan sekoja jotka enimmäkseen IP-osoitteiden takaa yrittävät jättää itsestään jonkin jäljen maailmaan. Joskus tulee mieleen, että täällä ollaan liiankin pitkämielisiä erinäisiä "kiltteja poikia" ja muita vedättäjiä kohtaan -- rumpaliluettelon "keskustelussa" esitetyt HH:t olivat suorastaan kuvottavia -- mutta osoittaahan se toisaalta hyvää asennetta ylläpitäjiltä, joten tämä ei ole missään nimessä tarkoitettu kritiikiksi ketään ylläpitäjää kohtaan. Demokratialla on hintansa. ¶ Jatkaisin Urjanhain parin viikon takaista ajatusta Wikipedian käytön integroimisesta eri alojen korkeakouluopetukseen. Itse olen opetuksessa alkanut antaa tehtäväksi laatia pieni wikiartikkeli tai artikkelin täydennys osana jotain esseetä tai muuta kotitehtävää. Sellaisen laatiminen ei ole niin helppoa kuin luulisi mutta toteuttaa kyllä docendo discimus ('opettamalla opimme') -ajatusta. Uskoisin, että tällainen saattaisi yleistyä ajan oloon. --Neander 7. joulukuuta 2009 kello 01.42 (EET)

Yleensä vältyn osallistumasta kaikenlaisiin keskusteluihin sillä olen pyrkinyt keskittymään sisällön tuottamiseen ja jalostamiseen, mutta sanotaanpa nyt sananen. Wikipedialla on joidenkin ihmisten silmissä imago-ongelma, mutta nämä ihmiset voisivat mennä itseensä ja miettiä suhdettaan mediaan yleensä. Jos epäilee jonkun artikkelin luotettavuutta, aina voi hakea lähteitä jos artikkelissa on sellaiset merkitty, ja sitten miettiä onko lähteitä tulkittu oikein ja luottaako niihin ylipäätään. Mielestäni silloin ollaan väärillä jäljillä jos Wikipediasta haetaan luotettavuutta, jonkinlaista tiedonvälityksen isähahmoa, joka kertoisi lopullisen totuuden. Pitää ymmärtää miten artikkelit ovat muotoutuneet ja niitä on saattanut laatia useampi henkilö joilla on kenties ollut jonkinlaisia kätkettyjä motiiveja omien tulkintojensa takana.

Itse olen käyttänyt Wikipediaan kirjoittamista apuvälineenä selvittäessäni joitain itseäeni kiinnostavia aiheita. Olen laatinut artikkeleita yhteenvetoina eri lähteistä haettujen tietojen pohjalta. Jälkeen päin joku on saattanut korjailla niitä tai lisäillä tietoja, ja siksi näen Wikipedian verrattomana opintovälineenä. Kukaan ei tarkista ja korjaa esimerkiksi yliopiston luennoilla itseä varten tehtyjä muistiinpanoja. --Gwafton 7. joulukuuta 2009 kello 16.13 (EET)

Ongelmakäyttäjä

Suomenkielisessä Wikipediassa on viime aikoina vaikuttanut käyttäjä, joka on lisäillyt toistuvasti asiasisällöltään ja kielellisesti heikkoja hauki on kala -artikkeleita tai minitynkiä brasilialaisista henkilöistä. Olen toistuvasti huomauttanut henkilöä sekä suomeksi että englanniksi, mutta henkilö ei tunnu ymmärtävän kumpaakaan kieltä. Hän on kirjoittanut mm. artikkelit Ruth Cardoso ja Sheila Mello, joista jälkimmäiseen hän nyt teki IP:llä 187.22.139.16 tällaisen lisäyksen ("entinen jäsennin ryhmä É o Tchan!"). Käyttäjä myös poistaa jatkuvasti HOK-merkinnän tekemiltään sivuilta eikä näytä noteeraavan saamiaan kommentteja mitenkään, edes lopettamalla heikkolaatuisten lisäyksien tekemistä. Aiemmin hän teki artikkelin jostain brasilialaisesta "ministeristä", joka paljastuikin papiksi (minister). Tosin koko papin olemassaolo jäi epävarmaksi. Miten tämän tapauksen kanssa toimitaan, kun ei varoituksiin reagoi? Estää voi, mutta kuitenkin tämä käyttäjä selvästi yrittää. --Quadriplegia 1. joulukuuta 2009 kello 14.30 (EET)

IP näkyy olevan brasilialainen, joten löytyisikö portugalinkielisestä wikistä huomauttamiseen joku sopiva vakiomalline?--J 1. joulukuuta 2009 kello 14.37 (EET)

