Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Keskustelu luotettavuusmerkinnän kehittämisestä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Tuotu keskustelusivulta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Keskustelu merkittyjen versioiden käyttöönotosta. Gopase+f 30. tammikuuta 2010 kello 12.26 (EET)[vastaa]

Tällä sivulla keskustellaan luotettavuusmerkinnän tai muiden vastaavien merkintöjen kehittämisestä, jotka viestivät lukijalle artikkelin tilasta. Gopase+f 30. tammikuuta 2010 kello 12.31 (EET)[vastaa]

Asioita joita pitää tapahtua, että saadaan käytännössä asia etenemään. (Listaa saa muokata vapaasti.) --Zache 11. helmikuuta 2010 kello 17.06 (EET)[vastaa]

  1. Keskustelu artikkelien näkyvän arvostelun aiheuttamista sosiaalisista ongelmista ja niiden ratkaisuista (ks Gopase+f Näkökulmia artikkeleiden nykytilaan -keskustelussa)
    1. Häiriköintimahdollisuudet?
    2. Muut lieveilmiöt?
  2. Konkreettinen luokitteluehdotus
  3. valitaan tai tehdään käytetyt grafiikat (esim liikennevalot)
  4. Käyttäjille suunnatut luokittelun infosivut (tekstit joita näytetään kun käyttäjä haluaa lisätietoa luokituksista)
  5. Tehdään rajattu lista artikkeleista joita arvioidaan. (Esimerkiksi laatupajan lista)
  6. Arvioidaan kokeeksi N kappaletta artikkeleita vaikkapa jonkun Wikiprojektin nimissä ja katsotaan miten se sujuu.
  7. arviointiehdotuksen/arviointiehdotuksien muotoilu
    1. ensimmäisessä vaiheessa rajattu kokeilu (miten rajattu; aika, kuka luokittelee, mitä luokitellaan?)
    2. entä tehdäänkö kokeilu jossa artikkeleihin lisätyt arvioinnit näkyvät vain halukkaille ja vasta seuraavassa vaiheessa kaikille käyttäjille?
      1. tiedustellaan yhteisön kantaa: lukijalle näkyvä arvio vai arvio vain metasivulle?
Asioita jotka vaativat mahdollisesti yhteisön hyväksynnän
  1. Arvioinnin aloittaminen kokeiluluontoisesti

Näkökulmia artikkeleiden nykytilaan[muokkaa wikitekstiä]

Omia mielipiteitä: Artikkelit wikipediassa jakautuvat luotettavuuden suhteen käytännössä seuraavasti:

  • M -luokka: lähteettömät artikkelit, jotka eivät vaikuta uskottavilta.
  • L -luokka: lähteettömät artikkelit, jotka vaikuttavat uskottavilta.
  • K -luokka: lähteettömät artikkelit, jotka vastaavat tiedoiltaan muiden wikien tietoja.
  • J -luokka: muista wikeistä sekalaisella laajuudella käännetyt artikkelit, muiden wikien artikkelit näyttävät lähteistetyiltä
  • I -luokka: sekalaisista lähteistä ja muista wikeistä kootut sekasikiöartikkelit
  • H -luokka: sekalaisista lähteistä kootut artikkelit
  • G -luokka: laajoista ja laadukkaista muiden wikien usean käyttäjän usean lähteeseen perustuvista artikkeleista hyvin käännetyt artikkelit (muiden wikien HA ja SS-artikkeleiden käännökset)
  • F -luokka: artikkelin aihetta käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit
  • E -luokka: artikkelin aihetta käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit
  • D -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit
  • C -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit (nykyinen HA ja SS?)
  • B -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit, joiden kehittämiseen osallistunut useampi käyttäjä (eli tarkastanut lähteen)
  • A -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit, joiden kehittämiseen osallistunut useampi käyttäjä (eli tarkastanut lähteen) (nykyinen HA ja SS?)

En siis ota kantaa lähteiden tai viitteiden merkitsemiseen vaan siihen mitenkä artikkeli on käytännössä tehty. Tällä hetkellä meiltä löytyy kaikkia näitä artikkeleita, ja normaalilla sunnutailukijalla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia arvioida luotettavuutta (paitsi verrata muista wikeistä tietoja). Yksi ja sama käyttäjä (artikkelin tekijä) voisi merkata arvionsa artikkelin lähteistyksestä ihan itse ilman muiden käyttäjien panosta. Tästä olisi iso apu lukijalle, kun arvio luotettavuudesta on annettu jo valmiiksi. (muilla käyttäjillä voi olla erilainen käsitys artikkelityyppien keskinäisestä järjestyksestä) Gopase+f 23. tammikuuta 2010 kello 13.50 (EET)[vastaa]

LISÄYS (30.1.2010) Edellä olevien epäselvien määritelmien selventämiseksi. Näistä voidaan sopia yhdessä, eli voivat olla muunkinlaisia määritelmiä. Siis omien näkemysteni mukaisesti:

  • Sekalainen lähde: Artikkelin aihetta sivuava lähde, lähde ei käsittele artikkelin aihetta vaan käsittelee esim. pienempää yksityiskohtaa tai suurempaa kokonaisuutta. Ei siis käsittele artikkelin aihetta kuin pintapuolisesti, sivumennen tai puutteellisesta näkökulmasta.
  • Lähde: Artikkelin aihetta lyhyesti käsittelevä lähde (esim. perinteinen lyhyt "paperinen" tietosanakirja artikkeli, tietokanta-entry jne.)
  • Laajasti aihetta käsittelevä lähde: Laajemmin artikkelin aihetta käsittelevä lähde. Lähde käsittelee nimenomaan artikkelin aihetta suorasanaisesti kokonaisuutena (esim. 200 sanaa suomeksi, 250 sanaa englanniksi). (Syväluotaava artikkeli tietokirjassa, nettisivu aiheesta, elämäkerta)
Gopase+f 30. tammikuuta 2010 kello 17.05 (EET)[vastaa]
Tätä vois kehittää liikennevaloidean kanssa vähän eteenpäin. Eli artikkeliin merkittäisiin esim. loppupuolelle luokkien jälkeen mallineella lähteiden laadusta esim. {{Laatu|G}}. Esim. A, B, C ja D tulostaisivat artikkelin oikeaan yläkulmaan pienen liikennevalon, joka näyttäisi vihreää, E-I tulostaisi keltaisen valon ja J-M tulostaisi punaisen valon. Klikkaamalla liikennevaloa pääsisi sitten asiaa selittävälle sivulle ja viemällä hiiren osoittimen liikennevalon päälle näkyisi teksti "arvio artikkelin luotettavuudesta" tjms. Gopase+f 24. tammikuuta 2010 kello 15.08 (EET)[vastaa]
Pidän tästä ideana. Tosin tekisin kategorisoinnista yksinkertaisemman ja pistäisin E-J väliset jutut vain, että "vajavaisesti lähteistetyt artikkelit jotka vaikuttavat uskottavalta" (ei ilmiselviä virheitä, ovat ajan tasalla) ja "vajavaisesti lähteistetyt artikkelit jotka eivät vaikuta uskottavalta" (artikkelit joissa on ilmiselviä puutteita). Näin sillä ei olisi merkitystä mistä tiedot on saatu. Toinen mikä oli minusta ihan kehittelemisen arvoinen juttu on, että valoja olisi kaksi. Byrokraattisten sääntöjen mukaan menevä arvio eli lähteetön artikkeli on aina punainen, mutta sen rinnalla voisi olla henkilökohtainen arvio jossa voisi arvioida artikkelin vaikka keltaiseksi jos artikkelin sisältö näyttää oikealta ja se vastaa muualla olevia tietoja. --Zache 24. tammikuuta 2010 kello 18.08 (EET)[vastaa]
Kiitos kommenteista. Noita portaitahan on noin paljon, jotta muokkaajien olisi helpompi arvioida mihin luokkaan tekemänsä artikkeli kuuluu. Ja sillähän on luotettavuuden kannalta iso merkitys mistä tiedot on saatu. Käsittääkseni tämä koko keskustelusivu käsittelee artikkeliavaruuden luotettavuusongelmia. :) Toi edellisen viestini luokat per valot -järjestelmä oli vain pikaisesti koottu esimerkki. Yhtä hyvin voidaan sopia, että vain L ja M tuottavat punaisen valon. Yhtälailla alkuperäisen viestin luokka-hierarkia on vain esimerkki. Esim. I ja J voisivat olla toisin päin, yhtälailla F ja G. Tai luokat F ja E voidaan poistaa jne... Ideahan on vielä ihan raakile ja ollaan vasta ideoimisvaiheessa. Gopase+f 24. tammikuuta 2010 kello 21.23 (EET)[vastaa]
Jup, tein kokeeksi sivun siitä miltä liikennevalosysteemi voisi näyttää. Eli artikkelin otsikkoriville (sinne minne tulee hyvä/suositeltuartikkeli tähdetkin) tulee väripalkit jotka kuvaavat artikkelin tilaa. Kun sitä klikkaa pääsee artikkelin ala- tai keskustelusivulle josta näkee tarkemmin mihin arvio perustuu. Ja kerrotut/arvioidut tiedot on, että 1.) miten sivu on luotu, 2.) pitävätkö lukijoiden mielestä sivun tiedot paikkansa ja 3.) millainen sivu on yhteisöllisesti eli onko se ihmisten tarkkailulistalla jne, Jos artikkelisivulla olevat palkit olisivat kuvia niin niihin saisi myös tooltipit jolloin viemällä hiiren väripalkkien päälle näkisi mitä ne tarkoittavat. Englanninkielisessä Wikipediassa homma muuten toimii siten, että sivun lataamisen yhteydessä javascripti värjää artikkelin nimen sen väriseksi mikä sen tila on ja artikkelin nimen alle tulee teksti siitä onko se tynkä jne. --Zache 25. tammikuuta 2010 kello 13.23 (EET)[vastaa]
Jotain tollasta mullakin oli mielessä. Tosin ei välttämättä "toteutukseltaan" ihan noin raskasta. Ite kyllä visuloin liikennevalot ihan vaan liikennevaloiksi. :) tai Gopase+f 25. tammikuuta 2010 kello 20.07 (EET)[vastaa]
Itseasiassa ajattelin jotain tällaista yksinkertaisimmillaan:
Artikkelin tiedot ovat luotettavia Artikkelin tiedot voivat olla luotettavia Artikkelin tiedoissa voi olla virheitä Artikkelin tiedot ovat epäluotettavia
Tai vieläkin yksinkertaisemmin:
Artikkeli on luotettava Artikkelissa voi olla virheitä Artikkeli voi olla epäluotettava Artikkeli on epäluotettavia
Eli luotettavuutta arvioivalla mallineella (esim. {{Laatu|G}}) artikkelin oikeaan yläkulmaan tulostuisi joku neljästä (tai kolmesta) liikennevalosta. Viemällä hiiren kuvan päälle tulostuu joku artikkelin luotettavuutta kuvaava teksti esim: "Artikkeli on epäluotettavia". Klikkaamalla kyseistä kuvaa pääsisi sitten joko Zachen mallin mukaan artikkelin keskustelusivulle, jossa olisi tietoa ko. artikkelin luotettavuudesta tai sitten yleisemmälle sivulle, jossa kerrottaisiin luotettavuudessa olevista eroista ja liikennevalosysteemistä.
Tämän liikennevalosysteemin ainoa tarkotus on viestittää lukijalle wikipedian vaihtelevasta luotettavuudesta. Nythän tavallisella käyttäjällä ei ole mitään mahdollisuutta arvioida artikkelin luotettavuutta. Varsinkin jos artikkelilla on pitkä muokkaushistoria ja artikkeliin on lyöty sekalainen määrä viitteitä tai lähteitä. Nähtyään tämän mallineen ja vietyään hiiren kuvan päälle, lukija voi tuumata: "Okei. Hieno ja laaja artikkeli, mutta luotettavuus näyttää punaista. Onkohan täyttä puuta heinää?" Vihreällä valolla tietty toisin päin. (sivuvaikutuksena luotettavuuden arvioinnista voi seurata myös wikipedian artikkeleiden lähteistyksen/luotettavuuden hidas nousu, kun muokkaajat eivät halua tuotoksilleen keltaista tai punaista valoa. :) Gopase+f 26. tammikuuta 2010 kello 02.02 (EET)[vastaa]
Tuosta sinun liikennevaloehdotuksesta; Jos tuo tehtäisiin pelkällä mallineella artikkeliin, niin se on niin kevyt toteutus etten oikeastaan keksi mitään syytä miksei sitä kannattaisi tehdä. Lisäksi jos on ainoastaan yksi "valo", niin se voidaan esittää samalla tavalla kuin englanninkielisessä Wikipediassa eli värjätään artikkelin otsikko ja otsikon alle voidaan lisätä selitys linkkeineen. Sekä keveys, että yhtenäisyys ovat kannatettavia asioita ja tuonkaltaisella ehdotuksella olisi IMHO hyvät mahdollisuudet myös toteutua. Itse kyllä yhä pidän siitä ajatuksesta, että valoja olisi useampia jolloin niillä voidaan ilmaista keskenään ristiriitaisiakin asioita, mutta kuitenkin niin yksinkertaisesti, että käyttäjän kannalta jos näkyy yhtään punaista niin artikkelissa on vikaa ja jos on pelkkää vihreää niin se on laadukas. Tai, että ihmiset voisivat jättää arvioita artikkeleista jolloin se toimisi lukijoille yhtenä keinona arvioida niitä. Mutta, mutta jos edes joku ehdotus joskus toteutuisi niin sekin olisi edistystä. Mitenköhän saisi ihmiset kiinnostumaan tästä niin, että saisi kommentteja myös muilta? --Zache 27. tammikuuta 2010 kello 12.01 (EET)[vastaa]
Osa vanhoista konkareista kokee varmaan hälläväli tunnetta tai "sotaväsymystä" kun on monta vuotta tehnyt niin kuin täällä on tehty artikkeleita. Itse olen kylläkin sitä mieltä että yksin kertaisin laatuluokitus ensin ja sitten vasta lähdetään kehittelemään tarkennuksia. Siten punainen,keltainen ja vihreä liikennevalo on paras ratkaisu tai värillinen palkki sivun ylälaidassa. Myöhemmin kehitttää vielä paremaksi vaikkka värillisillä "natsoilla"D100a 27. tammikuuta 2010 kello 12.13 (EET)[vastaa]
Itse tekisin siitä sellaisen, että se alusta lähtien vastaa mahdollisimman hyvin nykyisiin ongelmiin. Tuon enkkuwikipedian systeemin ongelma minusta on juuri se, että se on äärettömän abstrakti. En esimerkiksi mitenkään epäile etteikö tuo alla linkittämäni artikkeli ole luokitukseltaan punainen mutta silti niiden systeemi ei kerro mitään mitä ei muutenkin näkisi artikkelista suoraan. --Zache 27. tammikuuta 2010 kello 12.54 (EET)[vastaa]
En minäkään tällaista indikaattoria tietenkään vastusta. Ongelmat sen kanssa tulevat luultavasti olemaan samat kuin lähteetön-mallineen kanssa: kun joku saa päähänsä niin sitten käydään muuttelemassa kaikkia valoja punaiseksi milloin mistäkin pienestä hiirenpapanasta aiheutuvasta syystä. Hyötyjä on hankala arvailla näin aktiivikäyttäjän näkökulmasta, ehkä se satunnaiselle lukijalle kertoo jotain. —Tve4 (Gblk) 27. tammikuuta 2010 kello 12.09 (EET)[vastaa]
Tämän jälkeen lähteetön-mallineenhan voisi poistaa. Mun puolesta muokkaajat saavat lisätä vaikka 100 000 punaista valoa wikipedian lähteettömiin artikkeleihin, jos siltä tuntuu. Valojen vaihtaminen vihreistä/keltaisista punaisiin ilman perusteluita olisi taas niin selvää vandalismia, että siitä voisi lätkäistä eston. Eriasia on sitten muut häiriköintimahdollisuudet, joista ainakin yhtä epäilen todelliseksi ongelmaksi ja mahdollisesti halvaannuttavaksi. Gopase+f 27. tammikuuta 2010 kello 12.17 (EET)[vastaa]
Kannatan ehdottomasti! Tve4 (Gblk) 27. tammikuuta 2010 kello 12.20 (EET)[vastaa]
Laitatko linkin en-wikin artikkeliin, jossa tämä toimii käytännössä. Etsivä kun ei löytänyt. Gopase+f 27. tammikuuta 2010 kello 12.18 (EET)[vastaa]
Look_at_Yourself eli artikkelin otsikko värjäytyy punaiseksi ja sen alle tulee teksti A stub-class article from Wikipedia, the free encyclopedia. Luokitus menee Wikiprojektien luokituksen mukaan ja niistä on laatikko artikkelin keskustelusivulla. --Zache 27. tammikuuta 2010 kello 12.26 (EET)[vastaa]
Mulla ei värjäydy yhtään mitään miksikään ja otsikon alle tulee lukemaan vain "From Wikipedia, the free encyclopedia". Gopase+f 27. tammikuuta 2010 kello 12.51 (EET)[vastaa]
Tuo vaatii sen, että on ensin otettu asetuksista (preferences) käyttöön pienoisohjelma (gadget), jonka kuvauksena on seuraava teksti: ”Display an assessment of an article's quality as part of the page header for each article.” –Ejs-80 27. tammikuuta 2010 kello 12.55 (EET)[vastaa]
Näemmä, jotenkin kuvittelin että tuo olisi ollut kaikilla käytössä mutta näemmä onkin yhä vain pienoisohjelma. Linkki pienoisohjelman dokumentaatioon. --Zache 27. tammikuuta 2010 kello 12.58 (EET)[vastaa]

Jos tätä halutaan jollain tavalla ruveta pikaisesti soveltamaan, niin aluksi pitäsi päästä jonkunlaiseen konsensukseen luokitteluperiaatteesta, eli mitkä portaat mukaan (esim. ekassa viestissäni yllä) ja mikä on minkäkin portaan sisältö ja artikkelin ko. portaaseen luokittelun periaatteet. Kun tästä on päästy sopuun voivat yksittäiset käyttäjät alkaa (yhteisö suostumuksella tietty) luokitella/merkitä tekemiään/tarkastamiaan artikkeleita jonkunlaisella mallineella. Mallineen ei tarvitse alkuun tulostaa yhtään mitään, vaan siitäkin voidaan sopia jatkossa vasta myöhemmin. (esim. onko tulostettavia erilaisia viestejä kolme ja neljä, mikä on ulkoasu ja viestin sisältö jne.) Lisäksi alkuun kannattaa pitää systeemit mahdollisimman yksinkertaisina (malline, luokitteluperiaatteet ja lukijalle näkyvä osa). Myöhemmin näitä kaikkia pystyy kyllä monimutkaistamaan. Itse olen sitä mieltä että erilaisista viestimistarpeista aluksi pitäisi keskittyä kehittämään artikkelin luotettavuudesta lukijalle tietoja välittävä systeemi. Nyt ainoa huonosta luotettavuudesta viestivä systeemi on erilainen mallinekasa artikkelin alussa: tarkistettava, korjattava, lähteetön, viitteetön jne. Gopase+f 27. tammikuuta 2010 kello 13.59 (EET)[vastaa]

