Orangen roomalainen teatteri
Orangen roomalainen teatteri (ransk. Théâtre antique d'Orange) on eteläisen Ranskan Orangessa sijaitseva, ensimmäisen vuosisadan alussa rakennettu antiikkinen teatteri. Se kuuluu nykyään Orangen kunnalle, ja siellä järjestetään kesäisin oopperafestivaalit, Chorégies d'Orange. Orangen teatteri on yksi parhaiten säilyneitä roomalaisia teattereita[1].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatteri oli merkittävässä asemassa antiikin Arausion väestön elämässä. Koko päivän kestäneissä esityksissä nähtiin mimiikkaa, pantomiimeja, runonlausuntaa ja "attelanaa", joka muistutti commedia dell’artea. Viihde-esitykset olivat kaikille avoimia ja maksuttomia.
Kristinuskon vakiinnutettua asemansa Rooman valtionuskontona teatteri suljettiin virallisella ediktillä vuonna 391, koska kirkko piti teatteria pakanallisena taiteenlajina. Tämän jälkeen rakennus hylättiin täysin. Keskiajalla raunioita käytettiin puolustuskasarmina. Uskonsotien aikana 1500-luvulla teatterirakennus toimi kaupunkilaisten turvapaikkana.
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatteri alkoi hitaasti saada mennyttä loistoaan takaisin 1800-luvulla Prosper Mériméen ansiosta. Tämän johdolla restaurointityöt aloitettiin vuonna 1825. Vuonna 1869 teatterissa järjestettiin roomalainen festivaali Chorégies d’Orange, jossa juhlittiin Rooman mahtia. Festivaaleista tuli jokakesäinen tapahtuma. Ohjelmistoon kuului muun muassa Étienne Méhulin ooppera Joseph. Vuosisadan loppupuolella ja 1900-luvun alussa kaikki Ranskan merkittävät näyttelijät ottivat osaa Orangen festivaaleihin. Sarah Bernhardt esiintyi juhlallisuuksissa 1903.
Orangen roomalainen teatteri ja kaupungissa sijaitseva roomalaisajan Orangen riemukaari hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1981[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Official website of Roman Theatre (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (ranskaksi)
- Virtual Tour (englanniksi)
- Teatteri ja riemukaari UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)
- Albi
- Alppien paalutalot
- Amiensin katedraali
- Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas
- Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit
- Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes
- Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa)
- Bourges'n katedraali
- Canal du Midi
- Causses ja Cévennes
- Chaîne des Puys
- Chartresin katedraali
- Chauvet’n luola
- Cordouanin majakka
- Euroopan suuret kylpyläkaupungit
- Fontainebleaun palatsi ja puisto
- Fontenayn apottiluostari
- Girolatan niemi, Porton niemi, Scandolan luonnonreservaatti ja Piano Calanches Korsikassa
- Carcassonne
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Le Havre
- Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä
- Lyon
- Mont Saint-Michel
- Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance
- Nord-Pas-de-Calais’n kaivosalue
- Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa
- Nizza
- Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari”
- Provins
- Monte Perdido
- Ranskan eteläiset alueet
- Saint-Émilion
- Saint-Savin-sur-Gartempen luostari
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit
- Seinen jokivarsi Pariisissa
- Grande Île
- Pont du Gard
- Uuden-Kaledonian laguunit
- Vaubanin linnoitukset
- Versailles’n palatsi puistoineen
- Vézelay
- Vézère