Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 31

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Vielä metron kääntöraiteesta[muokkaa wikitekstiä]

Tuon aiemman kysymykseni vastauksissa mainittiin, että kääntöraiteella metron kuljettaja kävelee junan toiseen päähän jotta junaa voitaisiin ohjata sieltä, koska se on helpompaa kuin kääntää koko juna ympäri.

En vain tajunnut, miksi se juna tai sen kulkusuunta pitää kääntää ylipäätänsä. Minulla on aina ollut sellainen käsitys, että Helsingin metrolinjat ovat topologisesti kehänmuotoisia - kun juna on kulkenut pääteaseman yhden raiteen päähän, se jatkaa kulkuaan toisella raiteella. Tällöin ei mitään kulkusuunnan vaihtoa tarvita.

Toki voi olla niin, että ne raiteet ovatkin kokonaan erillisiä, mutta silloin niitä jouduttaisiin kulkemaan edestakaisin eikä ympäri, eikä koskaan näe missään metrojunan kulkevan vastakkaiseen suuntaan. Tai ehkä niin voisi käydä yöllä, kun metroasemat on suljettu, mutta silloin metrojunia kasautuisi kääntöraiteille suuria määriä ja yöaikaan olisi hirveä trafiikki kun ne kaikki palaisivat toiseen päähän, eli ei tuo ole kovin järkevää.

Eli miksi se junan kulkusuunta siis kääntyy? JIP (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 20.29 (EEST)

No varmaan siksi että junat ylipäänsä kulkisivat jonnekin. Jos Ruoholahdessa ei ole liikenneympyrää, kääntöpyörää tai jättiläistä, joka nostaa junan kiskoiltaan ja heilauttaa sen toisin päin, olettaisin että muuta vaihtoehtoa ei ole saada juna kulkemaan toiseen suuntaan toista raidetta kuin se tuli asemalle. Voi tietysti olla, että olen väärässä ja olenkin nyt itse ollut kääntöraiteella vuosikausia siitä saakka kun matkustin ensi kerran Ruoholahteen. Tämä Wikipedian muokkaaminen on pelkkää illuusiota. --Pxos (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 20.39 (EEST)
Luullakseni molemmat oletuksesi radan muodosta ovat virheellisiä, sillä metrorata ei muodosta katkeamatonta lenkkiä, mutta kiskoparit eivät myöskään ole erillisiä. Junat eivät siis tee pääteaseman jälkeen U-käännöstä. Kääntöraide perustuu ymmärtääkseni vaihteeseen, jonka ohitettuaan juna voi peruuttaa toiseen suuntaa meneville kiskoille siten että "veturipää" vaihtuu. Vaihde voi olla myös ennen pääteasemaa, jolloin juna siirtyy toisen puolen kiskoille vasta sen jälkeen, kun se on lähtenyt pääteasemalta takaisin. Joku vastaava järjestely taisi olla myös Martinlaakson radan päässä ennen Kehäradan tekemistä. Ja Savon radalle menevät VR:n junat vaihtavat samalla tavalla kulkusuuntaa Kouvolan asemalla. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 20.52 (EEST)
Niin, ja no tietysti jotain vaihteita on yleensä kaikissa paikoissa, jossa jokin useammasta kuin yhdestä kiskoparista muodostuva junarata päättyy. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 20.59 (EEST)
Ahaa, nyt taisin tajuta. Eli se rata on topologisesti kehänmuotoinen eivätkä raiteet ole toisistaan erillisiä. Mutta siellä on päässä ikään kuin lisäys, joka on topologisesti suora viiva. Juna ajaa yhtä raidetta siihen lisäykseen, ja poistuu siitä toista raidetta. JIP (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 21.03 (EEST)
"Topologisesti kehänmuotoinen" kuulostaa hienolta, mutta en tiedä mitä tarkoitat sillä. Jos sitä mitä luulen (että radassa olisi iso silmukka) niin sitähän siellä nimenomaan ei ole. Siellä on vain se suora umpikuja, johon ajetaan, ja josta tullaan vaihteen kautta takaisin toiselle raiteelle, aivan kuten Risukarhi yllä selitti. Silmukka vaatisi paljon enemmän ylimääräistä tunnelia. --Jmk (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 11.38 (EEST)
Höm. Onkos jokin pääteasemista tunnelissa? Kamppi taisi aikoinaan olla mutta.. --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 19.30 (EEST)
Viimeksi kun tarkistin Ruoholahden metroasema oli vielä tunnelissa. --Jmk (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 20.08 (EEST)
Ymmärrän tuon "topologisen kehänmuodon" siten, että jos venyttää kuminauhaa ellipsiksi virittamällä sen kahden naulan väliin, saavutetaan "topologinen kehänmuoto" vaikka kuminauha meneekin melkein päällekkäin matkalla samoin kuin metrojunien kaksi kiskoparia. JIP tarkoittaa tuolla sitä, että metrojunat kiertävät loputonta kehää eivätkä siis kasaudu Ruoholahteen suureksi röykkiöksi tai tunkeudu peruskallioon tai peruuta samaa raidetta takaisin. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 19.43 (EEST)
Voitaisiin myös rakentaa "ei-topologinen metro", jossa olisi kaksi erillistä raidetta. Se olisi varsin typerää ihmisten kuljettamiseen, mutta aivan mahdollista toki. Silloin vain junat kulkisivat peräkkäin kaikki ensin yhteen suuntaan ja sitten kun Ruoholahdessa ovat kaikki junat, ne lähtevät toiseen suuntaan. Olisihan se aika jännittävää. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 19.54 (EEST)
Voitaisiin myös rakentaa kiskojen viereen samanlaista kävelysiltaa kuin kääntöraiteella. Näin matkustajat voisivat kävellä asemalta toiselle kyllästyttyään odottamaan junia. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 19.57 (EEST)
"Topologisesti kehänmuotoinen" tarkoittaa juuri tätä. Täsmällisesti sanottuna rata on homeomorfinen ympyrän kanssa, eli sen ja ympyrän välillä vallitsee bijektio, joka on jatkuva molempiin suuntiin. Kuvainnollisesti sanottuna voidaan ottaa ympyrän muotoinen rata ja venyttää ja taivuttaa sitä vaikka miten, kunhan se ei katkea eikä mene ristiin, eikä siihen liitetä kylkeen toista rataa. (Tosin Helsingin metrorata on haarautuva Itäkeskuksen kohdalla, mutta tähänkin voidaan tehdä homeomorfismi ympyrän kanssa siten, että Ruoholahdesta tultuaan metrojuna menee Itäkeskuksesta aina samalle haaralle, ja Itäkeskukseen palattuaan meneekin sille toiselle haaralle, ja palaa vasta sieltä Ruoholahteen.) JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 19.49 (EEST)
Tuossa haarallisessa homeomorfismissa on se vika, että se olettaa että Itäkeskuksen metroasemalta pääsisi suoraan yhdeltä Ruoholahden vastaiselta haaralta (Mellunmäki tai Vuosaari) toiselle, mikä ei taida olla oikeasti mahdollista, vaan junan on käytävä välissä Ruoholahdessa. Tämä oli vain hypoteettinen esimerkki siitä millaisia ratoja voidaan pitää toistensa kanssa homeomorfisina. Alun alkaen olen tässä kysymyksessä miettinyt yksinkertaisempaa rataa jossa on vain yksi haara, jotta ajattelu ei mene liian monimutkaiseksi. Yhden pääteaseman kääntöraiteen ei pitäisi olla riippuvainen siitä mitä siellä toisessa päässä on. JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.02 (EEST)
Ei Helsingin metro topologialtaan mikään lenkura ole vaan haaroitettu mato - katso artikkeli. Vaikka junan kulkusuunnan kääntämiseen ja toiselle raiteelle ohjaamiseen vaihde tarvitaankin kääntöraiteen tapauksessa, ei mitään massiivista kiertosilmukkaa kannata ruveta rakentamaan. Sen verran kallista touhua metroraiteen rakentaminen on eikä kaupunkialueilla välttämättä ole edes tilaa moisille rakenteille. Metron jatkaminen Ruoholahdesta pidemmälle Espooseen olisi myös hankalaa jonkin ison silmukkaradan tapauksessa. Katso video, miten homma on Ruoholahdessa hoidettu: Metro Helsinki,kääntöraide Ruoholahti.
Katso myös HKL Metro UKK. Välillä pääteasemalta lähdetään käymättä kääntöraiteella - raidetta vaihdetaan pääteaseman ja seuraavan aseman välillä. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.23 (EEST)
Puhtaasti topologisesti ajatellen, yksihaarainen madon muotoinen metro, jonka päissä ei ole kääntöraidetta vaan juna ajaa suoraan kiertosilmukkaa pitkin toiseen suuntaan lähtevälle raiteelle, on topologisesti lenkura. Kääntöraiteen lisääminen rikkoo tämän homeomorfismin, samoin sen rikkoisi radan katkaiseminen siten, että jommassa kummassa päässä, tai molemmissa, raiteet olisivatkin toisistaan erillisiä. JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.33 (EEST)
Menee pitkälti jossitteluksi, mutta voisihan verkko teoreettisesti olla asiakkaille esitettävien pysäkkien ja liikennevuorojen osalta aivan erilainenkin kuin raideverkko. Matomainen liikenneverkko voitaisiin toteuttaa lenkuraraiteella yms. Mutta käytännön rajoitteet ja kustannukset tekevät tämän melko mahdottomaksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 23.29 (EEST)

En ymmärrä miksi pääteasemilla edes on kaksi raidetta. --87.93.103.149 4. toukokuuta 2014 kello 21.31 (EEST)

Jos yksi juna vaikka sattuu hyytymään laiturille, niin ei jää koko asema mottiin. Muutenkin helpottaa kun saapuvan junan ei tarvitse väistää lähtevää. --Harriv (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 22.27 (EEST)
Ruuhka-aikaan ei läheskään kaikissa metroissa ehdittäisi vaihtaa raidetta ajoissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.25 (EEST)

Seutukunta[muokkaa wikitekstiä]

Sana "seutukunta" on nykyään virallista kansliasuomea, mutta muistaakseni sanan keksi joku pakinoitsija, joka halusi sillä nauraa hallintokielelle vähän samaan tapaan kuin Olli sanalle "uudisoida". Kenen kynästä tuo seutukunta on lähtöisin? --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 23.43 (EEST)

Muistelet varmaan paikkaseutua, joka on Ollin keksintöä [1]. --Jmk (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 08.42 (EEST)
... tosin Kielikellossa kirjoittaneen Jaakko Anhavan mukaan: Hyvin yleinen käsitys on, että paikallispamppujen puheisiin joskus eksyy ”paikkaseutu”, koska he ovat ottaneet todesta pakinoitsija Ollin pilasanan. Näin voi monesti ollakin, mutta tämä sana on esiintynyt lehdissä jo ennen sotaa, mikä tuskin on ehtinyt johtua Ollin vaikutuksesta. --Jmk (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 10.27 (EEST)
Onko seutukunta mitenkään erityisen "suomalainen" ilmiö? Artikkelissa seutukunta]]han sanotaan että: "Seutukuntajako kuuluu NUTS-alueluokitusjärjestelmään (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics), jota EU käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen." Muistelisin että seutukunnat tulivat Suomessa käyttöönvasta EU:hun liittymisen aikoihin. Jos näin on niin silloinhan vain tuolla samalla NUTSilla /LAUlla on eri maissa vähän eri paikallisia nimiä.--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 09.30 (EEST)
Yleiskielen sanana seutukunta on varmasti vanhempi kuin NUTS, ja myös vanhempi kuin Ollin pakinat, jotka alkoivat 1914. Google Books löytää useita esiintymiä 1800-luvun puolelta, esim. Voionmaa 1894: Tämä vatjalaisten ja suomensukuisten „tshuudieu" asuma seutukunta käsitti pakanuuden ajan loppupuolella Novgorodin valtion alaisen „Laatokan linnan" piirin; valtiopäivien asiakirjoja 1897: Kun kahdeksannen vuosikymmenen keskipaikoilla Mikkelin seutukunta sai kauvan ikävöidyn korkeamman sivistyslaitoksen Mikkelin kaupunkiin. --Jmk (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 10.13 (EEST)
Mutta tämä ei tarkoita seutukuntaa kaupunkiseudun tasoisena hallinnollisena aluetasona vaan on toinen erimerkityksinen ilmaus. Jos nämä selostettaisiin sanakirjassa, niin siinä olisi "1. (...), 2. (...)". --Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 19.26 (EEST)
Paikkaseutuhan se taisi ollakin. Sana seutukunta esiintyy myös Nykysuomen sanakirjassa, missä se tarkoittaa epämääräistä maantieteellistä aluetta ja jonka synonyymejä ovat seutu ja paikka. Kyseessä on siis ilmeisesti ihan tavallinen sana eikä keksitty. Se on vain otettu käyttöön NUTS-alueen nimeksi. Urjanhaille, että suomen kielen sanat ovat mielestäni erityisen suomalaisia ilmiöitä. Maantieteellisiä alueita saattaa olla myös valtakunnan rajan toisella puolella ja niillä on varmaan hassuja nimiä eri kielillä. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 18.28 (EEST)
Tietosanakirjan artikkelin otsikkona "seutukunta" ei tarkoita sanaa vaan ilmiötä tai asiaa, tässä siis tietyn tasoista NUTS-aluetta. Sanana se voi tarkoittaa joko tuota epämääräistä maantieteellistä aluella tai (suomeksi suomessa) tuota tiettyä NUTS-aluetta, joka varmaan on ehtinyt myös jo joihinkin uudempiin sanakirjoihin. Tässä siis on sanalla kaksi eri merkitystä, niin kuin hyvin monilla sanoilla on. Samalla tavalahan sanalla "lääni" on puhekielessä ollut ennen vanhaan merkitys "kartanolääni (vrt. "Jokilääni", tai murteessa "Lahren Läänis" = Lahden kartanon alueella; mutta epämääräisistä luonnonpaikoista "Valkjaviiram maakunnas" = Valkeviita-nimisellä ei-hallinnollisesti määräytyvällä luonnontilaisella metsäalueella", nämä esimerkit muistinvaraisina siteerauksina eräästä murtrekirjasta). Tässä yksi tällainen kuvaileva sana on vain myöhemmin otettu hallinnollisen aluetason nimeksi, kun vanhastaan on toisin päin käytetty hallinnollisen tms. aluetason nimiä kuvailevina sanoina. --Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 19.26 (EEST)
Wikipediassa ei ole artikkelia "Seutukunta", se on ollut ohjauksena jo vuodesta 2005 saakka. Käsitteelle ei ole muuta sisältöä kuin nimenomaisesti Suomen seutukunnat. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 19.34 (EEST)
Voi hyvin olla, ettei sille ole muuta sisältöä, koska ei ole mitään varmuutta, omko missään muussa maassa aluetasoa, josta suomeksi puhuttaessa oikea käännös olisi "seutukunta". Esim. kansallismaisema näkyi olevan institutionaalisesti määriteltynä eikä vain yleiskäsitteenä jossain muussakin maassa kuin Suomessa, mutta jos mietitään esim. käsitettä Opetus- ja kulttuuriministeriö, niin on ihan jännä kysymys, onko (tai onko ollut) millään muulla maalla juuri näin suomeksi kääntyvää nimiyhdistelmää käytössä vai ei. Kaupunkiseutu (en:City region) esiintyy kyllä muissakin maissa, koska se on kuvaileva, toiminnallinen käsite, joka karkeasti vastaa aluetasoltaan hallinnollista käsitettä "seutukunta".--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 20.13 (EEST)

