Sjasstroi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sjasstroi
Сясьстрой
1930-luvun alussa valmistunut Sjasstroin kulttuuritalo.
1930-luvun alussa valmistunut Sjasstroin kulttuuritalo.
vaakuna
vaakuna

Sjasstroi

Koordinaatit: 60°08′15.6″N, 32°33′58.7″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Olhavan piiri
Perustettu 1926
Kaupungiksi 1992
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 517,17 km²
Väkiluku (2012) 14 300
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 187420
Suuntanumero(t) +7 81363









Sjasstroi[1] (ven. Сясьстро́й) on kaupunki ja kaupunkikunta Leningradin alueen Olhavan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Säsjoen alajuoksulla[2] 40 kilometriä Olhavasta[3] koilliseen. Kaupungissa on 13 600 ja kunnassa 14 300 asukasta (vuonna 2012)[4].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjasstroin kunnan pinta-ala on 517,17 neliökilometriä, josta 401,41 neliökilometriä on Laatokan vesialuetta. Se rajoittuu koillisessa Selivanovon, etelässä Koltšanovon ja lännessä Issadin maalaiskuntiin.[3] Maapinta-alasta 73,1 % on metsää, 12,2 % asuinaluetta, 6,7 % maatalousmaata ja 3,4 % teollisuusaluetta[5].

Seutu kuuluu Laatokan alankoon[6]. Tärkeimmät joet ovat kunnan alueella Laatokkaan laskeva Säsjoki ja sen sivujoki Valgomka. Laatokan rantaa myötäilevät vanha ja uusi Laatokan kanava.[7] Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve, hiekka, savi ja fosforiitti[8]. Kaupungin ilmanlaatu on sellu- ja paperitehtaan saasteista huolimatta tyydyttävä, mutta Säsjoki on pahasti saastunut[9].

Kaupungin lisäksi kuntaan kuuluu Avorovon taajama ja 9 kylää: Matejevo, Otajevo, Perevoz, Pjohalevo, Podrjabinje, Pulnitsa, Rogoža, Ryžkogo ja Sudemje[3]. Toiseksi suurin asutuskeskus on yli 300 hengen Avrovo[4].

Asukasluvun kehitys

1959 1970 1979 1989 2002 2010
7 178[10] 12 915[11] 17 541[12] 16 122[13] 13 969[14] 14 409[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säsjoen kauppataajama Sjasskije Rjadki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1582. Sen kautta kulki Tihvinän vesitie, jonka liikennöintiä helpottamaan rakennettiin 1700-luvun alussa vanha ja 1860-luvulla uusi Laatokan kanava. Vuonna 1926 paikkakunnalle ryhdyttiin rakentamaan Säsjoen selluloosa- ja paperikombinaattia, jonka viereen nousi Sjasstroin asuinalue. Seuraavana vuonna se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen. Toisen maailmansodan aikana osa tehdasta evakuoitiin ja Valgomkajoen suuhun rakennettiin piiritettyä Leningradia palvellut telakka. Sjasstroista tuli kaupunki vuonna 1992.[2][16]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjasstroin läpi kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen valtatie M18[17]. Paikalliselta linja-autoasemalta on yhteydet muun muassa Olhavaan, Pietariin, Petroskoihin, Aunukseen, Vytegraan ja Tšerepovetsiin. Kaupungin sisällä ei ole julkista liikennettä.[18] Lähin rautatieasema on Muurmannin radalla Lungatšissa seitsemän kilometrin päässä kaupungista.[19]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat jalostus (50 % vuonna 2012), kauppa (14 %) sekä erilaiset julkiset palvelut. 31 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella.[20] Sjasstroi on tyypillinen yhden tehtaan kaupunki,[3] jossa Säsjoen selluloosa- ja paperitehdas vastaa henkilöstön vähennyksistä huolimatta yksinään 45 prosentista työpaikoista (vuonna 2011)[21]. Tehdas tuottaa nykyään lähinnä wc-paperia, paperipyyhkeitä ja lautasliinoja tuotemerkillä Mjagki znak ja se on yksi alan suurimmista toimijoista Venäjällä. Lisäksi kaupungissa toimii elintarviketehdas Volhovhleb, veneitä valmistava Naši Lodki sekä liikennepalveluyritys Himprom. Novaja Gollandija -niminen yritys kasvattaa ruusuja kasvihuoneissa. Aleksinon maatalousyritys on käytännössä lopettanut toimintansa.[22]

Kaupungissa toimii neljä lastentarhaa, kaksi yleissivistävää koulua, erityiskoulu, lasten luomistyön keskus, musiikki- ja taidekoulut sekä ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kaupungin kulttuuritalo, neljä kirjastoa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapuisto. Terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala, poliklinikka, ensiapuasema, Avrovon lääkintäasema sekä sellu- ja paperitehtaan parantola. Kaupungin alueella toimii myös mielisairaala ja yksityinen hyväntekeväisyyslaitos. Lukuisten kauppojen lisäksi Sjasstroissa on useita ruokaloita, kahviloita ja baareja.[23] Paikallislehtenä ilmestyy Sjaski rabotši[2].

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudulta on löydetty viisi muinaista asuinpaikkaa. Rakennusmuistomerkkejä ovat Laatokan kanavat muistopatsaineen, Rogožan kylän Jumalansynnyttäjän kirkko sekä Sjasstroin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko ja tsasouna. Mihail Petraševskin Matejevon kylän luona vuosina 1847–1848 asuma talo on valtakunnallinen suojelukohde. Kulttuurihistoriallista arvoa on myös leningradilaisten konstruktivistien suunnittelemalla alkuperäisellä asuintaajamalla (1925–1932), sen julkisilla rakennuksilla sekä sellu- ja paperitehtaan vuonna 1935 valmistuneella ensimmäisellä vaiheella. Kaupungissa on useita toisen maailmansodan muistomerkkejä.[24]

Sjasstroin matkailupotentiaali perustuu sen historiallisiin nähtävyyksiin, Säsjoen rantamaisemiin ja Laatokan läheisyyteen. Matkailupalvelut ovat toistaiseksi vähäisiä. Majoitusta tarjoaa pieni hotelli Avrovon liikuntakompleksissa. Kaupungissa suunnitellaan erityisesti veneilyn kehittämistä.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 215. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. a b c Kultura Leningradskoi oblasti: Sjasstroi enclo.lenobl.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  3. a b c d Generalnyi plan, s. 18.
  4. a b Generalnyi plan, s. 73.
  5. Generalnyi plan, s. 35.
  6. Generalnyi plan, s. 22.
  7. Generalnyi plan, s. 25–27.
  8. Generalnyi plan, s. 28.
  9. Generalnyi plan, s. 59.
  10. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  11. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  12. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  13. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  14. Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  15. Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  16. Generalnyi plan, s. 41–44.
  17. Generalnyi plan, s. 104.
  18. Generalnyi plan, s. 114–115.
  19. Generalnyi plan, s. 103.
  20. Generalnyi plan, s. 74–75.
  21. Generalnyi plan s, 74
  22. Generalnyi plan, s. 76–78.
  23. Generalnyi plan, s. 195–202.
  24. Generalnyi plan, s. 44–50.
  25. Generalnyi plan, s. 86–92.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]