Hauki on kala -mallineelle ei anneta yhtään kielilinkkiä, joten vastaavan etsiminen pt.wikistä olisi hyvin hankalaa. Ehkä käyttäjälle voisi sanoa jotenkin hienovaraisemmin, että ei pidä kirjoittaa kielillä, joita ei osaa. Itse en osaa muotoilla tällaista portugaliksi enkä kohteliaasti espanjaksi, jota käyttäjä voisi ymmärtää paremmin kuin englantia. --Quadriplegia 1. joulukuuta 2009 kello 14.41 (EET)

Olisiko enwikissä joku merkityksettömän lisäilyn huomautusmalline, joka on käännetty myös portugaliksi tai espanjaksi? En ole itse noihin mallineviidakkoihin kovin perehtynyt, mutta luulisi joku edes sinnepäin oleva löytyvän.--J 1. joulukuuta 2009 kello 15.02 (EET)

Tuollainen löytyi: "Este secção está a ser traduzido em finlandês" eli tämä lisäys on käännettävä suomeksi.--J 1. joulukuuta 2009 kello 15.19 (EET)

Ok, kiitos :)! Voin kokeilla tuota, jos käyttäjältä tulee vielä ongelmallisia lisäyksiä. --Quadriplegia 1. joulukuuta 2009 kello 15.20 (EET)

Vielä babelfishin avulla "Não adicione entradas sem sentido ou noncomprehensive" eli älä tee merkityksettömiä tai sisällöltään käsittämättömiä lisäyksiä.--J 1. joulukuuta 2009 kello 15.24 (EET)

Tuo voisi kyllä olla parempi. Varmaan ymmärtäisi helpommin. Jos ei vieläkään usko, pitää miettiä, miten toimia. --Quadriplegia 1. joulukuuta 2009 kello 15.27 (EET)

Brassi-ystäväni kertoi, että nuo lauseet ovat äärimmäisen sekavia eikä niiden sisältö oikein aukea. Suositteli käyttämään Esta seção deve ser traduzida em Finlandês ja Não adicione textos sem sentido ou incompletos. --Care 3. joulukuuta 2009 kello 10.37 (EET)

Kiitos, kokeilin nyt tuota jälkimmäistä. Toivottavasti tehoaa. Joihinkin käyttäjän tekemiin artikkeleihin näkyy liittyvän toinenkin ongelma: merkittävyys. Esimerkiksi Silvio Goes -nimisen henkilön ("brasilialainen taiteilija, sotilaallinen ja huumorintaju") olemassaolon puolesta en löytänyt mitään muita todisteita kuin yhden äärimmäisen hämärän blogimerkinnän. Sanan "sotilaallinen" linkitys vielä johti kätevästi artikkeliin sotilaallinen liittoutumattomuus. --Quadriplegia 5. joulukuuta 2009 kello 18.15 (EET)

Käyttäjän tämänpäiväinen tempaus oli artikkeli Antonio Álvares Pereirasta (väitetysti edelleen elossa oleva vuonna 1876 syntynyt henkilö) moniin kieliversioihin. Lähteeksi oli laitettu vastaavanlainen epämääräinen blogi. Kun muistaa myös aiemman tapauksen Milton Gomes (se muusikko/pappi, jonka olemassaolosta ei lopulta löytynyt todisteita, ja josta kertonut artikkeli poistettiin kaikista kieliversioista), niin voi jo sanoa, että kyseessä ei ole hyväntahtoinen, vain Wikipedian käytännöistä ulalla oleva käyttäjä, vaan tapavandaali (jälleen yksi sellainen). Kun näitä yhden-kahden lauseen sekavia, selvästi konekäännettyjä artikkeleita brasilialaishenkilöistä vastaisuudessa ilmaantuu, lienee parempi pistää suoraan poistoon. --Nironen 14. joulukuuta 2009 kello 05.54 (EET)

Taidat olla oikeassa. Itsellenikin on tullut sama mieleen, kun ei mikään tähän henkilöön tehoa; huomauttanut olen moneen kertaan suomeksi, englanniksi ja portugaliksi, estojakin olen antanut HOK-mallineen jatkuvasta omatoimisesta poistosta. Ja nämä ilmeisesti henkilön itse tekemät blogit ovat kyllä aika huvittavia. Miten kukaan voi kuvitella tuollaisten käyvän lähteiksi tai edes henkilöiden olemassaolon todisteiksi? --Quadriplegia 14. joulukuuta 2009 kello 12.43 (EET)

Virhe

Kirjoitin yhden käyttäjäsivulle "Moi!" =( Miten voin korvata tuon virheen, olenko nyt vandaali?!? --Kylpyamme 7. joulukuuta 2009 kello 21.14 (EET)