Nimien aakkostus[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossakin netissä ohjeita nimien aakkostukseen? Muistan, kun olin töissä kirjastossa, että ainakin islantilaiset nimet aakkostettiin etunimen mukaan, kun taas muualla euroopassa vissiinkin sukunimen mukaan. --87.95.79.133 8. toukokuuta 2014 kello 16.46 (EEST)

Parhaat verkosta löytyvät suomen kielen aakkostusohjeet ovat Kielitoimiston virallinen ohje ja Jukka Korpelan ohje, joka sisältää myös SFS 4600- ja SFS-EN 13710 -standardien vertailun. Useimmilla islantilaisillahan ei ole sukunimeä, joten heitä ei voi aakkostaa sukunimen mukaan. --Silvonen (keskustelu) 8. toukokuuta 2014 kello 16.57 (EEST)
Jep, Islantilaiset ovat edelleen useimmiten jonkun poikia tai tyttäriä. Sukunikäytäntö kyllä tunnetaan sielläkin. Sitä en tiedä sanoa monellako sukunimi. Islanti-artikkeli ei kerro. --EsaL-74 (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 21.41 (EEST)
Esimerkiksi taannoisella pääministerillä oli sukunimi. (Geir Haarde) --EsaL-74 (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 21.45 (EEST)
Sikäli kuin ymmärrän ainakaan Wikipedian ei tulisi luoda omia painotuksiaan, mutta ei myöskään vaikuttaa "oikeakielisyyden" kehhittymiseen. mahdotontahan se on, mutta pääperiaatteena. --Höyhens (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 02.26 (EEST)

Miten aakkostetaan taiteilijanimet, kuten Hector, Kari Tapio, Tuomari Nurmio, Seppo Paarma, Rauli Badding Somerjoki tai Veltto V.? --87.95.79.133 8. toukokuuta 2014 kello 19.27 (EEST)

Hyvä kysymys! Jos taiteilijanimi sisältää sukunimeksi miellettävän osan, kirjastot aakkostavat käsittääkseni nimen sen mukaan (Nurmio, Tuomari ja Twain, Mark), mutta Hector menee tietysti H:n kohdalle. --Silvonen (keskustelu) 8. toukokuuta 2014 kello 20.11 (EEST)
Katsoin. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjasto aakkostaa seuraavsti: Nurmio, Tuomari - Kari Tapio - Somerjoki, Rauli Badding - Virtanen, Veltto - Hector - Paarma - Twain, Mark. Somerjoki, Nurmio ja Virtanen ovat ko. taiteilijoiden ihan oikeita sukunimiä. -Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2014 kello 20.25 (EEST)
Näissä suosituksissa kai on välillä järjenvastaisuuksiakin (lue: kielikorvanvastaisuuksiakin). Ellei suomi olisi "äidinkieleni" en sitä huomaisi. --Höyhens (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 02.21 (EEST)
Aakkostettaisiinko Veltto V., jos ei tiedettäisi hänen sukunimeään (Virtanen-yhtyeen ensimmäisellä levyillä hänet on kreditoitu ainoastaan tuolla nimellä), kohdalle Veltto V. vai V., Veltto? --87.93.187.29 13. toukokuuta 2014 kello 22.06 (EEST)

Käyttäjätietoja Hikipediassa![muokkaa wikitekstiä]

Onkos kuinka moni täällä tietoinen siitä, että Hikipediassa on Wikipedian ahkerimmista muokkaajista mainintaa? Meinaan vaan että odotusten mukaisesti se tieto, mitä ahkerimmista muokkaajista kerrotaan, saattaa olla teitä muitakin jollain tapaa loukkaavaa. Mitä meidän pitäisi tehdä että saataisiin kaikki kirjoitetut tiedot pois kokonaan loukkaamasta käyttäjiä tai muita lukijoita? --Santtu37 (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 07.08 (EEST)

Tietoisia ollaan. Mielestäni ei tarvi tehdä mitään. --Höyhens (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 15.44 (EEST)
Joo ollaan kyllä. Muuten tekstit siellä ovat kai ok, kunhan ne eivät mene kunnianloukkaamisen piikkiin. Muistuupa mieleen, että joskus monta vuotta sitten eräs ex-vakikäyttäjä täältä sinne kirjoitteli kiusaamismielessä tekstejä sellaisista käyttäjistä, joiden kanssa meni sukset ristiin. --Ville Siliämaa (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.51 (EEST)

Alivaltiosihteeri[muokkaa wikitekstiä]

Nimettiinkö Alivaltiosihteeri-yhtye alivaltiosihteeri-viran mukaan, alivaltiosihteeri-virka Alivaltiosihteeri-yhtyeen mukaan vai syntyivätkö nimet erillisinä? 88.113.192.171 10. toukokuuta 2014 kello 13.11 (EEST)

Virka on ollut ensin (esimerkiksi Keijo Korhonen oli 1970-luvulla alivaltiosihteeri), yhtye on perustettu vuonna 1985. Eli eiköhän yhtye ole ottanut nimensä virasta. Alivaltiosihteeri ei ole myöskään ainoastaan Suomen hallintoon liittyvä virka, niitä löytyy monesta maasta. Esimerkkejä löytyy täältä. --Harriv (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 16.28 (EEST)

Marisätkän poltosta[muokkaa wikitekstiä]

Voiko hamppumarssilla polttaa marisätkän julkisesti, vai voiko poliisi tulla pidättään? --87.93.229.245 10. toukokuuta 2014 kello 18.41 (EEST)

Huumausainelain mukaan huumausaineen käyttö on Suomessa kielletty, joten teko olisi laiton. -Ochs (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 22.53 (EEST)

Muu vaara -liikennemerkki[muokkaa wikitekstiä]

Miksi suomen teillä käytetään muu vaara -merkkinä sekä suomalaista (huutomerkki) että ruotsalaista (palkki) liikennemerkkiä? Molempia näkee suunnilleen yhtä paljon. Onko merkki kenties virallisesti muutettu? --Jaimo (keskustelumuokkaukset) 11. toukokuuta 2014 kello 19.32 (EEST)

Ei olisi vuosikymmeniin pitänyt käyttää muuta kuin huutomerkillistä versiota. Ilmeisesti aikoinaan on ollut käytössä pelkkä palkki, mutta huutomerkillinen korvasi sen jo vuosikymmeniä sitten (lue: ennen allekirjoittaneen autokoulua). Vanhat merkit ovat joko unohduksia, tai yksityisten laittamia epävirallisia merkkejä. Musta käsikin on vielä viime vuonna näkynyt Riihimäellä:[2] --Otrfan (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 19.56 (EEST)
Vanhassa merkissähän palkki taitaa olla alaspäin kapeneva, tämä merkki mistä puhun on täsmälleen ruotsalainen merkki jossa palkki on tasapaksu. Ja nämä merkit ovat kiiltäviä ja selvästi uusia ja virallisten tahojen laittamia. merkkejä näkee ainakin Pirkanmaan ja Keski-suomen alueella. --Jaimo (keskustelumuokkaukset) 11. toukokuuta 2014 kello 20.33 (EEST)
Vuoden 1982 tieliikenneasetuksessa "muu vaara" (merkki 189) oli tasapaksu palkki. Huutomerkki tuli vuonna 1994 [3], ja se piti ottaa käyttöön vuoden 1999 loppuun mennessä. --Jmk (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.34 (EEST)
Eli ilmeiesti nyt on tehtailtu uusia merkkejä vanhojen säädösten mukaan? Onko joskus vielä aiemmin ollut käytössä merkki jossa palkki on alaspäin kapeneva? Olen nähnyt tällaisenkin merkin joka oli selvästi vuosikymmeniä vanha. --Jaimo (keskustelumuokkaukset) 11. toukokuuta 2014 kello 20.45 (EEST)
Ei muistaakseni. Uusia merkkejä vaihdetaan vanhojen tilalle pikku hiljaa. Kapeneva palkki -merkistä on joku saattanut kupata pisteen? -Jos maantiellä on muu vaara -merkki vaikka kuinka vanhaa vuosimallia tahansa, niin kannattanee silti pitää aistit valppaina. -Yksityiset eivät laita liikennemerkkejä yleisille teille (tai jos laittavat niin ne poistetaan). -Htm (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 21.22 (EEST)(tf)Htm (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 21.26 (EEST)
Tuli mieleen että voi olla joku puolustusvoimien oma merkki, sijaitsee kylläkin yleisellä tiellä jonkinlaisen vanhan armeijan varikon tms. vieressä, merkissä lisäkilpi "varikko ja varasto". Kunnostaan päätellen tosiaan vähintään 30 vuotta vanha, ja palkki on leveämpi kuin nykyisessä merkissä. Nämä "ruotsalaiset" merkit näyttävät yleensä korkeintaan pari vuotta vanhoilta. --Jaimo (keskustelumuokkaukset) 11. toukokuuta 2014 kello 23.11 (EEST)

Tupatarkastuksen katsominen läpi sormien[muokkaa wikitekstiä]

Jos armeijassa aliupseeri tai upseerikokelas tai mikä se nyt onkaan katsoo tupatarkastusta läpi sormien ja hyväksyy liian huonosti siivotun tuvan, joutuuko hän tästä kapteenin tai majurin tai everstin tai jonkun muun ison herran puhutteluun? JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 19.43 (EEST)

Ei mitään tietoa virallisista ohjeista, mutta en usko että joutuisi. Sen sijaan jos korkea-arvoisempi huomaa huonosti siivotun tuvan (tarkastuksen jälkeen), niin voi pistää siivoamaan uudelleen tai asettaa joitain rangaistuksia, jos jatkuvasti tulee vastaan huonosti siivottu tupa. Ainakin kun itse olin armeijassa, niin joskus vaan kysyttiin yhdeltä mukavalta alikersantilta, että onko meidän tupa läpi, niin sanoi vaan että joo, ilman että edes tarkisti (ja ilman että koko tupaa edes siivottiin). --Stryn (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.22 (EEST)
Tuleeko tuo uudelleensiivoaminen tai rangaistus tuvan siivonneille sotamiehille, tarkastuksen tehneelle aliupseerille vai molemmille? JIP (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.29 (EEST)
Normaali kaava ainakin minun aikanani Vekaranjärvellä olisi ollut ensin haukkua laiska tarkastaja kahden kesken ja sitten panna laiskat siivoajat harjoittelemaan siivoamista ohjatusti. Mutta ei tuvan siisteys ollut kaikkein keskeisin asia enää alokasajan ja aliupseerikoulun jälkeen. --Silvonen (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.40 (EEST)
Kts YLPALVO. –Makele-90 (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 22.35 (EEST)

Misse on kissa[muokkaa wikitekstiä]

Muistan lapsuudesta filosofisen logiikkapäättelyn, jossa esiintyi Misse niminen kissa. Onko tämä ajatusleikki peräisin joltain tunnetulta filosofilta? Luin hieman Aristoteleen filosofiaa ja mieleeni tuli, että voisiko Misse liittyä hänen logiikkaoppiinsa. --Putkiradio (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 16.47 (EEST)

Fiktiiviset keskustelut ja ryhmätyöt[muokkaa wikitekstiä]

Mistä johtuu nykyinen muoti, että kun järjestetään seminaareja, joihin ilmoitetaan liittyvän keskustelu, tai joskus myös pelkkiä keskusteluja, keskustelut järjestetään "ryhmäkeskusteluina", joissa osallistujat jaetaan ryhmiin, joita kierrätetään, ja kukin saa vuorollaan olla joka ryhmässä vastaamassa yleensä fiktiivisiin kysymyksiin, ja sitten merkitäään keskustelujen "tuloksia" tussilla paperille ja sitten lopussa "puretaan" nämä liirumlaarumit? Vaikka nyt on vasta alkuvuosi ja käyn harvoin tilaisuuksissa, niin jo tänä vuonna olen joutunut ainakin kolmeen tällaiseen (tai parin vuoden sisäälä yhteensä neljään).