Voisi alkaa ensialkuun soveltamaan henkilöartikkeiehin niin nähdään millaisesi tilanne muodostuu. Jos kaikki lätkivät jokaiseen artkkkeliin niin aikamoinen tappelu siitä tulee aikaiseksi. Tarkennus:Suomaiset henkilötD100a 27. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)[vastaa]
Useasta karkeasta arviontiperusteesta koottu yleiskuva, eli tuo useamman liikennemerkin malli vaikuttaa järkevältä lähestymistavalta: lopputulos on suhteellisen kertova eikä karkeaan arviontiin kulu suhteettomasti aikaa. Yksi jako löytyy tuolta alempaa esittämäsäni tarkastusnäkökulmista, eli hivenen soveltaen (ja olettaen että suora vandalismi karsitaan tietenkin heti). Lajittelu on triviaaleista asioista vaikeimpiin. Joitain voisi yhdistääkin, jotain jättää pois:
  1. Rakenne ja muoto: [eroaa suuresti / pieniä ongelmia / ohjeiden mukainen] Ei niinkäään kiinnosta kyllä lukijaa, vaan omaa korjausporukkaa
  2. Kieliasu: ei tietosanakirjakieltä (kielioppivirheitä, rönsyilyä, dramatisointia, puhekieltä) /pieniä ongelmia /hyvää asiatekstiä Jälleen lähinnä wikipedisteille
  3. Aiheen kattavuus ja aiheessa pysyminen: suppea tai kohdistuu suurelta osin aiheen ohi/ ei kovin kattava tai lipsuu aiheesta / varsin kattava ja pysyy aiheessa]
  4. Neutraali näkökulma: [ei-neutraali/joitakin ongelmia tai erimielisyyksiä keskustelussa/OK]
  5. Tarkistettavuus - Viitteistys: [ei viitteitä / jonkin verran /viitteistetty kattavasti]
  6. Tarkistettavuus - Lähteistys: [ei lähteitä / lähteitä on, mutta riittämättömästi artikkelin pituuteen ja aiheeseen nähden / hyvä lähdevalikoima]
  7. Tarkistettavuus - Lähdemerkintöjen totuudellisuus: [ei tarkastettu /osa tarkastettu / kaikki tarkastettu]
  8. Uskottavuus (tarkastajan mielikuva artikkelin totuudellisuudesta): [ei uskottava / osin epäuskottava / vaikuttaa uskottavalta]. Terv -Riisipuuro 27. tammikuuta 2010 kello 15.40 (EET)--[vastaa]
Se olisi tietty järkevää, että tagitettäis saman tien artikkeleiden monia eri ominaisuuksia, kun niitä arvioidaan. Mutta epäilen, että jo yhden asian saaminen mahdollisten tägitettävien joukkoon yhteisöltä voi olla vaikeaa. Ja jos mietitään sen sunnuntailukijan kannalta, niin lukija voi artikkelin luettuaan arvioida helposti rakenteen ja muodon sekä kieliasun. Myös aiheen kattavuudesta ja ainakin aiheessa pysymisestä saa jonkinlaisen kuvan. Mutta neutraalista näkökulmasta ja tarkistettavuudesta sunnuntailukija muodostaa käsityksen artikkelin lukemisen jälkeen huonosti. Ja luotettavuuden arviointiin lukijan tarviikin jo tutustua artikkelin historiaan ja muiden wikien tietoihin (ja joidenkin tiettyjen käyttäjien muokkaustaustojen tunteminenkin auttaa).
Mä toivoisin, että nyt keskityttäis mun mielestä tärkeimmän lukijalle viestittävän, eli luotettavuuden, tägäys-systeemin kehittämiseen ja ajamiseen. Luotettavuudenhan voi tägätä artikkelin ensimmäinen kirjoittaja vapaaehtoisesti käyttämiään lähteitä lyhyesti ohjeiden mukaan arvioiden. Sen sijaan kieltä, rakennetta ja muotoa en ainakaan itse olisi valmis tägäämään. Itse pidän niitä omissa artikkeleissa aina hyvänä tai vähintäänkin kohtalaisena, mutta usein toisten käyttäjien tekemä arviointi on oikeampi kieli ja muotoasioissa. Vielä mahdottomampi on ajatus että ensimmäinen kirjoittaja tägäisi oman artikkelinsa neutraalia näkökulmaa. :) Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 00.27 (EET)[vastaa]
Luotettavuudesta aloittaminen on hyvä idea, mutta toivoisin, että samalla ajetaan läpi sellainen systeemi jota jatkossa voi laajentaa. Toteutuksesta. Jos halutaan mitata yksinkertaisesti artikkelin sisällön luotettavuutta, niin itse keräisin kahta eri tietoa. Ensimmäinen on lähteistys ja toinen on tiedon oikeellisuus. Vaihtoehdot näissä voisivat olla jotain seuraavan tyyppistä (huonoimmasta parhaimpaan).
Tiedon lähde
  1. Artikkelissa ei ole lähteitä
  2. muista wikeistä sekalaisella laajuudella käännetyt artikkelit, muiden wikien artikkelit näyttävät lähteistetyiltä
  3. sekalaisista lähteistä ja muista wikeistä kootut sekasikiöartikkelit
  4. sekalaisista lähteistä kootut artikkelit
  5. laajoista ja laadukkaista muiden wikien usean käyttäjän usean lähteeseen perustuvista artikkeleista hyvin käännetyt artikkelit (muiden wikien HA ja SS-artikkeleiden käännökset)
  6. artikkelin aihetta käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit
  7. artikkelin aihetta käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit
  8. artikkelin aihetta laajasti käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit
  9. artikkelin aihetta laajasti käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit (nykyinen HA ja SS?)
  10. artikkelin aihetta laajasti käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit, joiden kehittämiseen osallistunut useampi käyttäjä (eli tarkastanut lähteen)
  11. artikkelin aihetta laajasti käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit, joiden kehittämiseen osallistunut useampi käyttäjä (eli tarkastanut lähteen) (nykyinen HA ja SS?)
Ja Tiedon oikeellisuus
  1. Artikkelissa on selkeitä virheitä tai artikkelin sisältöä ei ole kukaan arvioinut
  2. artikkelin tiedot eivät vaikuta uskottavilta
  3. Artikkelin tiedot vaikuttavat uskottavilta (ja vastaavat muualla olevia tietoja)
Käyttäjälle näytettäessä nämä kaksi tietoa voidaan yhdistää ja näyttää vaikkapa yhtenä valona, mutta tilastoinnin, arvioinnin laajentamisen kannalta minusta olisi hyvä jos alusta lähtien ne kirjattaisiin erillisinä. Mitä tulee tiedon oikeaksi merkitsemiseen, niin minustakin tiedon lisääjä voi alustavasti merkitä sen, että lähteet pitävät paikkansa. Jos joku huijaa niin siitä jää väistämättä ennemmin tai myöhemmin kiinni. Edit Muokattu kategorioita --Zache 28. tammikuuta 2010 kello 01.56 (EET)[vastaa]
Joo tottakai luodaan järjestelmää, jota voidaan/pitää myöhemmin laajentaa. Yksinkertaisimmillaanhan tämä tarkoittaa parametrien lisäämistä "vanhan" mallineen perään ({{Laatu|M|L|B|R|e|5|D|D}}. Mielestäni artikkeleiden lähteistyksen kolmepykäläinen arviointi on riittämätön. Siitähän ei voida lähteä, että esim. muiden wikien perusteella kirjoitetut artikkelit ovat yhtä epäluotettavia, kuin ihan täysin ilman lähteitä kirjoitetut. Tai että yhden lähteen perusteella kirjoitettu olisi yhtä luotettava kuin usean hyvälaatuisen lähteen perusteella kirjoitettu. (Sitten meillä on uutena ongelmana vielä näennäislähteistys.) Lisäksi fi-wikissä on toistaiseksi aikamoista utopiaa olettaa, että lähteistyksen ja viitteistyksen joku tarkistaisi. Itse olen tehnyt joskus pistotarkistuksia, mutta jos viitteet on oikein niin en ole jatkanut tarkistusta muutamasta viitteestä. Jos taas viitteissä on ollut vikaa olen yleensä kirjoittanut koko artikkelin/ko. kohdan uudestaan, jolloin ollaan kummassakin tapauksessa kohdassa 1. Artikkelissa on virheitä tai sen tietoja ei ole kukaan arvioinut :) Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 10.32 (EET)[vastaa]
Hmm, muokkasin tuota kategorialistaani. Nyt siinä on ajatuksena, että toinen kertoisi arviota siitä mistä artikkelin tiedot ovat peräisin ja toinen siitä ovatko tiedot oikein. Jep, eipä täällä kukaan muu kuin niiden viitteiden lisääjä niitä tarkistele. Periaatteessa viitteissä voisi olla hyödyllistä olla viitattu päivämäärän lisäksi myös tieto siitä kuka viitteen on lisäännyt tai vaihtoehtoisesti kuka viitteen on arvioinut kunnolliseksi. Sen saisi nappeista tuleviin mallineihin automaattisesti eikä lisääjätietoa välttämättä tarvitsisi näyttää kaikille käyttäjille. Artikkelia jälkeenpäin katsottaessa tieto lisääjästä toimisi automaattisesti lisättynä tarkistettu lippuna. --Zache 28. tammikuuta 2010 kello 11.25 (EET)[vastaa]
Päivämäärä ja arviontekijä ovat kummatkin kannatettavia ideoita, ja toteutuskin pysyy varmasti riittävän yksinkertaisena. Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 11.45 (EET)[vastaa]
Oikeastaanhan Zachen listassa lähteiden osalta ei ole kysymys luotettavuuden arvioinnista vaan artikkelissa käytettyjen lähteiden luokittelusta ja kirjaaamisesta. Arviointi lähteistyksen tilasta tehdään sitten näiden perusteella, automaattisestiko? Näen listan osittain ongelmallisena päällekkäisyyksien ja kategorisoinnin tarkkuuserojen vuoksi. Pitäisin parempana, helpompikäyttöisenä ja joustavampana yksinkertaistettua listaa, jossa tagääjä arvioisi lähteistyksen tilan.
Tiedon oikeellisuuden tagääjä sen sijaan arvioi. Enkä näe estettä miksei siihen voisi liittää myös neutraalin näkökulman arviointia, mikäli halutaan antaa kuva artikkelin luotettavuudesta. Meillä on kyllä esimerkkejä artikkeleista, jotka on lähteistetty OK, mutta neutraalin näkökulman puuttuessa lopputulos antaa täysin väärän käsityksen aiheesta. En puhuisi silloin wikilukijalle luotettavasta artikkelista. Terv. --Riisipuuro 28. tammikuuta 2010 kello 13.09 (EET)--[vastaa]
Tässähän pulmaksi tulee se että meidän pitää lähteistää artikkelit hyvin mutta samalla myös viiteistää tiheämmin koska muuten joku voi lisäillä artikkeleihin mitä sattuu tai muokata lausetta toisenlaiseksi.. Myös neutraallisuus käsitettä hieman laajentaa jotta artikkeleista tulisi hieman kiinnostavia eikä olisi liian ympäripyöreitäD100a 28. tammikuuta 2010 kello 13.32 (EET)[vastaa]
Ongelmat neutraalin näkemyksen suhteen ovat käyttäjäkohtaisia tai lähdekohtaisia. Niitä harvoin alkuperäinen kirjoittaja arvioi oikein. Sen sijaan kokeneet wikikäyttäjät tietävät, että tietyillä käyttäjillä on ongelmia neutraalin lisäyksen tuottamisessa. Tämä taas on erittäin tärkeää informaatiota välitettäväksi lukijalle. Yksinkertaisimpana ratkaisuna on tiettyjen muokkaajien kaiken tekstin tägääminen epäluotettavaksi kunnes joku luotettavampi käyttäjä arvioi artikkelin tilan/sisällön. Periaatteessa tällainen epäluotettavan tekstin merkkaava malline ei voi olla liian pieni. (Esim. 5 punaista valoa artikkelin yläreunassa voisi olla ihan hyvin asiallista :) samaan aikaan tämä olisi kunnon ns. käytännöllä päähän lyömistä, mutta onhan ongelmakin vakava) Mutta nämä ongelmat ovat todellakin käyttäjä kohtaisia. Ei niinkään yleisiä. Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 13.30 (EET)[vastaa]
Tietyssä mielessä arvio käytetyistä lähteistä tuottaa automaattisesti arvion myös luotettavuudesta. Vai eikö tuota? Käyttäjäkohtaiset ongelmat ovat erillisiä ongelmia. Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 13.30 (EET)[vastaa]
Mikäli tulkitsin Gopasea oikein niin hän yritti muotoilla systeemiä joka kertoisi lukijalle MITEN artikkeli on tehty ja antaisi jonkinmoisen arvion luotettavuudesta sen perusteella. Eli jos artikkeli on suora käännösartikkeli suositellusta englanninkielisen wikipedian artikkelista niin käytännössä se on luotettavuusasteeltaan hyvä. Oli siinä lähteitä tai ei. Sitä samaa halusin tuolla tiedon lähde-kategorialla hakea. Tuon toisen tiedon oikeellisuus-kategorian on tarkoitus ilmaista sitä ovatko lähteistä riippumatta artikkelin tiedot lukijoiden mielestä oikein. Eli onko artikkelissa virheitä, ovatko tiedot ajan tasalla, onko artikkeli neutraali. Nämä ovat asioita jotka voivat olla pielessä lähteistyksen tasosta riippumatta. Sama pätee myös toiseen suuntaan. Artikkeli voi pitää sisällään täysin oikeaa tietoa vaikka siinä ei olisi yhtään lähdettä. Eli tiedon lähde ja tiedon oikeellisuus mittaavat eri asioita ja liikennevaloon tuleva valo olisi näiden kahden tiedon yhdistelmä. Esimerkiksi artikkeli keinupolttopallo ei sisällä yhtäkään lähdettä, mutta sitä ovat muokanneet useat ihmiset joten kyseessä on varmasti olemassa oleva ilmiö ja artikkelin tiedot pitävät suurin piirtein paikkansa. Tällöin artikkelin arvosanat olisivat lähteetön (punainen) ja tiedot pääpiirteissään oikeita (vihreä) ja lopputuloksena näytettäisiin artikkelissa keltainen valo noilla perustein. Ja jos oltaisiin sitä mieltä ettei keinupolttopallon tiedot pidä paikkaansa niin se saisi punaisen valon. Vastaavasti artikkeli Ignalinan ydinvoimalaitos saa tällä hetkellä vihreän valon tiedon oikeellisuudesta, mutta se saisi punaisen jos artikkelissa sanottaisiin voimalan olevan yhä käytössä. --Zache 28. tammikuuta 2010 kello 13.52 (EET)[vastaa]
Mä tägäisin (oman luokitukseni mukaan) keinupolttopallon L-luokkaan (lähteettömät artikkelit, jotka vaikuttavat uskottavilta) ja Ignalinan I-luokkaan (sekalaisista lähteistä ja muista wikeistä kootut sekasikiöartikkelit) Se mitä valoa mikäkin luokka näyttää on tietenkin sovittavissa. Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 14.06 (EET)[vastaa]
Huomasin muuten vasta nyt, että tuo sinun kategoriasi menee neutraalien faktojen mukaan. Eli artikkeli on kirjoitettu vaikka englanninkielisen wikipedian artikkelin pohjalta on fakta joka ei ole samassa mielessä kiistanalainen kuin esimerkiksi se, että pitääkö artikkelin tiedot paikkansa. --Zache 28. tammikuuta 2010 kello 14.57 (EET)[vastaa]
Semmonen ajatus mulla oli, että arviointi luotettavuudesta perustuisi faktoihin ja riittävän tarkasti määriteltyyn (hierarkkiseen) luotettavuus-luokitteluun. Tavoitteena kun todellakin oli se, että tähän ei tuhlattaisi käyttäjien työaikaa moneen kertaan (eli ei tarvittaisi kahden tai kolmen käyttäjän arvostelua). Meillä fi-wikissä kun ei varsinaisesti ole ylimääräistä työvoimaa. Luotettavuuteen liittyvän "hiljaisen tiedon" välittämisen muokkaajilta lukijalle koen joka tapauksessa erittäin tärkeä asiana. Gopase+f 29. tammikuuta 2010 kello 19.33 (EET)[vastaa]
Helpoimpiahan noista ovat kieli ja rakenne, eli muotoseikat. Oudoksun vähän näkökantaa ettei artikkelin kirjoittaja pystyisi noita arvioimaan, mikäli pystyy arvioimaan esim. lähteistystä. Olen kuitenkin samaa mieltä että luotettavuuden arvioiminen on tärkeintä systeemissä. Artikkelin luotettavuutta lukijan kannalta ei kuitenkaan voi pitävästi arvioida ilman artikkelin neutraalin näkökulman mukaan ottamista, teki arvioinnin kuka hyvänsä. Terv. --Riisipuuro 28. tammikuuta 2010 kello 13.09 (EET)--[vastaa]
Näkemykseni kielen arvioinnin vaikeudesta perustuu omiin kokemuksiini, mutta voihan olla että olen liian kriittinen asian suhteen. Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 13.30 (EET)[vastaa]

Tuli muuten äsken mieleen yksi erittäin hyvä perustelu sille, miksi eri osa-alueille tulisi olla omat indikaattorinsa eikä vain yhtä valoa. Se on tilastot. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään kattavaa tilastointia meidän artikkelien tilasta ja jos pistämme suurimpaan osaan artikkeleista niiden tilasta kertovan mallineen niin samalla arviointi-mallineiden arvoja voi käyttää kattavaan tilastointiin. Tuolloin näkisimme esimerkiksi sen, että kuinka suuri osa artikkeleista on kieliasultaan hyvä, kuinka suuri osa huonoja ja miten tilanne kehittyy. Olettaen siis, että mittaamme moisia asioita. --Zache 27. tammikuuta 2010 kello 22.58 (EET)[vastaa]

Muokkaajille äärimmäisen arvokasta tietoa, lukijalle ei niinkään. Lukija muodostaa mielipiteensä joka tapauksessa kohtaamiensa artikkelien, ei tilastojen perusteella. :)Gopase+f 28. tammikuuta 2010 kello 00.31 (EET)[vastaa]

En nyt ole koko keskusteluun perehtynyt mutta kyselenpä silti. Voitaisiinko tehdä joku vertaisarvioinnin tapainen alue, jonne jokainen käyttäjä voisi ilmoittaa artikkelien lähteitä tarkisttettavaksi. Eli artikkeli n. viikoksi sivulle -> muut käyttäjät voisivat katsella lähteitä ja tarvittaessa tarkentaa/poistaa niitä, jos ne ovat ristiriidassa käytäntöjen kanssa. Itselläni on tällä hetkellä Tapaus Alameda käynnissä; suuri (lähes kokonaan minun kokoamani) lähdeluettelo, joka voisi kaivata ulkopuolisen vilkaisua. Itse tuppaa vahingossakin laittamaan näitä "no, kai toikin kelpaa..." -lähteitä mukaan.-Henswick- Sermo? 28. tammikuuta 2010 kello 20.38 (EET)[vastaa]

Gopasen luokitteluehdotus vaikuttaa hyvältä, samoin liikennevalototeutus. Minusta homma kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja kiistattomana, eli toisin sanoen liikennevalo arvioisi ainakin aluksi vain artikkelin lähteistyksen tilaa. Näin liikennevalo korvaisi {{Lähteetön}}-mallineen, ehkä myöhemmin myös {{Käännös}}-mallineen. Liikennevaloihin ei kannata sotkea tietojen paikkaansapitävyyttä tai neutraaliutta koskevia juttuja, sillä niille on jo omat mallineensa {{Tarkistettava}}, {{Neutraalius}}), jotka toimivat paremmin kuin liikennevalo. Lisäksi jos liikennevalossa on liikaa parametrejä, sen informaatioarvo laskee. Väriskaalan säätämisessä ei tule olla turhan ankara, punaiseksi tulee merkitä vain heikoimmat artikkelit, ja vihreiksi puolestaan kaikki, joiden lähteistys on enimmäkseen kunnossa. Pitäisikö miettiä sellaistakin, että tehdään kelta-vihreä liikennevalo skaalan leventämiseksi? Miten muuten Gopasen luokittelussa on tarkoitus luokitella artikkelit, jotka ovat osittain erittäin hyvin lähteistettyjä, ja osittain heikosti/ei ollenkaan? Heitetään nyt vaikkapa esimerkiksi työstämäni Libyan historia. Noin mutu-tuntumalta tällaisia artikkeleita on nimittäin paljon. -- Piisamson 30. tammikuuta 2010 kello 13.22 (EET)[vastaa]

Ulkomaillahan on liikennevaloja, jossa on kaksi punaista tavallisen yhden sijasta, siitä voisi saada yhden portaan lisää. Gopase+f 30. tammikuuta 2010 kello 13.40 (EET)[vastaa]
Meillä on myös lähteettömyydelle omat mallineensa jotka toimivat ihan hyvin. Sitten taas meiltä puuttuu mallineet sille, että olettaisimme artikkeleiden tietojen olevan oikein. --Zache 30. tammikuuta 2010 kello 14.08 (EET)[vastaa]
Libyan historia:
  • Itse asiaan ja artikkelin muokkaushistoriaan lyhyesti perehtyneenä joutuisin antamaan luokituksen M, koska artikkelin loppuosa (Gaddafi jne.) on alkuperäisen IP:n lisäämä (eka muokkaus [1]), ilman että kukaan olisi myöhemmin tekstiä muokannut/tarkastanut. (10 kappaletta lopussa on IP:n tekstiä melkein sanasta sanaan)
  • Jos joku tuntee asiaa tarkemmin hän voi arvioida loppuosan pitävän paikkansa ja nostaa luokituksen L:ksi.
  • Jos joku tarkistaa, että ko. loppuosa vastaa tiedoiltaan muita wikejä voi luokitukseksi laittaa K-luokan.
  • Jos joku katsoo, että muiden wikien artikkelit ovat lähteistettyjä voidaan luokaksi nostaa I.
  • Jos joku tarkistaa koko artikkelin jostain lähteestä tai kirjoittaa artikkelin uudestaan niin sitten voidaan antaa luokkia H:sta ylöspäin.
Eli lyhyesti: artikkeli on menossa hyvään suuntaan, mutta siitä iso osa on edelleen IP:n lisäämää, jonka luotettavuutta tai lähdettä en pysty lyhyellä tutustumisella lainkaan arvioimaan. Gopase+f 30. tammikuuta 2010 kello 15.02 (EET)[vastaa]
Olisiko kirjainten sijaan numerointi ("kouluarvosana") 1-5 tai (1-)4-10 helpompi hahmottaa. Vaihtoehtona voisi olla myös Zachea mukaillen {{lähteistetty}} ja {{ok-tasoinen|pvm}} jne lätkät joita olisi helppo lisäillä/ottaa pois, jopa kappaleisiin ja artikkelin osiin. Liikennevaloa pidän aika karkeana jakona.--Opa1974 30. tammikuuta 2010 kello 16.16 (EET)[vastaa]
Mullehan on ihan sama miten muokkaajien tietämä, artikkelin tietojen luotettavuutta koskeva "hiljainen tieto" välitetään lukijalle. Se voi olla kouluarvosana, tai liikennevalo tai ihan mikä tahansa muu järkevä, yksinkertainen ja selvä tapa. Kirjaimet otin esimerkkijaossa käyttöön, koska portaita tuli yli kymmenen. Lukijalle näkyvään osaan on ehdotettu tähän mennessä kolmesta viiteen pykälää. Gopase+f 30. tammikuuta 2010 kello 16.24 (EET)[vastaa]
Mniin, eli liikennevalo ilmaisisi oikeastaan vain artikkelin surkeimman osan tilan. Sivumennen sanoen, ip:n lisäämä teksti vaikuttaa käännökseltä jostakin tekstistä (jonkinkielisestä Wikipediasta?), joka suurella todennäköisyydellä on perustunut samaan lähteeseen mitä itse olen artikkelin alkuosassa käyttänyt. Valitettavasti sekä kirjoittajan kielitaito että asiantuntemus on tullut vastaan, jolloin tekstiin on lipsahtanut pahojakin asiavirheitä. Näitä korjasin kappaleessa "Arabitasavaltojen liitto Syyrian ja Egyptin kanssa", muissa osioissa ei yleistietämykseni perusteella ole huomautettavaa. Ajatuksena on tietysti jatkaa artikkelin uudelleenkirjoittamista... :) -- Piisamson 30. tammikuuta 2010 kello 17.45 (EET)[vastaa]
Eikös lukijaa tietojen luotettavuudesta varoittava malline olisi tällaisessa juuri oikeimmassa tehtävässään, ennen kuin joku ehtii korjata artikkelin. :) "Surkeimmasta osastahan" pääsee eroon kahdella tavalla: poistamalla tai korjaamalla. Näistä kahdesta paremman valitseminen on tapauskohtaista, eikä oikeastaan kuulu tähän keskusteluun. Gopase+f 30. tammikuuta 2010 kello 17.50 (EET)[vastaa]
No on ja ei. Ylipäätään koko artikkelin tilaa kuvaava malline on hankala silloin, kun artikkelissa on hyvin eritasoista materiaalia. Punainen liikennevalo antaa ymmärtää, että lukijan tulisi suhtautua koko artikkeliin hyvin kriittisesti, vaikka ongelma koskeekin vain osaa artikkelista. Esimerkkitapauksessa varoitusmalline otsikon "1900-luku ja moderni Libya" alla tuntuisi informoivan lukijaa paremmin. Eräs vaihtoehto voisi tietysti olla, että tällaisiin lähteettömiin osuuksiin laitettaisiin oma punainen valo, jolloin artikkelin ylälaidassa oleva valo kuvaisi muita osioita. Jossain artikkelissa valot voisivat tietysti olla toisinkin päin. Vai meneekö liikaa käpistelyksi? -- Piisamson 30. tammikuuta 2010 kello 22.25 (EET)[vastaa]
Siksi niissä pitäisikin olla muutakin tietoa kuin se valo. Punainen valo kertoo, että artikkelissa on ongelmia tai että se on hyvä ja klikkaamalla sitä valoa näkisi perusteet sille miksi arvio on annettu. Itse valo toimisi ainoastaan indikaattorina sille, että onko artikkelissa ongelmia vai ei. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 08.45 (EET)[vastaa]
Mniin. Tämä on vain sikäli hassua, että suositeltuja sivuja lukuun ottamatta kaikissa artikkeleissa on ongelmia. Metasivulle voisikin laittaa laajemman arvioinnin, mutta ongelmaksi tulee se, että tällaisia arviointeja tehtäneen vähemmän, ja vielä vähemmän niitä tulee kukaan ei-muokkaaja katsomaan. -- Piisamson 31. tammikuuta 2010 kello 16.42 (EET)[vastaa]
Fi-wikissä on paljon (vähemmän) "ongelmattomia" artikkeleita, joilla ei ole SS-/HA-statusta. tutustuista muokkauksista mm: Rheinfeldenin taistelu, Villers-Bretonneux’n taistelu, Bertrand du Guesclin, Helsingborgin taistelu jne. Muut käyttäjät osaavat varmasti nimetä muitakin :) Ja jos kaikki artikkelit ovat ongelmallisia niin silloinhan oikea tie on kertoa siitä lukijoille, ja aloittaa korjaukset. :) Gopase+f 31. tammikuuta 2010 kello 21.09 (EET)[vastaa]

En kannata. Wikipediassa kaikkea mitä voidaan käyttää häiriköintiin, myös käytetään siihen, ja liikennevalojen lätkiminen artikkeleihin kuulostaa aivan erinomaiselle häiriköintikeinolle. Ainakin pitäisi miettiä, että ketkä liikennevaloja laittavat. Ihan kaikille en sitä oikeutta antaisi. --Otrfan 1. helmikuuta 2010 kello 22.36 (EET)[vastaa]

Olen ollut koko ajan tietoinen tästä tosiasiasta ja ajattelin laittaa vielä yhden ketjun pystyyn porsaanreikien tukkimisesta, häiriköintimahdollisuuksista, erimielisyyksien ratkaisemisesta ja muista ongelmista. Mutta mitä sitä vielä etukäteen itkemään, kun tässä ollaan vielä brainstorming-vaiheessa, eikä toteutuksesta/toteuttajista jne. ole mitään käsitystä. Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 22.45 (EET)[vastaa]
Jos se asia saadaan kuntoon, niin sitten olen varovaisen myötämielinen. Ja parempi itkeä etukäteen, kuin jälkikäteen. --Otrfan 1. helmikuuta 2010 kello 22.52 (EET)[vastaa]
Viittasin itkemisellä omaan toimintaani, kun en ole vielä aloittanut ongelma-keskusteluosiota. :) Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 22.58 (EET)[vastaa]
En minä tuota mitenkään henk. koht. tulkinnutkaan :) --Otrfan 1. helmikuuta 2010 kello 23.01 (EET)[vastaa]
Liikennevalojen käytön tulisi olla ainakin yhtä tarkkaan säänneltyä kuin äänestämisen. --Crash 2. helmikuuta 2010 kello 00.16 (EET)[vastaa]
Äänioikeus on ihan hyvä raja. Tuollainen kysymys. Wikipediassa pystyy helposti suojaamaan asioita alle 4 päivää vanhoilta tunnuksilta, niin pystyykö vastaavasti suojaamaan sivuja muokkausmäärien perusteella? --Zache 2. helmikuuta 2010 kello 00.23 (EET)[vastaa]
Periaatteessa väärinkäyttösuodattimella, mutta ei taida kannattaa tuollaiseen hommaan käyttää. Ja äänioikeus ei riitä rajaksi alkuunkaan. En minä vandaalien ja uusien käyttäjien hölmöilyistä ole huolissani, niitten kanssa tulee kyllä toimeen. Kokeneemmat käyttäjät saavat paljon enemmän häslinkiä aikaan niin halutessaan. Ja historia on osoittanut, että aika usein haluavat. Älkää pyytäkö nimiä sanomaan :) --Otrfan 2. helmikuuta 2010 kello 00.29 (EET)[vastaa]
Kokeiluvaiheessa käyttö voidaan rajata nimetyille käyttäjille. Ja voidaan esim. sopia, että muut käyttäjät saavat tägätä vain "kokonaan" kirjoittamiaan artikkeleita. Tjsp. Gopase+f 2. helmikuuta 2010 kello 00.48 (EET)[vastaa]
Pohdin tuon "oikeellisuus" skaalan kanssa sitä, että siinä voisi olla ihan niin yksinkertainen sääntö kuin, että jos käyttäjät ovat eri mieltä sisällön oikeellisuudesta niin väri olisi keltainen ilman sen kummempia pohdintoja. Punainen siitä tulisi jos artikkelista osoitettaisiin konkreettinen virhe ja punaisuudesta pääsisi eroon korjaamalla virheen. Tuo johtaisi siihen, että ihmisten erimielisyyksien takia olisi hieman liikaa keltaisia artikkeleita. Lisäksi väistämättä tulisi jonkin verran tappeluita siitä kuuluuko artikkelin olla punainen vai keltainen ja onko jokin asia virhe vai ei ja miten tiedon pystyy lähteistämään. Tätä meillä on kuitenkin jo nyt ja virheiden konkreettisen osoittamisen takia se jäisi yksittäisten artikkeleiden ongelmaksi. Tulevaisuudessa luotettavuusarvioitujen artikkeleiden määrät toivottavasti pyörivät kymmenissä tai sadoissa tuhansissa artikkeleissa eikä arvioinnin yleisen toimivuuden kannalta yksittäiset artikkelit ole ongelma. Yhteisölliseltä kannalta tappelujen määrä pitää saada toki minimoitua. --Zache 2. helmikuuta 2010 kello 07.55 (EET)[vastaa]
Kokeiluvaiheessa voidaan sopia, että jokainen käyttäjä saa tägätä vain 20 artikkelia/kk (tai joku muu vähäinen määrä). Tämä ainakin vähentää mahdollisen häiriön laajuutta. Gopase+f 2. helmikuuta 2010 kello 09.52 (EET)[vastaa]
Tai käyttäjä saa vain kertaalleen laittaa tägin artikkeliin. Jos sen joku myöhemmin muuttaa, niin käyttäjä ei saa sitä enää muuttaa takaisin. --Otrfan 2. helmikuuta 2010 kello 09.56 (EET)[vastaa]
Ja jos kokeilusta aiheutuu liikaa kohinaa ja häiriötä, sen voi todeta epäonnistuneen ja se pitää keskeyttää. Gopase+f 2. helmikuuta 2010 kello 10.01 (EET)[vastaa]

Sekalaisia ajatuksia[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitan nämä nyt vain ylös kun tuli mieleen.

  • Luotettavuusmerkintää voisi käyttää siten, että jos meillä on täyttä kuraa olevia artikkeleita, niin arviointimallinne voisi lisätä sivulle tagin joka estää sivun indexoitumisen hakukoneisiin. Tämä laskee sivun näkyvyyden ulkopuolisille käytännössä nollaan. Huonona puolena niin satunnaiset käyttäjät eivät enää korjaa noita sivuja, mutta epäilen vähän etteivät he korjaa nytkään pitkiä sekavia sivuja joten liekö se ongelma.
  • Artikkeleiden lukijamäärät ovat helposti saatavilla olevaa dataa ja niitä voitaisiin käyttää artikkeleiden luokittelussa kahdella eri tavalla. Artikkelit joita luetaan paljon ovat luotettavampia kuin ne joita luetaan harvoin. Uusien artikkeleiden kohdalla voitaisiin merkitä artikkelin olevan uusi niin kauan kunnes tietty aika ja lukijamäärä on saavutettu. ( Esimerkiksi 1000-10000 sivun näyttökertaa. ) Lisäys: Latauskertojen sijaan indikaattorina voisi toimia myös muokkauskerrat tai tarkkailijoiden määrä. Eniten tarkkailtujen artikkeleiden lista vaatii kuitenkin tunnukset Toolserverillä, koska se on ainoa paikka josta AFAIK kyseisen tiedon saa ulos. --Zache 8. helmikuuta 2010 kello 09.59 (EET)[vastaa]
  • Artikkelit eivät ole samanarvoisia vaan niiden tärkeys on verrannollinen niiden lukijamääriin. Lukijamäärät puolestaan painottuvat voimakkaasti. Suomenkielisen Wikipedian artikkeleiden latausmäärät jakaantuvat niin, että yli puolet kaikista latauksista kohdistuu alle viidesosaan artikkeleista (tuo on arvaus, se pitäisi tarkistaa oikeasti pitkän aikavälin tilastoista) (4kk:n tilastojen perusteella kolme neljästä sivunlatauksesta osuu top 50000 artikkeleihin.) Yksittäisen artikkelin suosio on myös jokseenkin ennustettavissa sen aikaisempien latausmäärien perusteella. Jos artikkelilla on ollut aikaisemman vuoden ajan satoja sivunlatauksia päivässä niin sillä on niitä melkovarmasti paljon myös tulevaisuudessa. Toisaalta Wikipedian ulkopuolinen tilanne vaikuttaa latausmääriin myös voimakkaasti. Esimerkiksi Haitin maanjäristys nosti Haiti artikkelin yhdeksi eniten luetuista artikkeleista. Toinen päinvastainen esimerkki on, että voidaan sanoa aika varmaksi että etusivulle nostetut linkit saavat parin päivän ajaksi runsaasti lukijoita ja pääkanavien illan TV-elokuvien artikkelit ovat vakiona kyseisen päivän luetuimpien joukossa. jne. Voimme siis ennustaa ihan kohtuullisesti artikkeleiden suosiota.
Tätä voidaan hyödyntää siihen, että keskitytään niiden artikkeleiden parantamiseen joilla on paljon lukijoita ja vähän luettujen artikkeleiden korjaamisen sijaan olisi ihan OK, että huonot ja vähän luetut artikkelit vain merkitään huonoiksi ja annetaan olla pitkiäkin aikoja sen kummemmin niistä stressaamatta. --Zache 8. helmikuuta 2010 kello 15.02 (EET)[vastaa]


  • Toimiakseen minkä tahansa arvioinnin pitää toteuttaa seuraavat seikat. a.) arvioinnin pitää olla näkyvä, koska arvioidakseen artikkeleita niin heidän on tiedettävä arvioinnin olemassaolosta. b.) Sen pitää olla riittävän hyödyllinen, jotta ihmiset vaivautuvat arvioimaan artikkeleiden tilaa. Esimerkiksi arviointi joka näyttää lukijalle artikkelin tilan ja samalla toimii sisäisenä tilaluokituksena on huomattavasti hyödyllisempi kuin pelkkä lukijalle suunnattu arvio ja huomattavasti hyödyllisempi kuin Wikiprojektin sisäinen luokitus joka käytännössä on tuomittu olemaan muutaman ihmisen puuhastelua ja josta ei tiedä kukaan muu (vrt. nykyiset wikiprojektit). --Zache 11. helmikuuta 2010 kello 16.42 (EET)[vastaa]

Keskustelu (Sekalaisia ajatuksia)[muokkaa wikitekstiä]

Mun mielestä tilastoihin perustuvat luokittelut voivat olla hyvin ongelmallisia. Paljon luetut artikkelit tuskin ovat luotettavampia sen vuoksi, että niitä luetaan paljon, vaan sen vuoksi että "vakiintuneet käyttäjät" pyrkivät kiinnittämään huomiota paljon luettuihin artikkeleihin. (Ainakin yhden käyttäjän tiedän, joka hakee muokattavaa/tarkistettavaa paljon luettujen artikkeleiden listalta.) Tämän ilmiön ääriesimerkkinä voidaan pitää Wikin tuomista vertaisarviointiin, koska se oli "Wikipedian luetuin artikkeli" :) Gopase+f 6. helmikuuta 2010 kello 10.50 (EET)[vastaa]

Riippumatta siis siitä mistä ilmiö johtuu, niin lienemme kuitenkin samaa mieltä, että esim. top 1000 luetuimmat artikkelit käytännössä pitävät sisällään aika vähän varsinaisia asiavirheitä? Sinänsä luetuimmat top 1000 -artikkelin luotettavuutta voi ennustaa latausmääriä paremmin niiden muokkausmäärät/muokkaustiheys ja kuinka moni ihminen niitä artikkeleita seuraa, mutta top 1000 artikkelit ovat kärkisijoilla myös niissä. (IMHO) --Zache 7. helmikuuta 2010 kello 18.13 (EET)[vastaa]
Itseasiassa olen eri mieltä. Wikipediassa on useita virheettömiä artikkeleita, joita ei juurikaan lueta (/muokata). En usko, että luetummuus korreloi virheettömyyden kanssa. Gopase+f 7. helmikuuta 2010 kello 19.04 (EET)[vastaa]
Epäilemättä vähän muokatuissa on myös virheettömiä artikkeleita, mutta vähän ja paljon muokattujen artikkeleiden virheettömyys tulee eri syistä. Harvoin muokattujen artikkeleiden kohdalla helpoin luotettavuusindikaattori on kuka artikkelia on muokannut ja paljon muokatuissa vaikuttaa jo se, että riittävän suurella silmämäärällä kaikki virheet tulevat havaituksi (Linus Law). --Zache 7. helmikuuta 2010 kello 19.29 (EET)[vastaa]
Top 1000 eniten muokattua artikkelia. --Zache 7. helmikuuta 2010 kello 19.58 (EET)[vastaa]

Tarkkailijoiden määrästä artikkelien luotettavuuden mittarina: ylläpitäjät näkevät aakkosissa 5000 ensimmäistä artikkelia, jotka eivät ole kenenkään tarkkailulistalla. Tuskin tässä mitään suurta salaisuutta paljastaa, kun sanoo että silloin ollaan vielä A-kirjaimessa menossa. Siitä voi arvioida moniko sivu täällä on esim. 10 käyttäjän tarkkailulistalla: ei kovin moni. --Otrfan 8. helmikuuta 2010 kello 11.31 (EET)[vastaa]

Lukijamäärien ennustaminen ja luetuimpien artikkeleiden kunnossapitäminen on tärkeää, mutta eikö siinä ole paikallaan ennemminkin erillisen projektin perustaminen. Nöyrää hommaahan se on, kun projektista tulee ohjeeksi/tehtäväksi: "Viikon päästä luetuksi artikkeliksi nousee Ota kiinni jos saat. Tämän artikkelin lisäksi pitää tarkistaa artikkelit Leonardo di Caprio ja Frank Abagnale." Tärkeitä huomioita ja hyvä idea uudelle projektille, mutta mistä löytyy tekijät. Gopase+f 8. helmikuuta 2010 kello 15.28 (EET)[vastaa]

Hmm, ehkä ensimmäisenä kohteena pitäisi olla sellaiset artikkelit jotka ovat tasaisen luettuja ympäri vuoden tai ainakin tulevat säännöllisesti todella suosituiksi. Matti Nykänen, Joulu, Uusivuosi, Vappu jne ovat tämän kaltaisia aiheita. Näissä ei ole niinkään väliä se, että milloin tai mitä yksittäistä artikkelia parantaa kun se väistämättä on tai nousee ajankohtaiseksi. Jos miettisi miten käytännössä saisi porukkaa keskittymään noihin, niin ehkä se onnistuisi ihan vain julkaisemalla säännöllisesti tilastointia siitä mitä täällä luetaan sekä siitä missä kunnossa ne luetut artikkelit ovat. Ei se välttämättä vaadi mitään tuon kummallisempaa ohjausta, kun osa kirjoittajista kuitenkin kirjoittaa Wikipediaan sitä varten että heillä on lukijoita. Osa porukasta myös muuten vain tykkää priorisoida aikaansa mieluummin tärkeisiin kuin vähemmän tärkeisiin juttuihin.
Tuo ennustattavasti kertaluonteisesti ajankohtaista tyyliin illan elokuvat vaatii jo jotain eri tyyppistä. Siinäkin kuitenkin lähtisin siitä että tekisi jonkun yleisen sivun jolle alkaisin keräämään ajankohtaisia juttuja listaksi ja katsoisin, että alkavatko muut ihmiset lisäämään listalle omia juttujaan ja lisääkö lista siitä linkitettyjen artikkeleiden muokkaamista. Tuon pystyy yksi ihminen tekemään ja jos homma ottaa tuulta siipiensä alleen, niin sanoa et niin sen pitikin toimia ja jos ei niin haudata idean kaikessa hiljaisuudessa. Sinällään sen sivun ei tarvitsisi olla mitään tämän kummempaa, mutta sivun helppo löydettävyys/näkyvyys olisi varmaan tärkeä juttu. (Hieman tuo esimerkkini muuten menee vuosiartikkeleiden sisällön kanssa päällekkäin) --Zache 8. helmikuuta 2010 kello 17.49 (EET)[vastaa]
Tällaisena (sekä "aina luetuimmat" että "rajatusti luetuimmat") kannatan toteuttamista. Ja tuohonhan ei tarvitse yhteisöltä lupaa kuin linkin laittamiseen jonnekin näkyvälle paikalle. Eli projekti pystyyn. Gopase+f 8. helmikuuta 2010 kello 18.08 (EET)[vastaa]
Josset halua perustaa uutta projektia niin olemassa olevista sopivin on Wikipedia:Wikiprojekti Laatupaja, jonne voit luoda kyseiset sivut alasivuiksi. Gopase+f 9. helmikuuta 2010 kello 00.37 (EET)[vastaa]
Varmaan aloitan sillä, että linkitän noita tilastoja tilastot sivulle, tietysti noi sivut itsessään voisi sijoittaa jonnekin muualle kuin käyttäjän alasivuiksi jolloin niitä voivat muutkin muokkailla. Seuraava mitä oikeastaan tarvitsisin/olen tekemässä on jokin keino jolla noita voisi arvioida. Ongelmaluokat on varmaan kätevin ja käsin arviointi työläin, mutta taas palataan siihen ettei meillä ole oikeastaan mitään laatumerkintöjä/linjauksia millekään. --Zache 9. helmikuuta 2010 kello 18.12 (EET)[vastaa]
Kiitos muuten tuosta linkistä laatupajaan. Tiesin kyllä sen entuudestaan, mutta en ollut ikinä sen kummemmin tutustunut wikiprojektien ja laatupajan toteutusideoihin. --Zache 9. helmikuuta 2010 kello 23.29 (EET)[vastaa]

Ja jos tuo toteutuu, voisi lisätä väärinkäyttösuodattimella automaattisen merkinnän sen muuttamiselle. (Ainakin uusille käyttäjille) —Aku506 23. maaliskuuta 2010 kello 17.45 (EET)[vastaa]

Norro style 1[muokkaa wikitekstiä]

Norro style 1-ikoneita kerättynä:

Suositeltu artikkeli star gold star yellow star blue star green star grey star dark red orange

bright green plus stroked green plus green plus (Hyvä artikkeli) blue plus gray plus

A-class b-class alt b-class c-class


confirmed light blue ok green ok blue ok green ok

comment blue ! yellow !

red minus dark red minus declined

delete heart blue question red X

start class icon vanha start class -punainen oppose vote oversat -punainen keltainen vihreä sininen harmaa

Kategoriat

Grafiikka- ja luokitteluehdotus ((Norro style 1)[muokkaa wikitekstiä]

  1. Suositeltu - Suositeltu, sama kuin nykyään
  2. Hyvä artikkeli - Hyvä, sama kuin nykyään
  3. Seurattu - Seurattu, kuten OK, mutta joku on ilmoittanut seuraavansa artikkelissa tapahtuvia muutoksia tai artikkeli on yli 30 käyttäjän seurantalistalla.
  4. Ok - OK, artikkelin tiedot ovat päällisin puolin oikein, ne vastaavat muualla olevia tietoja ja epäilyttävät tiedot on merkitty lähdepyynnöillä.
  5. Epäilyttävä - Epäilyttävä, artikkelin sisältöä ei ole arvioitu tai sen tiedot näyttävät epäilyttäviltä. Artikkeli on myös epäilyttävä jos käyttäjät ovat artikkelin sisällöstä erimielisiä.
  6. Virheellinen - Virheellinen, artikkelissa on konkreettisia virheitä jotka arvioijan tulee myös osoittaa. (esim. virheellistä tai vanhentunutta tietoa)
  7. Hylätty - Hylätty, artikkeli on yli vuoden sisältänyt hyvin pahoja virheitä (esim. moniongelmaiset artikkelit) ilman, että kukaan olisi niitä korjannut. Tämä voisi lisätä artikkeliin myös __NOINDEX__ -taikasanan.
  8. Alku - Alku, artikkeli joka ei vielä täytä minimikriteereitä, mutta sitä ei olla myöskään välittömästi poistamassa. Tämä voisi lisätä artikkeliin myös __NOINDEX__ -taikasanan.
  9. Automaattinen - Automaattinen, botin tai mallinepohjan jättämä placeholder arviointi.
  10. EOS - EOS, arviota ei osata antaa
  • __NOINDEX__ -taikasana estää hakukoneita indeksoimasta artikkelia jolloin niillä varustetut sivut eivät näy hakukoneiden tuloksissa.
Keskustelu

Eli ylläolevien arviointikategorioiden on tarkoitus näkyä artikkeleissa ja kertoa lukijalle joka ei tiedä mitään Wikipediasta arvio siitä voiko artikkelien tietoihin luottaa. Samalla noita arvioita kuitenkin käytettäisiin myös sisäisinä indikaattoreina siitä, että onko artikkeleissa korjattavaa vaiko ei. Tarkoitus ei ole välttämättä suoraan saada noita kaikkia kategorioita läpi kerralla. Esimerkiksi en usko __NOINDEX__ luokitusten olevan sellainen juttu jonka yhteisö olisi valmis ainakaan heti hyväksymään, mutta pistin ne tuohon listalle kuitenkin. --Zache 19. helmikuuta 2010 kello 11.23 (EET)[vastaa]

Hyvä että jaksoit tehdä keltasen pallukan. :) Itsekin sitä jo kaipailin, kun noihin tutustuin. Vielä kun punaisen saisi vähän tummempana. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 13.06 (EET)[vastaa]
Vaihdoin tuon virheellinen kohdan punaisen tummemmaksi --Zache 21. helmikuuta 2010 kello 10.17 (EET)[vastaa]

Vaikuttaa hyvältä, sekä grafiikka että luokittelu. Ummikkolukijan ottaminen lähtökohdaksi on hyvä, jos vakiintuneille käyttäjille tai tilastoille tarvitsee kertoa jotain tarkempaa, näihin voidaan myöhemmin liittää lisämäärein annettavia piiloluokkia. - Piisamson 21. helmikuuta 2010 kello 12.10 (EET)[vastaa]

Pistin ehdotussivun alkuun, muokatkaa vapaasti tai kommentoikaa. Kaikki palaute otetaan kiitollisena vastaan. --Zache 27. helmikuuta 2010 kello 10.57 (EET)[vastaa]

Malline-esimerkit[muokkaa wikitekstiä]

Esimerkki-malline 1[muokkaa wikitekstiä]

Teen vielä toisenkin esimerkin hetken päästä, mutta nyt ekaksi tuollaisen mitä Gopase+f yritti hahmottaa. (Käytetyt mallineet: 1, 2) Toiminnallinen syntaksi {{Arvionti esimerkki1|arvosana|vapaamuotoinen selitys}} esimerkiksi {{Arviointi esimerkki1|G|Englannikielisestä wikipediasta lähteineen käännetty artikkeli}} Tuohon voisi mahdollisesti lisätä vielä allekirjoitusparametrin jolloin siitä näkisi kuka arvon asettanut ja vielä tärkeämpää, milloin se on asetettu. --Zache 30. tammikuuta 2010 kello 13.57 (EET)[vastaa]

Tämä artikkeli on arvioitu luokkaan laajoista ja laadukkaista muiden wikien usean käyttäjän usean lähteeseen perustuvista artikkeleista hyvin käännetyt artikkelit (muiden wikien HA ja SS-artikkeleiden käännökset). Luokitteluperuste: Englannikielisestä wikipediasta lähteineen käännetty artikkeli