Käy läpi keskustelusivullesi laittama "Tervetuloa!" malline. Vandaaliksi ei leimata ensikertalaisia, kunhan ei vaan toistu :). Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 7. joulukuuta 2009 kello 21.17 (EET)

EtäKärppä on oikeassa. Suomenkielisessä Wikipediassa on vallalla leimaaminen ja panettelu. Tästä johtuu, ettei kukaan järkevä ihminen enää rekisteröi käyttäjätunnusta tai rekisteröi niitä riittävän monta tai - mikä on väistämätön johtopäätös - kirjoittaa asiansa englanninkieliseen Wikipediaan esimerkiksi Suomen historiasta, jossa sallitaan työrauha. Talvisota 7. joulukuuta 2009 kello 21.22 (EET)

Palaute

Siirretty kahvihuone käyttöongelmiin --Zache 10. joulukuuta 2009 kello 11.42 (EET)

www.vanhakartta.fi

Jyväskylän yliopisto avasi Heikki Rantatupa historialliset kartat -sivuston, jossa on noin 5400 karttaa ja niihin liittyvät noin 6350 karttakuvaketta. Kokoelma sisältää karttoja Suomen alueilta 1600-luvulta aina 1950-luvulle asti pääpainon ollessa kuitenkin 1600–1800-lukujen kartoissa." Kokoelman nimi tulee siitä, että se on pääosin Heikki Rantatuvan tutkimustyön satoa. Sinänsä vanhat kartat itsessään ovat tekijänoikeudellisesti vanhentuneita, mutta kokoelmaa on ainakin tietokantasuojan piirissä joten karttoja ei voi tallettaa commonsiin. Sivusto itse sanoo tekijänoikeuksista seuraavaa:

Tekijänoikeudet: Karttojen kuvakoot vaihtelevat noin 300 ja 480 000 kilotavun välillä. Kuvat ovat joko jpg- tai tif-formaateissa, joista kaikki jpg-kuvat ovat vapaasti selailtavissa ja kopioitavissa opetus- ja tutkimustyöhön sekä muuhun ei-kaupalliseen käyttöön. Tif-tiedostot ovat sen sijaan huomattavasti korkearesoluutioisempaa formaattia, joihin käyttöoikeus on ostettava.

Tästä huolimatta tuo on varsin kiinnostava projekti. --Zache 10. joulukuuta 2009 kello 11.51 (EET)

Öö, mitä tarkoittaa kokoelmaa on ainakin tietokantasuojan piirissä? Ei kai 1600-luvun karttakuvalla voi olla tekijänoikeussuojaa, on se missä formaatissa tahansa? --albval (keskustelu) 11. joulukuuta 2009 kello 17.06 (EET)

Tuossa puhuttiin siitä, että karttakokoelma on tietokantasuojan piirissä. Tämä tarkoittaa, ettei siitä saa kopioida merkittävää osaa. Ei siis ole sopivaa alkaa kopioida karttoja tuolta vain niitten kopioimisen vuoksi. Sen sijaan yksittäisen kartan voi aina silloin tällöin Commonsiin tallettaa, jos se on tarkoituksenmukaista jonkin artikkelin kuvittamiseksi. Olennaista on, ettei Commonsiin siirretä "merkittävää osaa" tietokannasta.

Tuollainen korkearesoluutioinen tif-kuva on hankalampi tapaus. Edes korkearesoluutioinen skannaus ei ole tekijänoikeussuojan piirissä, sillä skannaus on mekaaninen prosessi, johon ei liity luovaa työtä. Periaatteessa Rantatupa voi silti myydä korkearesoluutioisia sopimuksella, johon liittyy käyttörajoituksia. Jos ostaja sitten rikkoo tätä sopimusta, on hän vahingonkorvausvelvollinen. Sen sijaan se, joka on saanut kuvan sopimusrikkomuksen kautta, voi levittää sitä rangaistuksetta. Sopimus on tehty Rantatuvan ja kuvan ostajan välillä, joten se ei sido kuvan haltuunsa saanutta.

Toisaalta noita samoja karttoja voi kopioida Kansallisarkiston digiarkistosta pohtimatta sen kummemmin. --M. Porcius Cato 11. joulukuuta 2009 kello 17.53 (EET)

Pieni suomalainen kustantamo on julkaissut kaupallisesti ilman mitään ongelmia Ruotsin sota-arkistosta tilattuja digitalisoituja karttoja. Asiasta en osaa enempää sanoa, tein vain siitä kirjasta jo aiemmin artikkelin, mutta juuri siksi hämmästelin itsekin noita Rantatupa-portaalin tekijänoikeuslausumia. --Abc10 11. joulukuuta 2009 kello 19.24 (EET)

