Turun kaupunginsairaalan väärinkäytökset

Turun kaupunginsairaalan väärinkäytökset eli Kupittaan väärinkäytökset ovat potilaiden kaltoinkohtelua, jota tapahtui Suomessa Turun kaupunginsairaalan psykiatrisilla, suljetuilla osastoilla vuosina 2009–2016. Vakavimmat rikokset eli pahoinpitelyt tapahtuivat yli 65-vuotiaille suunnatulla vanhuspsykiatrian 15-paikkaisella G1-osastolla, jossa noin puolet asiakkaista sairasti dementiaa. Rikosepäilyjä alettiin tutkia, kun ne tulivat julkisuuteen helmikuussa 2016. Sairaalan kolmen muunkin suljetun osaston (A1, A3 ja A6) toiminta tarkastettiin. Osastot sijaitsevat Kupittaan sairaalarakennuksessa, joka sijaitsee muun sairaala-alueen keskellä.

Syyskuussa 2016 valmistuneen konsulttiselvityksen mukaan suuria puutteita ja parannustarpeita oli edelleen potilaiden oikeuksissa ja hoidon johtamisessa.

Sairaalan vuonna 2013 tekemä sisäinen tarkastus

Vuonna 2013 Kupittaalla tehtiin mittava sisäinen tarkastus muun muassa lääkehävikkien ja potilaiden epäasiallisen kohtelun vuoksi. Kaupunki ei kuitenkaan ilmoittanut havainnoista valvontavirasto Valviraan tai aluehallintovirastolle, vaan poliisille. Koska kaupunki ei täsmentänyt mitä raportin asiat tarkoittivat, poliisi tutki vain lääkevarkauksia. Valviraan ilmoittamatta jättäminen ei ole Suomessa laitonta. Vuonna 2013 osastolla oli paljon esihenkilöiden poissaoloja, minkä Valvira jälkikäteen arvioi synnyttäneen organisaatioon harmaita toimintakulttuureja.

Vuonna 2014 paljastunut kaltoinkohtelu

Syyskuussa 2014 Yle uutisoi, kuinka Turun mielenterveysyhdistys ITU:n mukaan monet kuntoutujista pitävät Turun psykiatrisessa hoidossa saamaansa kohtelua ala-arvoisena. Omahoitajakeskusteluja ja hoitoneuvotteluja oli hyvin vähän, potilaita ei kuunneltu, heidän ruumiillisia vaivojaan oli sivuutettu ja heille ei aina kerrottu, mitä lääkkeitä he saavat, vaikka he kysyisivät sitä. Omaisten ollessa mukana kohtelu oli paljon asiallisempaa. Myös tahdosta riippumattomassa hoidossa oli epäkohtia. Lisäksi kovan lääkäripulan takia vain puolet Turun erikoislääkäreistä oli päteviä ja lääkärinlausunnot viivästyvät. Joitakin lausuntoja oli kirjoitettu näkemättä potilasta, määräyksiä annettiin puhelimitse ja lääkärit avautuivat potilaille omista ongelmistaan.

Turun kaupungin psykiatrian tulosyksikköjohtaja, ylilääkäri Jyrki Heikkilän mukaan toiminta oli kokonaisuutena normaalilla tasolla ja jotkin katkerat kommentit liittyvät lähinnä yksittäistapauksiin, jotka leimasivat koko toimintaa.

Vuonna 2016 paljastuneet väärinkäytökset

Turun Sanomat paljasti helmikuussa 2016 Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian, eli yli 65-vuotiaille suunnatun mielisairaalan suljetulla G1-osastolla vuosien ajan jatkuneen potilaiden kaltoinkohtelun. Laittomuudet olivat saaneet jatkua sairaalan johdon suojeluksessa, eikä ketään irtisanottu. Ylilääkäri Jyrki Heikkilä vahvisti, että jotkut osaston työntekijät ovat kohdelleet potilaita epäasiallisesti, nukkuneet yövuorossa ja laiminlyöneet tehtäviään, mutta asiasta ei ollut raportoitu eteenpäin Valviralle. Turun Sanomien lähteiden mukaan Heikkilä kielsi kertomasta väärinkäytöksistä valvontaviranomaisille.