En pitäisi tuota vapaamuotoista tekstiosuutta kovinkaan tärkeänä. Mieluummin rajoittaisin sen luokituskirjaimeen sekä ak+aikaleimaan. Se, mistä kieliversiosta artikkeli on käännetty, on fi-wikissä olevan artikkelin laadun ja liikennevalon värin kannalta irrelevanttia. Käännöksistä on yleensä ollut tapana ilmoittaa muokkausyhteenvedossa. Jos on tarpeen määrittää käännösartikkelin lähde tähän indikaattoriin erikseen, niin silloin mallinesyntaksi voi olla vaikka {{Arviointi|G|en|Article name}}. Kyllähän ne lähteet näkyvät artikkelissa jos niitä on, ei niistä ole tarpeen kertoa kun sen näkee katsomallakin. —Tve4 (Gblk) 30. tammikuuta 2010 kello 17.59 (EET)[vastaa]
Jos me yhtään mitään arviointia ruvetaan tekemään niin kyllä niissä arvioissa pitää olla kerrottu MIKSI se arvio on mikä on. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 08.37 (EET)[vastaa]
Sehän onnistuu tuon kirjaimen kautta. Ja jos ei onnistu niin sitten laitetaan toinen kirjain rinnalle. Minun mielestäni tärkeintä olisi, että se arvio olisi standardimuotoinen eikä vapaamuotoinen. —Tve4 (Gblk) 31. tammikuuta 2010 kello 16.13 (EET)[vastaa]
No sanotaan vaikka, että Gopase+f arvioi muokkaamansa Libyan historia jollekin arviosanalle, niin millä ihmeellä joku jälkikäteen voi tietää miksi Gopase+f arvioi artikkelin sellaiseksi kuin arvioi? Ehkä kysymällä, mutta silloinkaan ei ole mitenkään taattua se että Gopase+f olisi paikalla vastaamassa tai enää muistaisi miksi arvio oli annettu. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 16.21 (EET)[vastaa]
No oletetaan että Gopase+f arvioi artikkelin arvosanalla M. Silloin jostain tietenkin löytyy taulukko, jossa on selvitetty mitä tämä M tarkoittaa, olkoonpa se sitten tässä tapauksessa selitetty vaikka "Arvosanalla M merkityt artikkelin on käännetty xx:nkielisestä Wikipediasta ja varustettu useilla lähteillä. Mikä siinä jäisi epäselväksi? —Tve4 (Gblk) 31. tammikuuta 2010 kello 16.25 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi se, että mistä artikkelista se on käännetty. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 16.27 (EET)[vastaa]
Lue ylempää: {{Arviointi|G|en|Article name}}Tve4 (Gblk) 31. tammikuuta 2010 kello 16.29 (EET)[vastaa]
Mahdollisia paikkoja arviointiperustelun tallentamiseen: muokkausyhteenveto, piiloteksti luotettavuusmallineen alla muokkaustilassa, mahdollinen vapaamuotoinen teksti mallineessa jne. Gopase+f 31. tammikuuta 2010 kello 21.15 (EET)[vastaa]
Vapaamuotonen tekstiosio saattaa olla tarpeellinen, mutta sitä ei ole mielestäni tarpeen näyttää lukijalle. Muokkaustilassa se voi näkyä. Gopase+f 31. tammikuuta 2010 kello 21.15 (EET)[vastaa]
Minusta se on tarpeellinen, mutta sitä ei tarvitse näyttää vakiona kun sivua ladataan. Lukijan kuitenkin pitäisi olla mahdollista nähdä se jotenkin ja se ongelma on oikeastaan miten sen saa fiksusti näytettyä? Selkeimmät paikat minusta on se, että kun käyttäjä vie hiiren valojen päälle (tooltipsit) tai sitten kun klikkaa niitä valoja, mutta tässä alkaa tulla mediawikin rajat vastaan alustana. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 23.14 (EET)[vastaa]
Tiedäthän, että noi sun esimerkkien tooltips-tekstit on niin pitkiä, että niitä ei ehdi lukea yhdellä kertaa, kun vie hiiren kuvan päälle. -> Käytettävyys lähellä nollaa. (mulla tais mennä 5-6 kertaa, kun luin "Tämä artikkeli on arvioitu luokkaan laajoista..." Gopase+f 31. tammikuuta 2010 kello 23.18 (EET)[vastaa]
Jep, ja kuten myös sen ettei niitä saa muotoiltua. Eli niihin saadaan lähinnä joku yhden lauseen selostus. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 23.24 (EET)[vastaa]
Vilkaiseppa esimerkki 3:sta. --Zache 1. helmikuuta 2010 kello 13.33 (EET)[vastaa]
Artikkelissa saattaa olla virheitä
Artikkelissa saattaa olla virheitä
Esimerkiksi imagemapilla voisi yrittää tehdä. Eli hiiren vieminen kuvan kohdalle tuottaa jonkun tekstin ja klikkaaminen vie luotettavuusarvioinnin sivulle, kyseisen luokan kohdalle. Varsinaisen mallineen rakentamisesta mulla ei ole mitään hajua. Gopase+f 31. tammikuuta 2010 kello 21.37 (EET)[vastaa]
Ja kuville saa tätä nykyä suoraan määriteltyä link-parametrin joka tekee kuvasta linkin ja kuvan tekstiä käytetään tooltipsinä. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 21.40 (EET)[vastaa]

Yleisenä kommenttina, niin jos arviointitiedot sijoitetaan muualle kuin artikkeliin (esimerkiksi meta-sivulle tai omalle sivulleen), niin voidaan tehdä mallineita jotka tunnistaa sen missä ne ovat. Eli on mahdollista tehdä malline joka keskustelusivulla tai arviointisivulla näyttää laajemmat tiedot, mutta artikkeliin lisättynä se piirtää vain valot. Lisäksi Wikipedian käyttöliittymä perustuu jo nyt niin vahvasti javascriptiin IMHO, että valoista tai niiden viereen voidaan tehdä nappi, joka avaa/sulkee laatikon josta näkee lisätietoja arvioinnista. --Zache 31. tammikuuta 2010 kello 23.06 (EET)[vastaa]

Esimerkki-malline 2[muokkaa wikitekstiä]

Eli tässä on esimerkki useamman valon ratkaisusta. Rivi-malline tekee laatikon joka pitää sisällään nuo lamput ja on olemassa sitä varten, että valot saadaan nätisti css-tyyleillä sijoitettua paikoilleen. Arviointi lähteet ja arviointi virheet -mallineet ovat yksittäisiä arvionti-mallineita jotka pitävät sisällään omat sääntönsä ja piirtävät oikean värisen lampun niiden mukaan. Lähteet menee tällä hetkellä Gopase+f:n kirjain luokituksen mukaan ja virheet sisältää kolme vaihtoehtoa (ok, epäilyttävä, virheellinen).

Ideana olisi, että jos tulevaisuudessa halutaan lisätä uusia luokitteluperusteita niin voitaisiin joko a.) lisätä olemassa olevien arviointi-mallineiden sisäisiä kategorioita tai b.) luoda kokonaan uusi arviointi-malline joka pitää sisällään omat luokittelusääntönsä. Käyttäjälle lopputulos kuitenkin näkyisi yhä yksinkertaisina puna-keltainen-vihreä tyyppisinä varoitusvaloina.

Toteuttamattomia juttuja.

  • Tilastointi: Tilastoinnin helpottamisen kannalta mallineiden tulisi luokitella itsensä arvonsa mukaisiin (piilotettuihin) luokkiin.
  • Käyttäjän tiedottaminen: Tällä hetkellä viemällä hiiren valon päälle, niin käyttäjä näkee tooltippinä lyhyen selostuksen siitä mitä valo tarkoittaa ja valoista johtaa linkki ei mihinkään. Sen sivun jolle linkki vie pitäisi kuitenkin kertoa jotain hyödyllistä siitä mitä ne valot ovat.
  • Allekirjoitus Miten allekirjoitus pitäisi toteuttaa? ~~~~ on käyttäjänkannalta tuttu, mutta se on ihan hirveä mallineiden kannalta. Mallineiden kannalta parempi olisi erilliset käyttäjätunnus ja päivämäärä -kentät.
Esimerkki
{{Arviointi rivi|
{{Arviointi/lähteet
|valinta=lähteet rivi
|arvosana=F
|selitys=
}}
{{Arviointi/virheet
|valinta=virheet rivi
|arvosana=ok
|selitys=vertaisarvioinnissa 31.1.2010 ei löytynyt virheitä. 
}}
}}

Tämä artikkeli on arvioitu luokkaan artikkelin aihetta käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit..   Tämä artikkeli on arvioitu luokkaan artikkelin aihetta käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit.

Arvosana on tuntematon..   Arvosana on tuntematon.

Esimerkki malline 3[muokkaa wikitekstiä]

Kuten 2, mutta tässä tiedot on sijoitettu erilliseen mallineeseen artikkeli-sivun sijaan jolloin voidaan dynaamisesti muokata niiden näyttämiä tietoja. Malline tulostaa valojen lisäksi avattava-suljettava laatikon jonka voi avata valojen vieressä olevasta linkistä. Lisäys: Tässä keskustelussa käsiteltyjen asioiden lisäksi projektiluokittelun tiedot voisivat olla sellaisia tietoja joita näytetään avattavassa laatikossa. --Zache 1. helmikuuta 2010 kello 13.28 (EET)[vastaa]

Meinaatko, että jokaisella artikkelilla olisi oma erillinen mallineensa? Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 17.57 (EET)[vastaa]
Tai alasivu tyyliin artikkeli/arvostelu, metasivu:artikkeli/arvio tai keskustelu:artikkeli/arvio jonka sisältö jotain alla olevan tyylistä. (ja ennen kuin kukaan huomauttaa, niin teknisesti ottaen ainoastaan keskustelusivuilla on alasivuja ja ainoastaan malline-avaruuden sivut ovat mallineita, mutta loppukäyttäjän kannalta sillä ei ole eroa)
{{Arviointi/lähteet|||F||{{{laaja}}} }}
{{Arviointi/virheet|||ok|vertaisarvioinnissa 31.1.2010 ei löytynyt virheitä.|{{{laaja}}} }}
Voi olla, että tuon saisi kivuttomasti metasivullekin, mutta en kokeillut tulisiko siitä mitään ongelmia että sivulla on muutakin sisältöä. --Zache 1. helmikuuta 2010 kello 18.10 (EET)[vastaa]

Esimerkki malline 4[muokkaa wikitekstiä]

Kun mä puhuin mahdollisimman yksinkertaisesta toteutuksesta niin tarkoitin jotain tällaista yksinkertaisimmillaan: {{Arviointi esimerkki4|G}} tulostaa artikkelin yläkulmaan Artikkelissa voi olla virheitä. ja {{Arviointi esimerkki4|D}} tulostaa artikkelin yläkulmaan Artikkeli on luotettava. ja {{Arviointi esimerkki4|L}} tulostaa artikkelin yläkulmaan Artikkeli on epäluotettava.. Eli hyvin yksinkertainen ulosanti lukijalle, jossa vain kerrotaan onko artikkeli luotettava vai ei. Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 18.11 (EET)[vastaa]

Tietysti Tooltips-tekstissä voisi olla vielä perässä suluissa luokka, eli esim (luokka M) tai (luokka A), vai sekoittaisiko liikaa? Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 18.16 (EET)[vastaa]
IMHO, jos halutaan kertoa valolla onko tuo luotettava vai ei niin ei tarvitse kirjainta. Tuossa kuitenkin tulee vastaan se ongelma mikä minusta enkkuwikipedian quality arvioissa on. Englanninkielisen wikipedian artikkelien värit ovat satunnaisia IMHO, koska ne ovat jonkun anonyymin käyttäjän ilman näkyviä perusteita arpomia. Jos me halutaan että ihmiset luottavat noihin väreihin niin jostain pitää löytyä MIKSI artikkelit ovat arvioitu siten kuin ovat ja mieluusti myös se kuka on ne arvioinut. Keskivertokäyttäjä ei välttämättä katso ikinä noita tietoja, mutta ne pitää löytyä silloin kun joku haluaa ne katsoa. --Zache 1. helmikuuta 2010 kello 18.32 (EET)[vastaa]
Muokkaustilassa voi olla lisätietoa arivoinnista. Tai sitten voidaan virittää jotain samanlaista kun tuo avattava ideasi tuossa ylempänä. Vaikka niin, että kun klikkaa valoa niin laatikko aukeaa, ja sitten näkyy mallineeseen kirjotettu muuttuja, joka sisältää lisätietoa arvioinnista. (en tiedä onkoo mahdollista toteuttaa, luulis olevan) Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 18.39 (EET)[vastaa]
On se mahdollista. mutta jos me tehdään avattavia laatikoita niin miksei sitten samalla pistetä sinne laajemmin tietoa kuten vaikka projektiluokittelun tiedot tai eri arvioiden tapaisia asioita ja vähennetä liikennevalon asetuksia kolmeen; Artikkeli on luotettava, Artikkeli voi sisältää virheitä ja Artikkeli on epäluotettava ? Se monimutkaistaa tuota hieman, mutta tekee artikkelin arvioinnsta pitkän päälle paljon joustavamman. --Zache 1. helmikuuta 2010 kello 18.59 (EET)[vastaa]
Laajemman tiedon tallentamiseen on syytä tietenkin varautua, mutta voitais tosiaan mennä yks asia kerrallaan, niin on jonkunlaiset mahikset saada tän kokeiluun artikkeliavaruudessa yhteisöltä lupa. Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 22.28 (EET)[vastaa]
Olet niin valitettavan oikeassa tuossa ettei mitään liian kunnianhimoista saada läpi :( --Zache 1. helmikuuta 2010 kello 22.38 (EET)[vastaa]
Mitä veikkaat, olisiko se sopiva ehdotus että tehdään tuo liikennevalohärpäke ja lisäksi laatikko joka aukeaa liikennevaloa klikattaessa. Laatikossa on tiedot siitä mitä liikennevalo tarkoittaa ja perustelut arviolle. Nämä menisivät aika suoraan siten miten ehdotit. Liikennevalon tiedot kuitenkin tallennettaisiin metasivulle. Siitä, että tuollaiset tiedot kuuluvat metasivulle on tavallaan periaatepäätös. Lisäksi jos wikiprojektit ehdotus etenee niin niiden tiedot voisi kanssa ehdottaa lisättäväksi tuohon laatikkoon. Wikiprojektien tiedot ovat joka tapauksessa menossa metasivulle joten siksikin olisi kiva saada tuon liikennevalon tiedot samaan paikkaan. --Zache 1. helmikuuta 2010 kello 23.00 (EET)[vastaa]
Kannattaa olla kaks eri mallia toteutuksesta kun esitetään tätä yhteisölle. Toinen vois olla mun mielestä se kaikista yksinkertasin vaihtoehto, eli {{Arviointi esimerkki4|G|artikkelin loppuosa lähteetöntä IP:n lisäystä}}, joka tulostais artikkelin yläkulmaan Artikkeli on epäluotettava. (tai minkä tahansa muun sopivan kuvan. Klikattaessa kuvaa mentäisiin sitten luotettavuus-luokittelua selittävälle sivulle. Gopase+f 1. helmikuuta 2010 kello 23.19 (EET)[vastaa]

Esimerkki 5[muokkaa wikitekstiä]

Tämä on käytännönsovellus esimerkki 3:sta. Tässä arviointiedot artikkeli Igor_Stravinsky:lle sijaitsevat sivulla Metasivu:Igor_Stravinsky/arvio. Tällä sivulla niitä voidaan myös selväkielisenä katsoa. Arviointitiedot voidaan liittää tekstin sekaan mallineella arvio. Esimerkki 3:n tavoin arviointitietoja voitaisiin käyttää myös artikkelin käyttäjälle näytettävänä arviointina. Hyöty siitä, että arviointitieto on erillisillä sivulla on se, että sitä voidaan käyttää monessa eri paikassa, mutta itse tietoa tarvitsee ylläpitää vain yhdessä. Verrattuna aikaisempiin Wikiprojektien laatuluokitteluihin (pääosin Agonyn ja Usp:n tekemän toteutuksen pohjalta), niin AFAIK tässä ei tehdä uutta tai ihmeellistä, ainoastaan tekninen toteutus on hieman eri. Teknisesti tässä ei ole mitään mitä ei olisi helposti saatavissa yhteensopivaksi Agonyn työkalujen kanssa.

Eli wikiprojektien sisäisenä työkaluna tämä on OK. Siinä vaiheessa jos/kun haluttaisiin arvioinnit kaikkien käyttäjien näkyville niin tulee ongelmia yleisen näkemyksen suhteen, mutta se liittyy enemmän yleensä tämän sivun keskusteluun kuin tähän esimerkkiin.

Esimerkit
  • Mallineella {{arvio|Igor_Stravinsky}}
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio voidaan lisätä arviopallerot tekstin sekaan tai ainoastaan yksittäinen tieto seuraavasti: {{arvio|Igor_Stravinsky|lähteet}}
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio

  • tietoriveinä lisäys menee seuraavasti {{arvio|Igor_Stravinsky|lähteet rivi}}
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio

  • lista muusikoista (kaikissa käytetään Igor Stravinskyn tietoja) ja ajatus on hyödyntää mallinetta tämän kaltaisissa listoissa.
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio Johann Sebastian Bach (Suositeltu artikkeli es)

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio Ludwig van Beethoven

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio Wolfgang Amadeus Mozart

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio Frédéric Chopin (Suositeltu artikkeli es, Hyvä artikkeli de, fr)

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio Richard Wagner

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio Igor Stravinsky

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio Elvis Presley

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.
  • Tarkennus: Toteuttamattomaksi jäänyt projekti

Metasivu:Igor Stravinsky/arvio The Beatles (Hyvä artikkeli en)


--Zache 11. helmikuuta 2010 kello 16.18 (EET)[vastaa]

"Arvioitu luokkaan" kuulostaa koomiselta. "Tämä artikkeli (on arvioitu, ja se) on yhteen lähteeseen perustuva aihetta laajasti käsittelevä artikkeli" kuulostaisi omaan korvaani sujuvammalta (suluissa oleva ei ole pakollinen). Ideana hyvä. Lisäksi muuttaisin vihreän ja keltaisen pallukan väritystä hieman selkeämmin toisistaan erottuvaksi. —Tve4 (Gblk) 11. helmikuuta 2010 kello 17.09 (EET)[vastaa]
Luulen, että noissa pallukoissa voisi olla hyvä idea siirtyä Norro style 1 icons -settiin. Se on wikipedioissa yleisesti käytetty ja meidän suositeltu ja hyvä artikkelien ikonit tulee siitä jo nyt. Eikä se ole hirveän paha nakki jos muutaman uuden palluran joutuu tekemään. --Zache 11. helmikuuta 2010 kello 19.23 (EET)[vastaa]
BTW: nyt kun esimerkkejä kehitetään, niin kannattaa ottaa huomioon myös en-wikin ehdotus en:Wikipedia:Avoid using meta-templates ja siihen liittyvä keskustelu. Gopase+f 15. helmikuuta 2010 kello 23.18 (EET)[vastaa]
Heh, joo. Tosin toi on vuodelta 2006 joten osa sen pointeista on muuttuneet epäoleellisiksi ainakin sen suhteen, että monimutkaiset mallineet ovat arkipäiväistyneet. Muutamia kommentteja,
  • Monimutkaisuus: Wikipedian mallinekoodi on yleisesti hirveän vaikeasti luettavaa ja mallineet ovat by-definition monimutkaisia. Tässä tapauksessa itse olisin tyytyväinen siihen, että "näkyvillä" oleva osa on yksinkertainen ja taustalla olevat mallineet ja niiden väliset kutsut saavat olla monimutkaisia.
  • Käyttäjille näkyvät mallineiden linkitykset: Editoriruudun alareunassa näkyy kaikki sivulla käytetyt mallineet aakkosjärjestyksessä. Tällä hetkellä arvioinnista näkyy siellä näkyy pahimmillaan kaikki 8-mallinetta. A:lla alkava nimi oli erittäin huono valinta, koska sillä ne aakkostuvat listan alkuun. Nimen Arviointi/* voisi muuttaa vaikka X:llä alkavaksi jolloin ne olisivat vähemmän tiellä. Tänne viittaavat sivut -listassa ei näyttäisi olevan ongelmaa.
  • Mallineiden päivittyminen. Mallineiden päivittyminen ei ole reaaliaikaista vaan ne tulevat enimmäkseen cachesta. Joka tapauksessa artikkelisivun muuttaminen tai purge päivittää koko ketjun joten päivittyminen ei ole mikään suuri ongelma. IMHO. Tai no voi olla, että onkin, mutta sen näkee vasta kun testaa asiaa käytännössä.
  • Suorituskyky: Enkkuwikipediassa on paljon monimutkaisempia mallineita ja paljon isompia kuormia joten niin kauan kuin arviointi-hässäkkä on riittävän pieni pysyäkseen nätisti malline-cachessa eikä käytä ns. hitaita funktioita niin suorituskyvyn kannalta ei pitäisi olla ongelmaa vaikka tuollainen arviointihärveli olisi jokaisella sivulla. (mietin tätä kyllä.)
--Zache 16. helmikuuta 2010 kello 10.18 (EET)[vastaa]
Aattelin vaan että hyvä ottaa huomioon. :) Gopase+f 16. helmikuuta 2010 kello 12.05 (EET)[vastaa]
Juu oli ihan hyvä. Toi editointiboksin alareunan lista on ainakin sellainen juttu jota en ollut huomannut ja josta tulisi sanomista jos sen täyttää epäoleellisuuksilla. --Zache 16. helmikuuta 2010 kello 12.40 (EET)[vastaa]
Tilannekatsaus

Päivitin tuota esimerkki 5:sta hieman. Arvostelu käyttää nyt Norro style 1:stä grafiikoina. Muita muutoksia on, että lisäsin arvostelumallineisiin päivämäärä ja arvostelija -kentät ja muutin tulostuksia. Nyt valo-malline näyttää tooltipissä pelkän lyhyen vakiotekstin ja vapaamuotoinen selitys näkyy vain arviointisivulla. Tekstin muoto menee arviointisivulla seuraavasti: "Luotettavuuus: VAKIOTEKSTI, koska SELITYS. ( arvioijana ARVIOIJA PÄIVÄMÄÄRÄ )" Luetteloissa puolestaan voidaan jättää vakioteksti pois ja näyttää pelkkä selitys. Tein myös kokeeksi muutaman käytännönluokittelun jotka näkyvät laatupajan alla pistämälläni 4kk:n top 1000 -listalla, noista arvioinneista kannattaa vilkaista ainakin talvisodan arviointisivu.

Arviointi/virheet -mallineen tulostamat kategoriat ja vakioviestit ovat tällä hetkellä seuraavat. Parannuksia otetaan vastaan.

