Työväen Akatemia

Työväen Akatemian päärakennus Vanhalta Turuntieltä. Rakennuksen edessä on Aimo Tukiaisen veistos Valoa kohti vuodelta 1949.

Työväen Akatemian johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja Julius Ailio on haudattu puutarhaan päärakennuksen taakse.

Työväen Akatemia on vuonna 1924 perustettu Kauniaisissa toimiva yli 300-paikkainen kansanopisto. Opetus painottuu yhteiskuntatieteellisiin, humanistisiin, käyttäytymistieteellisiin ja kulttuurisiin aineisiin sekä kieliin korkeakoulutasolla. Opintojen kautta voi pyrkiä korkeakouluun ja monet opintokokonaisuudet vastaavat oppiaineiden yliopistotason perusopintoja. Akatemia tekeekin tiivistä yhteistyötä avoimen yliopiston kanssa.

Kansanopistolla on tiiviit kansainväliset suhteet Eurooppaan. Opisto on myös mukana humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) toiminnassa.

Opetusohjelma

Opiston kasvatusohjelma pohjautuu demokratian, tasa-arvon sekä opetuksen tieteenomaisuuden periaatteisiin. Opistossa annetaan opetusta seuraavissa opetusohjelmissa:

• draamakasvatus
• historia
• kasvatustiede
• kauppatiede
• kehitysmaatutkimus
• kirjoittaminen
• kulttuurihistoria
• näyttelijäntaide
• oikeustiede
• poliittinen historia
• psykologia
• sosiaalitieteet (sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, sosiaalityö)
• teatteritaiteen tuntemus
• valtio-oppi
• yleinen kirjallisuustiede

Historiaa

Opiston perustivat vuonna 1924 Väinö Voionmaa ja joukko muita akateemisesti koulutettuja sosialidemokraatteja. Voionmaa toimi akatemian esimiehenä eli johtokunnan puheenjohtajana 1933–1947. Työväen Akatemian suunnittelu alkoi 1921 ja suunnitelmien toteuttamiseksi perustettiin kannatusyhditys, jossa merkittävä osa oli Työväen Sivistysliitolla. Esikuvina olivat englantilaiset ja ruotsalaiset kansankorkeakoulut. Työläisnuorisolle haluttiin isänmaallis-kristillisten, talonpoikaisten kansanopistojen vastapainoksi tarkoitettu oppilaitos. Tiloja haettiin pääkaupunkiseudun tuntumasta, mutta ostoyritykset kariutuivat usein poliittisista syistä, kun myyjille selvisi, että ostajat olivat sosialisteja. Ehdolla olivat muun muassa Tuusulan Vanhankylän kartano, Tuusulan reservikasarmi, Kytäjän kartano Hyvinkäällä, vapaaherra Willy von Bonsdorffin huvila Pukinmäen pysäkin lähellä, Viikin kartano ja Kellokosken kartano Mäntsälässä.

Lopuksi kannatusyhdistys sai ostettua Kauniaisista Villa Pelanderin rakennusmestari Koskivirralta, joka oli ostanut sen Pelanderin perikunnalta sijoitusmielessä. Kauppahinta oli 510 000 markkaa, eli nykyrahassa noin 170 000 euroa. Suurehko summa saatiin kokoon osakepääomalla, kansanopistojen valtionavulla ja tupakkatehdas Rettigin 200 000 markan lahjoituksen avulla.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Työväen Akatemia Wikimedia Commonsissa

• Työväen Akatemian verkkosivut
• Lauri Haarla : Työväen Akatemia. Eräitä vaikutelmia, Suomen Kuvalehti, 05.11.1927, nro 45, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot