Versailles’n palatsi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Versailles’n palatsi
Château de Versailles
Ilmakuva palatsialueesta vuodelta 2013
Ilmakuva palatsialueesta vuodelta 2013
Osoite Place d'Armes 78000 Versailles Ranska
Sijainti Ranskan lippu Versailles, Ranska
Koordinaatit 48.804404°N, 2.123162°E
Rakennustyyppi Palatsi
Rakennuttaja Ludvig XIII, Ludvig XIV
Julkisivumateriaali Kivi
Kerrosala 67,000 m²

Liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1979.

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Versailles’n palatsin puutarhaa sekä osa siipirakennusta.
Panoraamakuva Versailles’n linnasta.

Versailles’n palatsi (ransk. Le château de Versailles) sijaitsee Versailles’ssa Pariisin lounaispuolella. Se rakennettiin alun perin kuningas Ludvig XIII:n metsästyslinnaksi. Ensimmäiset rakennukset pystytettiin vuonna 1624. Nykyisen muotonsa palatsi on saanut lukuisten laajennusten ja muutosten jälkeen. Niistä merkittävimmät tehtiin vuosina 1661–1688, jolloin muovautui Ludvig XIV:n nimellä tunnettu barokkityyli. Uudistusta johtivat Louis Le Vau, François d’Orbay, Jules Hardouin-Mansart ja Robert de Cotte.[1] Linnan sisustus on Charles Le Brunin käsialaa, ja kuuluisat puutarhat perustuvat André Le Nôtren suunnitelmiin.

Versailles’n palatsi on yksi Euroopan suurimmista ja loisteliaimmista palatseista. Se toimi vuodesta 1682 alkaen aina vuoden 1789 vallankumoukseen asti runsaat sata vuotta Ranskan kuninkaiden ja hovin asuntona. Tuolloin palatsin alueella asui useita tuhansia ihmisiä, ja siitä muodostui Ranskan kulttuurin ja politiikan keskus. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sen kuuluisassa peilisalissa allekirjoitettiin Versailles’n rauhansopimus. Palatsi ja sitä ympäröivä puisto ovat kuuluneet Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1979.

Versailles’n palatsin rakentaminen tuli erittäin kalliiksi. Palatsin viereen rakennettiin näyttävä puisto. Sen suihkukaivoihin ja keinotekoisiin putouksiin saatiin vesi vedennostolaitoksesta. Vesilaitteisiin tarvittiin päivittäin yhteensä noin kuusi miljoonaa litraa vettä. Myös puiston muut laitteet ja taideteokset olivat kalliita. Puistoon oli sijoitettu muun muassa useita antiikin jumaluuksia esittäviä patsaita, joille oli veistetty kuninkaallisten tai muiden korkea-arvoisten hovin jäsenten kasvonpiirteet. Ylellisistä yksityiskohdista huolimatta palatsissa ei ollut mainittavaa lämmitysjärjestelmää, joten se oli talviaikaan erittäin kylmä asua.[2]

Ranskan viimeinen kuningas Ludvig Filip teki vuonna 1833 aloitteen, joka lakkautti palatsin aseman kuninkaallisena asuntona ja teki siitä Ranskan historian museon. Muutostöiden jälkeen Versailles avattiin uudessa tehtävässään 10. kesäkuuta 1837. Nykyisin palatsi, sen puutarhat, museot ja puistot muodostavat yhden Ranskan suosituimmista matkailukohteista. Palatsin viimeisin laaja ja monivaiheinen restaurointityö ”Projet du Grand Versailles” aloitettiin loppuvuonna 2003, ja sen arvioidaan päättyvän vuonna 2020.[3] Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa restauroitiin arkkitehti Jules Hardouin-Mansartin luoma Peilisali, joka valmistui ensimmäistä kertaa kokonaan uudelleen alkuperäiseen asuunsa saatettuna vuonna 2007.

Versailles’n puiston pohjapiirustus sisältää geometrisiä, usein symmetrisiä kuvioita, kuten kolmioita, soikioita, ympyröitä, viisikulmion ja neliöitä.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Palatsin kotisivut http://www.chateauversailles.fr/l-histoire/versailles-au-cours-des-siecles/construction-du-chateau/louis-le-vau-1612-1670
  2. Grimberg, Carl: Kansojen historia 15: Ludvig XIV:n aikakausi. WSOY, 1966.
  3. Uudistustyön tavoitteista ja aikataulusta linnan kotisivuilla http://www.gvn.chateauversailles.fr/en/gv_objectifs.html
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Versailles’n palatsi.