Kategoriat.
  1. Suositeltu - Suositeltu, sama kuin nykyään
  2. Hyvä artikkeli - Hyvä, sama kuin nykyään
  3. Seurattu - Seurattu, kuten OK, mutta joku on ilmoittanut seuraavansa artikkelissa tapahtuvia muutoksia tai artikkeli on yli 30 käyttäjän seurantalistalla.
  4. Ok - OK, artikkelin tiedot ovat päällisin puolin oikein ja ne vastaavat muualla olevia tietoja. Virheet ja epäilyttävät tiedot ovat kokonaisuuteen nähden vähäisiä ja ne merkitty selvästi esimerkiksi lähdepyynnöillä.
  5. Epäilyttävä - Epäilyttävä, artikkelin sisältöä ei ole arvioitu tai sen tiedot näyttävät epäilyttäviltä. Artikkeli on myös epäilyttävä jos käyttäjät ovat artikkelin sisällöstä erimielisiä.
  6. Lukija - Lukija, lukijan pitää itse arvioida artikkelin luotettavuus. Näin jos artikkelin sisältöä ei ole arvioitu tai sen tiedot näyttävät liian epäilyttäviltä ollakseen OK. Tämä valitaan myös silloin jos käyttäjät ovat artikkelin luotettavuudesta erimielisiä.
  7. Virheellinen - Virheellinen, artikkelissa on konkreettisia virheitä jotka arvioijan tulee myös osoittaa. (esim. virheellistä tai vanhentunutta tietoa)
  8. Hylätty - Hylätty, artikkeli on yli vuoden sisältänyt hyvin pahoja virheitä (esim. moniongelmaiset artikkelit) ilman, että kukaan olisi niitä korjannut. Tämä voisi lisätä artikkeliin myös __NOINDEX__ -taikasanan.
  9. Automaattinen - Automaattinen, botin tai mallinepohjan jättämä placeholder arviointi. Tämä tulee myös tilanteissa joissa on annettu arvosanaksi arvo joka on tuntematon.
  10. Alku - Alku, artikkeli joka ei vielä täytä minimikriteereitä, mutta sitä ei olla myöskään välittömästi poistamassa. Tämä voisi lisätä artikkeliin myös __NOINDEX__ -taikasanan.
  • __NOINDEX__ -taikasana estää hakukoneita indeksoimasta artikkelia jolloin niillä varustetut sivut eivät näy hakukoneiden tuloksissa.
Kategorioiden tulostamat vakioviestit
arvosana viesti
SUOSITELTU

Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää paikkansa.   Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää paikkansa

HYVÄ

Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää paikkansa.   Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää paikkansa

SEURATTU

Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää pääosin paikkansa ja siihen tehtäviä muutoksia seurataan.   Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää pääosin paikkansa ja siihen tehtäviä muutoksia seurataan

OK

Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää pääosin paikkansa.   Luotettavuus: Artikkelin sisältö pitää pääosin paikkansa

LUKIJA

Luotettavuus: Artikkelissa voi olla virheitä.   Luotettavuus: Artikkelissa voi olla virheitä

VIRHE

Luotettavuus: Artikkelissa on virheitä.   Luotettavuus: Artikkelissa on virheitä

HYLÄTTY

Luotettavuus: Artikkeli on epäluotettava ja arvioitu hylätyksi.   Luotettavuus: Artikkeli on epäluotettava ja arvioitu hylätyksi

AUTOMAATTINEN

Luotettavuus: tämä on AUTOMAATTINEN mallinepohjan mukana tullut arviointi. (Ei vakioviestiä kuin virhetilanteissa).   Luotettavuus: tämä on AUTOMAATTINEN mallinepohjan mukana tullut arviointi. (Ei vakioviestiä kuin virhetilanteissa)

ALKU

Luotettavuus: Artikkeli on hyvä alku joka ei vielä täytä minimikriteereitä.   Luotettavuus: Artikkeli on hyvä alku joka ei vielä täytä minimikriteereitä

(EDIT: muutettu lista taulukoksi ja lisätty kategoriat, EDIT2: muutettu kategorioita) --Zache 25. helmikuuta 2010 kello 10.04 (EET)[vastaa]

Keskustelua esimerkistä 5[muokkaa wikitekstiä]

Onko noi kolme alinta kategoriaa tarpeellisia? Ehkä muokkaajalle tarpeellisia, mutta monimutkaistavat systeemiä lukijalle? Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 12.34 (EET)[vastaa]
Harvoin kait lukijat noita kolmea viimeistä näkee. Lähinnä ne on tosiaan ylläpidollisia palleroita. Harmaa pallukka (AUTOMAATTINEN) on tarpeellinen, koska on hyödyllistä että esimerkiksi suoraan botilta tai mallinepohjista tulleet arvioinnit pystytään helposti erottamaan niistä jotka joku ihminen on jättänyt. Sininen, (ALKU) on lähinnä hyödyllinen muistutuksena siitä, että artikkelit vaativat tsekkauksen ja arvon muuttamisen joksikin muuksi. Jos käytetään :iä niin silloin sinisellä palluralla on enemmän merkitystä. Kysymysmerkki (EOS) puolestaan poimii niitä arviointeja joita käyttäjät ei osaa arvioida ilman että niitä ehdoin tahdoin arvioitaisiin johonkin muualle.
Sinänsä noista EOS ja ALKU voidaan poistaa, mutta AUTOMAATTISELLE minulla on mallineissa käyttöä joten se on tarpeellinen. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 14.17 (EET)[vastaa]
Muokkasin viestejä yksinkertaisemmiksi. Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 15.27 (EET)[vastaa]
Mitä tarkoittaa "artikkeli on arvioitu luotettavaksi/epäluotettavaksi"? Riittääkö että yksi käyttäjä arvioi sen luotettavaksi tai epäluotettavaksi? --ML 23. helmikuuta 2010 kello 12.51 (EET)[vastaa]
Eikö tähän kaikkeen liity yhä se ongelma, että vaikka artikkeli olisikin joskus todettu luotettavaksi, joku voi kuitenkin tehdä siihen epäluotettavia tai paikkansapitämättömiä muutoksia tai lisäyksiä, joita ei kuitenkaan heti sellaisiksi tunnisteta? Pitäisikö siis luotettaviksi merkityt artikkelit erityisesti suojata niin, että niihin voi tehdä muokkauksia enää vain keskustelun perusteella? -KLS 23. helmikuuta 2010 kello 13.47 (EET)[vastaa]
Ajatus on, että luotettavaksi arvioiduista artikkeleista on helpompi poistaa epäluotettavia muokkauksia, jos artikkeli on arvioitu luotettavaksi. Vertaa epäluotettavat lisäykset HA-artikkeleihin. Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 13.55 (EET)[vastaa]
Täällä oli aikaisemmin myös keskustelu siitä miten nuo pallurat menisivät, mutta kopioin ne nyt tuohon vakioviestien yläpuolelle kanssa. Lyhyesti nykyiset SUOSITELLUT ja HYVÄ artikkelit ovat luotettavia. SEURATUT ja OK artikkelit enimmäkseen luotettavia. EPÄILYTTÄVÄ artikkeli on jos artikkelia ei ole arvioitu tai käyttäjät ovat eri mieltä artikkelin sisällöstä. VIRHE ja HYLÄTTY kategoriat vaativat konkreettisia virheitä jotka tulee myös osoittaa. Noiden ehtojen puitteissa ajatus on, että yksittäiset käyttäjät voivat tehdä sen arvioinnin eli käyttäjät voivat merkitä esimerkiksi itse kirjoittamansa artikkelin OK luokkaan ja jos artikkelin sisältö näyttää hämärältä, niin toinen käyttäjä voi muuttaa sen EPÄILYTTÄVÄ luokkaan jossa se pysyy niin kauan kuin käyttäjät ovat artikkelin sisällöstä eri mieltä. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 14.20 (EET)[vastaa]

Mä vähän vierastan ajatusta, että useiden käyttäjien tarkkailulistalla olo jotenkin korreloisi luotettavuuden kanssa. (Toisaalta itselläni ei ole yhtäkään artikkelia tarkkailulistalla, joten en edes tiedä miten se toimii käytännössä) Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 15.30 (EET)[vastaa]

Sama tuli mieleen. Laatuprojektissa Yhdysvallat on merkitty luotettavaksi artikkeliksi seuraajalistan ja arviointien perusteella ja Suomi epäluotettavaksi koska siinä on pari korjausmallinetta. Luotan kuitenkin yleisesti ottaen huomattavasti enemmän suomalaisten kirjoittamaan ja hyvin lähteellistettyyn artikkeliin Suomi kuin suomalaisten kirjoittamaan artikkeliin Yhdysvallat, jossa on pitkiä pätkiä kokonaan lähteetöntä ja jossa lähteistetytkin kohdat usein irrallisia ja poliittisilta haiskahtavia tiedonsirpaleita (lisäksi että Suomi on kielellisesti jne. paria luokkaa laadukkaampi artikkeli). Luotettavuutta ei voida arvioida tällaisten yksinkertaisten kriteerien perusteella. --ML 23. helmikuuta 2010 kello 15.49 (EET)[vastaa]
Itseasiassa Yhdysvallat on hyvä osoitus myös siitä, että vertaisarvioinnissa käynti ja hylätyt HA-äänestykset eivät ole takuu automaattisesta luotettavuudesta. :( Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 15.56 (EET)[vastaa]
Suomi-artikkelissa on mm. korjattava-laatikko "Talous ja yritysosiossa on paljon vanhentunutta, lähteetöntä, epämääräistä ja merkityksetöntä tietoa. Tekstiä tulisi muokata, ajantasaistaa ja poistaa.", joka on minusta selkeä indikaattori sille että siinä on selkeitä ongelmia jotka pitää korjata ennen kuin se luokitellaan OK:ksi. Yhdysvallat artikkeli puolestaan on ollut pari kertaa hyvä-äänestyksissä, vertaisarvioinnissa ja nyt lähteistettävänä ilman, että sen kohdalla oltaisiin valitettu asiavirheistä niin tuskin se hirveän pahasti pielessä on ja jos olette sitä mieltä, että artikkei on epäluotettava niin senkus vaihdatte värin keltaiseksi. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 16.17 (EET)[vastaa]
Toinen asia on sitten se, pitääkö yksittäistä kohtaa koskevan mallineen leimata koko suhteellisen laadukas artikkeli "epäluotettavaksi"? Suomi-artikkelissa mainittu valitus koskee muutamaa kappaletta todella pitkästä artikkelista. --ML 23. helmikuuta 2010 kello 16.55 (EET)[vastaa]
Yksittäiset kohdat voi korjata jonka jälkeen artikkelin voi leimata hyvillä mielin luotettavaksi. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 17.03 (EET)[vastaa]
Ja käytännössä keltainen tulisi olemaan se yleisin väri meidän artikkeleissa ja enemmän kuin epäluotettava niin katsoisin sen merkitsevän sitä, että lukijan tulee tiedostaa lukiessaan, että tämä on wikipedia ja täällä kuuluu käyttää lähdekritiikkiä. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 17.07 (EET)[vastaa]
Pidän ongelmallisena sitä, että laadukkaita artikkeleita leimataan kokonaisuudessaan "epäluotettaviksi" milloin milläkin syyllä. Näillä näkymin pitänee kyllä vastustaa koko uudistusta. Tästä ei ole oikein mitään hyötyä. Mallineilla voi osoittaa epäluotettavat kohdat tarkemmin. --ML 23. helmikuuta 2010 kello 17.23 (EET)[vastaa]
Ei esimerkiksi Suomi artikkeli ole laadukas jos se on täynnä korjattavabokseja. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 17.26 (EET)[vastaa]
Suomi-artikkelissa on kolme boksia: yksi kehottaa lyhentämään osiota, toinen on aiheeton lähteetönmalline ja kolmas koskee paria kappaletta. Miten asiallista ja laadukasta tietoa lisänneitä kannustaa se, että artikkeliin ilmestyy jonkun toisen tekemän lisäyksen seurauksena pallo, jonka mukaan "Artikkelin sisältö on epäilyttävä"? --ML 23. helmikuuta 2010 kello 18.05 (EET)[vastaa]
Lyhentämispyyntö ei vaikuta mitenkään luotettavuuteen. Mutta miksi olet lisännyt artikkeliin lähteetönmallineen [2], jos se kerran on aiheeton? EDIT: tai olihan se aikanaan aiheellinen, mutta miksi edelleen on artikkelissa? Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 18.31 (EET)[vastaa]
En tiedä ilmestyisivätkö pallot itsellään. Mutta jos joku tekee muuten asialliseen artikkeliin epäilyttävän lähteen, niin käyttäjän joka säätää luotettavuus-arviointia pitää arvioida: 1) onko lisäys epäilyttävä? 2) onko lisäys säilyttämisen arvoinen 3) pitääkö lisäyksen vuoksi artikkelin luotettavuus-arviointia säätää alaspäin. Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 18.31 (EET)[vastaa]
Arvioin tuon Suomi-artikkelin epäilyttäväksi, keltaiseksi, nimenomaan tuon vanhentuneen talousosion takia, lähteetön- ja lyhentämislaatikot olivat minulle aika merkityksettömiä. Luulisin kuitenkin, että jollei tuossa olisi ollut selkeää vikaa niin olisin arvioinut tuo epäilyttäväksi sillä perusteella ettei artikkelia ole arvioitu, koska en olisi mitenkään pystynyt Suomi artikkelin luotettavuutta nopeasti arvioimaan. Eli keltainen ei indikoi sitä, että että artikkelissa olisi välttämättä mitään vikaa vaan sitä, että lukijan pitää käyttää lähdekritiikkiä artikkelia lukiessaan koska ei ole ketään muuta joka sanoisi onko tekstissä mainitut asiat totta vai ei. Jos haluat niin voit, ja se on jopa toivottavaa, keksiä asiaa paremmin kuvaavan termin tuon epäilyttävä tilalle. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 18.57 (EET)[vastaa]
Olisikohan NORMAALI tai LUKIJA valintaterminä parempi vaihtoehto kuin EPÄILYTTÄVÄ? (tms. Wikipedia on vapaa tietosanakirja johon kuka voi kirjoittaa mitä tahansa ja artikkelin luotettavuus on vain lukijan oman arvion varassa. Artikkeli on luotettavuudeltaan normaali jos sitä ei ole arvioitu tai sen sisältö vaikuttaa epäilyttävältä. Artikkeli on myös epäilyttävä jos käyttäjät ovat artikkelin sisällöstä erimielisiä.) --Zache 24. helmikuuta 2010 kello 05.41 (EET)[vastaa]
Periaatteessa yks vaihtoehto pitkien artikkelien ongelmalliseen/epäoikeudenmukaiseen arviointiin voisi olla se, että artikkeli voidaan arvioida korkeammalle kuin sen heikoimmat kohdat, jos heikoimmat kohdat ovat vähäisiä ja ne on varustettu asianmukaisilla korjattava tai muilla mallineilla. Gopase+f 23. helmikuuta 2010 kello 18.43 (EET)[vastaa]
Tuo on itseasiassa ihan toimiva ajatus ainakin siltä kannalta, että pyritään kertomaan lukijalle artikkelin luotettavuudesta. Lukijan kannaltahan artikkelin ei tarvitse olla virheetön kunhan ne virheet eivät tule yllätyksenä silloin kun hän kuvittelee sisällön olevan totta. Jos vielä se, että artikkelin voi merkitä OK:ksi tai SEURATTU:ksi sillä, että artikkelin tiedot on pääosin oikein ja puutteet kokonaisuuteen nähden on vähäisiä ja selkeästi merkittyjä edesauttaa puutteiden merkitsemistä niin se on aika win-win tilanne. --Zache 25. helmikuuta 2010 kello 10.56 (EET)[vastaa]
Korreloi se, mutta todennäköisesti negatiivisesti. Esim. itse lisään tarkkailulistalle omien aloittamieni lisäksi ne artikkelit, joiden kanssa on jotain sähellystä: POV-pushausta, jatkuvaa vandalismia tms. Uskoisin aika monen tekevän samoin. --Otrfan 23. helmikuuta 2010 kello 16.18 (EET)[vastaa]
Itselläni on tarkkailulistalla aloittamiani artikkeleita sellaisia aiheita joiden sisältöjä pystyn suht hyvin silmämääräisesti arvioimaan. Lisäksi on tietysti sellaisia artikkeleita joihin tulee paljon vandalismia. Mutta sanoisin, että tuo rajana oleva 30 käyttäjää on niin suuri määrä, että todennäköisyys sille, että joku ainakin vilkaisee artikkeliin tehdyn muutoksen läpi on aika korkea. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 16.24 (EET)[vastaa]
30 käyttäjää on kyllä niin iso määrä, ettei taida montaa artikkelia niin moni tarkkailla. Kuten aikaisemmin sanoin, niin ylläpitäjät näkevät 5000 aakkosissa ensimmäistä kokonaan tarkkailematonta artikkelia, ja siinä ollaan vielä A-kirjaimessa menossa. --Otrfan 23. helmikuuta 2010 kello 16.28 (EET)[vastaa]
Yhdysvallat ja Turku vaikkapa, mutta olet kyllä oikeassa siinä ettei niitä montaa ole. Nuo yli 30 seuraajan artikkelit ovat poikkeustapauksia jopa top 100 artikkeleissa.
Oikeastaan yli 30-seuraajan artikkeleita merkityksellisempi (ja ehkä myös kyseenalaisempi) seurantaehdon täyttyminen on tuo, että jos joku käyttäjä ilmoittaisi seuraavansa artikkeliin tehtäviä muutoksia. Hain tuolla sitä, että ilmoituksen tehnyt henkilö myös oikeasti seuraisi artikkelissa tapahtuvia muutoksia eikä esimerkiksi pitäisi sitä vain tarkkailulistallaan. Tuon seurannan ei tarvitsisi olla mitään välitöntä vaan sekin riittäisi, että menisi säännöllisin väliajoin läpi artikkeliin tulleet muutokset ja katsoisi selvän vandalismin lisäksi myös sen, että tiedot näyttävät järkeviltä/oikeilta ja pistäisi wikitykset kuntoon jne. --Zache 23. helmikuuta 2010 kello 17.02 (EET)[vastaa]
Eli tavallaan jokaiselle artikkelille vastuuhenkilö ja vähän kiistanalaisille aiheille useampikin? Se voisi jopa toimia. Minä ainakin vahdin jo nykyisellään aloittamiani artikkeleita, sama kai se olisi jossain ilmoittaa virallisemminkin. --Otrfan 23. helmikuuta 2010 kello 17.09 (EET)[vastaa]
Kutakuinkin noin ja sellaisten artikkeleiden sisällön seuraaminen joiden aiheista tietää suht paljon ja ne kiinnostaa ei kuitenkaan ole mikään mahdoton homma. --Zache 24. helmikuuta 2010 kello 05.41 (EET)[vastaa]

Muutin hieman noita kategorioita. Poistin ALKU ja EOS kategorian ja muutin AUTOMAATTISEN tulemaan EOS:n sijaan virhetilanteissa. Vaihdoin myös EPÄILYTTÄVÄ kategorian LUKIJA kategoriaksi sillä ajatuksella, että ehkä se on neutraalimpi nimitys ja silti välittää sen ajatuksen, että tämä on vapaa tietosanakirja jonne kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa joten lähdekritiikkiä tulee noudattaa. Kysymys: Pitäisikö olla LUKIJA kategorian sijaan olla yksi kategoria lisää OK:n ja EPÄILYTTÄVÄ:n välissä? Eli kategoriat menisivät silloin OK <-> ARVIOIMATON/EI VIELÄ OK <-> EPÄILYTTÄVÄ.

Oma mielipiteeni kysymykseen on, että ei. Mahdollisuus valita EI VIELÄ OK:n ja EPÄILYTTÄVÄN välillä tekevät arvion tulkinnasta monimutkaisempaa ja liiat kategoriat ovat mahdollinen tappelunaihe. --Zache 25. helmikuuta 2010 kello 10.24 (EET)[vastaa]

Tämänhetkinen ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Zache teki omaan ehdotukseensa perustuvan ehdotuksen (Wikipedia:Luotettavuusmerkintä). Mä olen koko ajan ajatellut, että luotettavuus-arvioinnin pitäisi perustua neutraaliin ja faktuaaliseen arvioon käytettyjen lähteiden laadusta, tyypistä ja määrästä. Tällaisen arvion lähteistä voisi tehdä jo artikkelin kirjoittaja. Kannattaako mun tehdä rinnakkainen ehdotus Zachen ehdotukselle vai lisätä oma ehdotukseni Zachen ehdottamalle sivulle vai antaa asian olla toistaiseksi ja katsoa mihin Zachen ehdotus päätyy? Kysyn tässä muiden käyttäjien mielipidettä. Gopase+f 27. helmikuuta 2010 kello 12.47 (EET)[vastaa]

Yksi vaihtoehto voisi olla, että pitäisi yleisperustelut siitä miksi luotettavuusmerkintä olisi hyvä idea tuolla sivulla jonka nyt tein ja sitten tekisi sen alle pari alasivua eri toteutusvaihtoehdoista. --Zache 27. helmikuuta 2010 kello 13.08 (EET)[vastaa]

Miten luotettavuusmerkintä saadaan luotettavaksi?[muokkaa wikitekstiä]

Luotettavuusmerkinnällä itsessään on sama ongelma kuin Wikipedian artikkelien sisällöllä. Kuka tahansa voi pistää niihin käytännössä mitä tahansa. Tällöin pelkästään mielivaltaisena arviona sitä ei Wikipedian vakituisten käyttäjien piirissä hyväksytä eikä se ole ulkopuolisen katsojan kannalta uskottava.

Mekanismeja joilla merkinnän paikkansapitävyyttä voidaan parantaa tulee mieleen muutamia.

1.) Ainoastaan valitut luotetut käyttäjät voivat arvioida artikkeleita
  • + yksinkertainen; valinta luotetuksi käyttäjäksi voisi tapahtua palauttaja-oikeuden tapaan.
  • - vähentää huomattavasti arvioijien määrää
  • - karmahuoraajan ongelma säilyy (tosin en tiedä onko tällä väliä jos tehdään pelkkiä tarkistuksia)
  • - ulkopuolisille anonyymit käyttäjänimet eivät sano mitään ja ovat yhä anonyymien käyttäjien tekemiä arvioita
2.) Annetaan lukijalle tietoa arvioinnin tehneestä arvioijasta
  • + Linkillä editcounteriin voidaan helposti ja luotettavasti kertoa onko arvioinnin tehnyt käyttäjä vakituinen vai satunnainen wikipedisti
  • ? Wikipedian sisäinen karma. Muut wikipedistit voisivat antaa lausuntoja siitä onko käyttäjän tekemät arviot asiallisia vai ei. (tälläinen uskottavuus muodostuu hitaasti ja on mahdollisesti sosiaalisesti hankala toteuttaa)
3.) Laajennetaan arvioijien lukumäärää yksittäisten artikkelien kohdalla antamalla keinoja käyttäjille seurata ja kommentoida arviointimuutoksia

Esimerkiksi: Kun artikkeli ensimmäisen kerran saa OK statuksen, niin siihen lisätään 7-päivän ajaksi malline "Artikkelia on ehdotettu OK-statuksen omaavaksi artikkeliksi". Tänä aikana ehdotusta voisi kommentoida ja jos kukaan ei vastusta niin artikkelista tulee OK-artikkeli. Tämä toimisi niin kuin merkittävyysarviointi nyt.