Mielestäni tällaiset fiktiivisiin kysymyksiin perustuvat kierrätysryhmäkeskustelut ovat likimain tehottomin ja turhin mahdollinen tapa käsitellä asioita, ja niissä menee osallistujien aika hukkaan. Jos kysymykset ovat hyödyllisiä ja todellisia, niin joskus voivat saman kysymyksen kysyjä ja vastaaja osua samaan ryhmään, mutta jos he eivät osu ko. ryhmään, niin silloinkin keskustelu on hyödytöntä, kun aiheesta joutuvat keskustelemaan ne, joilla ei ole siitä mitään keskusteltavaa, ja keskustelematta jää se, mistä kukin haluaisi keskustella, ja hyötysuhde jää tällöinkin kokonaisuudessaan matalaksi ja tulokset sporadisiksi.

Jos on saatu varsinkin jotain harvinaista asiaa käsittelevään keskusteluun siihen eri puolilta perehtyneitä ihmisiä kokoon ehkä pitkienkin matkojen takaa, niin näillä olisi yleensä (tai käytännössä aina) oikeastikin keskusteltavaa keskenään, mutta tällä menettelyllä kaikki oikea keskustelu blokkautuu tai se käydään viidessä minuutissa fiktiivisiä kysymyksiä sisältäneen "ryhmätyön" purkamisen jälkeen tai kahvitauoilla.

Tästä aiheesta voisi hyvin perustaa Facebook-ryhmän vaikka nimellä "Fiktiiviset ryhmäkeskustelut ovat saatanasta", mutta koska en halua pahoittaa niiden muuten hyvien ja onnistuneiden tilaisuuksien järjestäjien mieltä, joihin olen osallistunut, niin en kehtaa tällaista mennä itse perustamaan, mutta jos joku yhtyy näkemykseeni, niin ajatus on vapaasti käytettävissä.

Mielestäni tällaiset hömppäkeskustelut ovat turha rituaali ja parempaan tulokseen päästäisiin jos ihmiset saisivat oikeasti keskustella siitä mistä he ovat tulleet keskustelemaan. Mistä siis johtuu tämä ihmeellinen muoti? Ainoa syy, minkä keksin, on se, että halutaan estää todellinen keskustelu, mutta jos tähän ei ole syytä (harvoin kai on), niin mitä tällä saavutetaan? --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 15.47 (EEST)

En ihan saa kiinni tuosta menetelmästä ja sen "fiktiivisistä kysymyksistä", mutta minua on kidutettu monilla muilla vastaavilla menetelmillä. Yhteistä niille on se, että aikaa esim. ideointiin tai ongelman pohtimiseen on vain muutama minuutti, jolloin kaikkien aivoista ehtivät tulla vasta ne kaikkein itsestään selvimmät ja kuluneimmat kliseet eikä mitään oikeasti uutta ja merkittävää. Ei tajuta, että ongelmien todellinen ratkaisu vaatii aikaa, ja paljon aikaa. Tästä asiasta on YouTubessa John Cleesen luento, olisikohan John Cleese on Creativity. –Kotivalo (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 15.55 (EEST)

Liittoutuneiden sotatoimet Suomea vastaan toisessa maailmansodassa[muokkaa wikitekstiä]

Oliko Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset vuonna 1941 eli Operaatio ER ainoa länsiliittoutuneiden tekemä "hyökkäys" Suomen maaperälle toisessa maailmansodassa? Entä oliko liittoutuneilla oma suunnitelmansa Suomen valtaamiseksi norjan kautta mikäli saksa olisi miehittänyt maan eikä neuvostoliiton suurhyökkäystä kannakselle olisi koskaan tapahtunut?--62.72.229.12 5. toukokuuta 2014 kello 21.25 (EEST)

Kyseessä ei ollut varsinaisesti mikään hyökkäyssotatoimi vaan saksalaisten tarvikekuljetuksien häiritseminen. Kyseinen pommitus oli todellakin ainoa, jossa englannin laivasto oli mukana Suomea vastaan omasta mielestäni. Jatkokysymykseen eli olisiko saksa miehittänyt Suomen jos liittoutuneet olisivat nousseet maihin Suomenlahdella tai Pohjois-Norjan kautta niin todennäköisesti kyllä ja silloin jatkosota olisi jatkunut vuoteen 1945 asti ja meistä olisi tullut joko liittoutuneiden miehittämä tai Neuvostoliiton hallitsema Suomen Sosialistinen Neuvostotasavalta FSSR.--Kruununoksa (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Makeisyliherkkyyttäkö? Suklaa aivastuttaa[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tummempaa suklaata, sitä varmemmin aivastan, mutta aivastus ei välttämättä ilmene joka kerta. Aivastelu johtuu siitä, että nenäni alkaa kutista. Kun jatkan suklaan syöntiä aivastelu ei yleensä jatku, vaan ilmenee yleensä vain alussa. Mielenkiintoinen ja varsin harmiton vaiva. Olenko kenties yliherkkä kaakaolle? --Memasa (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 12.33 (EEST)

Täysin mahdollista. Käytännössä melkein mille vain voi herkistyä. Jännää jos et ole millekään muulle herkistynyt, mutta toisaalta oireet voivat olla niin lieviä, ettei niihin kiinnitä huomiota. Itse en voisi syödä oikeastaan mitään, jos haluaisin välttää oireita, ihottumaa ja jatkuvaa nuhaa, mutta kun ne eivät ole kuolemaksi, välttelen pahimpia aiheuttajia. Jotkut elintarvikkeiden lisäaineet aiheuttavat pahimmat oireet, mutta en ole päässyt selville mitkä. Parhaiten kuitenkin voin, kun syön ihan kotitekoista ruokaa ja ostan kaupasta käsittelemättömiä raaka-aineita ja luomu-juttuja. Nekään eivät kokonaan pelasta.
Maailma on nykyisin niin täynnä kaikenlaisia kemiallisia aineita joita meille työnnetään jo vauva-iästä lähtien, ettei ole ihme, että allergiat ja yliherkkyydet ovat jo kansantauti. Puhumattakaan rakennusten homeisuudesta, jota meillä ei korvaa tehokas ilmanvaihto kuten etelässä, kun pitkän talvikauden on pidettävä pienetkin räppänät kiinni. --KoTe (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 14.59 (EEST)
Jos seurauksena on vain yksi tai pari aivastusta, kyseessä saattaa olla myös jonkinlainen aivastusrefleksi samaan tapaan kuin artikkelissa Aivastaminen kuvattu fotogeeninen aivastus. Jotkut ihmiset aivastavat myös ajatellessaan seksiä, ks. en:Sexually induced sneezing. --Silvonen (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 15.34 (EEST)
Kallistun Silvosen kannalle. Kyseessä on todennäköisesti vagaalinen refleksi. --Höyhens (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 15.49 (EEST)

Tuli vaan yhtäkkiä mieleen, että eräs ystäni aivastelee samaan tapaan juodessaan olutta. --Memasa (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Kannattaa testata taskulämpimällä. Jos se ei aivastuta, niin johtuu kylmästä oluesta joka huuhtoo nielua. Kaverilla voi myös jäätelö silloin aiheuttaa aivastelua. Jos taas taskulämminkin aivastuttaa, pitää siirtyä punaviiniin. --Maradonna (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 21.16 (EEST)
Minua aivastuttaa punaviini. Pitää olla tosi varovainen ensimmäisellä hörpyllä, ettei viini lennä kanssaihmisten silmille. --Esamatti1 (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 16.24 (EEST)

Nils Torvalds[muokkaa wikitekstiä]

Enkkuwikin artikkeli en:Nils Torvalds väittää, että Torvaldsin "edeltäjä" MEP:inä olisi Carl Haglund. Mikä ihmeen "edeltäjä"? Eikö kukin MEP valita virkaansa ihan itse, eikä virka periydy yhdeltä MEP:iltä toiselle? JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 21.08 (EEST)

Kun meppi Haglund valittiin kesken kauden puolueen pj:ksi ja ministeriksi, hänen tilalleen mepiksi nousi ensimmäisellä varasijalla ollut Torvalds. Vai tarkoititko jotakin filosofisempaa edeltäjyyspohdintaa? –Kotivalo (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 21.13 (EEST)
Ai siinä kävi niin. Jos Haglund olisi käynyt kautensa loppuun asti eikä Torvalds olisi ollut varasijalla niin ei kai siinä mitään edeltäjyyttä olisi ollut. JIP (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 21.22 (EEST)
Nii, kun periaatteessa vain vaaleissa muuttuu eri ryhmien edustajamäärä. Vaaliliitot ovat ongelmallisia, kun silloin saattaa edeltäjäksi tulla eri puolueen meppi. Jos nyt vaikka Sari Essayahista olisikin tullut presidentti, hän olisi sitten perussuomalaisen edeltäjä. Mutta tämmöinenhän ei amerikkalaisessa ajattelutavassa olisi poikkeavaa, kun esimerkiksi kuvernööreillä ja senaattoreilla on melkein aina edeltäjä. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 23.08 (EEST)

Voiko mepin tehtävistä muualle siirtynyt edustaja palata mepin tehtäviin ennen seuraavia vaaleja, jos hän on siirtynyt vaikka ministeriksi, mutta hallitus hajoaa? Entä miten sellaisessa, lähinnä kai teoreettisessa, tilanteessa, jossa yksittäisen puolueen kaikki ehdokkaat pääsevät sisään ja heistä yksi esimerkiksi kuolee kesken kauden? Nouseeko silloin seuraavaksi eniten pisteitä saanut ehdokas toisesta puolueesta? --87.95.110.215 16. toukokuuta 2014 kello 12.44 (EEST)

Äänikynnys Suomeen?[muokkaa wikitekstiä]

Äänikynnys-artikkelissa kerrotaan: "Suomen perustuslakivaliokunta perusteli vuonna 2010 Suomen hallituksen esitystä kolmen prosentin äänikynnyksen käyttöönotoksi sillä, että äänikynnys estäisi hajaantumista pieniin puolueisiin." Onko ehdotus edennyt vai onko se hylätty? Vai onko mitään tapahtunut asiaan liittyen sitten vuoden 2010? --87.95.110.215 16. toukokuuta 2014 kello 15.21 (EEST)

Tuollaista on tapahtunut ainakin vuonna 2011: [4]. --Lax (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 16.06 (EEST)
Ja tuon ([5]) mukaan esitys äänikynnyksestä hylättiin lokakuussa 2011. Sen jälkeen muotisana on ollut piilevä äänikynnys ja vaalipiirijakoa on muutettu. --Lax (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 16.13 (EEST)
Vaalitapauudistuslakipaketti sisälsi perustuslain muutoksen, joten se olisi pitänyt hyväksyä kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa. Lait hyväksyttiin vuoden 2011 alussa lepäämään vaalien yli, mutta vaalien jälkeen Kataisen hallituksen hallitusneuvotteluissa puolueet sopivat, että esitystä ei lopulta kuitenkaan toteutettaisi. Niinpä lakiesitykset hylättiin lopullisessa käsittelyssä syksyllä 2011. Sen jälkeen palattiin takaisin lähtöruutuun ja ruvettiin nyhräämään Itä-Suomen vaalipiirien rajojen kanssa. Asiaa on selostettu jonkin verran artikkelissa Eduskuntavaalit, tosin ei sielläkään kunnolla. Niin kauan kuin vaalipiirijärjestelmää ei perustavalla tasolla muuteta, erillistä äänikynnystä tuskin otetaan Suomessa käyttöön, sillä se piilevä äänikynnys joka tapauksessa hoitaa saman asian (eli pitää pienet puolueet ulkona eduskunnasta). --Risukarhi (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 11.35 (EEST)
Toisaalta suuressa Uudenmaan vaalipiirissä alueellinen äänikynnys on matala ja vaaliliittojen ja puolueloikkausten avulla äänikynnystä voi kiertää. --Höyhens (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 12.02 (EEST)
Uudenmaan valiipiiriä on muuten aika ajoin esitetty jaettavaksi kahtia sillä perusteella, että se on liian suuri. Voi miettiä, mikä on todellinen syy tällaisiin ehdotuksiin... Logiikka on ilmeisesti sellainen, että kun suhteellisuus muualla maassa toteutuu huonosti, niin on väärin, että se edes jossain toteutuu vähän paremmin. Eduskuntaan pääsemiseksi tehtävät epäpyhät vaaliliitot ja puolueloikkaukset lienevät juuri sellaisia epäterveitä ilmiöitä, joita äänikynnyksen (piilevän tai muun) olemassaolo synnyttää. Yhtä kaikki, veikkaan että nykysysteemi ei tule vähään aikaan muuttumaan, sillä se edellyttäisi tukea juuri niiltä tahoilta, joilla on siinä eniten menetettävää, eli nykyisiltä suurilta puolueilta. Asiasta on muuten käyty Suomessa keskusteltua ja tehty muutosesityksiä (ainakin) 1920-luvulta alkaen, ilman merkittäviä muutoksia. --Risukarhi (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 12.29 (EEST)
Joo, vaikka omat mielipiteet tänne ei varsinaisesti kuulu niin 200-päiseen eduskuntaan pitäisi saada edustaja 0,5 prosentin kannatuksella. Tosin se vaikeuttaisi enemmistöhallitusten löytämistä. En tiedä, miksi pitäisi välttämättä olla enemmistöhallituksia. --Höyhens (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 12.58 (EEST)

Viivi ja Wagner[muokkaa wikitekstiä]

Hesarin nettisivulla on ollut viikon aikana kahdesti sama strippi peräkkäisinä päivinä. Onko myös lehdessä? Numeroiden perusteella myöskään välistä ei puutu strippejä. --188.67.31.251 17. toukokuuta 2014 kello 12.50 (EEST)

Muistelen nähneeni kahden eri päivän lehdessä sen stripin, jossa Wagnerin kaveri ryypiskeli olutpinon takana. --Lax (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 16.29 (EEST)

Kuningas[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka kuningas valikoituu alunperin valtion johtoon? Saako hän valtuutuksen Jumalalta vai kansalta vai molemmilta vai jostain muualta? --178.55.153.216 17. toukokuuta 2014 kello 17.34 (EEST)

Syntyperänsä takia, esim Britannia; pyydetään kunkuksi kuten bernadotte; usurpaattori eli vallananastaja.--RicHard-59 (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 02.17 (EEST)
Lisäksi on vaalikuninkaita, jotka valitaan vaaleilla. Yleensä jälkeenpäin valtuutuksen väitetään tulleen jumalalta riippumatta siitä, miten valta on oikeasti hankittu. Kansaan vetoaminen on monarkioissa harvinaisempaa, mutta sitäkin on harrastettu (mm. Bonapartet, jotka tosin ottivat keisarin eikä kuninkana arvon). --Risukarhi (keskustelu) 20. toukokuuta 2014 kello 12.58 (EEST)

Euroviisujen huonoin isäntämaa[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on ollut euroviisuja isännöinneen maan huonoin sijoitus sinä vuonna, jolloin kyseinen maa on isännöinyt euroviisuja edellisvuoden voiton jälkeen?--62.72.229.12 27. huhtikuuta 2014 kello 21.39 (EEST)

Ei ainakaan parempi kuin seitsemästoista, koska Hanna Pakarinen oli tuolla sijalla Suomen isäntävuonna 2007. Joku muu voi jatkaa tuosta. --Lax (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 19.39 (EEST)
Jossain väitettiin hiljan että Vuonna 2007 Suomi paras "länsimaa". No, taisi olla radiotoimittajalta ns. lapsus. Edellä oli Kreikka (7.), joka kuitenkin on perinteisesti ajateltu olevan ns. länsimaa, vaikka onkin suurin piirtein samoilla pituusasteilla esimerkiksi Suomen, Baltian maiden Valko-Venäjän ja vanhan Jugoslavian kanssa. "Vanhaan itään" sijoitettu Puola taas on suurelta osin lännempänä, kuin myös "muinainen" Tsekkolovakiakin oli.--EsaL-74 (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 21.35 (EEST)
Voisin sanoa tästä suoralta kädeltä että Latvian vuoden 2003 kappale (F.L.Y - Hello From Mars) olisi huonoin. Finaalissa 24. viidellä pisteellä. --A. Keronen (keskustelu) 23. toukokuuta 2014 kello 18.13 (EEST)

Pinjan siemenet[muokkaa wikitekstiä]

Dyykkasin n. kilon kuorittuja pinjan siemeniä. Millaisia ruokia niistä voisi tehdä? Ajattelin, että joku leivonnainen voisi olla kiva. Sopivatko ne makeiden leivonnaisten raaka-aineeksi? En ole koskaan ennen syönyt, mutta maistuvat kyllä sellaisenaankin. --194.211.118.11 14. toukokuuta 2014 kello 15.57 (EEST)

Vaikka mitä, ks. esim. BBC: Pine Nut recipes. –Kotivalo (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 16.12 (EEST)
Kiitos! --194.211.118.11 14. toukokuuta 2014 kello 16.56 (EEST)
Katso myös Sembramännyn siemen#Makuaistin häiriö --Höyhens (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 17.15 (EEST)
Kiitos, en kyllä huomannut häiriöitä. --194.211.118.11 23. toukokuuta 2014 kello 16.49 (EEST)

Henkilöt, joiden myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomia[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Ilo Waarasta kerrotaan hänen syntyneen 1874, mutta ilmeisesti hän ei ollut millään tavalla tunnettu kuollessaan, joten kuolinvuotta ei ole merkitty. Onko tällaiselle ilmiölle, jossa aiemmin tunnettu henkilö kuolee tuntemattomana, mitään nimeä tai kerrotaanko siitä jossain? Kuinka tällaisista henkilöistä yleensä kerrotaan esimerkiksi tietosanakirjassa? Kuinka kauan henkilön syntymästä tulee esimerkiksi kulua, että hänestä aletaan puhua artikkeleissa menneessä aikamuodossa? Onko jossain luetteloa tällaisista tapauksista? --188.67.20.4 18. toukokuuta 2014 kello 19.41 (EEST)

Eiköhän 120 vuotta ole turvallinen takaraja siirtyä menneeseen aikamuotoon. --Pitke (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 22.19 (EEST)

Ranskan joukot akselivaltojen puolella toisessa maailmansodassa[muokkaa wikitekstiä]

Montako ranskalaissotilasta palveli saksan tai italian armeijassa tai Vichyn Ranskan joukoissa toisessa maailmansodassa?--85.134.25.113 20. toukokuuta 2014 kello 06.57 (EEST)

Ehdokasnumerot[muokkaa wikitekstiä]

Sitä on EU-parlamenttivaalit tulossa. Se pisti miettimään miten ne ehdokasnumerot jaetaan. Käsittääkseni joku puolueeton taho arpoo puolueet satunnaiseen järjestykseen, ja kunkin puolueen sisällä, ehdokkaat saavat numerot aakkosjärjestyksessä. Mutta mikä on tuo mystinen taho joka arpoo puolueiden järjestyksen? JIP (keskustelu) 20. toukokuuta 2014 kello 21.37 (EEST)

Vaalipiirilautakunnat. EU-parlamenttivaalien tapauksessa Helsingin vaalipiirilautakunta. [6] --MiPe (wikinät) 20. toukokuuta 2014 kello 21.54 (EEST)
Ehdokkaiden aakkostus ei näyttäisi olevan välttämätöntä, kun katsoo Köyhäin asialla -pienpuolueen listaa. --87.95.78.171 22. toukokuuta 2014 kello 11.24 (EEST)

Ehdokkaiden määrä[muokkaa wikitekstiä]

Miten määräytyy se, kuinka monta ehdokasta kukin puolue tai vaaliliitto voi asettaa? Minulla oli käsitys, että niin monta kuin on paikkoja auki, mutta meneillään olevissa vaaleissa paikkoja on auki 13 ja ehdokkaita on (enintään ja yleisimmin) 20 / puolue. Lisäksihän tämä tarkoittaisi Ahvenanmaalla, että eduskuntavaali olisi henkilövaali eikä vaaliliittoja edes voisi olla. --87.95.157.160 21. toukokuuta 2014 kello 15.23 (EEST)

Vaalilaki 166 §, 12. luku Europarlamenttivaalit / Ehdokkaiden enimmäismäärä: Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla saa olla enintään 20 ehdokasta. Ahvenanmaankin vaaleista on vaalilaissa säädetty jotain erikseen. --Lax (keskustelu) 21. toukokuuta 2014 kello 16.50 (EEST)

Kenraaliluutnantti / kenraalimajuri[muokkaa wikitekstiä]

Tämä on ihmetyttänyt minua jo yli vuosikymmenen. Miksi Suomessa kenraaliluutnantti on ylempi sotilasarvo kuin kenraalimajuri, vaikka luutnantti on alempi sotilasarvo kuin majuri? JIP (keskustelu) 21. toukokuuta 2014 kello 21.59 (EEST)

Tästä on englanninkielisessä Wikipediassa kootut selitykset. Kenraali on alun perin ollut "captain general" eli kaikkien kapteeni. Hänen kakkosmiehensä on ollut "lieutenant general" eli ylipäällikön viransijainen. Sitten armeijassa on ollut huoltoon liittyviä henkilöitä nimellä "sergeant major" eli "ylempi kersantti" ja kaikkein korkein huollosta vastaava upseeri on ollut nimellä "sergeant major general" eli korkein ylivääpeli. Kun nimitykset ovat lyhentyneet ja korkeimmat upseerit on nähty yleisinä upseereina (general), osa sanoista on pudonnut pois ja jäljelle on jäänyt kummallisen näköisiä arvoja. --Pxos (keskustelu) 21. toukokuuta 2014 kello 22.04 (EEST)

Oliko varhaiskantasuomi kreolikieli?[muokkaa wikitekstiä]

Itämerensuomalaisissa kielissä on paljon kieliopillisia piirteitä jotka eivät ole suomalais-ugrilaista perua, vaan indoeurooppalaisista kieliryhmistä, kuten germaanisista kielistä lainattuja. Esimerkiksi aikamuodot, genetiivi ja joidenkin teorioiden mukaan myös astevaihtelu. Sanat siirtyvät sujuvasti kielestä toiseen, mutta kielioppi ei niinkään. Oliko varhaiskantasuomi ehkä useamman kielen yhdistymisenä syntynyt kreolikieli? --Gwafton (keskustelu) 22. toukokuuta 2014 kello 10.04 (EEST)

Itämerensuomalaisten kielten yhteisten piirteiden perusteella kantasuomi on melko helppo rekonstruoida, ja kun aikaväli ei ole tuon pidempi (korkeintaan pari tuhatta vuotta), rekonstruktiota voi pitää melko luotettava. Vanhemmat kantakielet taas ovat paljon hypoteettisempia. Siksi kantasuomen ja esimerkiksi kantauralin erot eivät välttämättä johdu siitä, että kantasuomeen olisi tullut innovaatioita (esim. lainoja), vaan yksinkertaisesti metodin puutteista. Esimerkiksi imperfektin i-tunnusta ei pystytä rekosntruoimaan kantauraliin, mutta se ei silti tarkoita että se olisi itämerensuomalainen innovaatio. No, tämä ihan vain hatusta tässä vaiheessa, ei ole mitään tarkempia lähdekirjoja käsillä.--Tanár 25. toukokuuta 2014 kello 10.56 (EEST)
Perfekti ja pluskvamperfekti lienevät kuitenkin melko varmasti germaanisista kielistä lainattuja piirteitä, tuskin rakenteellinen samankaltaisuus voi sattumaa olla? Unkarin kielessähän aikamuodot ovat paljon yksinkertaisemmat (vaikka jotkut väittävät että unkarissa olisi ollut perfekti ja pluskvamperfekti käytössä mutta jääneet sittemmin pois). --Gwafton (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 03.07 (EEST)
Juu. Olen joskus lukenut noista jotakin, mutta en muista muuta kuin että ihan ongelmatonta ei niidenkään väittäminen germaanisiksi lainoiksi ole. Samankaltaisuus ei välttämättä ole sattumaa, mutta ei lainaakaan, vaan rinnakkaiskehitystä. Kantasuomen vaiheessa germaanistenkaan kielten tempussysteemi ei välttämättä ole ollut sama kuin nykyään. On myös mahdollista, että kirjakielen kehittymisen jälkeen omaperäisiä muotoja on alettu käyttää ruotsin ja saksan mallin mukaan. Rakenteen osat (olla-verbi ja NUT-partisiippi) ovat joka tapauksessa omaperäisiä.--Tanár 26. toukokuuta 2014 kello 18.58 (EEST)

Oluttölkin sisältö pähkinänkuoressa[muokkaa wikitekstiä]

Olen aina miettinyt mitä kaikkea 0,33 cl oluttölkki sisältää kokonaisuudessa. Tölkin kyljessä on yleensä teksti 4,5 - 4,6 % alkoholia, mutta mitä kaikkea oluessa on määrällisesti? Eli paljonko 0,33 cl oluttölkki sisältää määräänsä suhteutettuna vettä, alkoholia, humalaa ja muita aineita?--62.72.229.12 24. toukokuuta 2014 kello 22.07 (EEST)

Täytyy olla iso pähkinä, että saa koko tölkillisen mahtumaan. --87.95.123.113 26. toukokuuta 2014 kello 14.16 (EEST)
Jos alkoholia on 4,6 tilavuusprosenttia (330 ml*0.046=15.18 ml), niin vettä on suunnilleen loput (330 ml*(1-0.046)= 314.82 ml). Olut sisältää toki myös väriä, makua ja sokereita. Jos oluttölkin kyljessä olisi taulukko ravintosisällöstä, niin siinä varmaankin sokerit lukisivat kohdassa hiilihydraatteja: joista sokereita. Netistä löytyi tieto, että oluesta olisi neljä prosenttia sokeria ja tuosta sokerista puolet olisi maltoosia (eli kaksi prosenttia). Oluiden välillä on tietysti eroja. --Hartz (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 14.49 (EEST)
Toinen tapa ajatella on per 100 grammaa. Finelistä löytyy 4,5% olut: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=902. Finelin tutkimustuloksiin voi luottaa. :-) --Hartz (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 14.54 (EEST)
Kirjoitit näköjään kieli poskessa. Finelin tulokset ovat suuntaa antavia. Fineli ei ole tutkimuslaitos, vaan Fineli on linkittämäsi tietokannan nimi. Tiedot ovat peräisin monilta osin yhdysvaltalaisista lähteistä. --85.76.146.190 26. toukokuuta 2014 kello 15.35 (EEST)
Tilavuusprosentteja ei voi noin vain vähentää, koska erilaisen molekyylikoostumuksensa vuoksi alkoholi ja vesi menevät limittäin sekoitettaessa. --87.95.123.113 26. toukokuuta 2014 kello 17.23 (EEST)
Tilavuusprosentit ovat nimenomaan tilavuusprosentteja, eli Hartzin lasku on oikein. Etanolilla toki on pienempi tiheys kuin vedellä, mikä tarkoittaa, että alkoholin massaprosentti ei ole sama kuin tilavuusprosentti, vaan pienempi.--ML (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

Vaalikysymyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Käytyäni äänestämässä europarlamenttivaaleissa mieleeni heräsi lisää kysymyksiä. Miten vaalivalvojaksi pääsee? Saako siitä mitään palkkaa? Vaikuttaako asiaan, jos on tai ei ole jonkun puolueen jäsen? Käsittääkseni ehdokas ei saa olla vaalivalvojana? Vaalivalvoja saa käsittääkseni itsekin äänestää, mutta ei valvoa omaa äänestämistään? Miten äänet lasketaan? Käsittääkseni vaaliuurnat jaetaan ääntenlaskijoiden kesken että kullekin tulisi samansuuruinen urakka, ja sitten ne äänestysliput vain kaadetaan ääntenlaskijoiden käsiin, mutta miten se laskeminen tapahtuu? Käytetäänkö siinä jotain "tukkimiehen kirjanpitoa" vai kirjataanko tulokset tietokoneelle tai jotain? Täytyykö ääntenlaskijan olla täysin puolueeton, eli ei saa itse kuulua mihinkään puoleeseen? Voiko mitenkään valvoa, ettei ääntenlaskija tee virhettä, joko vahingossa tai tahallaan? JIP (keskustelu) 25. toukokuuta 2014 kello 22.21 (EEST)

Olettaisin, että tarkoita kysymyksellä vaalitoimitsijoita tai vaalivirkailijoita. "Vaalivalvoja" on kait varsinaisesti henkilö, joka valvoo vaalien toimittamistavan laillisuutta ja tilanteita vaalien alla ja aikana.
Katso esim. kunnallisvaalien osalta http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/yleiskirjeet/2012/Sivut/y7802012-kunnallisvaalit-29-80-2012.aspx ja viranomaisten osalta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalitietoa/vaaliviranomaiset.html
Muutama käytännön tason vastaus: Vaalitoimitsijat ovat yleensä puolueen jäseniä ja paikat jakaantuvat karkeasti kannatuksen mukaan, mutta puolueen jäsenyys ei ole pakollinen. Palkkiota saa ja yleensä puolueet pidättävät palkkiosta osan toimintaansa. Ehdokkaille on ohjeissa jääviyskäytäntöjä. Äänestyslippujen laskemiseen on vähän eri taktiikoita riippuen ehdokkaiden määrästä vaalissa ja äänten määrästä kyseisessä äänestyspisteessä. Usein joukolla ruvetaan ensin ryhmittelemään lippuja esim. kymmen luokkiin 1-9, 10-19,... Sitten tehdään ehdokaskohtaiset kasat. Sitten niput lasketaan ja tarkistuslasketaan. Puolueettomuus tulee siitä, että tilaisuudessa on monien puolueiden väkeä. Kerrassaan epäselviä merkintöjä arvotaan yleensä porukalla, niitä on yleensä muutama promille lipuista (esim. 4 ja 9 menevät sekaisin, 1 ja 7 menevät sekaisin). Ensimmäisiä laskentatuloksia soitellaan yleensä nopeita ja karkeita vaalivalvojaistuloksia varten keskusvaalilautakuntaan, jossa ne syötetään koneille. Näin saavutetaan nuo maailman nopeimmat vaalitulokset muutamassa tunnissa vaali-iltana. Lopuksi tehdään pöytäkirjat ja sinetöidään lippukasat ja pöytäkirja. Viikolla tehtävissä virallisissa tarkistuslaskennoissa sinetöidyt paketit avataan ja tehdään uusi laskenta rauhassa.
Tyypillisesti liput lasketaan vaali-iltana kahteen kertaan ja sitten on vielä viikolla tarkistuslaskenta toisella väellä. Koko vaalipäivän ruljassin aikana pyritään kyttäämään, että lippuja on käytetty saman verran kuin äänestäneitä on äänioikeutettujen luettelossa ja saman verran kuin lopuksi on ääniä kaikenkaikkiaan pöytäkirjoihin saatu laskettua. Heittojen syyt pyritään löytämään. Aina eivät liput täsmää, mutta yksittäisten äänien heitoille ei voi mitään - niitä syntyy vähän väliä inhimillisessä manuaalisessa toiminnassa. Suuremmista heitoista tehdään kait tutkintojakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 18.10 (EEST)

Meiltä puuttuu artikkeli Vaalivalvoja. --Höyhens (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 18.06 (EEST)

Tarkoittaako vaalivalvoja mahdollisesti vaalitarkkailua tekevää vaalitarkkailijaa vai jotain muuta? --Jmk (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 18.27 (EEST)
Vaalivalvoja taitaakin olla täysin puhekielinen ilmaisu - tarkoittaneeko myös vaalivalvojaisiin osallistavaa henkilöä ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 18.38 (EEST)
Puuttuu myös vaaliviranomainen ja vaalitoimitsija. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 18.36 (EEST)
Ja munsta tuntuu notta see on enempi tarkoitettu semmoisiin maihin, jotka eivät ole läntiseen liitoumaan kuuluvia vaan Afrikkaa, Aasiaa tai ent. Neuvostoliittoa tai jotain. Jos JIP kävisit vaikka jossain puoluetoimistossa kysymässä. Voisit päästä vaalilautakuntaan. --Höyhens (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 19.15 (EEST)
Ystäväni oli töissä ottamassa vastaan ennakkoäänestyslipukkeita ja neuvomassa ihmisiä niihin liittyen, eli ilmeisesti vaalivirkailijana, ja hän sai siitä palkkaa. --87.93.242.73 26. toukokuuta 2014 kello 19.19 (EEST)

Olen ollut muutaman kerran ko. toimessa, myös eilen. Vaalitoimitsijat nimetään yleisesti ottaen puolueiden kautta. Nämä ottavat palkkioista välistä nk. puolueveroa (jotain 20% on melko tavallista). Ehdokas saa olla vaalitoimitsija, mutta ei vaaliavustaja. Vaaliavustaja on siitä kertovalla hihamerkillä merkitty henkilö, joka voi saattaa äänestäjän koppiin ja avustaa tätä äänestyksen toimittamisessa. Palkkio vaalilautakunnan jäsenelle on 150. vpj saa 170, pj 200. Lisäksi mahdollinen ansionmenetyskorvaus ja kaukana olevissa äänestyspaikoissa matkakorvaukset. --Ras (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 20.33 (EEST)

Naisten hiukset armeijassa sodan aikana[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun useat naisetkin suorittavat varusmiespalveluksen ja päätyisivät sodan syttyessä rintamalle, mitä hiussäännön kanssa silloin tehtäisiin? Nykyisin naisille on annettu vapautus hiustenleikkuusta (jotta niitä saataisiin ylipäätään inttiin), mutta pätisikö tämä myös sodan aikana, jolloin pitkistä hiuksista on oikeasti häiriötä. Velvoitettaisiinko naiset tällöin leikkaamaan hiuksensa? 85.76.135.169 26. toukokuuta 2014 kello 22.06 (EEST)

Tuskin, koska esim. sotaa parhaillaan käyvät yksiköt IDF ja US Army eivät nykyisellään velvoita. Jenkeillä tyyliin "her hair pulled tightly back and pinned up" ja israelilaisilla vielä kevyempi "hair hung down their backs in loose, fetching ponytails". --Ras (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 23.14 (EEST)
Parit havainnolliset kuvat. --Ras (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 23.17 (EEST)
Eikös joskus muinoin Suomen lehdistössä vitsailtu Ruotsin armeijan hiusverkoille? Joku tunnettu balettitanssijatarhan (so. siviilihenkilö) joskus aikoinaan kuoli onnettomuudessa, jossa jänen pitkä kaulahuivinsa sotkeutui auton pyöriin avoautolla matkustaessa. Mutta ehkä vaativiin tehtäviin lähdettäessä ohjeita sovelletaan tilannekohtaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 12.43 (EEST)
Tarkoittanet Isadora Duncania. --Risukarhi (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 12.52 (EEST)

Linkki hakusessa[muokkaa wikitekstiä]

Miten keskustelu käyttäjästä -sivulta pääsee käyttäjän muokkaustietoihin? --188.67.6.78 7. kesäkuuta 2014 kello 01.52 (EEST)

Kun klikkaa ruudun vasemmasta laidasta löytyvää painiketta "Käyttäjän muokkaukset" ("Linkitettyjen sivujen muutokset" ja "Lokit" välissä). Jos taas tarkoitetaan käyttäjän muokkausmäärätietoja, niin "Käyttäjän muokkaukset" -sivun alalaidasssa painike "Muokkauslaskuri". --Nironen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 02.06 (EEST)
Tarkoitin juuri tuota aiempaa, kiitos kovasti. --188.67.6.78 7. kesäkuuta 2014 kello 02.27 (EEST)

Pohjanmeren eteläsaaret?[muokkaa wikitekstiä]

Aloittelin artikkelia Kimon ruukki. Museoviraston RKY-sivu sanoo: "Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa." Viimeisen ymmärrän, mutta a) onko Utöstä joskus louhittu rautamalmia ja b) mitä ihmettä tarkoittaa Pohjanmeren eteläsaaristo? Jersey & Guernsey? –Kotivalo (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 15.20 (EEST)

Vastaan itse: Utö tarkoittaa ilmeisesti sv:Utön saarta Tukholman saaristossa, josta on louhittu rautamalmia. Olisiko tuo Pohjanmeri käännösvirhe, ja pitäisi olla Pohjanlahti? –Kotivalo (keskustelu)
Käännösvirhe: Ruotsinkielisessä versiossa lukee: Bottenhavet eli Selkämeri. -Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 16.53 (EEST)
Kiitos! Taisin vilkaistakin tuota ruotsinkielistä versiota, mutten vissiin yhtäkkiä hokannut mitä Bottenhavet tarkoittaa. –Kotivalo (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 17.02 (EEST)
Sillböle on ilmeisesti Sillbölen kaivos Vantaan Kaivokselassa ja Utö (Tukholman saaristo) on jo wikilinkkinä täsmennyssivulla muodossa Utö (Haninge). -Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 17.10 (EEST)

call and response[muokkaa wikitekstiä]

Afroamerikkalaisessa musiikissa on yleinen call and response -kuvio. Onko tällä jotain suomenkielistä nimeä? --178.55.235.88 7. toukokuuta 2014 kello 20.23 (EEST)

Esilaulaja ja kuoro? --Pitke (keskustelu) 8. toukokuuta 2014 kello 17.54 (EEST)
Ei ole aivan sama asia, vaikka monissa yhteyksissä varmaan käykin. Tässä on en-wiki artikkeli. -87.95.5.101 8. toukokuuta 2014 kello 20.17 (EEST)
Olen kuullut kutsu – vastaus tai huuto – vastaus. En tiedä ovatko vakiintuneet. Voivat siis olla myös soitettuja, eivät laulettuja. --87.95.120.132 10. toukokuuta 2014 kello 14.23 (EEST)
Vuorolaulu tarkoittaa varmaan esimerkiksi sitä. --85.76.148.204 9. kesäkuuta 2014 kello 07.45 (EEST)

Maailman älykkäin elävä ihminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko Stephen Hawking maailman tällä hetkellä "älykkäin" elävä ihminen? Eikös hän saanut eräässä ÄÖ-testissä tulokseksi noin 250?--62.72.229.12 4. kesäkuuta 2014 kello 21.01 (EEST)

Tarkoitetaanko nyt älykkyydellä juuri ÄÖ-testin korkeinta tulosta eli sitä, kuka maailmassa hoksaa etevimmin säännönmukaisuuksia pistekuvioista? --Pitke (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 01.16 (EEST)
Stephen Hawkingin ymparilla lienee paljon median luomaa huhua ja hypea hanen alykkyydestaan, jotka liittynevat hanen sairauteensa ja esoteeriseen mielenkiinnonkohteeseensa, jotka ovat tehneet hanesta tunnetun julkisuuden henkilon. Mitaan todistetta Stephen Hawkingin 250 pisteen AO tuloksesta ei ole ja korkeimman AO tuloksen saanut henkilo on Marilyn vos Savant 186 pisteella. AO testeissa voi tulla paremmaksi harjoittelemalla. Ei ole mitaan yleisesti hyvaksyttya maaritelmaa alykkyydelle ja AO testit ovat kohdanneet kritiikkia, eika voida sanoa, etta AO testit olisivat taydellinen mitta alykkyydelle tai etta pisteen tai viisi pistetta toista sellaisessa paremman tuloksen saanut olisi toista alykkaampi. Ja alykas missa – kuvioiden paattellyssako? AO testien tulokset kuitenkin osoittavat alykkyyden suuntaa karkealla tasolla, silla todistetusti downsyndroomaa sairastavat ja muut kehitysvammaiset saavat ns. tervetta vaestoa matalampia tuloksia AO testeista, joten matalat AO testista saatavat huomattavan matalat pistemaarat kertovat jostakin. --Hartz (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 14.52 (EEST)
Älykkyysosamäärähän on ikävakioitu, eli se on älykkyyden suhde omaan ikäryhmään. Korkein mitattu ÄO lienee nykyisin Andrew Magdy Kamalin 16-vuotiaana mitattu 232. Sitä paitsi Vos Savantin kutsuminen maailman älykkäimmäksi ihmiseksi hänen lapsena saamansa tuloksen perusteella on sama kuin kutsuisi nykyistä 10-vuotiaiden pikajuoksun maailmanennätyksen haltijaa maailman nopeimmaksi ihmiseksi (olettaen että hän oli ikätovereihinsa verrattuna ylivoimaisempi kuin muiden ikäluokkien ennätysten haltijat). Maailman oikeasti älykkäimmät ihmiset löytyvät varmaankin siitä ikäluokasta, jonka älyllinen suorituskyky on korkeimmillaan, eli ehkä kolmikymppisten joukosta. --Savir (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 15.17 (EEST)
Oma ongelmansa on siina, etta AO testeja on erilaisia, joten varmaan aina pitaisi ilmoittaa, etta minka nimenomaisen testin on suorittanut. Lisaksi testien tuloksina saataviin pistemaariin sovelletaan eri keskihajontoja SD, joka usein on 15 tai 16. Sovellettu keskihajonta taytyy ilmoittaa, kun se voi olla joissain testeissa jopa 24! Savantin testitulos 186 pistetta on saatu jostain AO testista keskihajonnalla 16. Keskihajonnalla 15 pistemaara olisi alhaisempi. --Hartz (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 16.08 (EEST)
Se Vos Savantin testitulos, jolla hän pääsi ennätysten kirjaan, oli hänen 10-vuotiaana saamansa noin 228. Sitä pidetään kuitenkin epäluotettavana lukemana monesta syystä. Hänet testattiin uudelleen aikuisena, ja siitä saatiin ÄO:ksi tuo 186. Se on korkea lukema, mutta ei mikään ennätys. --Savir (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Sivarikysymys[muokkaa wikitekstiä]