Merkillinen tapaus

Käyttäjä Wikipoliisi rekisteröityi 7. joulukuuta ja aloitti wikiuransa samalla tavalla kuin eräs vakihäirikkö, joka oli tuona iltana estetty jo useampaan otteeseen. Käyttäjä loi itselleen keskustelusivun ja lisäsi käyttäjäsivulleen kuvan. Hän teki muutaman pienen muokkauksen ja ilmestyi sitten jutustelemaan toisen keskustelusivulle. Hän myös loi SUL-tunnuksen Wikiopistoon, joka viime päivinä oli ollut lähinnä mainitun vakihäirikön leikkipaikka. Estin käyttäjän pysyvästi tämän näytön perusteella. Wikipoliisista tehtiin samana iltana osoitepaljastuspyyntö, mutta kukaan ei ole innostunut sitä toteuttamaan. Kyseinen henkilö on rekisteröitynyt uudella tunnuksella Wikististi ja valittaa yhä tunnuksella Wikipoliisi saamastaan estosta. Onko mahdollista, että tunnus Wikipoliisi on estetty väärin perustein? Joka tapauksessa uskon, että Wikipoliisin ja vakihäirikön välillä on jokin yhteys; kaikki ei voi olla pelkkää sattumaa. Tunnus myös rekisteröitiin samaan aikaan kun mainitun vakihäirikön vandaalitunnus Kylpyamme estettiin pysyvästi. Silti ihmetyttää se, että Wikististi on yhä viime päivinä valittanut estostaan - käyttäjä tuntuu olevan ihan tosissaan. Olisiko muilla mielipiteitä siitä, kannattaako käyttäjän Wikipoliisi esto purkaa? En uskalla toteuttaa eston purkamista ilman muiden mielipiteitä, sillä onhan mahdollista, että kyseessä on mainitun vakihäirikön huijausyritys. Varmaankaan ei myöskään osoitepaljastus tule kertomaan mitään, koska ko. vakihäirikkö suosii avoimia proxyja. --Quadriplegia 13. joulukuuta 2009 kello 20.15 (EET)

Sanoisin, että olit liian hätäinen ko. käyttäjän estämisessä mutta et välttämättä väärässä. Tämä on ikuinen dilemma laillisuuden valvojien ja rikkojien välillä: valvojien on suotavaa puuttua asiaan vasta, kun rikos on tapahtunut, eli aina on annettava rikollisille yksi etuaskel. Minä olen sikäli osasyyllinen, että vinkkasin Quadriplegialle tästä uudesta käyttäjästä, mutta en silti olisi bannannut häntä yhdestä käyttäjäsivukommentista; jotain vahvempaa näyttöä rikollisuudesta olisi kaivattu, vaikka siinä välissä olisikin ollut yksi hyvin nukuttu yö. Mites se tentti muuten meni? --Lax 13. joulukuuta 2009 kello 22.23 (EET)

Ysi... taidan poistaa koko eston ja pahoitella asiaa. Jos onkin kyseinen häirikkö, niin kohtahan se nähdään. --Quadriplegia 13. joulukuuta 2009 kello 23.05 (EET)

Ja maksimi kymppi? Ei paska. --Lax 13. joulukuuta 2009 kello 23.36 (EET)

Pysytäänpäs aiheessa. Minun mielestäni nämä Quadriplegian mainitsemat seikat voivat olla sattumaa, mutta ehkäpä todennäköisempää on, että eivät ole. Joten, käyttäjällähän ei ole edes paljoa muokkauksia, joten ei olisi iso vaiva rekisteröidä uusi tunnus, jos vilpittömästi haluaa toimia täällä, ja ilman epäilyjä. –Crimson Cherry Blossom™ 14. joulukuuta 2009 kello 12.35 (EET)

Ehdin poistaa eston, mutta tilannetta pitää seurata. Jos kyseessä on mainittu häirikkö, käy se varmasti ilmi hyvinkin pian. --Quadriplegia 14. joulukuuta 2009 kello 12.38 (EET)

Olisit kuitenkin lisännyt linkit käyttäjien muokkausksiin. Kas tässä: Wikipoliisi (keskustelu · muokkaukset), Wikististi (keskustelu · muokkaukset), Kylpyamme (keskustelu · muokkaukset) -- Petri Krohn 14. joulukuuta 2009 kello 19.09 (EET)

Väärän tiedon lisääjät

Olisiko syytä estää saman tien pysyvästi Verden ja Wikwikwikin kaltaiset pääsääntöisesti asiallisina esiintyvät käyttäjät, jotka ovat jääneet jokusen kerran kiinni tahallisesta väärän tiedon ujuttamisesta? Verde kirjoitti huuhaa-artikkelin leppäterttu ja lisäsi sen tiedoille "lähteen". Wikwikwik siirsi artikkelin burleski nimelle "burleskismi" eikä ilmeisesti aio perustella tätä varsin kummallista vetoaan. Hän myös muutti Noel Gallagherin nimen väärään muotoon siirtämättä kuitenkaan artikkelia. Tällaisten vandaalien muokkauksien tarkistamiseen kuluu muilta käyttäjiltä suhteettoman paljon aikaa, ja kaikkien (paitsi ko. vandaalien) kannalta näiden tunnusten pysyvä estäminen olisi helpoin ratkaisu. Vandaalien tarkoitus luultavasti on luoda itsestään harhakuva hyväntahtoisina muokkaajina, jotta he tällaisen maineen turvin voisivat silloin tällöin lisäillä huuhaata saamatta sanktioita ja ehkä saisivat jonkin vandaalimuokkauksen läpikin. Molempien käyttäjien historiasta siis löytyy myös useita asiallisia muokkauksia. --Quadriplegia 14. joulukuuta 2009 kello 13.30 (EET)

Ei ainakaan noilla perustein, muokkausten perusteella Wikwikwik voi ihan vaan muokata oudosti ja outoja ihmisiä internet on pullollaan. Tuosta leppätertusta, niin google sanoo et leppäterttu on parinkin linnun kutsumanimi, Pensastaskun ja Leppälinnun, enkä nyt tietämättä sitä mitä huuhaa artikkelissa oli pysty sanomaan et oliko artikkeli pahantahtoinen vai ei. Noin yleisemmin, niin vois olla hyvä idea pitää jotain listaa tunnetuista tunnuksista jotka karmahuoraa luotettavuutta ja sit vandalisoi. --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 17.02 (EET)

Kyllä pitäisi. Toinen vaihtoehto kun on sitten syynätä näiden jokaista muokkausta, mikä on paljon työläämpää. Sen että joukossa on asiallisiakin muokkauksia, ei pitäisi vaikuttaa millään tavalla. Leppäterttu-artikkelissa oli mm. keksitty tieteellinen nimi ja muuta höpöhöpötietoa. Sellainen ei synny vahingossa. --ML 14. joulukuuta 2009 kello 17.07 (EET)

Palauttakaapa leppäterttu aikannekuluksi niin me muutkin kuin ylläpitäjät nähdään mitä siinä oli. --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 17.22 (EET)

Minä poistin Leppätertun, kun ML oli aivan oikein merkinnyt sen roskaksi. Artikkeli oli pettävän asiallisen näköinen, mutta tuon humpuukitieteellisen nimen lisäksi siinä mm. puhuttiin "terttulinnuista", joita ei ole olemassakaan ja linnun sanottiin olevan 38 cm kookas ja silti Suomen vai oliko se Euroopan pienin... --Hrrkrr31 14. joulukuuta 2009 kello 17.33 (EET)

En nyt erityisemmin epäile teidän arviointikykyä, mutta jos olette bannikäytäntöjä pykäämässä niin on ihan hyvä et kaikki näkee mihin ne perustuu joten siks palautus. --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 17.57 (EET)

Palautin artikkelin tilapäisesti oman käyttäjäsivuni alasivulle: Käyttäjä:Quadriplegia/Leppäterttu. Kyseessä on viimeinen versio ennen sivun poistoa. Joku IP oli yrittänyt poistella tarkistettava-mallinetta sillä perusteella, että lähde oli mainittu. --Quadriplegia 14. joulukuuta 2009 kello 18.01 (EET)

Kiits, kieltämättä aika selvää huuhaata kun vähänkään tarkistaa. --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 18.15 (EET)

Ehkä ennemmin niin, että puututaan saman tien asiattomuuksiin kohtuullisin rangaistuksin. Noel -> Noël -tyyppisistä pikkujutuista ensin lyhyt esto, kokonaisten artikkeleiden/lähteiden keksimisestä saman tien pidempi. -- Piisamson 14. joulukuuta 2009 kello 17.14 (EET)

Piisamson: Väärä tieto=2h, tämän jälkeen reippaasti pidempiä -tyyliin?-Henswick- (Entinen Hene_133, nimi muutettu) 14. joulukuuta 2009 kello 17.15 (EET)

Estot pitää suhteuttaa aiheutettuun haittaan, ja toisaalta siihen, onko tunnuksella tehty hyödyllisiä muokkauksia. Sellainen tulkinta, että asialliset muokkaukset on tehty vain harhautustarkoituksessa on aika pessimistinen. Voihan olla, että kyseessä on sinänsä asiallinen muokkaaja joka on toisinaan antautunut hassuttelulle. Ikuinen esto ensimmäisenä voimakeinona on minusta tässä kohtaa melkoinen overkill. -- Piisamson 14. joulukuuta 2009 kello 17.25 (EET)

Vaihvihkaisesta vandalismista heti ainakin viikon esto. Silläpähän tavalla oppivat mitä ei saa tehdä. Mikäli kyseessä on vahinko, niin lyhyempi. --Linzari 14. joulukuuta 2009 kello 17.59 (EET)

Olen ML:n kanssa samoilla linjoilla, tälläiset tyypit ovat huomattavasti hankalempia kuin selvät vandaalit. Reiluja estoja vaan, tällaisia tyyppejä on tullut katseltua ihan liikaa läpi sormien. Käyttäjien kaikkien muokkausten läpikäynti on toivottoman turhauttavaa... --albval (keskustelu) 14. joulukuuta 2009 kello 20.21 (EET)

Ylläpitäjät ovat siis jättäneeet olleellisesti hommansa tekemättä! Pitäisiköhän Albval sinusta pöyräyttää kommenttipyyntö ylläpitäjyyden merkityksestä.D100a 14. joulukuuta 2009 kello 20.40 (EET)

Ai miten niin? Juurihan täällä siitä keskustellaan, miten Verden, Wikwikwikin ja vastaavien kanssa tulee toimia. Myös Litolla on nyt pitkähkö esto. Eston antamista viivytti se, että Lito on myös tehnyt paljon asiallisia muokkauksia. Tällaiset käyttäjät ovat niitä hankalimpia. On aika vaikea pohtia, tarvitseeko käyttäjä estää ja miten pitkäksi aikaa, jos tyyliin joka 50. muokkaus on vandalismia ja loput muokkaukset projektia hyödyttäviä. --Quadriplegia 14. joulukuuta 2009 kello 20.43 (EET)

Älä provosoidu, äläkä ruoki trollia. Mulla on oikea kysymys, paljonko meillä on tuollaisia käyttäjiä? --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 20.46 (EET)

Ai kun kiva,olen siis Trolli jos yritän tuoda esille että tämä projekti on uppoamassa jos ylläpitäjät eivät osaa tehdä sitä mitä on heidät äänestetty Eli paimentaa ja estää selviä roskaajia Kysy kuinka monta kertaa Joonasl tai Ofrtan estivät Wattia kun he tiesivät Watin puuhat tai olivat selvillä tämän ongelma muokkausksista Elä minua syytä jos minä pyrin parantamaan Wikipedian luotettavuutta jotkut haluavat vain nauttia saavutetuista eduista D100a 14. joulukuuta 2009 kello 20.59 (EET)

Kyllä sä provosoit nyt :) --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 21.41 (EET)

Kiitos muistutuksesta. Tarkoitatkohan nyt montako meillä on tuon yllä olevan kaltaisia vai tuollaisia välillä höpöä lisääviä vandaaleja:-) Mututuntumalla noita ei ole monta, mutta toisaalta asiaan on mahdoton sanoa varmaa mielipidettä, kun yksittäisiä häröilyjä on vaikea havaita, jos muu muokkaushistoria on kohtuullista. Siksi minusta pidemmätkin estot ovat kohdallaan. --albval (keskustelu) 14. joulukuuta 2009 kello 20.57 (EET)

Lähinnä mietin just noita välillä höpöä lisääviä vandaaleja tai perjantaina pikkupäissään sooloilevia ihmisiä. Sun näkemykses vastaa suurin piirtein sitä mikä mullakin on. --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 21.41 (EET)

Nähdäkseni toistuvasta vandalismista pitää aina estää, oli hyödyllisiä muokkauksia eli ei. -- Piisamson 14. joulukuuta 2009 kello 20.47 (EET)

Flagged revisions

Muistutuksena tämä mahdollisuus: Wikipedia:Merkityt versiot. Erityisesti en-wikin ehdotus tuon käyttömalliksi: en:Wikipedia:Flagged revisions/Sighted versions. --Harriv 14. joulukuuta 2009 kello 20.49 (EET)

Jos nuo merkatut versiot tulevat käyttöön, niin niitä pitää sitten jaella urakalla. Itse ehdottaisin ehtoja a) Wikipediassa yli 6kk b) Muokkauksia tietty määrä (Esimerkiksi sama kuin muutosten tarkistajilla).-Henswick- (Entinen Hene_133, nimi muutettu) 14. joulukuuta 2009 kello 20.58 (EET)

Tarvittaisiin joku ehdotus toimintamallista ennen kuin aletaan asettamaan ehtoja. --Harriv 14. joulukuuta 2009 kello 21.24 (EET)