  • + kevyt
  • + Wikipedian sisäisen toiminnan kannalta uskottava
  • + parantaa tehokkaasti artikkeleita ja luo linjauksia
  • - voi aiheuttaa riitoja kuten merkittävyysarviointi nyt

Tuleeko mieleen muita keinoja? --Zache 2. maaliskuuta 2010 kello 10.54 (EET)[vastaa]

Jos tekniikka antaa periksi, "automaattinen äänestys", thumb up/down tyylinen juttu olisi ylläpidolle helppo ja poistaisi ainakin osan ongelmista ja tuottaisi ehkä konsensuksen? arvosta. Teknisesti varmaan työläs toteuttaa. --Opa1974 2. maaliskuuta 2010 kello 11.14 (EET)[vastaa]
Juuri tämän ongelman takia mun ehdotuksena oli, että luotettavuusarvio perustuisi faktoihin, ei mutuun. Eli arvio käytetyistä lähteistä ja niiden luotettavuudesta, ei "artikkelin luotettavuudesta". Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 11.27 (EET)[vastaa]
Jeh, mutta siinä on taas omat ongelmansa. Päälimmäisenä se, ettei se oikeasti ota kantaa siihen vastaako artikkeli niitä ilmoitettuja lähteitä ja sitten se, että jos artikkelissa on jotain muita kuin nettilähteitä niin aika harva käy niitä oikeasti tarkistamssa. --Zache 2. maaliskuuta 2010 kello 11.41 (EET)[vastaa]
Tää sama ongelma on ihan kaikessa arvioinnissa. Eikä tässä kai ole kyse artikkelien lähteiden tarkastamisesta, vaan siitä, että lukijalle kerrottaisiin edes siitä, että wikipediassa on monenlaisia artikkeleita. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 11.46 (EET)[vastaa]
No se on uskottavuuskysymys. Esimerkiksi jos me perustetaan luokittelu puhtaasti lähteiden määrään niin me voitaisiin pistää botti (tai sivukohtainen javascripti) arvioimaan kaikki meidän artikkelit ja pistämään valon sen perusteella paljonko siinä on lähteitä per sanoja. Se ei kuitenkaan kerro paljoakaan siitä onko artikkelin tiedot oikein vai ei, vaan pelkästään lähteiden määrästä joka ei oikeasti ole juttu josta lukija piittaisi. Lukijaa kiinnostaa se, että onko sen artikkelin tiedot jota se lukee oikein vai ei. --Zache 2. maaliskuuta 2010 kello 12.04 (EET)[vastaa]
Tällainen botti olisi iso takapakki, kukaan ei ole sellaista ehdottanut, enkä usko että sinäkään nyt ehdotat sitä tosissasi. Joten keskustelua siitä ei tarvitse jatkaa. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 12.08 (EET)[vastaa]
Äh, siis se ei ollut tarkoitus ehdotukseksi vaan kuvaukseksi siitä miksei tuo kylmästi lähteiden määrän mukainen kategorisointi ole uskottava ja siitä, että miksi sitä luotettavuutta on oikeasti arvioitava ja jolloin yksittäisten ihmisten tekemät arvioinnit ovat aina väistämättä subjektiivisia. Esimerkiksi jos käyttäjä N kirjoittaa artikkelin kissasta ja pistää lähteeksi kissakirjan kaiken taiteen sääntöjen mukaan, niin artikkelin luotettavuus perustuu puhtaasti siihen että me luotetaan käyttäjän N olevan rehellinen tai sitten joku tekee sen verran ajatustyötä että katsoo artikkelin näyttävän oikealta. Ja kummassakin tapauksessa meidän pitää pystyä vakuuttamaan, että luotettavuusmerkintä on luotettava. --Zache 2. maaliskuuta 2010 kello 12.21 (EET)[vastaa]
Kukaan ei ole tietääkseni ehdottanut myöskään lähteiden määrän mukaan kategorisointia, vaan nimenomaan lähteiden laadun mukaan kategoriointia. Jos kissakirjassa käsitellään laajasti ja yleisesti kissaa, niin silloin lähde on laadultaan hyvä artikkelille kissa. Jos siinä taas käsitellään vain erilaisia rotuja ja kissan yleinen käsittely on olematonta, niin silloin lähde on huonolaatuinen artikkelille kissa.
Lähteiden laadun arviointi ei ota kantaa siihen, onko artikkeli kirjoitettu lähteiden mukaan. Suomenkielisessä wikipediassa ei yksinkertaisesti ole voimavaroja tai kiinnostusta siihen, että toisten käyttäjien lisäyksiä ruvettaisiin tarkistamaan laajasti. Lähteiden vastainen kirjoittaminen on erillinen, käyttäjäkohtainen ongelma, ja sitä ei kai ole tarkoitus luotettavuusarvioinnilla ratkaista? Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 12.29 (EET)[vastaa]
Olen samaa mieltä Zachen kanssa. Itse miellän että lähteet ovat wikipedistejä ja "Valveutuneita Lukijoita" varten (sekä lisätietoja varten). Wikipedian luotettavus peruskäyttäjän silmissä perustuu artikkelin luotettavuuteen, siis ovatko artikkelin tiedot oikein. Artikkelin luotettavuuttahan tällä systeemillä nyt saadaan (toivottavasti) arvioitua valmiiksi loppukäyttäjille. Toki faktoihin perustuva arviointi olisi paras, mutta niitä faktoja ei ole oikein löytynyt ja lähteen laatu ei artikkelin laatua suoraan mittaa. --Opa1974 2. maaliskuuta 2010 kello 13.26 (EET)[vastaa]
Älkää antako kritiikkini häiritä. Kannatan joka tapauksessa ajatusta luotettavuusmerkinnän kehittämisestä. Jos mennään siihen, että arvioidaan artikkelin luotettavuutta, niin pitää kysyä: "kuka arvioinnin tekee". Tämä johtaa väistämättä seuraavaan ajatusketjuun:
  • Vaatimus arvioinnin tekijälle: tietää ainakin jotain artikkelista, mitä pitempi artikkeli, sitä laajempi tietämys pitää olla. Käytännössä yleistieto loppuu artikkelin kuin artikkelin kohdalla 20k merkin kohdalla. Suurimmassa osassa artikkeleista yleistieto ei riitä, vaikka artikkeli olisi lyhytkin.
  • vaatimus aiheen tuntemisesta johtaa väistämättä siihen, että suurimmassa osassa artikkeleita mahdollisia arvioijia on vain muutama.
  • kun mahdollisia arvioijia on vain muuta, käytännössä ainoa joka artikkelin luotettavuutta voi tai haluaa arvioida on sen alkuperäinen kirjoittaja.
  • Alkuperäinen kirjoittaja joutuu artikkelin luotettavuutta arvioidessaan arvioimaan joka tapauksessa käytettyjen lähteiden laatua.
Näin ajatellen se on siis se ja sama, arvioidaanko lähteiden laatua, vai artikkelin luotettavuutta. Hyvin harvoissa artikkeleissa kiinnostuneita/osaavia löytyy enemmän kuin yksi käyttäjä. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 16.28 (EET)[vastaa]
Ja vielä lisäys: kun kerran joka tapauksessa päädytään arvioimaan lähteiden luotettavuutta ja laatua, niin arviointiin on syytä kehittää ja sopia yhteiset ohjeet (kunnon esimerkein) jo hyvissä ajoin ennen homman aloitusta. Lähteiden arvioinnissa kun väistämättä mennään vähän omien fiilisten mukaan ja arvioinnin toimivuuden/luotettavuuden takia arvioinnin on syytä olla mahdollisimman yksiselitteista ja standardisoitua. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 16.45 (EET)[vastaa]
Pitäisiköhän ensin antaa luotettavuusmerkinnät luotettavuuden arvioijille? ;) Niin paljon kuin ehdotuksissanne onkin kannatettavaa, hieman pelkään että koko järjestelmästä tulee niin raskas ja työläs, ettei se käytännössä ulottuisi koskaan koskemaan kuin pientä osaa artikkeleista. Kaikki arviointiin käytetty aikahan on poissa itse artikkelien parantamiselta. Jos tosissaan ja rehellisesti arvioi jonkin pitkän artikkelin, samalla vaivalla olisi sitä laajentanut, korjannut tai lähteistänyt jo hyvän matkaa. --Hrrkrr31 2. maaliskuuta 2010 kello 16.46 (EET)[vastaa]
Kyllä. Kaikki arviointiin käytetty aika on pois muusta muokkaamisesta. Senpä takia mä olen lähtenyt koko ajan siitä, että artikkelin kirjoittaja/(laajasti muokannut) arvioisi käyttämiensä lähteiden laadun. Tämä olisi yksinkertaisin ja kevyin tapa "hiljaisen tiedon" välittämiselle tavalliselle lukijalle. Näin "turha työ" pysyisi minimissä. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 16.53 (EET)[vastaa]
Olen samaa mieltä, että enimmäkseen tuon arvion antaja olisi se henkilö joka muutenkin on kiinnostunut artikkelin kehittämisestä, koska hän on niitä harvoja henkilöitä joka tietää artikkelista ja sen aiheesta sekä on motivoitunut riittävästi arvioidakseen sitä. Se mitä siitä arviosta saadaan irti on se, että uskooko artikkelia muokkaava henkilö artikkelin tietojen pitävän paikkansa ja millaisia puutteita hän sen sisältämissä tiedoissa näkee. Lisäksi luulisin, että useimmat ihmiset miettivät enemmän kirjoittamaansa kuin tavallisesti ennen kuin ovat valmiita sanomaan sen olevan totta. Voin olla toki väärässäkin ja tietysti säilyy yhä ongelmana se ettei ihmiset ole järin objektiivisia. --Zache 2. maaliskuuta 2010 kello 22.43 (EET)[vastaa]
Minä ainakin artikkelia kirjottaessani uskon yleensä sen olevan täysin oikein ja luotettava. Enkä usko, että kovin moni muukaan rupee tägäilemään omia artikkeleitaan luokkaan "epäluotettava". Epäluotettavaksi arvioimani tiedon jätän kokonaan kirjoittamatta wikipediaan. Sen sijaan myönnän kyllä, että artikkelin tiedot perustuvat matrikkeliin tai lyhyeen tietosanakirjamainintaan tai satunnaisiin uutisiin jne. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 23.00 (EET)[vastaa]
Ei välttämättä omia muokkauksiaan, mutta muiden lisäämistä tiedoista voisi hyvinkin arvioida ettei ne nyt kaikkein luotettavimpia ole. Jos lisää itse epäluotettavia tietoja niin silloin varmaan joko mainitsee niiden olevan epäluotettavista lähteistä tai jättää kokonaan arvioimatta. Kummatkin vaihtoehdot on Wikipedian kannalta ihan hyödyllisiä verrattuna siihen, että käyttäjä lisäisi epäluotettavaa tietoa ja sanoisi sen olevan luotettavaa. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 00.12 (EET)[vastaa]
öh, niin? en oikein saa kiinni tuosta viestistä. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 00.39 (EET)[vastaa]
Yksi hyvä tapa kertoa lähteiden laadusta olisi jakaa lähteet eri ryhmiin. A-ryhmään esim. alojen arvostetuimmat julkaisut, B-ryhmään muut arvostetut vertaisarvioidut julkaisut, C-ryhmään loput vertaisarvioidut julkaisut yms. Tässä on tietysti ongelmana se, että jos joku tekisi vain A-luokan lähteisiin perustuvan artikkelin, mutta mitäs kun joku IP käy sitten lisäämässä lähteettömän lauseen. Tiputetaanko luotettavuusmerkintä suosiolla Ö-luokkaan vai otetaanko tällaisissa käyttöön tiukemmat lähdevaatimukset? --Jannex 2. maaliskuuta 2010 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Tämä on hyvin pitkälle sama kuin alkuperäinen ajatukseni. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 16.25 (EET)[vastaa]
Kaikki artikkelit kehittyvät uusien muokkausten myötä kohti tilaa jossa eri lisääjien ja eri lähteistä tulevat tiedot sekoittuvat keskenään. Tämä on wikityyppisen alustan olennainen ominaisuus, mutta ne tiedä onko sillä väliä Gopasen+f:n ehdottamassa systeemissä. Jos artikkelissa on kattavasti lähteistetty hyvillä lähteillä suhteessa artikkelin sisältöön, niin se ilmeisesti on luotettava(?) vaikka artikkelissa olisi hieman lähtetöntä tietoa tai siellä olisi jotain eksoottista lähteiden joukossa. Näin siis sillä perusteella, koska se on ainoa tapa jolla se minusta voisi toimia ilman että arvostelu välittömästi kusee ensimmäiseen lähteettömään tietoon. --Zache 2. maaliskuuta 2010 kello 21.35 (EET)[vastaa]
Tuskin siinä mitään muuta tapahtuisi, kuin että pitkiin hyvin lähteistettyihin artikkeleihin olisi (tuntemattomien käyttäjien) vaikeampi saada lisättyä lähteettömiä epäilyttäviä tietoja. Nythän tilanne on tämä jo HA- ja SS-artikkeleiden kohdalla. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 21.50 (EET)[vastaa]
Miksi HA- ja SS-artikkeleihin on tuntemattomien käyttäjien vaikeampi lisätä lähteettömiä tietoja kuin muihin artikkeleihin? (tai siis haen kysymyksellä sitä, että mikä se mekanismi on joka suojaa meidän parempia artikkeleita verrattuna satunnaisiin artikkeleihin) --Zache 2. maaliskuuta 2010 kello 22.00 (EET)[vastaa]
Siellä on se lätkä yläreunassa joka kertoo, että tämä artikkeli on hyvin tehty, eikä siinä pitäisi olla puutteita. Jos joku tuntematon käyttäjä (IP tai muuten huonosti tunnettu) lisää jonkun lähteettömän tiedon, niin siitähän näkee jokainen käyttäjä heti, että onkohan tämä lisäys nyt ihan ok. Eli mikään ei suojaa, mutta HA- ja SS-artikkeleiden ylläpito on helpompaa, kun ei tarvitse pohtia, että olikohan tämä lisäys asiallinen vai ei. Eli HA- ja SS-artikkeleista tuskin puuttuu mitään, minkä satunnainen käyttäjä sinne lisäisi. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 22.13 (EET)[vastaa]
Niinpä. Pahinta on jos kaikista artikkeleista on pystyssä jatkuva liikennevaloäänestys. Ajatusleikkinä tosin kiinnostava. --Höyhens 2. maaliskuuta 2010 kello 22.15 (EET)[vastaa]
Jos tilanne on kokeilujakson jälkeen tämä, niin sitten koko hommasta voidaan luopua. Toisaalta muokkaussoditaanhan sitä nyt jo korjattava- ja lähteetön-mallineilla. Parhaassa tapauksessa lähteetön-mallineen väärinkäyttö (mallineen massalisäykset, mallineen lisääminen lyhyisiin artikkeliin jne.) saadaan loppumaan, kun on joku muu konkreettinen tapa ilmoittaa, että "tämä artikkeli on huonotasoinen." Keskusteluita liikennevaloista tulee varmasti ja tämänkin takia haluaisin arviointi perusteeksi lähteiden laadun arvioinnin, enkä artikkelin laadun arviointia. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 22.21 (EET)[vastaa]
Ei tämä liikennevalosysteemi minuakaan vakuuta. Suositeltu- ja hyvä-kategoriat ovat jo olemassa ja hyvä niin. Punainen kategoria on tarpeeton, koska näihin artikkeleihin lätkitään muutenkin ongelmamallineita, joista näkee ensi silmäyksellä artikkelin tilan. Jos keltainen pallero tarkoittaa, että lukijan pitää itse arvioida artikkelin luotettavuus, ei se eroa mitenkään siitä, että palleroa ei olisi lainkaan. Arviot olisivat melko subjektiivisia ja artikkelien tila saattaa muuttua nopeasti. Nähtäisiin kamalasti vaivaa siihen, että artikkeleita pallotellaan kategoriasta toiseen, vaikka saman energian voisi käyttää artikkelien kehittämiseen. --Jisis (keskustelu) 2. maaliskuuta 2010 kello 22.26 (EET)[vastaa]
Olen samaa mieltä. Ongelmallista on sekin, että toisin kuin osiokohtaiset mallineet, negatiiviset pallerot leimaavat artikkelin kokonaisuudessaan. Esimerkiksi todella pitkä artikkeli Suomi leimattiin jossain kokeilulistassa kokonaisuudessaan "epäluotettavaksi", koska siinä oli muutama korjattavamallineella merkitty osio. Tämä on tuskin kovin motivoivaa muokkaajillekaan. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä tästä on jo käytössä oleviin täsmällisempiin korjausmallineisiin verrattuna. --ML 2. maaliskuuta 2010 kello 22.43 (EET)[vastaa]
Ylempänä on ehdotettu erilaisia ratkaisuehdotuksia tämän ongelman ratkaisemiseksi. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 22.51 (EET)[vastaa]
Tässä koko liikennevalosysteemissä alkuperäinen idea oli välittää tavalliselle lukijalle se hiljainen tieto, että wikipediassa on enemmän ja vähemmän luotettavia artikkeleita. Kaikki korjattava/lähteetön mallineet eivät välitä tällaista viestiä tavalliselle lukijalle. Lisäksi lähteetön mallinetta on väärinkäytetty niin paljon, että se on ehkä menettänyt tehonsa jo tavallisenkin lukijan silmissä. Tavallinen lukija ei ymmärrä wikipedia-artikkelia lukiessaan, että "tämä artikkeli on epäluotettava". Sen sijaan tavallinen lukija ajattelee, että "wikipedia on epäluotettava". Todennäköisesti tavallisen lukijan silmissä wikipedian luotettavuus nousee, jos täällä kerrottaisiin lukijalle, että "tämä artikkeli on luotettava" tai " tämä artikkeli on epäluotettava" ja "tässä artikkelissa saattaa olla virheitä". Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 22.46 (EET)[vastaa]
Ongelmamalline kertoo satunnaiselle lukijalle paljon enemmän kuin keltainen tai punainen liikennevalo (Lisäksi kuten ML yllä totesi, sitä voidaan käyttää osiokohtaisesti). Lähteetön-mallineen yliviljely on yksi ongelma, mutta ei keltainen liikennevalo ole mikään ratkaisu asiaan. --Jisis (keskustelu) 2. maaliskuuta 2010 kello 23.00 (EET)[vastaa]
Entäs jos Yhdysvallat artikkelissa olisi koko artikkelin arvosanana vihreä valo, ja sitten muutamassa korjattavassa kohdassa asianmukainen lähteetön/korjattava-malline. Silloin tavalliselle lukijalle menisi viesti, että "artikkeli on muuten kunnossa, paitsi noi kolme osiota." Ilman vihreää valoa tavalliselle lukijalle menee viesti: "koko artikkeli on epäluotettava kun siinä on näitä lähteetön mallineita." Tässä on vissi ero. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 23.05 (EET)[vastaa]
Kohtahan siinä on vihreä valo, jos lähteistyksen jälkeen pääsee hyväksi. Ilman vihreää valoakin tavallinen lukija näkee, että artikkeliin on nähty vaivaa. --Jisis (keskustelu) 2. maaliskuuta 2010 kello 23.11 (EET)[vastaa]
Vaikka Yhdysvallat saisikin pian vihreän valonsa, niin Wikipediassa on vielä paljon luotettavia artikkeita, joissa ei lainkaan viestitä tavalliselle lukijalle, että artikkeli on kunnossa. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 23.16 (EET)[vastaa]
Eikö oletuksena pitäisi olla, että artikkeli on luotettava. Epäluotettavuuteen pitää puuttua. --Jisis (keskustelu) 2. maaliskuuta 2010 kello 23.21 (EET)[vastaa]
Tietääkseni tavallinen lukija olettaa, että wikipedia on epäluotettava. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 23.27 (EET)[vastaa]
Voi olla. En usko että tämä mielikuva korjaantuisi liikennevaloilla. Laadun arviointia on tehty kohtalaisella menestyksellä en-wikissä, missä se on liittynyt voimakkaasti projekteihin. Projektit arvioivat artikkelin laadun artikkelien keskustelusivuilla. Ehkä tällainen tieto voitaisiin jossain vaiheessa näyttää artikkelisivulla, kuten se on gadgetilla nykyisinkin en-wikissä mahdollista. --Jisis (keskustelu) 2. maaliskuuta 2010 kello 23.41 (EET)[vastaa]
Koko ajan tässä on ajateltu, että luotettavuusarviointi tehtäisiin metasivulle. Jos tarvii olla nimellisesti joku projekti niin sitten se projekti on laatupaja. Tällä keskustelulla haetaan vain suuntaa sille, että millainen luotettavuusarviointi tehdään, että ei tarvitse sitten tulevaisuudessa alottaa arvostelua alusta kun huomataan, että mallineesta puuttuukin joku ominaisuus. Koko keskustelu liikennevalosta kannattaa nähdä tässä valossa. Eli meillä on pian metasivulla toteutettava luotettavuusarivointi. Miten se pitäisi toteuttaa? Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon? Voi olla että jotain näkyy artikkelisivulla joskus tulevaisuudessa ja mitä tämän takia pitää ottaa huomioon? Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 23.49 (EET)[vastaa]
No siis meillä on täällä 250000 artikkelisivua joista osassa on aktiivisesti vanhenevaa tietoa ja lopuista emme tiedä paljonko niissä on virheitä. Eli vastaus kysymykseen, että onko wikipedian tieto luotettavaa vai ei on minusta, että emme tiedä. Toinen juttu on, että suurimmassa osassa meidän artikkeleita ei ole mitään laatikoita joista päätellä tiedon oikeellisuutta. Mutta mutta, tuon luotettavuusarviointimerkinnän voi nähdä myös siltä kannalta että se kertoo mitkä artikkelit ovat sellaisia joiden tiedot joku pyrkii pitämään oikeina. (Verrattuna niihin joiden tietoja kukaan ei ole kiinnostunut korjaamaan. ) Tällä pystytään tekemään rajauksia artikkelien välillä. Esimerkiksi jos keskitytään top 10000 artikkeleihin; tarkistetaan päällisin puolin sekä korjataan jonka jälkeen merkitään ne luotettaviksi. Tällöin kolmannes suomenkielisen wikipedian sivunlatauksista osuu artikkeleihin joista suoraan näkee, että artikkeleiden tietoihin voi luottaa joka on minusta jo ihan merkittävä parannus luotettavuuteen. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 00.04 (EET)[vastaa]
Enkkupediassa shakkiprojekti arvioi shakkiartikkelien laatutason jne. Mielestäni ensin kannattaa katsoa miten asiat on tehty siellä. Keksitään muuten pyörää uudelleen. --Jisis (keskustelu) 2. maaliskuuta 2010 kello 23.54 (EET)[vastaa]
Kaikki kehitysehdotukset ovat tervetulleita. Gopase+f 2. maaliskuuta 2010 kello 23.55 (EET)[vastaa]
Olen kyllä seurannut miten enkkuwikipediassa arviointia ja suomenkielisessä wikipediassa sitä vastaa wikiprojektien laatuarvioinnit teknisenä toteuttajina Agony ja Usp. Se ei vaan ottanut ikinä tuulta siipiensä alleen ja jäi muutaman ihmisen puuhasteluksi. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 00.04 (EET)[vastaa]
Pienen wikin kirous. Resurssit ovat vähät, minkäs teet. Mielestäni homma toimii kuitenkin melko hyvin en-wikissä, jossa projekti arvioi laadun keskustelusivulla, minkä vuoksi ei ole muokkaussotia. Näkyvyys artikkelisivulla on käyttäjän valittavissa. --Jisis (keskustelu) 3. maaliskuuta 2010 kello 00.18 (EET)[vastaa]
Sori kyynisyyteni, mutta fi-wikin projektien aktiivisuus verrattuna en-wikin vastaaviin on nolla. Jos projekteilla olisi jotain kiinnostusta/resursseja aloittaa laatuarviointi, niin se olisi jo aloitettu. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 00.37 (EET)[vastaa]
Onko projektien epäaktiivisuus syy pakottaa kaikki käyttäjät laatuarviointiin? ---Jisis (keskustelu) 3. maaliskuuta 2010 kello 00.44 (EET)[vastaa]
Ei kai kukaan ole puhunut pakottamisesta tai kaikkien käyttäjien osallistumisesta? Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 00.46 (EET)[vastaa]
Hmm. Ajatuksesi oli näyttää tavalliselle lukijalle, että artikkeleissa on eroja. Jos tällainen merkintä tulee artikkeleihin, on selvää että kaikki muokkaajat siihen puuttuvat. Mutta nyt toivotan hyvää yötä. :) --Jisis (keskustelu) 3. maaliskuuta 2010 kello 00.56 (EET)[vastaa]
Osin syy sille ettei wikiprojektien laatuluokitukset lähteneet toimimaan täällä on se, että yhteisö ei halunnut "täyttää keskustelusivuja kaiken maailman laatikoilla". Tällöin ainoa paikka jossa laatumerkinnät näkyivät on/oli wikiprojektien omat sivut/luettelot. Tämä väistämättä johti siihen, että touhu jäi pienten piirien puuhasteluksi joka ei ollut edes hirveän palkitsevaa/mielekästä, kun kukaan muu ei luokiteltua tietoa nähnyt. IMO. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 05.56 (EET)[vastaa]
Lisätään vielä. Toimiakseen minkä tahansa luokittelun pitää olla kohderyhmälleen näkyvä, jotta a.) se kohderyhmä ylipäätänsä tietää sen olemassaolosta ja b.) joku viitsii tietoja päivittää. Se miten näkyvä riippuu siitä mitä halutaan kertoa ja kenelle. Esimerkiksi: en.wikipedian quality scale kohderyhmä on toiset muokkaajat eikä sen kertoma tieto ole kovin hyödyllinen satunnaiselle lukijalle. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 06.33 (EET)[vastaa]
Ja toinenkin lisäys. Lisäksi tuon luokittelun tulee olla riittävän yleisesti käytössä jotta ihmiset osaavat etsiä ja odottaa sitä. Esimerkiksi meidän hyvä ja suositeltu-artikkeleita on niin vähän, että suurin osa käyttäjistä ei ole ikinä huomannut, että artikkelien ylänurkassa on mitään merkintää laatuluokituksesta. Tuon merkinnän löytämistä helpottaisi huomattavasti se, että jos se olisi yleisempi ja lukijat odottaisivat löytävänsä jostain vakioidusta kohdasta tiedon artikkelin laadusta/kunnosta/luotettavuudesta, mitä nyt artikkelista halutaankin kertoa. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 07.21 (EET)[vastaa]