Tämmöinen kysymys heräsi mieleeni tänään. Olen koko työhistoriani ollut yksityisellä sektorilla töissä, ja aikanani kävin sivarin, en armeijaa. Mutta jos on jo valmiiksi julkisella sektorilla töissä, ja työpaikka täyttää sivaripaikan kriteerin, voiko mennä sivariin omaan työpaikkaansa? Saako silloin palkan ja sivariedut yhtä aikaa? Käsittääkseni kuitenkin palveluspaikka joutuu kilpailuttamaan hakijat, joten sivariin menevä työntekijä ei voi suoraan ilmoittaa ryhtyvänsä paikan sivariksi, vaan hän joutuu hakemaan paikkaa niin kuin kaikki muutkin? JIP (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.27 (EEST)

En tunne asiaa tarkemmin, mutta olen melko varma, että ei voi saada omaa palkkaansa, koska kerran on poissa töistä ja sivarissa, ja sivareita taas annetaan minne annetaan ja he saavat valtiolta sen ylläpidon minkä saavat. Silloin et olisi omassa työpaikassasi vanhan työntekijän ominaisuudessa vaan sivarin ominaisuudessa, ja saisit vain sen minkä sivarille kuuluu, ja suhteessa vanhaan työpaikkaasi olisit samassa asemassa kuin armeijassa ryynäävät omaan siviilityöpaikkaansa.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 10.31 (EEST)
Sivari ei saa tyostaan palkkaa, vaan sivarin paivarahan, ruokailukorvauksia esim. jos palveluspaikka ei tarjoa lounasta ja mahdollisen vuokra–asunnon vuokra maksetaan. Veikkaisin, etta saisit tehda sivarina tyota samassa tyotahtavassa kuin aikaisemmin, kun se tayttaa palveluspaikan kriteerit, mutta sinulle ei maksettaisi siita lainkaan palkkaa, vaan saisit naita sivarin paivarahoja yms. Oma kysymyksensa sitten on, etta miksi tekisi mahdollisesti niinkin vaativaa ja raskasta tyota niin matalalla korvauksella, siis kaytannossa niin pienella palkalla. Palveluspaikan ei tarvitse tietaakseni kilpailuttaa hakijoita ja hakijoita voi olla vain yksikin. --Hartz (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 10.15 (EEST)
Ei voi mennä sivariksi omaan työpaikkaansa: "Työpalvelusta ei saa suorittaa oman työnantajan palveluksessa. Harkittaessa yhteyttä entiseen työnantajaan on kiinnitettävä huomioita muun muassa työsuhteen päättymiseen ja siviilipalveluksen alkamiseen väliseen aikaan ja työsuhteen kestoon sekä tehtävien laatuun.Työpalvelus ei myöskään saa edistää omia opintoja.". [7] --Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 10.21 (EEST)
Ok, asia tuolta osin sitten selva. Tuo onkin yllattava saanto! Luulen, etta tuollainen saanto on asetettu, jotta siviilipalvelus ei olisi erittain helppo ja houkutteleva vaihtoehto asepalvelukselle -- silla ilman tuota saantoahan olisi niin helppoa vain suorittaa siviilipalvelus lykkaysten jalkeen oman tyonantajan palveluksessa. Siis, varmaankin niin, etta ilman tuota saantoa siviilipalveluksen suosio olisi korkeampi ja asepalveluksen matalampi. --Hartz (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 10.29 (EEST)

Virvoitusjuomatölkki commonsluokan poistaminen[muokkaa wikitekstiä]

Hei, havaitsin tänään sattumoisin Wikimedia Commonsin kategoriassa Soft Drink Cans että noin 95 prosenttia kuvista on merkitty poistettavaksi välittömästi. Ajattelin nyt täällä kysyä asiaan liittyen sitä, että onko kyseisen kategorian säilyttämisessä Commonsissa mitenkään järkeä, jos noin paljon tiedostoja mennään yhtäkkiä merkitsemään poistettavaksi? Itse ainakin olen sillä kannalla, että se kategoria pitäisi poistaa kokonaan Commonsista sekä kieltää virvoitusjuomatölkkikuvien lisääminen totaalisesti, jos ei muuta tehdä kuin merkitään poistettavaksi tiedostoja. Santtu37 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 23.48 (EEST)

Tämä on täysin eri projekti. Keskustelu Commonsista tulee pääsääntöisesti pitää Commonsissa. Mutta. Luokkaa ei tulla poistamaan, koska siinä on lisensseiltään sopivaa sisältöä (esim. de minimis -kuvat, fiktiiviset juomat, kuvat joissa ei näy tekijänoikeuksien kattamaa materiaalia kuten logoja...). --Pitke (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 02.11 (EEST)
Mutta kuka sitten niitä kuvia fiktiivisistä juomista käyttäisi, jos Wikipedia ei kuitenkaan sisällä aiheisiin liittyviä artikkeleita? Santtu37 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 10.12 (EEST)
Lyhyt vastaus: Commons ei ole ainoastaan Wikipediaa varten. --Pitke (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 17.33 (EEST)

Sivareista[muokkaa wikitekstiä]

Saako sivari vahtia koiran kanssa kaupungin keskustassa ja pysäyttää ja tutkia, jos koira vain haistaa jotain? Näin on ainakin Turussa toimittu (tiedän tapauksia), mutta kuulin, että menettely olisi todellisuudessa lain vastainen. Osaisiko joku selventää? --188.67.127.151 10. kesäkuuta 2014 kello 13.15 (EEST)

Kysyn ihan mielenkiinnosta, että missä työtehtävässä ja minkä tahon edustajana tällainen sivari olisi ollut? En ole ainakaan ennen edes kuullut että sivareita olisi esim. poliisilaitoksessa tms. töissä, tai mikä viranomaistaho se nyt sitten olisikaan, minkä leivissä saisi pysäytellä ihmisiä? --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.46 (EEST)
Poliisilaitoksessa sivareita on ollut liikenteen valvontakameroiden ottamia kuvia sortteeraamassa. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074298929/Sivarit+huhkivat+poliisin+sakkoapulaisina+Helsingissa Tuskinpa sivarit saavat ihmisia pysaytella. --Hartz (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 10.07 (EEST)
Luulen, että media olisi kiinnostunut jos näin on tapahtunut. --Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 10.09 (EEST)
Kysyjä kai tarkoittaa siviiliasuista poliisia, ei siviilipalvelumiestä. --ML (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 18.16 (EEST)
Kas, onpa tullut vältyttyä tuoltakin slangisanalta. Tämä siirtyy sitten wikipedian päivystävälle juridiikka-asiantuntijalle, mikäli meillä sellaista on.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 20.29 (EEST)
Sivarit = sivuleikkurit :D --Aulis Eskola (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 20.48 (EEST)
Vaikka päivystävää sivariasiantuntijaa täällä ei olekaan, onneksi on aina eduskunnan oikeusasiamies, jonka kannanottoon Oulun nuuhkinnasta alkuperäinen sanailija ilmeisesti yrittää tähdätä käyttäen omintakeisia ilmaisujaan. Tiedonhaun helpottamiseksi laitan tähän myös linkin oikeusasiamiehen ratkaisuun. Siitä voivat lukijat tehdä itse juridisia johtopäätöksiään. --Pxos (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 21.16 (EEST)
Kaleva.fistä löytyy tuohon liittyvä juttu Oulun poliisille moitteet huumevalvonnasta Rotuaarilla. –Ejs-80 11. kesäkuuta 2014 kello 21.22 (EEST)

sukupuolivähemmistö[muokkaa wikitekstiä]

sukupuolivähemmistö-artikkelista puuttuu mielestäni sukupuolineutraali, eli henkilö, joka ei koe olevansa kumpaakaan sukupuolta, sekä androgyyni, eli henkilö, joka kokee olevansa jotain miehen ja naisen väliltä tai sekä mies että nainen samaan aikaan. ovatko nämä virallisia termejä? --188.67.44.30 11. kesäkuuta 2014 kello 02.43 (EEST)

Asbestirakennuksen purkaminen[muokkaa wikitekstiä]

Heips, lueskelin artikkelia Willis Tower ent. Sears Tower ja rakennus on aikakaudelta, jolloin rakenteiden paloeristamiseen kaytettiin terveydelle vaarallista asbestia. Aikakauden rakennuksissa asbestia on sekoitettuna betoniin ja kipsilevyihin seka asbestia on suihkutettu massana eri kohtiin. Sears Towerissa on varmaankin 500 tonnia asbestia? Kysymykseni kuuluu, etta miten yli 400 metrinen, massiivinen, asbestirakennus voidaan purkaa? Eiko tuollaisen rakennuksen purkaminen aiheuta sen sisaltaman asbestin vuoksi terveysuhan sen ympariston ihmisille? Eli onko jopa niin, etta Willis Toweria ei voitaisi koskaan purkaa, koska se olisi liian vaarallista? --Hartz (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 14.24 (EEST)

Huumeiden käytöstä[muokkaa wikitekstiä]

Minulle selvisi vasta, että ystäväni käyttää huumetta (kannabis). Miten minun tulisi toimia? Hän on ollut minulle rakas, mutta nyt jälkikäteen huomaan, että hän on muuttunut paljon sen jälkeen kun hän on mennyt toiseen kaupunkiin yliopistoon ja alkanut liikkua muiden huumeen käyttäjien seurassa. Puhuin hänen kanssaan ja sanoin, että hänen pitäisi lopettaa ennen kuin hänelle tarjotaan muita huumeita, mutta hänet on aivopesty uskomaan, ettei huumeiden käyttö ole vaarallista. Hän sanoi jopa, että jos minä syyttelen häntä, hän ei tahdo olla tekemisissä kanssani. Hän on siis ilmeisesti käyttänyt melkein vuoden huumetta ja on ilmeisesti riippuvainen siitä, koska hän puolustelee käyttöään näin voimakkaasti. Luulen, että minun pitäisi puhua hänen vanhemmilleen, jotta nämä veisivät hänet vieroitushoitoon. Minua pelottaa myös, että jos poliisi alkaa tutkia tapausta ja selviää, etten ole ilmoittanut asiasta eteenpäin, voin saada tuomion rikoksen peittelystä. Hän sanoo, että ajattelen liikaa, mutta en ole pystynyt nukkumaan moneen yöhön sen jälkeen kun hän kertoi asiasta. Toinen ystäväni kysyi miksi olen niin hermostunut, mutta valehtelin, että olen vain väsynyt työkiireiden vuoksi. Onko jollain kokemuksia vastaavista tapauksista? Miten minun tulisi toimia? --77.95.242.32 11. kesäkuuta 2014 kello 23.49 (EEST)