Turun Sanomien mukaan potilaita oli lääkitty tajuttomiksi, pahoinpidelty ja nöyryytetty. Yöksi potilaille annettiin tavallisesti vähintään kaksinkertainen annos rauhoittavia. Ruumiillinen väkivalta tapahtui tyypillisesti, kun hoitaja vei veltoksi lääkityn potilaan suihkuun tai huoneeseen. Potilaita tönittiin, heitettiin lattialle sekä tarkoituksellisen kovakouraisesti riuhdottiin ja revittiin. Entisen hoitajan mukaan potilaita jätettiin hoitamatta, heidän eristystään yritettiin jatkaa ilman lääkärin lupaa ja hoitajia häipyi kesken työvuoron.

Iltalehdelle potilaat kertoivat ylilääkitsemisestä sekä henkisestä väkivallasta: uhkailusta, välinpitämättömästä, alistavasta ja pilkkaavasta ilmapiiristä sekä hoidosta, joka aiheutti traumoja. Potilaiden mukaan heitä oli eristetty ilman syytä, esimerkiksi puheliaisuuden vuoksi ja he olivat joutuneet tekemään tarpeensa lattialle, koska hoitaja ei päästänyt vessaan. Heille ei ollut kerrottu heidän oikeuksiaan, kuten mielenterveyslain mukaista tahdonvastaisessa hoidossa olevan potilaan oikeutta sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvioon. Sairaalan johto kiisti kuulleensa, että potilaat olisivat joutuneet tekemään tarpeensa eristyshuoneeseen. Osastojen toiminnasta oli tehty valituksia, mutta ne eivät johtaneet mihinkään. Eräs omainen kertoi toisen potilaan kyenneen raiskaamaan hänen läheisensä osastolla vuonna 2010.

Valvontaviraston toimenpiteet ja poliisin rikostutkinta

Asiaa alkoi tutkia Valvira, lääkevirasto Fimea, poliisi ja Turun kaupungin sisäinen tarkastus. Poliisi tutkii juttua alustavasti rikosnimikkeillä pahoinpitely, vapaudenriisto ja virkavelvollisuuden rikkominen.

Helmikuussa Valviran tarkastus paljasti sairaalasta kaksi ammattioikeudetonta ns. valehoitajaa, josta toinen toimi psykiatrisella osastolla. Heidät irtisanottiin.

Toukokuun 2016 lopussa poliisi aloitti epäiltyjen kuulemisen. Epäiltynä oli noin kymmenen henkilöä, mutta poliisi ennakoi määrän kasvavan.

Valviran kesäkuussa 2016 julkaistun loppuraportin mukaan Turun olisi pitänyt ilmoittaa osastolla havaitsemistaan väärinkäytöksistä valvontaviranomaiselle, mutta Valvira kiitti samalla Kupittaan sairaalaa hyvästä asenteesta, koska "he eivät kieltäneet ongelmia tai hyökänneet Valviran havaintoja vastaan, vaikka tilanne on ollut heille varmasti vaikea". Valviran mukaan kaupunki korjasi keväällä paljon epäkohtia tai teki suunnitelmia hoidon laadun parantamiseksi.

Poliisin rikostutkinta valmistui helmikuun alussa 2017. Poliisi epäili rikoksesta kahdeksaa vanhusten G1-osaston hoitajaa, joista neljää mieshoitajaa 11:stä väkivaltarikoksesta (törkeästä pahoinpitelystä vuonna 2009, seitsemästä pahoinpitelystä, kahdesta pahoinpitelyn yrityksestä ja yhdestä laittomasta vapaudenriistosta). Lisäksi jutussa epältiin kahta hoitajaa epäiltiin valehoitajiksi ja virkavelvollisuuden rikkomisesta kahta osastonhoitajaa, jotka eivät tarkastaneet valehoitajien ammattioikeuksia.. Jouluna 2015 tapahtuneessa pahoinpitelyssä hoitaja painoi polvella vuoteessa makaavaa potilasta kurkun alueelle. Pahoinpitelyn yrityksissä hoitaja kehotti toista hoitajaa ylilääkitsemään potilaan, mihin tämä ei suostunut.

Epäillyt rikokset tapahtuivat pääosin vuonna 2013. Poliisin mukaan sairaalan johtajien toiminta ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä, vaikka toiminnassa oli puutteita. Myöskään kaupungin johtavassa asemassa olevia viranhaltijoiden toiminnan tai hoitajien epäasiallisen käytöksen, kuten esimerkiksi työvuorossa nukkumisen ja töykeän kielenkäytön ei katsottu olevan rikos. Poliisin mukaan rikostutkinta oli hankalaa, koska tapahtumista oli kulunut jo 3–4 vuotta ja suurin osa uhrien henkilöllisyyksistä jäi epäselviksi. Syytekokonaisuudessa ainoastaan törkeän pahoinpitelyn kohteeksi joutuneen potilaan henkilöllisyys oli selvillä.

Poliisiin oikeusyksikkö alkoi myös selvittää syyllistyikö poliisi itse virheeseen vuonna 2013, kun se ei ryhtynyt G1-raportin perusteella tutkimaan sairaalan toimintaa.

Valvira otti Turun kaupunginsairaalan psykiatrian erityisvalvontaan kesäkuun 2018 loppuun .

Turun kaupungin toimenpiteet

Syyskuussa 2016 alussa Turku lakkautti vanhuspsykiatrian suljetut osastot G1 ja G2 ja perusti tilalle uuden vanhuspsykiatrisen osasto A9:n sekä uuden tehostetun avohoitoyksikön.

Konsulttiselvitys

Syyskuussa 2016 valmistuneessa Turun kaupungin tilaamassa konsulttiselvityksessä havainnoitiin kesä- ja elokuussa toimintaa suljetuilla osastoilla A1, A3, A6 ja G1, sekä haastateltiin sairaalan henkilökuntaa ja johtoa, ei kuitenkaan potilaita itseään. Raportin mukaan puutteita ja parannustarpeita oli edelleen. Potilaiden hoidosta puuttuivat tavoitteet ja suunnitelmat; sitä johdettiin "mutu-tuntumalla". Potilailla ei ollut varsinaista hoitosuhdetta omahoitajaan. He olivat tekemisissä oman hoitajansa kanssa vain omahoitajakeskusteluissa, mutta niissäkin omahoitajan saattoi korvata joku muu hoitaja. Omahoitajuus oli siis vain nimellinen toimintamalli.

Toimintaa tai hoitotyötä ei raportoitu järjestelmällisesti. Johtamiseen ei ollut yhdenmukaisia toimintamalleja tai mittareita. Vastuu hoitotyöstä oli joko puutteellista tai puuttui kokonaan. Hyvän psykiatrisen hoitotyön kriteereitä ei ollut määritelty. Toimintaa ohjaavat periaatteet organisaatio- ja yksikkötasolla puuttuivat. Laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä RAI oli käytössä, mutta jäi epäselväksi, miten sitä hyödynnettiin. Raportissa kehotettiin sairaalaa muun muassa määrittelemään jokaisen työntekijän perustehtävä ja vastuut. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kokoomus) ei halunnut kommentoida tutkimuksen tuloksia, vaan vetosi siihen, että ei ole niihin yksityiskohtaisesti perehtynyt.

G1-osaston sisäisen tarkastuksen lopputulos

Turun kaupungin sisäinen tarkastus valmistui 3. maaliskuuta 2017. Loppuraportin mukaan Turun viranhaltijajohto laiminlöi velvollisuutensa huolehtia potilasturvallisuudesta ja hyvästä hoitokulttuurista. Turun kaupunginjohtaja antoi hallinnollisena rangaistuksena kirjallisen varoituksen hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksalle, tulosaluejohtajana toimineelle Hilkka Virtaselle ja psykiatrian tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilälle, sekä huomautuksen hallintojohtajana toimineelle Antti Perälälle. Varoituksen saanut tulosaluejohtaja erosi virastaan.

6. maaliskuuta 2017 kaupunki pyysi tiedotustilaisuudessa kaupunginsairaalassa kaltoinkohdelluilta potilailta anteeksi. Se ei kuitenkaan irtisanonut yhtäkään potilaiden pahoinpitelyistä epäiltyä hoitajaa, vaan kaksi rikoksista epäiltyä hoitajaa työskenteli maaliskuussa yhä hoitotyössä Turun kaupunginsairaalassa. Kaupunginjohtajan mukaan irtisanomiseen vaadittaisiin toistuvia laiminlyöntejä, eikä varoitus moitittavasta toiminnasta ole irtisanomisperuste. Hän kommentoi, että henkilöitä rangaistiin jo kirjallisella varoituksella vuonna 2013, eikä työnjohdollisia toimenpiteitä ei voi kohdistaa enää uudestaan samasta asiasta samoihin henkilöihin.

Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja yritti pitää sisäisen tarkastuksen G1-osaston loppuraportin salaisena, mutta Yleisradio valitti siitä hallinto-oikeuteen. Oikeus päätti 23. huhtikuuta 2018, että Turun kaupungin on annettava tiedot tarkastuksesta julkisiksi julkisuuslain perusteella.

Oikeudenkäynnit

• 14. joulukuuta 2016 Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi valehoitajan palkanneen osastonhoitajan tuottamuksellisesta virkarikoksesta, koska hän jätti tarkastamatta sijaisena toimineen hoitajan toimintaluvan.

Rikosepäilyjen viimeisen haaran syyteharkinta valmistui 12. huhtikuuta 2017. Syyttäjä vaati rangaistusta kolmelle G1-osaston mieshoitajalle vanhuspotilaisiin kohdistuneista väärinkäytöksistä. Epäiltyjä rikoksia on yhdeksän: törkeä pahoinpitely, perusmuotoinen pahoinpitely, vapaudenriisto ja kuusi virkavelvollisuuden rikkomista. Ne tapahtuivat vuosina 2009–2013. Syyttäjä arvioi, että oikeuskäsittely siirtyy syksyyn.

• Ensimmäisen pahoinpitelyjutun käsittely alkoi 20. huhtikuuta 2017. 23. toukokuuta Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon (560€) hoitajan, joka oli joulukuussa 2015 painanut polvellaan asiakkaan kurkkua, kun asiakasta oltiin asettamassa yöksi magneettivöihin. Oikeus hylkäsi syytteet törkeästä pahoinpitelystä ja heitteillepanosta sekä asianomistajan syytetyltä ja Turun kaupungilta vaatimat korvaukset. Oikeus katsoi tuomiota lieventäväksi perusteeksi muun muassa sen, että potilaan väkivaltaisen käytöksen vuoksi voimatoimien käyttö oli perusteltua. Tuomittu kiisti syyllistyneensä rikokseen. Sekä uhri että tuomittu valittivat päätöksestä, joten asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
• 19. syyskuuta 2017 oikeus tuomitsi törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen rangaistukseen G1-osaston hoitajan, joka vuonna 2009 löi sängyssä maannutta yli 80-vuotiasta asiakasta nyrkillä rintakehään ja vatsaan. Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta hylättiin, koska sen katsottiin jääneen epäselväksi.
• Oikeus hylkäsi syksyllä 2017 kahden G1-osaston hoitajan syytteet muun muassa^selvennä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Heidän syytettiin esimerkiksi antaneen potilaille lääkkeitä ilman lääkärin lupaa. Oikeuden mukaan rikos jäi näyttämättä toteen, koska jäi epäselväksi kenestä tai kuinka monesta asiakkaasta oli kyse, kuinka paljon lääkkeitä oli annettu tai milloin epäillyt rikokset olivat tapahtuneet. Oikeuden mukaan silti "Vaikka rikollinen menettely on jäänyt näyttämättä, on virheelliset toimintatavat sekä huono johtaminen katsottava näytetyksi".
• Helmikuussa 2018 Turun hovioikeus hylkäsi viimeisenkin hoitajia vastaan nostetun syytteen.