Eikö laatupajaa voisi yhdistää näkyvyyden vuoksi esimerkiksi vertaisarvioinnin yhteyteen. Yleinen kommentointi voi olla hankalampaa kuin itse artikkeliin tutustuminen ja sen muokkaaminen, jos halutaan todella viisasta palautetta. Uuden tai uudistetun artikkelin voisi lisätä listaan, jossa on vertaistarkistusta kaipaavia artikkeleita. --Thi 3. maaliskuuta 2010 kello 01.00 (EET)[vastaa]

"Tavallinen lukija" pitää Wikipediaa luotettavana siinä kuin painettua tietosanakirjaa, 7-päivää-lehteä tai maikkarin uutisiakin. Tai horoskooppia. Me tuskin voidaan pyrkiä olemaan parempia kuin omasta mielestämme ja ehkä joidenkin tutkijoiden mielestä. ---Höyhens 13. maaliskuuta 2010 kello 15.38 (EET)[vastaa]

OK & SEURATTU luokitukset[muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa kritiikistä on tullut neutraaleja (keltainen) ja ongelmakategorioita (punainen) kohtaan lähinnä siltä pohjalta, että korjattava-mallineet hoitavat jo homman+sekä ylläpidon työläys. Entä mitä mieltä ollaan noista kahdesta positiivisesta kategoriasta? Periaatteessa OK voisi olla vastaava laatuluokitus kuin hyvä ja suositeltu, mutta vain keveämmin vaatimuksin kuten:

OK
  • joku on lukenut artikkelin läpi ja katsonut sen pitävän paikkansa (=vastaavan muualla olevia tietoa, vastaavan niitä lähteitä jotka on helposti tarkistettavissa)
  • epäilyttävät tai virheelliset tiedot on vähäisiä ja ne on merkitty selkeästi
  • wikitys on kunnossa
  • kun artikkeliin lisätään OK-merkki, niin samalla se siirtyy viikon ajaksi luokkaan OK-merkityiksi ehdotetut artikkelit jossa merkintää voi kommentoida ja jos kukaan ei vastusta niin merkinnästä tulee pysyvä. (vrt merkittävyys-arviointi)
SEURATTU
  • Kuten OK, mutta joku on ilmoittanut seuraavansa artikkelissa tapahtuvia muutoksia pitäen sisällään sen, että käy välillä katsomassa pitävätkö lisätyt tiedot paikkansa ja korjaa wikityksen. Mieluusti myös pitäisi huolta siitä, että artikkeli on ajan tasalla.

Ideana näissä on kertoa, että joku on lukenut artikkelin edes joskus läpi ja SEURATTU siitä, että artikkelia aktiivisesti huolletaan.

--Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 12.05 (EET)[vastaa]

Yhteenvetoa edeltävästä keskustelusta[muokkaa wikitekstiä]

Mä tein tällaisen yhteenvedon edeltävästä keskustelusta lähinnä itseäni varten, mutta koska tämä osottautu ainakin mulle käyttökelpoiseksi, niin ajattelin postata tähänkin. Omani ja Zachen mieleipiteet ja esitykset eivät ole mukana yhteenvedossa. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Keskustelu luotettavuusarvioinnin aiheuttamista häiriöistä ja häiriköintimahdollisuuksista[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu toistaiseksi vähäistä. Tulevia ongelmia ovat esittäneet seuraavat käyttäjät:

  • D100a: Jos kaikki lätkivät jokaiseen artkkkeliin niin aikamoinen tappelu siitä tulee aikaiseksi.
  • Tve4: Ongelmat indikaattorin kanssa tulevat luultavasti olemaan samat kuin lähteetön-mallineen kanssa: kun joku saa päähänsä niin sitten käydään muuttelemassa kaikkia valoja punaiseksi milloin mistäkin pienestä hiirenpapanasta aiheutuvasta syystä.
  • Otrfan: Wikipediassa kaikkea mitä voidaan käyttää häiriköintiin, myös käytetään siihen, ja liikennevalojen lätkiminen artikkeleihin kuulostaa aivan erinomaiselle häiriköintikeinolle. Ainakin pitäisi miettiä, että ketkä liikennevaloja laittavat. Ihan kaikille en sitä oikeutta antaisi.
  • Höyhens: Pahinta on jos kaikista artikkeleista on pystyssä jatkuva liikennevaloäänestys. Ajatusleikkinä tosin kiinnostava.
  • Crash: Liikennevalojen käytön tulisi olla ainakin yhtä tarkkaan säänneltyä kuin äänestämisen.

Ratkaisuehdotukset 1[muokkaa wikitekstiä]

Itse kehittelin seuraavaa. Ongelmien estämiseksi jokainen käyttäjä saisi ensialkuun tägätä vain 20 artikkelia/kk. Jos artikkelissa on jo luotettavuusmerkintä, ei seuraava käyttäjä saa vaihtaa sitä, vaan lisää oman arvionsa metasivulle. Sitten kun alkuperäisestä tägäyksestä eriävä kanta saa yksinkertaisen enemmistön saa valon vaihtaa. Mutta entäs jos artikkeli paranee/huononee houmattavasti? Tämä ei ole hyvä ehdotus, mutta jostain ideointi on aloitettava. Muita ehdotuksia? Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Minun ratkaisumallini oli, että arviointi on konsensustyyppistä ja jos käyttäjät eivät pääse yhteisymmärrykseen luotettavuudesta, niin arvio on tuntematon/ei arviota ja osapuolet kirjaavat omat perustelunsa arvion selitykseen. Jos erimielisyyksistä huolimatta halutaan arvio niin artikkeli voidaan viedä vertaisarviointiin jossa pyritään ensiksi korjaamaan perusteluissa esitetyt ongelmat ja annetaan lopuksi artikkelille arvio, johon osapuolten on tyytyminen. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 22.30 (EET)[vastaa]

Yksi tehokas malli on se, että arvioijat eivät itse lisää arviointejaan artikkeleihin vaan tekevät ainoastaan ehdotuksen muuttamiseksi. Tämän jälkeen kuka tahansa muu voisi käydä kirjaamassa sen artikkeliin. Tällöin mukana olisi kontrollia siitä, että onko arviointi päällisin puolin pätevä ja sen suhteen kuka on arvioinnin jättänyt. Myöskin häiriköinti ratkeaisi sillä, että on hieman hitautta arviointimuutoksen toteutuksessa. Tämä kuitenkin vaatii aktiivisen porukan tekemään arviointeja joten malli ei toimi alkuvaiheessa. --Zache 7. maaliskuuta 2010 kello 08.56 (EET)[vastaa]

Variaatio yllä olevasta. Ensimmäistä arviointia lukuun ottamatta artikkelin arvosanan muuttaminen vaatii kolmen päivän arviointiajan. Tätä ennen se on vain ehdotus eikä näkyisi suoraan artikkelisivulla vaan pelkästään keskustelu tai arviointisivulla. Viive aiheuttaa sen, että muokkaussodat arvosanassa ovat liian hitaita syttyäkseen. --Zache 7. maaliskuuta 2010 kello 08.56 (EET)[vastaa]

Keskustelu erillisestä arvioinnista ok arvioinnille[muokkaa wikitekstiä]

Muutama käyttäjä on ehdottanut erillistä vertaisarviointipaikkaa ok-artikkeleille:

  • Thi: Eikö laatupajaa voisi yhdistää näkyvyyden vuoksi esimerkiksi vertaisarvioinnin yhteyteen. Yleinen kommentointi voi olla hankalampaa kuin itse artikkeliin tutustuminen ja sen muokkaaminen, jos halutaan todella viisasta palautetta. Uuden tai uudistetun artikkelin voisi lisätä listaan, jossa on vertaistarkistusta kaipaavia artikkeleita.
  • Henswick: Voitaisiinko tehdä joku vertaisarvioinnin tapainen alue, jonne jokainen käyttäjä voisi ilmoittaa artikkelien lähteitä tarkisttettavaksi. Eli artikkeli n. viikoksi sivulle -> muut käyttäjät voisivat katsella lähteitä ja tarvittaessa tarkentaa/poistaa niitä, jos ne ovat ristiriidassa käytäntöjen kanssa.

Ratkaisuehdotukset 2[muokkaa wikitekstiä]

Itse en näe tällaiselle mitään tarvetta. Muut käyttäjät voivat kertoa ideoitaan. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Keskustelu pitkien artikkelien ongelmallisesta arvionnista[muokkaa wikitekstiä]

Useat eri käyttäjät ovat epäilleet luotettavuusarvioinnin oikeudenmukaisuutta ja toiminnallisuutta:

  • Piisamson: Miten muuten Gopasen luokittelussa on tarkoitus luokitella artikkelit, jotka ovat osittain erittäin hyvin lähteistettyjä, ja osittain heikosti/ei ollenkaan? Heitetään nyt vaikkapa esimerkiksi työstämäni Libyan historia. Noin mutu-tuntumalta tällaisia artikkeleita on nimittäin paljon.
  • Piisamson: Ylipäätään koko artikkelin tilaa kuvaava malline on hankala silloin, kun artikkelissa on hyvin eritasoista materiaalia. Punainen liikennevalo antaa ymmärtää, että lukijan tulisi suhtautua koko artikkeliin hyvin kriittisesti, vaikka ongelma koskeekin vain osaa artikkelista. Esimerkkitapauksessa varoitusmalline otsikon "1900-luku ja moderni Libya" alla tuntuisi informoivan lukijaa paremmin. Eräs vaihtoehto voisi tietysti olla, että tällaisiin lähteettömiin osuuksiin laitettaisiin oma punainen valo, jolloin artikkelin ylälaidassa oleva valo kuvaisi muita osioita. Jossain artikkelissa valot voisivat tietysti olla toisinkin päin. Vai meneekö liikaa käpistelyksi?
  • ML: Laatuprojektissa Yhdysvallat on merkitty luotettavaksi artikkeliksi seuraajalistan ja arviointien perusteella ja Suomi epäluotettavaksi koska siinä on pari korjausmallinetta. Luotan kuitenkin yleisesti ottaen huomattavasti enemmän suomalaisten kirjoittamaan ja hyvin lähteellistettyyn artikkeliin Suomi kuin suomalaisten kirjoittamaan artikkeliin Yhdysvallat, jossa on pitkiä pätkiä kokonaan lähteetöntä ja jossa lähteistetytkin kohdat usein irrallisia ja poliittisilta haiskahtavia tiedonsirpaleita (lisäksi että Suomi on kielellisesti jne. paria luokkaa laadukkaampi artikkeli). Luotettavuutta ei voida arvioida tällaisten yksinkertaisten kriteerien perusteella.
  • ML: Toinen asia on sitten se, pitääkö yksittäistä kohtaa koskevan mallineen leimata koko suhteellisen laadukas artikkeli "epäluotettavaksi"? Suomi-artikkelissa mainittu valitus koskee muutamaa kappaletta todella pitkästä artikkelista.
  • ML: Pidän ongelmallisena sitä, että laadukkaita artikkeleita leimataan kokonaisuudessaan "epäluotettaviksi" milloin milläkin syyllä.
  • ML: Suomi-artikkelissa on kolme boksia: yksi kehottaa lyhentämään osiota, toinen on aiheeton lähteetönmalline ja kolmas koskee paria kappaletta. Miten asiallista ja laadukasta tietoa lisänneitä kannustaa se, että artikkeliin ilmestyy jonkun toisen tekemän lisäyksen seurauksena pallo, jonka mukaan "Artikkelin sisältö on epäilyttävä"?
  • ML: Ongelmallista on sekin, että toisin kuin osiokohtaiset mallineet, negatiiviset pallerot leimaavat artikkelin kokonaisuudessaan. Esimerkiksi todella pitkä artikkeli Suomi leimattiin jossain kokeilulistassa kokonaisuudessaan "epäluotettavaksi", koska siinä oli muutama korjattavamallineella merkitty osio. Tämä on tuskin kovin motivoivaa muokkaajillekaan.
  • Jisis: Ongelmamalline kertoo satunnaiselle lukijalle paljon enemmän kuin keltainen tai punainen liikennevalo (Lisäksi kuten ML yllä totesi, sitä voidaan käyttää osiokohtaisesti). Lähteetön-mallineen yliviljely on yksi ongelma, mutta ei keltainen liikennevalo ole mikään ratkaisu asiaan.

Ratkaisuehdotukset 3[muokkaa wikitekstiä]

Esitän ongelman ratkaisuksi seuraavaa: Jos artikkelin leipätekstistä yli puolet on hyvälaatuista ja huonompilaatuiset osiot on merkattu asianmukaisilla korjattava- tai lähteetön-mallineella, niin arviointi annetaan hyvälaatuisen osion mukaan. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Jep, tärkein seikka ei ole se että onko artikkeli täysin virheetön vaan se ettei ne virheet tule lukijalle yllätyksenä. --Zache 3. maaliskuuta 2010 kello 22.57 (EET)[vastaa]
Silläkään ei loppujen lopuksi ole kauheesti väliä, onko sitä "parempaa tekstiä" puolet vai kolmasosa. Kunhan vaan jonkun verran on. Muut saavat kertoa mielipiteensä. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 22.59 (EET)[vastaa]

Näkökulmia artikkeleiden nykytilaan 2[muokkaa wikitekstiä]

Useat käyttäjät ovat esittäneet keskustelun aikana omia näkemyksiään artikkeleiden nykytilasta:

  • Piisamson: Tämä on vain sikäli hassua, että suositeltuja sivuja lukuun ottamatta kaikissa artikkeleissa on ongelmia.
  • Jisis: Eikö oletuksena pitäisi olla, että artikkeli on luotettava. Epäluotettavuuteen pitää puuttua.
  • Opa1974: Wikipedian luotettavus peruskäyttäjän silmissä perustuu artikkelin luotettavuuteen, siis ovatko artikkelin tiedot oikein. Artikkelin luotettavuuttahan tällä systeemillä nyt saadaan (toivottavasti) arvioitua valmiiksi loppukäyttäjille.

Mitä arvioidaan, lähteiden luotettavuutta vai artikkelin luotettavuutta[muokkaa wikitekstiä]

Tästä ovat puhuneet lähinnä Gopase+f ja Zache. Kummatkin ovat perustelleet kantansa järkevästi.

Ratkaisuehdotukset 4[muokkaa wikitekstiä]

Periaatteessa kummatkin näkökulmat voidaan yhdistää. Kun käyttäjä arvioi itse kirjoittamaansa artikkelia, hänen tulee tehdä arvio lähteiden laadusta ja tyypistä tarkkojen ohjeiden mukaan. Kun hän arvioi muiden kirjoittamia artikkeleita, hänen tulee antaa arvio artikkelin arvioidusta luotettavuudesta. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Usein muuttuvien artikkeleiden ongelmallinen arviointi[muokkaa wikitekstiä]

Miten arvioida luetuimpia/muokatuimpia artikkeleita, jotka muuttuvat lähes päivittäin. Mitä tehdä arvioinnille, kun artikkeli muuttuu merkittävästi? Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

  • KLS: Eikö tähän kaikkeen liity yhä se ongelma, että vaikka artikkeli olisikin joskus todettu luotettavaksi, joku voi kuitenkin tehdä siihen epäluotettavia tai paikkansapitämättömiä muutoksia tai lisäyksiä, joita ei kuitenkaan heti sellaisiksi tunnisteta?

Ratkaisuehdotukset 5[muokkaa wikitekstiä]

Itselläni ei ole tähän ratkaisua. Pitääkö jättää kokonaan tägäämättä, vai perustaa oma vihreä valo ja luokka, joka indikoi, että artikkeli on luokituksen ulkopuolella, koska artikkelia muokataan paljon ja sen tiedot ovat todennäköisesti oikein. Muita ehdotuksia? Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Ajatus vastuuhenkilöiden nimeämisestä artikkeleille[muokkaa wikitekstiä]

  • Zache: käyttäjä ilmoittaisi seuraavansa artikkeliin tehtäviä muutoksia. Hain tuolla sitä, että ilmoituksen tehnyt henkilö myös oikeasti seuraisi artikkelissa tapahtuvia muutoksia eikä esimerkiksi pitäisi sitä vain tarkkailulistallaan. Tuon seurannan ei tarvitsisi olla mitään välitöntä vaan sekin riittäisi, että menisi säännöllisin väliajoin läpi artikkeliin tulleet muutokset ja katsoisi selvän vandalismin lisäksi myös sen, että tiedot näyttävät järkeviltä/oikeilta ja pistäisi wikitykset kuntoon jne.
  • Otrfan: Eli tavallaan jokaiselle artikkelille vastuuhenkilö ja vähän kiistanalaisille aiheille useampikin? Se voisi jopa toimia. Minä ainakin vahdin jo nykyisellään aloittamiani artikkeleita, sama kai se olisi jossain ilmoittaa virallisemminkin.

Tarvitseeko muuta arvioida kun luotettavuutta/tietojen oikeellisuutta?[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitseeko neutraalisuutta arvioida? Tyhmää tägätä epäneutraaleja artikkeleita vihreällä valolla. Pitäisikö lisätä vielä kategoria epäneutraali, joka näyttäisi keltaista. Antaako häiriköintimahdollisuuksia? Toisaalta epäneutraalit artikkelit ovat oman käsitykseni mukaan aina noita sekalaisesta silpputiedosta koottuja artikkeleita (oman arviointiehdotukseni luokka H) pitäisikö tätä varten lisätä vielä yksi luokka eli: sekalaisista lähteistä kootut artikkelit, jotka eivät vastaa sisällöltään muiden wikien artikkeleita. Vai pitäisikö keltainen valo -kategoria ulottaa luokkaan H asti? Pitääkö artikkelin neutraalius arvioida erikseen? Muita ideoita? EDIT: (Lisäsin luokan L epäneutraaleja artikkeleita varten.) Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Grafiikkaehdotukset[muokkaa wikitekstiä]

Arviointiluokitusehdotukset[muokkaa wikitekstiä]

Gopase+f:n ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjät ovat kritisoineet arvioinnin antamaa negatiivista viestiä ja sitä että negatiivinen viesti ei ole kannustava. Alkuperäisen ehdotukseni mukainen luokittelu, ja luokittelun lukijalle mahdollisesti näkyvät valot. Arviointi koski lähteiden laadun ja määrän arviointia:

  • N -luokka: lähteettömät artikkelit, jotka eivät vaikuta uskottavilta. Artikkeli on epäluotettava
  • M -luokka: lähteettömät artikkelit, jotka vaikuttavat uskottavilta. Artikkelissa saattaa olla virheitä
  • L -luokka: sekalaisista lähteistä kootut artikkelit, jotka eivät vastaa tiedoiltaan muiden wikien vastaavia. (ns. epäneutraali artikkeli) Artikkelissa saattaa olla virheitä
  • K -luokka: lähteettömät artikkelit, jotka vastaavat tiedoiltaan muiden wikien tietoja. Artikkeli on luotettava
  • J -luokka: muista wikeistä sekalaisella laajuudella käännetyt artikkelit, muiden wikien artikkelit näyttävät lähteistetyiltä Artikkeli on luotettava
  • I -luokka: sekalaisista lähteistä ja muista wikeistä kootut sekasikiöartikkelit Artikkeli on luotettava
  • H -luokka: sekalaisista lähteistä kootut artikkelit Artikkeli on luotettava
  • G -luokka: laajoista ja laadukkaista muiden wikien usean käyttäjän usean lähteeseen perustuvista artikkeleista hyvin käännetyt artikkelit (muiden wikien HA ja SS-artikkeleiden käännökset) Artikkeli on luotettava
  • F -luokka: artikkelin aihetta käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit Artikkeli on luotettava
  • E -luokka: artikkelin aihetta käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit Artikkeli on luotettava
  • D -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit Artikkeli on luotettava
  • C -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit (nykyinen HA ja SS?) Artikkeli on luotettava
  • B -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään yhteen lähteeseen perustuvat artikkelit, joiden kehittämiseen osallistunut useampi käyttäjä (eli tarkastanut lähteen) Artikkeli on luotettava
  • A -luokka: artikkelin aihetta laajasti käsittelevään useaan lähteeseen perustuvat artikkelit, joiden kehittämiseen osallistunut useampi käyttäjä (eli tarkastanut lähteen) (nykyinen HA ja SS?) Artikkeli on luotettava

En siis ota kantaa lähteiden tai viitteiden merkitsemiseen vaan siihen mitenkä artikkeli on käytännössä tehty. Yksi ja sama käyttäjä (artikkelin tekijä) voisi merkata arvionsa artikkelin lähteistyksestä ihan itse ilman muiden käyttäjien panosta. Tästä olisi iso apu lukijalle, kun arvio luotettavuudesta on annettu jo valmiiksi.