Minulla on kokemusta kannabiksen kayttajista, erityisesti asuttuani Yhdysvalloissa, jossa kannabiksen kaytto on huomattavasti yleisempaa kuin Suomessa ja joissain osavaltioissa laillista. Olen esimerkiksi istunut auton kyydissa, jota kuljettanut on polttanut kannabissavuketta ollessamme matkalla keilaamaan ja auton kuljettaminen sujui ongelmitta. Jotkut yhdysvaltalaiset pitavat kannabista vahemman haitallisena kuin alkoholia, osin siksi, etta kannabis ei aiheuta krapulaa kuten alkoholi. Kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen eli aineeseen on vaikea kehittaa voimakasta riippuvuutta, mika tarkoittaa, etta kannabiksen kayttaminen ei ole pakkomielteista ja etta sen kayton lopettaminen on suhteellisen helppoa. Huumeita on erilaisia ja kannabis on miedosta paasta ja kannabista kutsutaan usein miedoksi huumeeksi erotukseksi kovista huumeista, kuten heroiinista, amfetamiinista ja crackista. Suomessa kannabiksen kaytto ja hallussapito on rikos, mutta rikos lievasta paasta ja rikoksen peittelysta ei kukaan ryhdy syyttelemaan, jos ei ilmoita asiasta eteenpain. Ystavasi ei halua sinun ilmoittavan hanen kannabiksen kaytostaan eteenpain, joten toimisin ystavasi toiveen mukaisesti. Taysi–ikainen henkilo vastaa itse teoistaan. Huumeiden kayttajat kuitenkin voivat olla epamaaraista porukkaa ja kannabiksen sijaan ystavallesi saatetaan tarjota jotain kovempaa huumetta, jonka kayton vaarat ja riippuvuuspotentiaali ovat kannabista korkeammat. Pitkaaikainen kannabiksen kaytto voi aiheuttaa ajattelun hidastumista ja motivaation alentumista. Kannabiksen polttamisen terveyshaitat vertautuvat tupakan polttamisen terveyshaittoihin. Ystavasi kannabiskokeilut voivat liittya nuoruuden kokeilunhaluun ja kaytto vahenee itsestaan ajan myota, kun ystavasi kyllastyy kannabikseen vahitellen. Toisaalta jotkut innostuvat omien kokemustensa perusteella kannabiksen heille ilmeisesta vaarattomuudesta ja alkoholia vahaisemmista haitoista niin, etta ryhtyvat kannattamaan kannabiksen laillistamista ja saarnaavat kannabiksen eduista tutuilleen muiden vasymiseen asti. --Hartz (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 01.28 (EEST)
Eräs vihreissä toiminut tuttavani käyttää aina juuri samoja argumentteja kuin sinä puolustaessaan kannabista. Olen hyvin pahoillani että vihreisiin on pesiytynyt tällaista joukkoa. Siinä puolueessa huumeidenkannattajia ja kai siis myös käyttäjiä onkin enemmän kuin muissa puolueissa sen perusteella kun he ajavat tätä "liberaalia" huumepolitiikkaa. Vaikka muuten olen sitä mieltä että vihreät ajavat hyviä asioita, valitsen tämän takia tarkkaan ketä äänestän, kysyn ehdokkaan kantaa tähänkin asiaan, eikä tulisi mieleenkään äänestää huumeiden kannattajaa. Suosittelen samaa muille.
Muuten, on varmaan parempi ettei wikipedian kahvihuonetta aleta käyttää kannabiksen propagointiin. Kun itse kysyy ja itse vastaa, saa sopivasti esitettyä tätä puolustuspuhetta, mutta sille on netissä ihan tarpeeksi foorumeita. --85.76.144.9 12. kesäkuuta 2014 kello 11.30 (EEST)
Kaikki tuntemani pössyttelijät käyttävät näitä samoja argumentteja on kyse sitten suomalaisista tai yhdysvaltalaisista. En erityisesti kannata kannabiksen käyttämista, vaan kannatan kaikista päihteistä kieltäytymistä (päihteettömyyttä). En myöskään erityisesti puolusta kannabista, vaan kerroin vain niin kuin kannabis minulle näyttäytyy kokemusteni valossa, enkä uskoakseni ole kaukana todellisuudesta kommenteissani, kun aihe on minulle tuttu. Joskus kannabista verrataan alkoholiin, niin kyllähän alkoholismi ja alkoholista johtuvat aggressiivisuus ja väkivaltaisuus nakkijonoissa ja perheissä ovat valtavia yhteiskunnallisia ongelmia, siinä missä kannabikseen on vaikea kehittää voimakasta riippuvuutta ja käyttäjät ovat päihtymystilassa epäaggressiivisia ja passiivisia. --Hartz (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 13.29 (EEST)
Kukaan ei vieroitu huumeista (tai muustakaan) ellei sitä itse halua, joten vanhemmille vinkkaaminen vieroituksen toivossa ei ole kovin hyvä suunnitelma. Lain kannalta velvollisuutesi on ilmoittaa rikoksesta, jos sellainen on tapahtunut. Mitä teet sen suhteen on omatuntosi kysymys. Kannabis on kyllä päihteistä eräs vaarattomampia, ei kuitenkaan vaaraton. Vaarallisin itse tietämäni akuutti vaikutus lienee psykoosiriskin nousu siihen alttiilla henkilöillä. Monet puolustavat kannabista voimallisesti vaikka vastustaisivatkin muita laittomia huumeita. Oletko varma, että ystäväsi pitää myös muita huumeita kuin kannabista vaarattomina, kuten pelkäät? Hän vaikuttaa olevan puolustuskannalla, sinun ei missään tapauksessa kannata siis yrittää syyllistää häntä, nalkuttaa, tai yrittää kammeta häntä irti uusista piireistä. Voit koettaa kertoa, että olet huolissasi koska hän on muuttunut niin paljon. Älä kuitenkaan anna huumeaiheen vallita puheissanne. Haluat olla hänen ystävänsä, et kyttääjä. Joskus persoonamuutokset (etenkin uuteen kaupunkiin siirtymisen ja elintavan muutoksen yhteydessä) voivat kuitenkin johtua osin tai kokonaan sisäisistä tekijöistä. En ole missään tapauksessa alan asiantuntija, mutta niin kauan kuin ystävälläsi on opiskeluja tai töitä ja muutakin seuraelämää kuin pössyttelyä, tilanne ei vaikuta kauhean huolestuttavalta. --Pitke (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 11.54 (EEST)
Tietääkseni Suomessa ei ole olemassa yleistä velvollisuutta ilmoittaa rikoksesta, varsinkaan jo tapahtuneesta (paremman pointterin puutteessa esim. [8]). Tiettyjä erityisiä ilmoitusvelvollisuuksia on, esimerkiksi törkeä rikos joka on hankkeilla niin että se vielä olisi estettävissä, on velvollisuus ilmoittaa (RL 15:10). Jos sinulla on muuta tietoa niin annapa pointteri. --Jmk (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 14.34 (EEST)
Kannabiksen käyttö ei ymmärtääkseni ole niin törkeä rikos, että siinä olisi mitään ilmiantovelvollisuutta. Omasta puolestasi sinun ei tarvitse olla huolissasi. Ilmaise mielipiteesi kaverillesi, kerro olevasi huolestunut ja kerro, että hänen persoonansa on mielestäsi muuttunut huonompaan suuntaan. Mutta jos ystäväsi ei tämän jälkeenkään halua keskustella asiasta, on ehkä parempi, ettet sekaannu asiaan enempää. Vanhemmille kertominen tai muu hyvää tarkoittava interventio saattaa vain pahentaa asioita. Ihmisiä ei käytännössä voi auttaa väkisin, jos he eivät tunnusta ongelmaansa tai kieltäytyvät ottamasta apua vastaan.--193.111.119.176 12. kesäkuuta 2014 kello 12.00 (EEST)

Aktivistin kuukausipalkka[muokkaa wikitekstiä]

Olen aina miettinyt että paljonko Greenpeacen aktivisti saa palkkaa kuukaudessa siitä, että osallistuu mielenosoituksiin ympäristön puolesta?--62.72.229.12 12. kesäkuuta 2014 kello 20.08 (EEST)

Hyvän mielen ja kyseenalaista julkisuutta. Yleensä he tienaavat muualta rahaa tai elävät vanhempien varoilla. Jonkinlaista ylläpitoa (ruokaa ja yösijan ym.) voi toki saada myös firmalta. --188.67.207.81 12. kesäkuuta 2014 kello 22.49 (EEST)

Soittaminen poliisille[muokkaa wikitekstiä]

Miten tätä nykyä soitetaan suoraan poliisille soittamatta suoraan hätänumeroon? Hätänumerohan on tarkoitettu vain kiireellisiä, välittömiä uhkia varten. Aikaisemmin oli suora numero poliisille, muistaakseni 10022, joka yhdisti suoraan poliisilaitokselle. Mutta nykyään ainakin poliisin webbisivu http://www.poliisi.fi ei listaa muita puhelinnumeroita kuin hätänumeron 112 ja paikallisten poliisilaitosten numerot, jotka ovat kymmenisen numeroa pitkiä ja aika vaikeita muistaa ulkoa. JIP (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 02.00 (EEST)

Soitetaan paikallisen poliisilaitoksen numeroon. 10022 yhdistyy nykyisin hätäkeskukseen. --Pitke (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 02.08 (EEST)
Joo näin on eli soitetaan asianoamiselle poliisilaitokselle virka-aikana. Aikaisempi poliisin hätänumero (tais olla 10022) oli tarkoitettu kiireellisille poliisiasioille, eli kun ei ollut mitään sammutettavaa, pelastettavaa eikä tarvittu ambulanssia. Tarkoitus lienee, että kansalaiset soittelevat sitten noihin poliisilaitosten numeroihin. Joissakin poliisilaitoksissa on jokin johtokeskus tms. jonne tarvittaessa voi mahdollisesti soittaa, jos on melko kiireellistä asiaa ja saa ongittua numeron jostain. Ja sitten on vihjeille omat numerot. - Nykyinen systeemi toimii huonosti kansalaisen kannalta, koska kuka muistaa soittaa joskus seuraavana päivänä tai viikonlopun jälkeen ja ilmoittaa jostain.-Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 02.19 (EEST)
Kerran oli jossakin kiireettömässä nippeliasiassa asiaa poliisille, ja soitin kokeeksi, ja neljänkymmenen minuutin jonotuksen jälkeen kyllästyin. Tosin se oli lähellä virka-ajan loppua ja olin jossain odotustilassa, missä en päässyt kunnolla netistä tarkastamaan numeroita.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 08.31 (EEST)

Ongelmatapaukset liikenteessä[muokkaa wikitekstiä]

Nykyään liikenteessä joutuu usein läheltä piti -tilanteisiin, jotka johtuvat autoilijoiden välinpitämättömyydestä. Eilen kävelin suojatietä, kun vasemmalta tuleva auto jäi odottamaan, mutta oikealta tulikin sitten kovaa vauhtia mopoauto, vaikka olettaisin näkevän, että jalankulkija ylittää katua. Vastaavia välinpitämättömyyksiä tapahtuu usein. Kohdalleni ei ole onneksi vielä sattunut onnettomuutta, vaikka lähellä on ollut. Ajattelin, että onko mitään hyötyä, jos kirjoittaisi rekisterikilven tunnuksen ylös ja ilmoittaisi poliisille? Tekisikö poliisi mitään asialle? Ymmärrän toki, että poliiseilla on resurssit aika niukassa ja tällaiset tapaukset eivät ole yhtä vakavia kuin varkaat ja huumeveikot, mutta joskus näitä onnettomuuksiakin sattuu. --Jesse Samuli (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 02.41 (EEST)

Tuollaisia tapauksia sattuu valitettavan usein. Juuri tuollaiset kohdat, joissa on suojatie, ja vierellä oleva auto on pysähtynyt, niin koskaan ei saisi toinen auto lähteä ylittämään suojatietä katsomatta ensin tuleeko jalankulkijoita. Mikäli mopoauto tuli kovaa vauhtia, niin kyse on selvästi välinpitämättömyydestä ja ehkä nuoruuden tyhmyydestä. Sitten kun jos joskus jotain sattuu, niin varmasti kuski tajuaa, mitä tuli tehtyä. Poliisi ei varmaan voi tällaisille asioille mitään erikoisempaa tehdä. Normaalissa liikennevalvonnassa voi sattumalta joskus jäädä poliisin haaviin tuollaiset. --Stryn (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 03.28 (EEST)
Kyllä tuommoisista voi ilmoittaa, noin ovat jotkut tehneetkin (ainakin autolla ajaneiden aikuisten osalta). Jos on vielä mopoauto, niin sitä suuremmalla syyllä, koska tuollainen ansaitsee rangaistuksen ja nollatoleranssin. Mahtoiko jossain olla mopoautojen onnettomuustilastoa, taisi olla virhe koko moisten salliminen ainakin mopoikäisille, kun näillä eivät aivot meinää riittää edes mopolla ajoon, vaan kevyen liikenteen väyliä posotetaan niin kuin oltaisiin ajoradalla, ja ajoradat sitten vielä erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 08.12 (EEST)

Puolueiden varapuheenjohtajat[muokkaa wikitekstiä]

Kokoomus kokousti ja valittiin muun muassa kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi uusi. Onko puolueiden varapuheenjohtajilla jokin vanhemmuus- tai arvojärjestys (1., 2. ja 3. vpj, niin sanotusti)? Jos esim. Stubb on estynyt, kysytäänkö ensin Virolaista, joka sai vaalissa eniten ääniä, vai miten? --J. Sketter (keskustelu) 15. kesäkuuta 2014 kello 22.49 (EEST)

Kokoomuksen sääntöjen mukaan puoluehallitus määrää, kuka varapuheenjohtajista toimii kulloinkin sijaisena. Muilla puolueilla voi olla omia sääntöjään. --Silvonen (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 07.05 (EEST)

Maapallon pyörimisliikkeen vaihtuminen päinvastaiseksi[muokkaa wikitekstiä]

Jos maapallo alkaisi jostakin syystä pyöriä päinvastaiseen suuntaan kuin nyt, niin miten se vaikuttaisi vuodenaikoihin, vuorovesi-ilmiöihin ja luonnonvoimiin? Entä alkaisiko silloin aikakin kulkemaan päinvastoin että olisikin päivä kun on yö ja päinvastoin? Entä jos maan pyöriminen pysähtyisi kokonaan niin mitä silloin tapahtuisi?--85.134.25.113 16. kesäkuuta 2014 kello 06.47 (EEST)