Oikeudessa todistajat kertoivat G1-osaston huonosta ilmapiiristä. Tuomitun hoitajan työpari kertoi, ettei pitkään uskaltanut ilmoittaa pahoinpitelystä, koska pelkäsi että hänelle annetaan potkut. Nainen kertoi myös tehneensä syytetystä useita huomautuksia, jotka eivät olleet johtaneet mihinkään. Toisen todistajan mukaan osaston koko lääkitysjärjestelmä oli "harmaalla alueella" ja hoitokulttuuri "20 vuoden takaa".

Muut seuraukset

Turun mielenterveysyhdistys järjesti Suomen ensimmäisen Mad Pride -tapahtuman elokuussa 2014, jossa järjestö halusi ilmaista päättäjille suorat sanat mielenterveyshoidon tilasta ja herättää yhteiskunnallista keskustelua mielenterveyskuntoutujien oikeuksista. Kulkueeseen osallistui 200 ihmistä.

Vuoden 2016 paljastus herätti hoitohenkilökunnan edustajia, potilaiden omaisia ja tapahtumista täysin ulkopuolisia kertomaan vastaavanlaisista väärinkäytöksistä mielisairaaloissa 1970-luvulta alkaen. Turun Sanomat sai noin 200 yhteydenottoa. Jotkut omaiset epäilivät että ruumiilliset ja lääkkeillä suoritetut pahoinpitelyt saattoivat olla syy heidän läheistensä kuolemaan tai vammautumiseen suljetuilla osastoilla. Lukija, joka kertoi olleensa Kupittaalla 1980-luvulla töissä, sanoi että potilaita oli nimitelty eläimiksi ja pilkattu sekä heidän alapäitään kuivattu kuumalla hiustenkuivaimella.

Maaliskuussa 2016 Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson kutsui moottorisahajonglöörin ja sairaalan entisen potilaan Juha Kurvisen ehdotuksesta Turun kaupunginsairaalan psykiatrian potilaita eduskuntaan pohtimaan potilaiden oikeusturvaa. Andersson aikoi olla yhteydessä ihmisoikeusjuristiin ja harkitsi asian viemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Marraskuussa Oikeustoimittajat ry myönsi Turulle vuoden Sumuverho-palkinnon salailukulttuurin edistämisestä. Psykiatristen palveluiden johto salasi väärinkäytökset vielä senkin jälkeen, kun tapahtumat oli jo paljastettu julkisuudessa. Järjestön mukaan Kupittaan sairaalan henkilökuntaa myös kiellettiin antamasta haastatteluja medialle.

Toukokuussa 2017 Tutkivan journalismin yhdistys myönsi Lumilapio-palkinnon Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle juttusarjasta, joka paljasti väärinkäytökset.

Aiheesta muualla

• Yksityiskohtaisin kuvaus väärinkäytöksistä ja korruptiosta (Turun Sanomien ensimmäinen uutisointi aiheesta) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hoidettavana olleen muistisairaan miehen omaisten kertomus väärinkäytöksistä (Turun Sanomat) (Arkistoitu – Internet Archive)