Täällä on keskustelua muutosten tarkastamisesta, joka voi olla relevanttia tähänkin keskusteluun. Oikeastaan se mikä mulle tuosta jäi käteen on, että turha yrittää pohtia mitään monimutkaisia sääntöä. Se melkeistä riittää, että kaikki vakikäyttäjät jotka eivät ole vandalisoineet ovat automaattisesti autoconfirmed listalla. Autoconfirmed listalta voi joutua/päästä pois jos välityslautakunta niin päättää tai käyttäjä itse niin haluaa. --Zache 14. joulukuuta 2009 kello 21.41 (EET)

Ugh. Toivottavasti listalta voi joutua pois muutenkin kuin lautakunnan toimesta. Välityslautakunnan piti kai olla viimesijainen riitojen ratkaisija, ei pikkunippeleiden säätäjä. -- Piisamson 14. joulukuuta 2009 kello 21.45 (EET)

Juu, ehdottomasti ei välityslautakunnalle tällaista nippelinpyöritystä. Palautusoikeuksien kaltainen menettely on OK (mutta keskustelu siitä ei kuulune tänne) --albval (keskustelu) 14. joulukuuta 2009 kello 21.50 (EET)

Jatketaas tätä hieman luvuilla. Meillä viimeiset 5000 artikkelimuokkausta ajalla 15.joulukuuta kl 02.37 - 13.joulukuuta 20.40 kohdistuivat noin 2500 artikkeliin. Näistä artikkeleita joita oli muokannut joku meikäläisen henkilökohtaisella hidelistillä oleva käyttäjä oli 1100. 5000 muokkauksesta hidelistillä olijat olivat tehneet 1700 kpl. IP muokkausten osuus on jossain neljänneksen tienoilla. Tuon hidelistin sisältö on luotu seuraamalla tuoreita muutoksia ja vastaa varmaankin jossain määrin tämän hetken top 100 aktiivisimmat muokkaajat listaa painottuen niihin keiden nikit sanoo mulle jotain.

Tarkistettavien muokkausten kohteena ovat puolestaan IP muokkaukset (joiden muokkauksista 10-20% on vandalismia tai muuten vaan ei toivottavia), uudet käyttäjät (vandalismin osuus on tuntematon ja miten määritellään uusi käyttäjä?) ja vandalismista kiinnijääneet pitkäaikaiset käyttäjät (joita on muutama yksittäistapaus). --Zache 15. joulukuuta 2009 kello 05.36 (EET)

Jos tosiaan keskustellaan välillä myös mahdollisesta toimintamallista, niin yksi varteenotettava pehmeän laskun vaihtoehto Merkityt versiot -laajennoksen käyttöönotossa voisi olla se, että otetaan aluksi käyttöön vain artikkelin historiasivulle merkinnät siitä, mikä artikkelin versio on tarkastettu, eikä rajoiteta itse artikkelin näkyvyyttä. Artikkelisivulle voisi toki laittaa merkinnän siitä, että näkyvä versio on tai ei ole tarkastettu. Käsittääkseni tämä olisi teknisesti mahdollista vai olenko väärässä? Jo tämä olisi mielestäni huomattava parannus nykyiseen muutostentarkastamissysteemiin, jossa punaista huutomerkkiä ei ole artikkelin historiasivulla, ja tarkastamattomien muutosten etsiminen ja niiden tarkastaminen sen jälkeen, kun muokkaus on hävinnyt tuoreista muutoksista, vaatii muutostentarkastuslokin ja historiasivun vertailua, ja on siten kohtuuttoman työlästä. Ja tämäkin toiminto rajoitettaisiin tietysti aluksi vain pieneen joukkoon artikkeleita, kuten osaan eläviä henkilöitä käsittelevistä artikkeleista. Ajatuksia tästä ehdotuksesta?

Eräs kysymys, jonka haluaisin nostaa esille muutosten tarkastamisessa: Onkohan mahdollista, että vandalismimuokkauksen esim. epähuomiossa tarkastetuksi merkinnyt vakikäyttäjä joutuu oikeudelliseen vastuuseen tästä muokkauksesta? Nykyisin käsittääkseni tulkinta on, että vastuussa on vain muokkauksen tekijä eli sotkija itse, mutta voisi kuvitella, että artikkelin version tarkastaneen vakimuokkaajan voitaisiin tulkita olevan jonkinlaisessa toimituksellisessa vastuussa artikkelin sisällöstä. En todellakaan ole juristi, mutta vainoharhainen kylläkin! (LISÄYS: Ajattelin horjuvasta terminologiastani huolimatta tätä kappaletta kirjoittaessani nimenomaan sellaista Merkittyjen versioiden toimintamallia,jossa vakikäyttäjä hyväksyy näytettävän version, mutta ehkä sama kysymys pätee nykyiseen Muutosten tarkastaminen -systeemiinkin. –Herra Maka 15. joulukuuta 2009 kello 09.50 (EET)) --Herra Maka 15. joulukuuta 2009 kello 09.40 (EET)