Edellä olevien epäselvien määritelmien selventämiseksi. (Näistä voidaan sopia yhdessä, eli voivat olla muunkinlaisia määritelmiä). Siis omien näkemysteni mukaisesti:

  • Sekalainen lähde: Artikkelin aihetta sivuava lähde, lähde ei käsittele artikkelin aihetta vaan käsittelee esim. pienempää yksityiskohtaa tai suurempaa kokonaisuutta. Ei siis käsittele artikkelin aihetta kuin pintapuolisesti, sivumennen tai puutteellisesta näkökulmasta.
  • Lähde: Artikkelin aihetta lyhyesti käsittelevä lähde (esim. perinteinen lyhyt "paperinen" tietosanakirja artikkeli, tietokanta-entry jne.)
  • Laajasti aihetta käsittelevä lähde: Laajemmin artikkelin aihetta käsittelevä lähde. Lähde käsittelee nimenomaan artikkelin aihetta suorasanaisesti kokonaisuutena (esim. 200 sanaa suomeksi, 250 sanaa englanniksi). (Syväluotaava artikkeli tietokirjassa, nettisivu aiheesta, elämäkerta)

Tietenkin valot voidaan jakaa toisinkin. esim. kaks ekaa punaisia, seuraava keltainen, loput punaisia. Grafiikka voi olla erilaista, tai eri grafiikkatasoja voi olla useampia. Saa ehdottaa parannuksia. Ja vielä kerran: tämä ehdotus koskee siis tilannetta, jossa artikkelin kirjoittaja tai artikkelia laajasti muokannut antaa arvion käyttämistään lähteistä. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

Kommentteja Gopase+f:n ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Minusta pitäisi niputtaa yhteen kaksi eri luokkaa eli E ja F "yhteen tai kahteen eri lähteeseen suppeasti kirjoitettu artikkeli". D100a 6. maaliskuuta 2010 kello 09.36 (EET)[vastaa]

Minä en välttämättä näe suoraa yhteyttä usean lähteen käytöllä ja luotettavuudella, ellei sitten yksittäisille tiedoille anneta useita viitteitä. Samoin miksi suppea artikkeli olisi epäluotettavampi kuin laaja? Tässä merkinnässä pitäisi olla kyse artikkelin luotettavuudesta, ei sen kattavuudesta. --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 12.07 (EET)[vastaa]
En tiedä muista aloista, mutta ainakin historiassa toinen ja kolmas lähde nostaa huomattavasti aiheesta kirjoitetun wiki-artikkelin luotettavuutta. Monista historiallisista aiheista voi tehdä erilaisia tulkintoja. Satunnaisesti valitun ensimmäisen tutkijan tulkinnat saattavat erota huomattavasti valtavirrasta, mutta jos toinen ja kolmaskin kertovat samat tulkinnat on tulkinta hyväksyttävä. Samoin kaikissa lähteissä on virheitä, mutta toiseen ja kolmanteen lähteeseen tutustumalla yleensä pääsee eroon virheistä. ELi kyllä, mielestäni usean lähteen käyttö korreloi luotettavuuteen. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 15.24 (EET)[vastaa]
Ei, jos samaa tietoa ei tarkisteta useasta eri lähteestä. Irtotiedon kerääminen eri lähteistä lähteiden määrän kasvattamiseksi ei lisää luotettavuutta. --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 15.28 (EET)[vastaa]
On se luotettavampaa kuin ilman lähteitä kirjoittaminen, mutta epäluotettavampaa kuin useaan lähteeseen tutustuminen. (EDIT: eli nämä omia mielipiteitäni, muitakin malleja saa esittää.) Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 15.33 (EET)[vastaa]
Samasta tiedosta oletin koko ajan puhuttavan. Jos joku merkkaa käyttäneensä artikkeliin "kahta laajasti aihetta käsittelevää lähdettä" voidaan kai olettaa suoraan, että merkkaaja on myös tutustunut lähteisiin kokonaisuudessaan eikä toisesta vain ensimmäiseen sivuun ja toisesta viimeiseen sivuun. Eipä tullut tällainenkaan mieleen. :) Ja todellakin irtotiedon kerääminen eri lähteistä ei lisää luotettavuutta. Tällaisia artikkeleita varten ovat luokat L, I, ja H. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 16.08 (EET)[vastaa]
Silloin A, C ja E vaativat useamman viitteen käyttöä samalle tiedolle. Se on aika harvinaista SS-sivujenkaan kohdalla. --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 16.38 (EET)[vastaa]
En vaatisi moninkertaisia viitteitä. Vain moninkertaisia lähteitä. Tällaisia SS-artikkeleita on useita, ja vastaavia artikkeleita on SS-tason alapuolellakin. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 16.40 (EET)[vastaa]
Mistä sitten voi tietää, että tieto on tarkistettu useasta lähteestä, jos sitä ei viitteillä kerrota? --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 16.46 (EET)[vastaa]
Mistä sen siltikään tietää, vaikka viitteet niin väittävätkin? Wikipediassa on pakko uskoa toisen käyttäjän sanaa niin pitkään kuin mahdollista. (Jos noi useamman lähteen arviointi-luokat ovat turhaa hifistelya, ja kukaan ei oikeasti noin tee itseäni lukuunottamatta, niin voihan ne poistaakin.) Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 16.51 (EET)[vastaa]
Mitä käyttäjän sanaa? Käyttäjä kertoo viitteillä, miten tieto on tarkistettu. Jos käyttäjä laittaa vain yhden viitteen, niin missä välissä hän sanoo käyttäneensä useita lähteitä tiedon tarkistamiseen? Ja jos artikkelia muokkaa useampi käyttäjä, niin pitääkö jokaisella olla kaikki lähteissä mainitut kirjat käytettävissään? --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 16.57 (EET)[vastaa]
Tietääkseni oletamme wikissä, että käyttäjien lisäämät viitteet ovat oikeita viitteitä. Tämä on käyttäjän sanan uskomista. Käyttäjä ilmoittaisi käyttäneensä useampaa lähdettä lähdeluettelossa ja luotettavuusarviointia tehdessään. Tämä on käyttäjän sana ja ihan yhtä uskottava kuin lähdeviitekin. Useampi muokkaaja ei ole ongelma, päin vastoin. Seuraavalla muokkaajalla voi olla käytettävissään uusi aihetta käsittelevä lähde, jolla voi tarkistaa/täydentää artikkelin tiedot. Tällöin artikkelin tekemiseen on käytetty kahta lähdettä yhden sijasta ja se pääsee luotettavuusarvionnin luokittelussa eteenpäin. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 17.08 (EET)[vastaa]
Eli viitteillä ei ole merkitystä ja lähdeluettelo riittää? Ja aina kun lähdeluetteloon lisätään teos, niin oletetaan, että sen lisääjä on tarkistanut siitä kaikki artikkelin tiedot. Ei tule toimimaan. --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 17.18 (EET)[vastaa]
Ei pelkästään näin. Jos käyttäjä lisää lähdeluetteloon teoksen ja muuttaa samalla arviointiluokitusta, niin sitten oletetaan, että hän on verrannut artikkelin tietoja lisäämänsä lähteen tietoihin ja tehnyt tarvittavat lisäykset ja korjaukset. Kukaan ei ole ehdottanut artikkelien kaikkien tietojen tarkistamista ja tällainen ei tietenkään toimisikaan. Sehän nyt on päivän selvää. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 17.27 (EET)[vastaa]
Suppeasti kirjoitetut, lähteistetyt artikkelit ovat luotettavampia kuin laajat, koska niihin mahtuu vähemmän asiavirheitä. --Quadriplegia 6. maaliskuuta 2010 kello 12.54 (EET)[vastaa]
Voitko hieman täsmentää? Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 15.24 (EET)[vastaa]
No, artikkelin suppeus ei voi ainakaan heikentää sen luotettavuutta. --Quadriplegia 6. maaliskuuta 2010 kello 16.32 (EET)[vastaa]
Wiki-artikkelin, vai lähdeartikkelin? Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 16.34 (EET)[vastaa]
Minusta yhden lähteen suppeassti kirjoitetut artikkelit ovat riskejä vandalismille 6. maaliskuuta 2010 kello 17.09 (EET) (Kommentin jätti D100a (keskustelu – muokkaukset) )
Millä ihmeen perusteella? --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 17.19 (EET)[vastaa]
Tiputtaisin tästä ainakin N- ja M-luokat yhteen, sillä ei ole Wikipedian käyttäjien tehtävä arvioida tietojen uskottavuutta, vaan uskottavuus tulee luotettaviin lähteisiin viittaamisesta. Myös käännösartikkeleille surutta punaista valoa. Se, että artikkeli on käännetty vieraskielisestä Wikipediasta, ei lisää uskottavuutta lainkaan. Mielestäni myös usean lähteen käyttö on toissijaista luotettavien lähteiden käytölle, eli parempi olla artikkeli, joka perustuu yhteen erittäin luotettavaan lähteeseen, kuin artikkeli, joka on koottu useasta heikosta lähteestä. --Jannex 6. maaliskuuta 2010 kello 13.10 (EET)[vastaa]
Itse olen samaa mieltä, että punaista/keltaista valoa voisi näyttää laajemmin, mutta edellä käydyn keskustelun perusteella punainen/keltainen valo koettiin niin negatiivisiksi että laitoin tähän ehdotukseen näin. (oma mielipiteeni: punaista luokat N-K, keltaista J-H, vihreä G-A. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 15.24 (EET)[vastaa]

Toivottavasti liikennevaloja ei koskaan oteta käyttöön. Niin monimutkaista ja turhaa, lisäksi rakenteilla oleva järjestelmä on häirikkömagneetti jo peruslähtökohdiltaan. Valot eivät tuo luotettavuuttakaan lisää. Lähteet kertovat lukijalle artikkelin luotettavuudesta tarpeeksi.--Khaosaming 6. maaliskuuta 2010 kello 17.03 (EET)[vastaa]

Artikkelissa näkyviä valoja ei ole pakko ottaa käyttöön. Tätä tiedustellaan käyttäjiltä vielä erikseen kahvihuoneessa. Jonkunlainen artikkeleiden luotettavuuden arviointi aloitetaan metasivuilla joka tapauksessa. Tietysti yhteisö voi kieltää tällaisenkin, mutta arviointia vartenhan metasivut alunperin käyttöön on otettu. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 17.12 (EET)[vastaa]
"arviointi aloitetaan metasivuilla joka tapauksessa"? Ei ilman keskustelua. --Otrfan 6. maaliskuuta 2010 kello 17.41 (EET)[vastaa]
Sanoin vähän liian yksioikosesti. Siis metasivujen käytöstä keskustellaan Wikipedia:metasivulla ja mahdollisista arviointitavoista sivulla Wikipedia:Wikiprojektikohtainen luokittelu. Täällä keskustellaan tämän arviointimallin kehittämisestä. Arviointimallin käyttöönotosta keskustellaan sitten aikanaan noiden kahden sivun keskustelusivulla (EDIT: ja tietenkin kahvihuoneessa). Jos vastustaa jo nyt noiden kahden sivun sisältöä, niin siitä kannattaa jättää kommentit kyseisille sivuille, ei tänne. Jos taas vastustaa luotettavuusarvioinnin käyttöönottoa, sitä voi vastustaa niissä keskusteluissa joissa aihetta mahdollisesti joskus tulevaisuudessa keskustellaan. Tällä sivulla on todellakin tarkoitus keskustella vain luotettavuusmerkinnän kehittämisestä, ei käyttöönotosta. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 17.49 (EET)[vastaa]
Tällaisiin keskusteluihin ei kirjoittaja törmää kuin sattumalta, eikä siten voi tietää että asiasta keskustellaan muuallakin ja toisista lähtökohdista. Mikä on metasivu? --Abc10 6. maaliskuuta 2010 kello 17.53 (EET)[vastaa]
Wikipedia:Metasivu. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 17.54 (EET)[vastaa]

Tässä on ilmeisesti kehitelty ideaa, jonka tarpeellisuutta ei ole ensin pohdittu. Onko mietitty, olisiko jo riittävästi mallineita, joilla voidaan osoittaa, että artikkelissa on ongelmia? Tai että ne ovat yhteisön näkemyksen mukaan hyviä, jopa suositeltavia? Tässä systeemissä lähdetään sitäpaitsi liian yksinkertaistetun leimaamisen tielle, kun kyse voi olla mielipiteistä, jotka törmäävät vastakkain. --Abc10 6. maaliskuuta 2010 kello 17.19 (EET)[vastaa]

Kyllähän luotettavuuden osoittamiselle on tarvetta. Se hoituisi myös nykyisillä Lähteetön-mallineilla, mutta jostain syystä yhteisö ei halua, että niitä käytetään tähän tarkoitukseen. Joten huomaamattomampi liikennevalomalline on toinen vaihtoehto. --Jannex 6. maaliskuuta 2010 kello 17.21 (EET)[vastaa]

Ehkä en osaa vaan selittää omaa näkemystäni. Pääpointit: luotettavuusarvioinnin tekee useimmiten artikkelin alkuperäinen kirjoittaja. Muita arvioijia ei fi-wikissä ole. Jotta luotettavuusarvioinnit olisivat keskenään vertailukelpoisia pitää artikkelin luotettavuuden sijaan arvioida käytettyjen lähteiden laatua. Tässä ei riitä yksinkertainen asteikko: hyvä, huono, ei lähteitä, vaan jotta arvioinnit olisivat keskenään vertailukelpoisia pitää olla jonkunlaiset ohjeet yhtenäiselle lähteiden arvioinnille. Oma ehdotukseni siis koskee tällaistä yhtenäistä lähteiden arviointi ohjetta. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 17.38 (EET)[vastaa]

Pistetään vielä pari pointtia jatkoksi. Tällä hetkellä lukija ei mitenkään pysty nopeasti hahmottamaan sitä onko artikkeli a.) kattavasti lähteistetty tai b.) käytettyjen lähteiden laatua. Ainoa lukijalle varmasti lähteistä näkyvä asia on se, että onko lähteitä paljon vai vähän ja viitteiden kohdalla onko jokin yksittäinen tieto lähteistetty. Gopase+f:n ehdotus pyrkii korjaamaan tätä kertomalla lukijalle valmiin arvion lähteistyksen tilasta (IMHO). Suomenkielisessä Wikipediassa on 230000 artikkelia ja niidenkin välillä joita ei ole tagattu korjattava/lähteetön/hyvä/suositeltu -tageilla on isoja eroja. --Zache 7. maaliskuuta 2010 kello 08.20 (EET)[vastaa]
Ajatusten esittäjät ovat varmasti lähteneet liikkeelle hyvässä tarkoituksessa, mutta riitahan niistä liikennemerkeistä tulee. Siinä käy niin kuin Myllysillan kohdalla: asia voitiin jo ennakoida ja laskun maksaa Turun kaupunki. --Abc10 7. maaliskuuta 2010 kello 08.42 (EET)[vastaa]
No siis tämän keskustelun pääasiallinen tarkoitus on selvittää sitä miten luotettavuutta voitaisiin arviointimerkinnällä mitata, mitkä on pääasialliset ongelmat ja miten niitä voidaan ratkoa. Se, että arviointi aiheuttaa riitoja on tuollainen selkeä ongelma, mutta ihan yhtä lailla se on ratkaistavissa oleva ongelma kuin muutkin. --Zache 7. maaliskuuta 2010 kello 09.35 (EET)[vastaa]

Ehkä pitäisi yksinkertaistaa jakoa ja tekisi vain jaon kahteen sen mukaan onko artikkelin tiedot tarkistetavissa annetuilla lähteillä. (tuo on lukijalle näkyvä jako, sisäinen organisointi voisi olla jaoteltu laajemmalla asteikolla). Lähteetön, Neutraalius jne. merkittäisiin mallineilla kuten nyt. Tämän lisäksi voidaan kertoa onko artikkeli sellainen josta joku on valmis pitämään huolta. (minun SEURATTU-kategoria).

  1. Artikkelit joiden tietoja ei pystytä kattavasti tarkistamaan lähteistä. (sisältäisi lähteettömien lisäksi osittain lähteistetyt artikkelit)
  2. Artikkelit joiden tietoja ei pystytä kattavasti tarkistamaan, mutta joita joku on ilmoittanut seuraavansa.
  3. Artikkelit joiden tiedot pääosin pystytään tarkistamaan annetuista lähteistä (ja ongelmat on merkitty).
  4. Artikkelit joiden tiedot pääosin pystytään tarkistamaan annetuista lähteistä ja joita joku on ilmoittanut seuraavansa.

Tuolla pystytään erottamaan toisistaan kaikki helposti lähteistä tarkistettavat aiheet muista. Esim. vaikka Kissa, Koira tyyppiset artikkeliaiheet vaikkapa bändiartikkeleista. Lisäksi tuo, että onko joku ilmoittautunut seuraamaan artikkelia kertoo konkreettista tietoa siitä voiko lukija luottaa esim. siihen, että artikkelin tiedot on ajan tasalla ja pääpiirteittäin oikein. --Zache 7. maaliskuuta 2010 kello 11.44 (EET)[vastaa]

Ja kun joku korvaa artikkelin Ruotsi sisältö seuraavaksi: "Reksi on homo" eikä kukaan kerkiä sitä muuttamaan samalle sekunnille niin siitä saa printattua laatuopiskelumateriaalia. Minulla ainakaan ei Ruotsi ole erityistarkkailussa ja joskus voi olla ettei ruotsin tarkkailijoitakaan ole läsnä juuri sillä hetkellä. --Höyhens 13. maaliskuuta 2010 kello 20.10 (EET)[vastaa]
Tämä Zachen viimeinen on mielestäni sellainen, mitä luotettavuusmerkintä saa monimutkaisuudeltaan korkeintaan olla. --Ras 14. maaliskuuta 2010 kello 06.43 (EET)[vastaa]

Idean kehittäminen eteenpäin on äärinmäisen tärkeää. Tämän vuoksi ilmaisen tämän hetkisen kantani seuraavasti: kannatan luotettavuusmerkinnän kehittämistä, kehittämiseen liittyvän keskustelun jatkamista ja merkinnän kokeilua käytännössä. Lisäksi saatan tulevaisuudessa kannattaa luotettavuusmerkinnän näyttämistä lukijoille artikkeleissa. --Pentti Repo 14. maaliskuuta 2010 kello 10.54 (EET)[vastaa]


Portaittainen arviointi[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu on näyttänyt jäätyvän niin ehdotetaan jotain uutta. Ryhdytään arvioimaan artikkeleita portaittain. Tynkä, OK, JOTAIN, JOTAIN, ..., HYVÄ, SUOSITELTU. (vrt Quality Scale). Joka portaalle pistetään vaatimukseksi, että artikkelin perusasiat ovat kunnossa mukaan lukien se, että artikkeli pitää pääosin paikkansa. Samalla voitaisiin aina tehdä Gopase+f:n ehdottama arvio siitä miten artikkeli on luotu. Tämä ohjaa artikkelien kehittymistä ja toimiessaan pitää huolen siitä ettei artikkelin tilan ja HA tai SS-kriteerien välinen ero kasva niin suureksi ettei artikkelia kukaan korjaa.

Joka tapauksessa ehdotan tässä alla vain kahta uutta kategoriaa: OK 1 (OK jossa ei ole riittävästi lähteitä) ja OK 2 (OK jossa on lähteet) ja laajempi käyttö varmaan vaatisi useampia portaita.

OK-kategorian kriteerit olisivat vastaavia kuin HA ja SS-artikkeleissa, mutta artikkelin ei tarvitsisi kattaa kuin perusasiat aiheesta. Lisäksi viitteistys olisi väljempi. Ennen ehdotuksen jättämistä ehdottajan tulisi huolehtia, että artikkeli täyttää annetut kriteerit. Itse ehdotuksen käsittely voisi olla esimerkiksi merkittävyys-arviointi tyyppinen passiivinen arviointi, jossa OK-kategoriaan siirtyminen olisi joko automaattista tietyn ajan kuluttua jos kukaan ei vastusta tai sitten HA- & SS-tyyppinen äänestys. Arvioinnin päämäärä olisi varmistaa, että a.) artikkeli täyttää kriteerit ; b.) parantaa artikkelia edelleen (suurin osa artikkeleista hyötyy muiden tekemästä kielenhuollosta) ; c.) antaa palautetta artikkelin puutetta ja siitä mihin suuntaan artikkelia tulisi kehittää. Arvioinnin tuloksena olisi kolme vaihtoehtoa, artikkeli ei täytä vaadittuja kriteerejä. Artikkeli täyttää vaaditut kriteerit, mutta sen tietoja ei pystytä luotettavista lähteistä tarkistamaan tai artikkeli täyttää vaaditut kriteerit ja sen tiedot pystytään luotettavista lähteistä tarkistamaan.

OK-kategorian kriteerit
  • Sisällön tulisi olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
  • Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
  • Kielen tulisi olla selkeää. Jos artikkeli on käännös, se ei saisi näkyä vierasperäisinä kielioppirakenteina.
  • Artikkelin tulisi olla myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen.
  • Artikkelista selviää tiiviisti perustiedot artikkelin aiheesta
  • Artikkelin tiedot ovat päällisin puolin oikein ja ne vastaavat muualla olevia tietoja. Virheet ja epäilyttävät tiedot ovat kokonaisuuteen nähden vähäisiä ja ne merkitty selvästi esimerkiksi lähdepyynnöillä.
  • Kuten edellä, mutta artikkelin tiedot pystytään myös pääsääntöisesti tarkistamaan lähteistä.
Huonot puolet
  • Liian raskas jotta sillä saisi nopeasti tuhansia artikkeleita arvioitua.
  • OK-kategoria sopii vain lyhyille tai keskipitkille artikkeleille
  • Liian raskas myös siksi, että täällä on lukuisia käyttäjiä joiden artikkelien kohdalla arvioinnin kautta kierrättäminen on turhaa byrokratiaa. ( ts. voisivat suoraan itse arvioida omat artikkelinsa )

--Zache 17. maaliskuuta 2010 kello 14.13 (EET)[vastaa]