Vahriselkä
| Vahriselkä Синя́вино, Sinjavino |
|
|---|---|
  Vahriselkä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Kirovskin piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunkimainen taajama |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
| Väkiluku (2011) | 3 800 |
Vahriselkä[1] (ven. Синя́вино, Sinjavino) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee lähellä Pietarin ja Murmanskin välistä M18-valtatietä 45 kilometriä Pietarista kaakkoon.[2] Asukkaita on 3 800 henkeä (vuonna 2011)[3].
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vahriselän kunnan pinta-ala on 494,9 neliökilometriä. Se rajoittuu idässä Kirovskin piirin Priladožskin, etelässä Kirovskin ja lännessä Pähkinälinnan kuntiin sekä pohjoisessa Laatokkaan. Pinta-alasta 78,4 % on vesialuetta, 12,5 % metsää ja 6,0 % maatalousmaata.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, savi, turve ja kalkkikivi[5].
Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan ainoa asutuskeskus on virallisesti Vahriselän kaupunkimainen taajama. Todellisuudessa se käsittää myös toisen taajaman, josta aiotaan muodostaa Vahriselän kylä.[6] Alueella sijaitsee myös useita huvila- ja puutarha-alueita, joissa on yhteensä 15 000 palstaa[2].
Kunnan todellinen asukasmäärä on virallista huomattavasti korkeampi, arviolta 10 800 henkeä. Kesäaikaan väkiluku kohoaa 33 800 henkeen.[7]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vahriselän (ven. aiemmin Vagriselka) kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Nykyisen venäläisen nimensä se sai Senjavinin veljeksistä, joille Pietari I lahjoitti seudun maat venäläisten talonpoikien asuttamista varten[8]. Vuonna 1862 kylässä oli 73 taloa ja 536 asukasta, koulu ja tsasouna[9].
1920-luvulla kylän lähettyvillä alettiin nostaa turvetta, ja vuonna 1930 turvetuotannon työlaisasutukset yhdistettiin Namkun piiriin kuuluneeksi Vahriselän kaupunkimaiseksi taajamaksi[10]. Vuonna 1935 siellä oli 13 500 asukasta[11]. Kapearaiteinen rautatie liitti työmaat Vahriselän, Nevdubstroin ja Pähkinälinnan rautatieasemiin[12].
Toisen maailmansodan aikana seudulla käytiin ankaria taisteluita, joissa Vahriselän kylä ja työläisasutukset tuhoutuivat täydellisesti. Sodan jälkeen entisten 1. ja 2. asutuksen välille syntyi Vahriselkä-1 ja 8. asutuksen paikalle Vahriselkä-2.[10] Taajamat sijaitsevat melko kaukana samannimisestä entisestä kylästä.
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Murmanskin valtatien lisäksi kunnan alueella kulkee maantie N-141 sekä Pähkinälinnan ja Nasian välinen paikallistie. Taajamasta on linja-autoyhteys Pietariin Ulitsa Dybenkon metroasemalle.[13]
Vahriselässä toimii kaksi suurta elintarvikealan tuotantolaitosta: Severnajan suurkanala ja Pit-Produktin makkaratehdas. Lisäksi on yksi maatalousyritys.[14] Suuri osa asukkaista käy töissä tai opiskelemassa Pietarissa[7].
Palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, lasten taidekoulu, kaksi kulttuuritaloa ja kirjastoa, poliklinikka, yleinen sauna ja joukko kauppoja[15].
Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudun kulttuuriperintökohteita ovat Vahriselän taistelupaikat muistomerkkeineen sekä neuvostosotilaiden hautapaikkoineen[16]. Muita nähtävyyksiä ovat 1700- ja 1800-luvuilla rakennetut Laatokan kanavat[17]. Matkailupalveluihin kuuluu pieni hotelli[18].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Projekt generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Sinjavinskoje gorodskoje poselenije Kirovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti. Tom II: Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana lo-sinyavino.ru. 2012. Sankt-Peterburg. Viitattu 15.4.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 15.4.2012.
- ↑ a b Projekt, s. 26.
- ↑ Projekt, s. 8.
- ↑ Projekt, s. 28–33.
- ↑ Projekt, s. 72.
- ↑ Projekt, s. 8, 11.
- ↑ a b Projekt, s. 87.
- ↑ Generalnyi plan, s. 26
- ↑ Spisok naseljonnyh mest po svedenijam 1862 goda. XXXVI: Sanktpeterburgskaja gubernija, s. 191. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet Ministerstva vnutrennih del, 1864.
- ↑ a b Kultura Leningradskoi oblasti: Sinjavino enclo.lenobl.ru. Viitattu 15.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Administrativno-ekonomitšeski spravotšnik po raionam Leningradskoi oblasti, s. 21. Leningrad: Izdatelstvo Leningradskogo oblispolkoma i Lensoveta, 1936.
- ↑ Projekt, s. 27.
- ↑ Projekt, s. 178–180.
- ↑ Projekt, s. 84.
- ↑ Projekt, s. 117–128.
- ↑ Projekt, s. 70–72.
- ↑ Projekt, s. 74–76.
- ↑ Projekt, s. 79.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vahriselän kunnan sivusto (venäjäksi)
- Vahriselkä Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa (venäjäksi)
| ||||||||||||