Tuo oikeudellinen vastuu on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Itse asiassa olin jo lisäämässä siihen liittyvää kommenttia tänne, mutta Herra Maka olikin ehtinyt juuri ennen minua. :-) Löytyisikö nyt edes kyökkijuristia vastaamaan? –Ejs-80 15. joulukuuta 2009 kello 10.04 (EET)

Muuten: muokkauksen voi merkitä tarkastetuksi vain silloin, jos sitä ei ole merkitty tarkastetuksi aiemmin, joten muutostentarkastuslokin ja historiasivun vertailu mainitsemassasi tilanteessa ei ole tarpeen (myöhempi lisäys: no joo, tuo vaatiikin sitten niiden Uudempi muutos -linkkien klikkailua aika lailla, jos muutoksia on paljon). Toisaalta olen ollut havaitsevinani, että hyvin vanhoja muokkauksia (puhutaan kuukausista) ei voi enää tarkastaa jälkeenpäin. –Ejs-80 15. joulukuuta 2009 kello 10.32 (EET)

Tuo yllä mainitsemani ”vanhuusraja”, jonka jälkeen muokkauksia ei enää pysty tarkistamaan, saattaa itse asiassa kulkea siinä, mihin saakka Uudet sivut -toiminto yltää eli noin kuukauden verran taaksepäin. En nyt kuitenkaan äkkiseltään löydä sopivaa sivua asian todentamiseen (monet säännöllisesti muokatut sivut ovat vandaalien suosikkeja, ja palautustyökalulla kumotut muutokset eivät muutenkaan näy muutoksentarkastuslokissa, vaikka ne tarkastetuiksi merkkautuvatkin). –Ejs-80 15. joulukuuta 2009 kello 10.51 (EET)

Olet tosiaan oikeassa. Pointtini joka tapauksessa oli, että tällainen varovainen FlaggedRevs-konfiguraatio voisi olla ensimmäinen askel laajennoksen mahdolliseen täyspainoiseen käyttöönottoon, jonka aikana voitaisiin pikku hiljaa laajentaa tarkastettavien artikkeleiden ja tarkastusoikeudet omaavien käyttäjien määrää. Pelkkää plussaa olisi, että tämä tekisi samalla osittain puutteellisen ja huonosti konfiguroitavan muutostentarkastamisjärjestelmän tarpeettomaksi, ja vielä niillä eduilla, että tarkastetun version näkisi suoraan historiasivulta ilman klikkailua, eikä "vanhuusrajaa" olisi. --Herra Maka 15. joulukuuta 2009 kello 10.58 (EET)

Lisäys edelliseen: sivun Antiikin olympialaiset avulla tuo selviää. 10. marraskuuta 2009 tehtyä muokkausta ei voi enää merkitä tarkistetuksi, vaikka lokin mukaan kukaan ei ole merkinnyt sitä tarkastetuksi. –Ejs-80 15. joulukuuta 2009 kello 11.38 (EET)

Luettelot elokuvista

Miksi meillä on esim. luettelo lännenelokuvista, kun ne kaikki löytyvät kumminkin luokasta 'lännenelokuvat', joka on vähän kuin luettelo? Minusta ne luettelot ovat täysin turhia. –Crimson Cherry Blossom™ 15. joulukuuta 2009 kello 13.28 (EET)

Samaa mieltä kyllä. Luokistahan ne löytyvät helposti, kuka luetteloa jaksaa päivittää? No, tietysti luettelosta löytää artikkelin aiheita, mutta löytää niitä myös muiden Wikipedioiden vastaavista luokista. --Quadriplegia 15. joulukuuta 2009 kello 13.39 (EET)

Kyseinen luettelo on käyttökelpoinen, koska kyseinen genre on hyvin tarkkaan itse itsensä rajannut. Gopase+f 15. joulukuuta 2009 kello 15.04 (EET)

Kun luettelossa on paljon punaisia linkkejä ja niille sekä suomen- että englanninkieliset nimet ja valmistumisvuodet, niin luettelo sisältää nykytilanteessa paljon enemmän tietoa kuin luokka, ja on näin avuksi sekä tietoa etsiville että uusien artikkelien kirjoittamista harkitseville, kun taas luettelo poistamalla menetettäisiin paljon tietoa.--Urjanhai 15. joulukuuta 2009 kello 15.41 (EET)

Samaa asiaa sivuten kommentoin jokin aika sitten täällä Keskustelu:Luettelo mykkäelokuvista. --Otrfan 20. joulukuuta 2009 kello 13.40 (EET)