Siirry sisältöön

Tuprova

Wikipediasta
Tuprova
Невская Дубро́вка, Nevskaja Dubrovka
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Tuprova

Koordinaatit: 59°50′30″N, 30°56′10″E
Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Seuloskoin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 8,94 km²
Väkiluku (2010) 5 500
Tuprovan kunta Seuloskoin piirin kartalla.
Tuprovan kylät vuoden 1885 kartalla.

Tuprova[1] (ven. Невская Дубро́вка, Nevskaja Dubrovka; vuoteen 2026 asti Дубро́вка, Dubrovka)[2] on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Nevan oikealla rannalla 25 kilometriä Pietarista itään. Kunnassa on 5 500 asukasta (vuonna 2010)[3].

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuprovan kunnan pinta-ala on 894 hehtaaria. Se rajoittuu idässä Kirovskin kaupunkiin ja muualla Rosmittalan maalaiskuntaan.[4] Tuprovan kaupunkitaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Hiekan (ven. Пески, Peski) taajama[5]. Alueen läpi virtaa Nevaan laskeva Dubrovkajoki[6].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan mukaan paikkakunta on saanut nimensä Nevan rannalla kasvaneista tammista[7]. Vuonna 1499/1500 laaditussa Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa mainitaan kaksi Dubrovan kylää Nevan molemmin puolin[8]. 1800-luvun lopussa kyliä oli kolme: nykyisen taajaman lähellä sijainnut Vyborgskaja Dubrovka sekä Dubrovka ja Moskovskaja Dubrovka Nevan vasemmalla rannalla[9].

Venäläis-ruotsalais-suomalainen yhtiö rakensi vuosina 1911–1912 joen oikealle rannalle sahalaitoksen. Vuonna 1916 alettiin rakentaa paperitehdasta, joka otettiin käyttöön vuonna 1923.[9] Työntekijöistä suuri osa oli värvätty Suomesta[10]. Tehtaan asutus ja vuonna 1929 valmistunut rautatieasema saivat nimen Nevskaja Dubrovka[9].

Toisen maailmansodan aikana seudulla käytiin ankaria taisteluja Nevan vasemmalla rannalla sijainneen Nevski pjatatšok -sillanpääaseman omistuksesta[11]. Taistelussa menehtyi noin 50 000 neuvostosotilasta ja 40 000 saksalaista[4]. Kaikki Dubrovkan kylät, tehdas ja sen asuintaajama tuhoutuivat täydellisesti.

Vuonna 1952 Tuprovaan rakennettiin talonrakennuskombinaatti, jonka yhteyteen syntyi uusi asutuskeskus. Tehdas tuotti puisia valmistaloja sekä kuitu- ja lastulevyä.[12]

Tuprovan venäjänkielinen nimi Dubrovka (Дубро́вка) vaihdettiin 26. helmikuuta 2026 muotoon Nevskaja Dubrovka (Невская Дубро́вка).[2]

Liikenne, talous ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuprovaan johtaa Pietarista Pähkinälinnan vastarannan kautta kulkeva sähköistetty rautatie, jonka pääteasema on nimeltään Nevskaja Dubrovka. Radalla on henkilö- ja tavaraliikennettä. Autoliikenne kulkee Pietarin ja Murmanskin väliseltä M18-valtatieltä Mähnälän (Mjaglovo) jälkeen haarautuvaa tietä pitkin. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pietariin ja Seuloskoihin.[13] Matkaa Pietariin on rautateitse 63 ja maanteitse 35 kilometriä[4].

Teollisuus muodostaa 63 % kunnan elinkeinorakenteesta. Tärkein yritys on lastulevyä tuottava Nevski Laminat. Muita tuotantolaitoksia ovat huonekalutehdas Dubrava, lastulevyä tuottava Naš dom sekä leipää ja konditoriatuotteita valmistava Vavi-Neva.[14]

Palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, poliklinikka, sairaala, posti, pankki, yleinen sauna ja pesula, kymmenkunta kauppaa, tori ja kaksi kahvilaa. Kulttuurilaitoksia ovat musiikkikoulu, kirjasto ja sotamuseo.[15] Vuonna 1991 palanut[16] kulttuuritalo purettiin vuonna 2005 ja sen paikalle rakennettiin vuonna 2010 avattu ortodoksinen kirkko[17].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuprovan pohjoisosassa on rautatien kahtia jakama asuinalue. Rautatien itäpuolella on matalia kerrostaloja ja länsipuolella omakotitaloja. Eteläpuolella sijaitseva teollisuusalue erottaa Tuprovan taajaman Hiekan omakotitaloalueesta.[17]

Nähtävyyksiin kuuluvat toisen maailmansodan muistomerkit[18]. Matkailupalveluja kunnassa ei ole[19].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Projekt generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija ”Dubrovskoje gorodskoje poselenije” Vsevoložskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti. Tom II: Materialy po oboznovaniju projekta. Osnovnyje položenija. Tšast 1: Pojasnitelnaja zapiska. Vsevoložsk: OAO Arhitekturno-gradostroitelnoje projektnoje bjuro, 2010. Teoksen verkkoversio Viitattu 19.11.2011. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 52. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.10.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. 1 2 Распоряжение Правительства Российской Федерации от 26.02.2026 № 367-р ОФИЦИАЛЬНОЕ ОПУБЛИКОВАНИЕ. 26.2.2026. Viitattu 22.3.2026.
  3. ↑ Projekt generalnogo plana s. 30
  4. 1 2 3 Projekt generalnogo plana s. 16
  5. ↑ Projekt generalnogo plana s. 18
  6. ↑ Projekt generalnogo plana s. 19
  7. ↑ Projekt generalnogo plana s. 41
  8. ↑ MO ”Dubrovskoje gorodskoje poselenije”: Istorija Dubrovki ndubrovka.ru. Arkistoitu 27.8.2012. Viitattu 19.11.2011. (venäjäksi)
  9. 1 2 3 Projekt generalnogo plana s. 42
  10. ↑ Ruhanen, Urho: V vihrjah veka, s. 6–7. Petrozavodsk: Karelija, 1991. ISBN 5-7545-0327-X
  11. ↑ Projekt generalnogo plana s. 42–43
  12. ↑ Projekt generalnogo plana s. 44
  13. ↑ Projekt generalnogo plana s. 53–56
  14. ↑ Projekt generalnogo plana s. 28–29
  15. ↑ Projekt generalnogo plana s. 36–38
  16. ↑ Kultura Leningradskoi oblasti: Dubrovka enclo.lenobl.ru. Viitattu 19.11.2011. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  17. 1 2 Projekt generalnogo plana s. 25
  18. ↑ Projekt generalnogo plana s. 47–48
  19. ↑ Projekt generalnogo plana s. 36

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuprova&oldid=23998276”