En ole fyysikko enkä tunne asiaa kovin tarkkaan, mutta käsitykseni on, että maan pyörimisen pysähtymisen vaikutus koko ekosysteemiin olisi täysin katastrofaalinen. Ensinnäkin hidastuminen vapauttaisi niin paljon energiaa että se riittäisi polttamaan koko maapallon pinnan. Toiseksikin jos maapallo lukkiutuisi niin että sama puoli olisi aina aurinkoa kohden, niin se puoli kärventyisi ja vastakkainen puoli jäätyisi. Lisäksi käsittääkseni maan magneettikenttäkin voisi muuttua, mikä mahdollisesti päästäisi auringosta ja muualta ulkoavaruudesta tulevat haitalliset hiukkaset ja säteet maan ilmakehään, jos siitä enää ylipäätään olisi mitään jäljellä. Jos jotenkin ihmeen kaupalla maapallo alkaisi pyöriä toiseen suuntaan käymättä välillä pysähdyksissä, niin silloin asia saattaisi olla lievempi, mutta en tiedä miten se muka olisi mahdollista. JIP (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 21.14 (EEST)
Maapallo ei voisi ryhtyä pyörimään (akselinsa ympäri) päinvastaiseen suuntaan välittömästi, vaan pyörimisliikkeen täytyisi ensin (vähitellen) hidastua, sitten pyörimisliikkeen täytyy olla hetken pysähdyksissä ja pyörimisliikkeen on sitten alettava toiseen suuntaan (ja kiihdyttävä, jos pitäisi saavuttaa maapallon nykyinen pyörimisnopeus). Aikaa tuohon kuluisi varmaan miljoonia ellei miljardeja vuosia, ellei kyse olisi jostain kertarysäyksestä, mihin taas liittyvät omat ongelmansa. Mikä tällaisen mullistuksen sitten aiheuttaisi?
Ehkä jokin suuri törmäys, jossa toinen planeetta (esim. Mars) törmäisi maapalloon ja siirtäisi liike-energiansa maapalloon. Tuollaisessa tapauksessa silti pyörimissuunnan vaihdos vaikuttaisi epätodennäköiseltä eli vaikea pyörimissuunnan olisi noinkaan muuttua! Tavallaan pyörimissuunnan muuttamiseksi pitäisi "jarruttaa" maapallon pyörimisliikettä pitkään pysähtymiseen asti ja antaa sitten alkusysäys vastakkaiseen suuntaan pyörimiselle ja vielä kiihdyttää tuota pyörimisliikettä pitkään (jos halutaan saavuttaa sama pyörimisnopeus kuin aluksi, mutta vastakkaiseen suuntaan). Tuo olisi melko lailla mahdoton tehtävä. Toisaalta jos maapalloon törmäisi jokin erittäin suuri planeetta (ehkä Jupiter olisi riittävän suuri) valtaisalla nopeudella, tällöin maapallo voisi ajatua kiertoradaltaan osumasta kuin biljardipallo ja saada vastakkaisen pyörimisliikkeen (ja uuden kiertoradan jossakin tai ajautua planeettainväliseen avaruuteen ajelehtimaan ilman varsinaista kiertorataa). Maapallo kuitenkin taitaisi tuhoutua tuossa törmäyksessä sulautuen suurempaan (törmäävään) planeettaan.
Ehkä todennäköisin olisi sellainen skenaario, että maapallo ajautuisi jonkin suuremman planeetan (esim. Jupiterin) kuuksi ja lukkiutuisi sen kanssa (pyörimisliike lakkaisi) ja tämän jälkeen maapallo irtaantuisi Jupiterin kiertoradalta takaisin planeetaksi omalle kiertoradalleen ja saisi sitten vastakkaisen pyörimisliikkeen kuin aluksi. Palatakseni aiempaan, toisaalta Mars tai Jupiter tai jotkin muut vastaavat planeetat saattaisivat törmätä maapalloon jossain valtaisassa tähtien ja niitä kiertävien planeettojen tai galaksien törmäyksissä. Siinä olisi kertarysäystä kerrakseen!
Pyörimisnopeuden muutos vaikuttaisi siten, että pyörimisliikkeen nopeutuminen tekee vuorokaudesta lyhyemmän ja vastaavasti hidastuminen vuorokaudesta pidemmän. Maapallon pyörimisnopeuden muutokset vaikuttaisivat yön (pimeän ajan) ja päivän (valoisan ajan) pituuksiin, kun vuorokauden pituus muuttuisi. Yö ja päivä vuorottelisivat samalla tavalla, erotuksena se, että aurinko nousisi lännestä ja laskisi itään (eli päinvastoin kuin nykyään).
Kuten JIP kuvaa, niin pyörimisliikkeen ollessa pysähdyksissä, toinen puoli maapallosta saisi runsaasti Auringon säteilyenergiaa ja toinen puoli olisi varjossa, mikä korventaisi aurinkoista puolta ja varjopuoli varmaankin jäätyisi. Pyörimisnopeudessa tapahtuvat muutokset ja erityisesti täydellinen pyörimisliikkeen pysähtyminen, aiheuttaisivat suuria muutoksia maapallon lämpötiloihin, ilmanpaineisiin, tuuliin ja merivirtoihin. Ilmakehä ja meret menisivät sekaisin ja vaikutukset ekosysteemeihin olisivat katastrofaalisia. Vuorokauden pituuden muutos (valoisan ja pimeän ajan muutokset) häiritsisivät kasvien ja osin eläimien biologisia rytmejä, mutta jos muutos olisi hidas, niin kasvi- ja eläinlajit saattaisivat ehtiä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Valtaosa lajeista kuolisivat sukupuuttoon, mutta merten jotkin lajit varmaankin selviytyisivät muutoksista ainakin osassa maapalloa (lähellä napoja). Lähes kaikki elämä tuhoutuisi ja suunnilleen vain bakteereja jäisi jäljelle meriin.
Vuodenaikoihin ja vuorovesi-ilmiöön tuolla ei olisi (sinänsä) vaikutusta, koska ne eivät johdu maapallon pyörimisliikkeestä. Vuodenajat johtuvat maapallon akselikaltevuudesta ja maapallon etenemisestä kiertoradallaan vuoden aikana (vuodenaika sinänsä ei tarkoita kirsikankukkia ja lumen sulamista tms.). Vuorovesi-ilmiö taas johtuu Kuun ja osin Auringon gravitaatiovoimista suhteessa maapalloon. Vuodenajat ja vuorovesi-ilmiö pysyisivät siis ennallaan. --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 21.49 (EEST)
Lisättäköön sanottuun vielä se, että aika ei missään tapauksessa alkaisi kulkea toiseen suuntaan, ja että kaikki maan pinnalla oleva ei-kiinteästi maahan kiinnitetty (mm. ihmiset) jatkaisi liikettään ja lentäisi ns. taivaan tuuliin jos maan pyörimisliike pysähtyisi tai kääntyisi päinvastaiseksi.--ML (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 21.44 (EEST)

Putin khuilo![muokkaa wikitekstiä]

Please create article Putin khuilo! https://www.wikidata.org/wiki/Q17195494 --Kaiyr (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 17.50 (EEST)

Yes check.svg Done as Putin h’uilo!, never heard of this before, but I see it really deserves an article. --Stryn (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 18.40 (EEST)

Työsopimuksen purkaminen huonon maineen takia[muokkaa wikitekstiä]

Olen kuullut että aasiassa tai jopa amerikassa on ollut tapauksia, jossa yritys on irtisanonut työntekijän työsopimuksen siitä syystä, että työntekijän perheenjäsen tai sukulainen on tehnyt jonkin rikoksen (joko vakavan tai pienen) ja toisi siten huonoa mainetta yritykselle olemalla työntekijänä kyseisessä yrityksessä. Muistaakseni Suomessakin on ollut tapaus, jossa erään naistyöntekijän työsopimus irtisanottiin, koska hänen aviomiehensä oli syyllistynyt talousrikoksiin. Syytönhän tässä tapauksessa työntekijä on hänen sukulaisensa tekemään rikokseen ja entä sitten vaikka toisi huonoa mainetta yritykselle. Jos työntekijä itse syyllistyisi rikokseen niin sitten ymmärtäisin mutta että menettää työpaikkansa toisen tekemän virheen takia... Mitä laki Suomessa sanoo tästä, eli voiko työsopimuksen purkaa jos on olemassa kyseiset syyt eli huono maine työntekijällä?--Kruununoksa (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 13.08 (EEST)

Työsopimuksen purkamisen perusteet on mainittu työsopimuslaissa.-Htm (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 13.22 (EEST)
Työsopimuslaki on tässä 7. luku "Työsopimuksen irtisanomisperusteet". Kyse ei siis ole purkamisesta, joka on terminä kai eri asia. Mutta kysyit mitä laki sanoo etkä missä ne perusteet mainitaan. Sieltä ei sellaista perustetta löydy, mutta kuka tietää, ehkä jonkin tyyppisessä yrityksessä jossakin tehtävässä irtisanomisperuste täyttyy, koska kyse on aina tulkinnasta. Tässä tarvittaisiin työoikeusjuristia, joka löytää asiaan liittyvät tapaukset. --Käyttäjä:Kielimiliisi 21. kesäkuuta 2014 kello 14.07 (EEST)
Työsopimuslaissa on kerrottu sekä työsopimuksen irtisanomisen että purkamisen sallitut perusteet. Kyseessä on tosiaan kaksi eri asiaa. -Htm (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 15.03 (EEST)
Kakkospykälä "Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu" jopa sanoo "Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan (...) perhesuhteiden (...) tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi." Olisiko tuo rikos hyväksyttävä peruste sitten ? Täällä puhutaan toisne osapuolen edusta. --Tappinen (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 09.48 (EEST)
Mahdollisesti kyseisissä tapauksissa on ollut aihetta epäillä puolison tienneen rikoksesta. Jossain taannoisessa jutussa vaimo oli ollut todistajien mukaan läsnä, kun korruptiorahaa oli siirtynyt kädestä käteen tjsp. --J. Sketter (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 20.25 (EEST)

Hikipediaan kirjautuminen[muokkaa wikitekstiä]

Asiahan ei oikeastaan kuuluisi tänne, mutta kun Hikipediassa on varmaan avaruusesto sonera/telefinland mobiililiittymälle enkä pääse muokkaamaan hikiä. En ole löytänyt sieltä byrokraattien sähköpostiosoitettakaan, joten kysyn Teiltä arvoisat wikistit kuinka saisin bannin (ilmoituksen mukaan laitettu 2009, itse liityin vasta 2012), joka alkoi haitata muokkaamista viime viikon lopulla, purettua.--Dieharder (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 08.46 (EEST)

Homma korjattu. Oli joku aikoinaan laittanut ip:ille ikuisia estoja.--Dieharder (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 15.35 (EEST)
Hjyvä. --Zache (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 16.05 (EEST)

Viimeinen Eurooppalainen 1800-luvulla syntynyt[muokkaa wikitekstiä]

Onko italialainen Emma Morano-Martinuzzi todellakin viimeinen elossa oleva 1800-luvulla syntynyt eurooppalainen?--85.134.25.113 26. kesäkuuta 2014 kello 08.02 (EEST)

On. Hänen jälkeen seuraavaksi vanhin eurooppalainen joka on elossa on syntynyt toukokuussa 1900. Ja todistetusti 1800-luvulla syntynyttä on elossa Martinuzzin lisäksi vain neljä muuta eli yhteensä viisi.--62.72.229.12 26. kesäkuuta 2014 kello 16.23 (EEST)

Brittikansallislaulun suomennos[muokkaa wikitekstiä]

Kuka on tehnyt Yhdistyneen kuningaskunnan kansallislauluun suomenkieliset sanat? Entä kuka on laatinut nyt naispuolisen monarkin aikana olevalle muutokselle suomennoksen (siihenhän on tehty ja on pitänyt tehdä suomessa suurempi muutos kuin englannissa, koska englannin sanat king ja queen ovat molemmat yksitavuisia, mutta suomen kielen sanassa kuningatar on suurempi tavuluku kuin sanassa kuningas)? Jaalei (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 10.50 (EEST)

Wikiaineisto: [9] --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.28 (EEST)
Ei tuota Järvisen wikiaineistoa kyllä laulamaan pysty, tavuja on puolet liikaa. Tuo vaikuttaa samanlaiselta sinnepäin-käännökseltä, joita usein näkee tv:n tekstityksissä lauluesityksistä. Franzen taipuu vähän paremmin laulettavaksi, mutta aika kamalaa siitäkin tulee: "Eelääköön kuuningas, vilpiitöin ruuhtinas…" –Kotivalo (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 18.07 (EEST)
Se on vaan ihan harrastelijan omatekemä käännös Wikiaineistoa varten. Yritin etsiä sen virallisemman käännöksen tekijää mutta ei ainakaan vielä löytynyt. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 18.09 (EEST)

Keskikoulussa laulettiin noita, vanhasta laulukirjasta voisi suomentajan nimi löytyä. Sivun God Save the Queen edellisessä versiossa oli vielä suomeksi koulukirjan versio. --Tappinen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 18.15 (EEST)

Pudotuskoe[muokkaa wikitekstiä]

Jos digitaalisella näytöllä varustetulle elektroniselle vaa'alle pudotetaan esim. tennispallo metrin korkeudesta, niin kuinkahan suurta lukemaa vaaka enimmillään näyttää verrattuna pallon "lepomassaan"? --Jarmo Turunen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.32 (EEST)

Tarkoitatko ehkä todellista suurinta hetkellistä voimaa tennispallon ja vaa'an välillä, vai (kuten tarkkaan ottaen kysyt) vaa'an näyttämää? Jälkimmäinen riippuu kovasti siitä, miten nopeasti vaaka reagoi voiman muutoksiin, ja riippuu siis vaa'an teknisestä toteutuksesta. – Mitä itse voimaan tulee, voisit periaatteessa arvioida sen suuruusluokkaa laskemalla ensin pallon törmäysnopeuden (tai liike-energian), sitten arvaamalla miten nopeasti tai miten lyhyellä matkalla pallo vaihtaa suuntaansa, ja alkeismekaniikan laskutoimituksella (voima = liikemäärän muutos / aika = liike-energian muutos / matka). Artikkelissa Dynamic properties of tennis balls (KVG) ovat reippaat tutkijat mittailleet voimia. --Jmk (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.53 (EEST)
Riippuu aivan vaakaelektroniikan softan suodatusfunktioista. Tarkahkoissa nykylaitteissa voima-anturilta tulevat piikit tavataan suodattaa rajusti pois. Toisekseen näyttöön annetaan yleensä lukema näkyviin vasta, kun signaali on stabiloitunut eli pallo on lakannut pomppimasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 17.55 (EEST)
Oikeastaan mielessäni oli tällainen yksinkertaisempi malli, että kuinka korkealta esim. 1 kg massa pitää pudottaa jousen päälle, että sen aiheuttama jousen pituuden muutos olisi sama kuin esim. 2 kg liikkumattoman massan aiheuttama pituuden muutos.--Jarmo Turunen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 19.40 (EEST)
Energiaperiaatteella tuo ratkeaa, jos jousen massa on häviävän pieni: Putoamisliike aiheuttaa nopeuden, nopeuden Liike-energia muuttuu jousen Potentiaalienergiaksi (katso myös Jousivakio)
Jousen painuma massan takia: katso Jousivakio --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 20.29 (EEST)